Laivue 2020

@Einomies1 Suomen NH-90 on säätutka ja se näkyy kyllä kuvissa aivan selkeästi, jos sitä pohdit. Voisi kuvitella että Rajan Super Pumissakin on vastaavanlainen, ainakin tehtävät ja toimintaympäristö puoltaisi tätä.

Super Pumassa on jonkinmoinen etsintätutka ja säätutka. Ja jonkinmoinen tutka on osassa Griffoneitakin ( ohjaamon katolla ainakin yhdessä ). Pakko tosiaan olla noissa hommissa. Ziigataan öögalla ei ihan riitä pimeällä ja myrskyisellä merellä. Tutkien malleja en osaa kommentoida.
 
Super Pumassa on jonkinmoinen etsintätutka ja säätutka. Ja jonkinmoinen tutka on osassa Griffoneitakin ( ohjaamon katolla ainakin yhdessä ). Pakko tosiaan olla noissa hommissa. Ziigataan öögalla ei ihan riitä pimeällä ja myrskyisellä merellä. Tutkien malleja en osaa kommentoida.

Totta! Eli ainakin yhdessä AB412 on tosiaan pönttö ohjaamon katolla, tuota en muistanutkaan. Se voisi olla hyvinkin ihan oikea valvontatutka. Niistäkin kuvien perusteella löytyy lisäksi säätutkat.
 
Totta! Eli ainakin yhdessä AB412 on tosiaan pönttö ohjaamon katolla, tuota en muistanutkaan. Se voisi olla hyvinkin ihan oikea valvontatutka. Niistäkin kuvien perusteella löytyy lisäksi säätutkat.

Saattoi tosin olla Bell 412 ;)
 
Tuskin AS 332L1e pitää sisällään muuta kuin korkeintaan säätutkan ja samalla jonkin estevaroitusjärjestelmän matalalentoa ja nousuja/laskuja varten.
http://www.raja.fi/tietoa/tiedottee...nottanut_uudet_meripelastushelikopterit_64580

Rajan omilla sivuilla ainakin lukee näin

AS332 (3) / H215 (2) - Super Puma
Varustus:

  • meripelastusvarustus ja lääkintävarustus
  • jäänpoistojärjestelmä
  • pimeänäkölaitteet ja lämpökamera
  • säätutka/etsintätutka
  • etsintävalonheitin
  • kaksi pelastusvinssiä, nostokyky 270 kg/136 kg
  • ulkopuolisen kuorman nostokyky 3 000 kg
  • metsänsammutusvälineistö, 2 000 litran sammutuspussi
http://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/as332_super_puma


Airbusin oma prösyyri as332 L1
http://airbushelicoptersinc.com/images/products/AS332/AS332-tech_data-L1.pdf

kopteri.png

 
412 tutkapöntöllä on tunnukseltaan OH-HVJ. Yksi rajan Griffoneista on muistaakseni Bell ja muut AB. En yhtäkkiä löytänyt varmaa lähdettä sille kenen tekele tuo HVJ on?
 
Minkälainen niitten kykyjen pitäisi olla? Eiköhän noi vastaa lähinnä merenkulkututkaa mahdollisesti jollain yksittäisten maalien seurantakyvyllä. Toi AB412EP mallin tutkan voisi kuvitella olevan tehokkaampi kun siihen sellainen on erikseen asennettu, nokalla näyttäisi olevan säätutkan kupu kuitenkin. Tuon pöntön sijoittelukin viittaisi mahdollisesti laajempaan valvontasektoriin.
 
Ei muuten ole ainakaan suomalaisten näkökulmasta. Täällä loppuu rauta ja ruoka jos laivat ei kulje, ei se sen monimutkaisempi asia ole.

Kuinka kauan ajattelit Venäjä vs. NATO mittelyn kestävän ja kuka meille leipäviljaa ja aseita silloin myy siinä määrin, ettei Ruotsin rajan yli pystytä määrää tuomaan?
 
412 tutkapöntöllä on tunnukseltaan OH-HVJ. Yksi rajan Griffoneista on muistaakseni Bell ja muut AB. En yhtäkkiä löytänyt varmaa lähdettä sille kenen tekele tuo HVJ on?

Rekisteritunnus Valmistusvuosi
OH-HVD 1985
OH-HVE 1986
OH-HVH 1990
OH-HVJ 1996
OH-HVK 1999

http://www.raja.fi/vllv/vartiolentolaivueen_ilma-aluskalusto/ab_b-412_helikopteri

Ilmarekisteristä: OH-HVK on ainoa Bell, muut Agustoja.

https://www.trafi.fi/filebank/a/143...0da426dc2060e/18022-Ilma-alukset_2_7_2015.pdf
 
Oli puhe kyvystä torjua monia maaleja samanaikaisesti.

Onnistuuhan tuo Umkhontollakin. Haminan on muistaakseni mainittu kykenevän neljän maalin samanaikaiseen torjuntaan. Ja oliko vielä niin että jokaista maalia kohden voidaan ampua samoin tein kaksi ohjusta. Sen jälkeen homma onkin taputeltu :D
 
Kuinka kauan ajattelit Venäjä vs. NATO mittelyn kestävän ja kuka meille leipäviljaa ja aseita silloin myy siinä määrin, ettei Ruotsin rajan yli pystytä määrää tuomaan?
Otapas taskulaskin käteen ja ala kalkyloida kuinka monta rekkaa tarvitaan tuomaan tavaraa ruotsin kautta. Tarpeettomia rekkoja on tietenkin jokaisessa kadunkulmassa kun paska osuu tuulettimeen...
 
