Gabriel -ohjuksen valinta Pohjanmaa-luokan uudeksi pääaseeksi löi alaa seuraavat Merivoimien ulkopuoliset tarkkailijat ällikällä.
www.reservilainen.fi
06.04.2019
Kaksi uutta ohjusta Merivoimille
Merivoimien Laivue 2020 -hanke ei vaikuta innostavan mediaa tuottamaan vastaavia palstamillimetrien määrää kuin Ilmavoimien HX-hävittäjähankinta. Neljän uuden Pohjanmaa-luokan monitoimikorvetin uudisrakennus on kuitenkin maanpuolustuksen kannalta yhtä tärkeä.
Alustyypin kehitystyö on ollut menossa jo yli 10 vuotta. Se korvaa jo aiemmin rivistä poistuneen miinalaiva Pohjanmaan sekä 2020-luvulla käytöstä poistuvat neljä Rauma-luokan ohjusvenettä ja kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa.
Varsinainen Laivue 2020 -hanke käynnistettiin 2015 ja vuonna 2017 Rauma Marine Costructions -telakan kanssa solmittiin suunnittelusopimus. Neuvottelut alusten rakentamisesta ovat edistyneet yhtiön kanssa syksyllä 2018 tehdyn aiesopimuksen pohjalta.
Tarkoituksena on rakentaa Raumalle korvettien tuotantoa varten halli, jolloin alukset voidaan tehdä sisätiloissa piilossa uteliailta silmiltä.
Metallia aletaan leikata vuonna 2021. Ensimmäisen Pohjanmaa-luokan aluksen arvioidaan pääsevän koeajolle vuonna 2024. Kaikkien neljän korvetin pitäisi olla valmiina vuonna 2028. Niille lasketaan 30 vuoden käyttöaika.
Samalla kun Laivue 2020 -hanketta on valmisteltu, alusten asejärjestelmien valinnasta on tiedotettu sitä mukaa kun sopimuksia on tehty. Viime vuoden alkupuolella kerrottiin, että korvettien sukellusveneentorjunta-aseeksi on valittu Saabin kehittämä Torped 47 -kevyttorpedo (
Reserviläinen 3/2018).
Puolustusministeriö kertoi heinäkuussa 2018 uudesta pintatorjuntaohjuksesta sekä helmikuussa 2019 korvettien tulevasta ilmatorjuntaohjuksesta. Näitä kahta asetta tarkastellaan tässä artikkelissa.
Taistelujärjestelmän sopimusneuvottelut ovat edenneet aikataulussa ja ovat viimeistelyvaiheessa osana sopimuskokonaisuutta.
Yllätysvalinta Gabriel
Ei ole liioittelua sanoa, että Israel Aerospace Industries Gabriel -ohjuksen valinta Pohjanmaa-luokan uudeksi pääaseeksi löi alaa seuraavat Merivoimien ulkopuoliset tarkkailijat ällikällä. Suomi on jo 80-luvulta asti käyttänyt Saabin RBS15-meritorjuntaohjusta (MTO 85) alustensa aseena. Sen uusinta kesällä 2018 esiteltyä RBS15 Mk.4 Gungnir -versiota moni olisi jatkuvuussyistä voinut veikata myös Merivoimien uudeksi ohjukseksi.
Muut tarjolla olleet vaihtoehdot olivat norjalaisen Kongsbergin NSM (Naval Strike Missile), eurooppalaisen MBDA:n ranskalaisperäinen Exocet ja amerikkalaisen Boeingin Harpoon.
Kaksi jälkimmäistä ovat jo pitkään käytössä olleita, infrapunahakupäähän luottava NSM puolestaan uusi tulokas markkinoilla. Kun Merivoimissa vertailtiin ehdokkaiden suorituskykyjä, huoltovarmuuskokonaisuutta ja elinkaarikustannuksia, selväksi voittajaksi nousi kisan musta hevonen Gabriel.
Hankinnan arvo on 162 miljoonaa euroa. Siihen sisältyy 193 miljoonan euron optio. Hankittavien ohjusten määrää ei kerrota. Kokoluokka lienee kuitenkin sama, jonka aseiden vientilupia Yhdysvalloissa hallinnoiva Defence Security Co-operation Agency (DSCA) kertoo nettisivuillaan myönnetyn vertailussa mukana olleille Harpoon-ohjuksille eli runsaat 100 kappaletta.
Israel on sotilasteknologian johtavia maita maailmassa. Gabriel-ohjuksesta on vuosikymmenten varrella ollut käytössä lukuisia erilaisia versioita. Merivoimista ei tarkemmin kerrota sitä, mikä Gabriel on tilattu Hamina- ja Pohjanmaa-luokan sekä ajoneuvoalustoille asennettavaksi uudeksi pintatorjuntaohjukseksi (PTO2020).
Modernia ohjusteknologiaa
Israel Aerospace Industriesin sivuilla internetissä esitellään lyhyesti Advanced Naval Attack Missile -niminen ohjus (ANAM). Se arvioidaan olevan aseperheen tuorein versio Gabriel 5.