Onnistuuhan tuo Umkhontollakin. Haminan on muistaakseni mainittu kykenevän neljän maalin samanaikaiseen torjuntaan. Ja oliko vielä niin että jokaista maalia kohden voidaan ampua samoin tein kaksi ohjusta. Sen jälkeen homma onkin taputeltu :D
Viimeisen tuplalaakin lähtiessä putkesta, ja näytöllä loistavan vielä neljä muuta saapuvaa pakettia, komentosillalla kätellään ja kiitellään hyvästä seurasta :oops: No pari niistä voi hassahtaa MASSiin. Ja yksi on muuten vain Venäläisen valmistama. Mutta Hamina vaihtaa hiippakuntaa kyllä yhdestäkin toisin kuin iso teräsrakenteinen :rolleyes:
 
Viimeisen tuplalaakin lähtiessä putkesta, ja näytöllä loistavan vielä neljä muuta saapuvaa pakettia, komentosillalla kätellään ja kiitellään hyvästä seurasta :oops: No pari niistä voi hassahtaa MASSiin. Ja yksi on muuten vain Venäläisen valmistama. Mutta Hamina vaihtaa hiippakuntaa kyllä yhdestäkin toisin kuin iso teräsrakenteinen :rolleyes:

Siinä kohdin tuo sakemannien vähän raskaampi ohjusvene on vahvoilla...
 
Otapas taskulaskin käteen ja ala kalkyloida kuinka monta rekkaa tarvitaan tuomaan tavaraa ruotsin kautta. Tarpeettomia rekkoja on tietenkin jokaisessa kadunkulmassa kun paska osuu tuulettimeen...

...ja viemään niitä vientituotteita, joiden tuloilla tuonti maksetaan.

Jos tosta...

http://www.satamaliitto.fi/fin/tilastot/vuositilastoja/

...kattoo niin näyttäisivät molemma liikkuvan haarukassa 40 - 50 miljoonaa tonnia per vuosi. Erittäin karkeasti laskien....

Jos täysperävaunurekkaan mätetään lastia vaikka hiukan yli 20 tonnia, niin toi määrähän liikkuu teitä pitkin helposti kahdella miljoonalla edestakaisella rekkakyydillä.

Jos edestakainen kyyti Ruotsin satamista suomalaisiin logistiikkakeskuksiin ja tavaraterminaaleihin lastauksineen, purkuineen, ajamisineen ja taukoineen vie keskimäärin vaikka neljä päivää, niin kahdeksan miljoonaa rekkavuorokautta on tarpeen.

Jos rekalla ajetaan keskimäärin kuutena päivänä viikossa niin tarvitaan noin 26 000 täysperävaunurekkaa kuskeineen lisää nykykapaasiteettiin.

Nykykapasiteetista ei voi kauheita ottaa, koska se tarvitaan jäljelle jäävään logistiikkakeskuksista eteenpäin toimittamiseen.

Eikä tässä ole vielä huomioitu sitä, että 26 000 lisärekkaa, sotilas- ja evakuointiliikenne, sabotaasit tai vastustajan iskut teihin ja siltoihin voisivat jotenkin haitata liikennettä.


(Paljonkohan muuten 26 000 rekkaa perävaunuineen maksaisi ja miten se summa vertautuu paattien hintaan?)
 
Viimeksi muokattu:
Laitetaan nyt kuitenki se 40-55tn täysperään ja erikoisluvallisiin vielä enemmän.
 
Eipä taida mennä ihan kuin Strömsössä. Kuinka paljon tiet niitä rekkoja vetävät. Haaparanta-Tornio on sitten se pullonkaula, siitä menee vain rajallinen määrä niitä rekkoja. Ok, onhan niitä muitakin joen ylityspaikkoja, mutta miten isoja ne tiet niissä ovat, millainen kantavuus... Kun liikenne hajautetaan useampaan satamaaan, voitetaan aikaa ja saadaan ne kuljetussaattueetkin hajautettua. Ei ole kaikki munat samasssa korissa...
 
Viimeksi muokattu:
Minkälainen niitten kykyjen pitäisi olla?

Semmonen että niillä koptereilla voisi sodan aikana hoitaa maalinosoitusta merivoimille kuten joku foorumilla fantasioi. Parempien tutkien lisäksi kopterista pitäisi varmaan löytyä kunnon omasuojajärjestelmät ja datalinkit jos tuollaista kaavaillaan muuna kun itsemurhatehtävänä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ja Super Pumissa standardi Telephonics?

Ja mikähän tommosen tutkan kyky sitten mahtaa olla? Edes valmistajan esitteet eivät hirveästi mainosta etsintäkykyä. https://www.telephonics.com/search-rescue-weather-avoidance-radar
Ei oo tuo standardi, vaan jo niissa vaihdettu parempaan. Ja sitten samasta sarjasta otettu Dorniereihin jo viittaamani, viela paremmat (5000, vs. 2000) vehkeet - AESAt.

Selex Galileo is pleased to announce that the Company’s Seaspray 5000E Active Electronically Scanned Array (AESA) radar is to be installed on Dornier 228 maritime patrol aircraft operated by the Finnish Border Guard (Rajavartiolaitos).

The contract from SSC will see the 5000E variant of the Seaspray radar family installed and integrated with SSC’s maritime surveillance system on the Dornier 228s. The contract award followed a competition where SSC selected the Seaspray 5000E radar for its reliability and availability, and its ability to precisely detect small targets due to its AESA beam steering capability. The lightweight nature of the radar also made it ideally suited to the twin turbo-prop Dornier 228 aircraft.

The contract follows previous work with the Finnish Border Guard who already fly the Seaspray 2000, a maritime surveillance radar optimised for civil/paramilitary applications such as border protection. The new Seaspray 5000E radars will be used by the Border Guard for duties including sea rescues and anti-drug-smuggling operations.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top