Aseesta on saatavilla tietoa vain vähän, eikä siitä ole liikkeellä edes valokuvia epätarkkojen videoruutukaappausten lisäksi. Valmistajan sivuilta löytyy kuitenkin Advanced Naval Attack Missile -ohjuksen halkileikkaus. Sen perusteella Suomen uudessa pintatorjuntaohjuksessa on voimanlähteenä suihkuturbiini, jonka ilmanotto on aseen rungon alla.
Takaosassa on rakettimoottori, joka kiihdyttää ohjuksen lentoon ennen kuin se irtoaa ja ohjus jatkaa suihkumoottorin voimin matkalentoa. Keski- ja takarungossa on evät ohjaukseen ja lennon vakauttamiseen.
IAI kertoo, että Advanced Naval Attack Missile on varustettu aktiivisella tutkalla. Se soveltuu käytettäväksi ruuhkaisilla vesialueilla lähellä rannikkoa. Kantomatkan arvioidaan olevan noin 150 kilometriä.
Ohjuksen kerrotaan myös soveltuvan nopeasti vaihtuviin taktisiin tilanteisiin. Tämä viittaa kaksisuuntaiseen datalinkkiin laukaisevan aluksen ja aseen välillä. Siten esimerkiksi maalia voitaisiin vaihtaa lennon aikana.
Valmistajan mukaan ANAM kykenee väistämään erilaisia vastatoimia kuten tutkaa häiritsevää silppua, valemaaleja sekä aktiivista elektronista häirintää. Samaten ohjuksella on kyky tunkeutua myös asevaikutteisen torjunnan läpi.
Merivoimat aikoo käyttää uutta pintatorjuntaohjustaan aiempaan tapaan ajoneuvoalustaisissa rannikkopattereissa. Vastaava versio on RBS15-ohjuksesta. Nopeasti liikkuva järjestelmä mahdollistaa yllättävän tulenavauksen lähes miltä tahansa aukiolta.
Gabrielista ei tällaista versiota vielä ole olemassa, mutta sellaisen kehittämisen ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa. Tärkeintä on saada ohjuksille reaaliaikaista tietoa maalitilanteesta.
Nimi pintatorjuntaohjus kertoo sen, että Gabriel kykenee iskemään myös maalla oleviin kohteisiin. Suhteellisen pieni taistelukärki määrittelee sen, että kallista asetta kannattaa käyttää vain todella tärkeisiin kohteisiin kuten tutka-antenneihin, ohjuslavetteihin tai linnoittamattomiin johtokeskuksiin.
ESSM laajalti käytössä
Toinen kokonaan uusi asejärjestelmä Suomessa on korveteille valittu Raytheon RIM-162 ESSM -ilmatorjuntaohjus (Evolved SeaSparrow Missile). Tilauksen arvonlisäveroton hinta on 83 miljoonaa euroa.
Kauppaan kuuluvat laukaisinyksiköt, varaosat, käytön edellyttämät lisäosat sekä näihin liittyvä ohjelmistokokonaisuus. Hankittavien ohjusten määrää ei kerrota.
Yhdysvaltain DSCA on kuitenkin ilmoittanut netissä kaupan käsittävän enintään 68 ohjusta. Lisähankinnat sujuvat luultavasti helposti, sillä ESSM on jo nyt käytössä yli kymmenessä maassa.
ESSM-ohjusten käytön mahdollistamiseksi Pohjanmaa-korvetit saavat etukantensa alle VLS Mk.41 -ohjussiiloston (Vertical Launch System). Siinä on kahdeksan pystysuoraa siiloa. Kun niihin jokaiseen asennetaan niin sanottu Quad pack Mk.25 -teline, yhdessä siilossa voi olla neljä ESSM-ohjusta (meillä ITO20).
Siten yhdelle korvetille voidaan ladata enimmillään 32 ilmatorjuntaohjusta. Kun samalla uuden aseen torjuntaetäisyys kasvaa aiemman kaluston 20 kilometristä 50:een, Merivoimien ilmapuolustus saa merkittävän parannuksen aiempiin DENEL Umkhonto -ohjuksiin verrattaessa.
Siinä missä Gabriel tulee myös peruskorjauksessa oleviin Hamina-luokan ohjusveneisiin, ESSM kuuluu ainoastaan yli satametrisen Pohjanmaa-luokan varustukseen. Kyseessä lienee silti pienin alusluokka, jolle täysimittainen VLS-siilosto on asennettu.
ESSM on nimensä Evolved-sanan mukaisesti kehitysversio RIM-4 SeaSparrow-ohjuksesta. Se puolestaan on alusversio ilmataistelukäyttöön kehitetystä AIM-7 Sparrow -tutkaohjuksesta, jonka kehitystyö alkoi 50-luvun lopussa.
Sparrow hakeutuu maaliinsa passiivisesti. Aluksen tutka valaisee kohteen ja ohjus lukittuu hakeutuen siitä takaisinheijastuvaan säteilyyn.
Evolved-versiossa on aiempaa suurempi rakettimoottori, joten sen kantama on SeaSparrowia suurempi. Samaa moottoria hyödynnetään kehitteillä olevassa NASAMS ER -ohjuksessa (Extended Range). Sen avulla on tarkoitus pidentää Suomessakin käytössä olevan NASAMS-ohjuksen (ITO12) kantamaa.