Nehän kattavat koko rannikon ja ovat juuri niillä väylillä ja alueilla joilla vihollinen operoisi.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Nehän kattavat koko rannikon ja ovat juuri niillä väylillä ja alueilla joilla vihollinen operoisi.
Toivonkin itse, että Pohjanmaa-luokan taisteluplaneetoissa on tarpeeksi tilaa, jotta MLU:n yhteydessä voidaan vaihtaa vaikkapa 76mm:n, 127mm:n tai EM-kokoluokan aseeseen jos aseteknologia kehittyy siihen suuntaan että siinä olisi järkeä.
Sinänsä veikkaan, että älyammukset kehittyvät huikeasti ja niihin voi tulla uusia toimintoja, esim. harhamaalit, suto, tiedustelu ym.
Pitkän aikavälin kehityssuuntana rantapyssylle pitäisi kuitenkin olla, että saataisiin kohtuu määrä 155mm putkia rt:n käyttöön. Pitkän kantaman älyammusten myötä voivat olla vaikkapa vanhentuneita kt:n putkia, esim. 155 K 98, joita voi käyttää jaoskokoonpanossa.
127/155-millinen antaisikin ihan eri tavalla mahdollisuuksia. 76mm on hernepyssy siinä kuin nykyisetkin.
Raveni
Greatest Leader
Pistetään samantein 460mm tykki mallia yamato... Kyllä tuo 57mm eteen riittää ja taakse kun saadaan vielä jotain niin hyvä. Ei tuon ole tarkoitus mikään taistelulaiva olla vaan tykki on lähinnä oma suojaan. Toisia aluksia vastaan on ohjukset ja maa kohteita ammutaan sitten vaikka kranaatinheittimillä joka liikkuu joukkojen mukana.
Niitä on kyllä koko rannikon mitalla mutta eivät ne likimainkaan koko rannikkoa kata. Siis siinä mielessä ettei väliin jäisi ammottaviakin aukkoja. Kahdeksan sijaintia ( 9kpl 3-4 tykin patteria ) joista kolme Saaristomerellä ja yksi Hangossa. Neljä Porkkalan-Helsingin alueella ja yksi Kotkassa. Helsingistä itään on patterit Isosaaressa ja Rankissa. Noilla ei ihan aukottomasti kateta Suomenlahden rantamaata. Sehän ei tarkoita ettei siellä ole mitään tykistöä mutta tornikanuunat eivät yksin ole mikään ratkaisu vaikka ovatkin hyvä portinvartija tärkeimpiin satamiin.
Isompi tykki antaa enemmän suorituskykyä, ihan kuin vaikkapa SM-2 antaisi enemmän it-kykyä vs. ESSM. Tässä asiassa on menty säästölinjalla, kyllä sen voi myöntää. Jos mentäisiin suorituskyky edellä olisi keulassa isompi tykki. Ihan kuin 1992 jolloin hankittiin Hornetit eikä Eagleja.
Hanski
Ylipäällikkö
Nämä ovat taas saman tason jorinoita, että merivoimilla ei ole mitään muuta kuin "vanhentuneita" sarvimiinoja...
Viimeksi muokattu:
Ja jos kaikki toiveet toteutettaisiin niin jouduttaisiin ihmettelemään miksi uppoumaltaan ilmiselvä risteilijä on nimetty meiillä fregatiksi
Mauton.
ajs178
Respected Leader
Tykin tulee olla sopivassa suhteessa aluksen kokoon. Tässä mallia:
aijai tuollainen maakuntakomppanian sisävesilaivastolle! Pitkin Näsijärveä mentäisiin ja puolustettaisiin Tamperetta maihinnousuja vastaan!
Which is the better medium naval gun, the OTO 76mm Super Rapide or the Bofors MK 3/MK 110 57mm?
Answer (1 of 2): It depends on the platform on which it is mounted and the targets that it is meant to engage. IIRC, the 76mm gun and magazine is a much heavier mount than the Bofors 57mm. A Bofors L/70 Mount with a full 1000 rounds of ammunition goes 31,000 lbs. the Oto Melaka 76mm Mount weighs ...
Pätkä Rannikon puolustaja-lehdestä 2010/3. Merivoimien pohdintaa Helsinki-luokan hankinnan/suunnittelun ajalta:
”Kun meriammunnassa oletetut maalit olivat pienehköjä ja nopeita aluksia, niin tehokas ampumaetäisyys jäi n. 12 kilometriin molemmilla aseilla. Lähtökohtana oli, että tällaisen maalin tietty tuhoamistodennäköisyys tuli saavuttaa tykillä välittömästi käytettävissä olevan ammusmäärän puitteissa. 76 mm:n suurempaa kantamaa olisi voinut hyödyntää vain suuria ja hitaita maaleja vastaan. Ilma-ammunnassa 57 mm:n teho osoittautui selvästi paremmaksi.”
Tämä on tietysti 40 vuotta vanhaa tietoa eikä anna suoria vastauksia 2020-luvulle. Muistelen kuitenkin että esimerkiksi kranaatin painoero 57 vs 76 mm on olennaisesti pienempi kuin 40 vs 57 mm. Viisseiska voittanee myös tulinopeudessa. Maa-ammunnat ja tykistösyöksyt vastustajan raskaita pintayksiköitä vastaan olisivat sitten 76mm hommia.
Edit
Taidan kuitenkin sekoilla laukauksen ja kranaatin painojen kanssa. 76mm voi hyvinkin olla esitetyllä tavalla järeämpi kuin 57mm. En kuitenkaan jaksa kammata detaljeja. Tietäjät saattakoot juttuni häpeään.
”Kun meriammunnassa oletetut maalit olivat pienehköjä ja nopeita aluksia, niin tehokas ampumaetäisyys jäi n. 12 kilometriin molemmilla aseilla. Lähtökohtana oli, että tällaisen maalin tietty tuhoamistodennäköisyys tuli saavuttaa tykillä välittömästi käytettävissä olevan ammusmäärän puitteissa. 76 mm:n suurempaa kantamaa olisi voinut hyödyntää vain suuria ja hitaita maaleja vastaan. Ilma-ammunnassa 57 mm:n teho osoittautui selvästi paremmaksi.”
Tämä on tietysti 40 vuotta vanhaa tietoa eikä anna suoria vastauksia 2020-luvulle. Muistelen kuitenkin että esimerkiksi kranaatin painoero 57 vs 76 mm on olennaisesti pienempi kuin 40 vs 57 mm. Viisseiska voittanee myös tulinopeudessa. Maa-ammunnat ja tykistösyöksyt vastustajan raskaita pintayksiköitä vastaan olisivat sitten 76mm hommia.
Edit
Taidan kuitenkin sekoilla laukauksen ja kranaatin painojen kanssa. 76mm voi hyvinkin olla esitetyllä tavalla järeämpi kuin 57mm. En kuitenkaan jaksa kammata detaljeja. Tietäjät saattakoot juttuni häpeään.
Viimeksi muokattu:
Ja jos kaikki toiveet toteutettaisiin niin jouduttaisiin ihmettelemään miksi uppoumaltaan ilmiselvä risteilijä on nimetty meiillä fregatiksi
Risteilijähän olisi paras Suomen olosuhteisiin, jos haluttaisiin neljä alusta hoitamaan esille tuotuja tehtäviä. Esim. Sejongdaewang-Geup Guchukam jäävahvistettuna. Ei sen toteaminen, että kustannussyistä on jouduttu suorituskyvystä karsimaan ole mitään maanpetturuutta. Pienellä maalla on pienemmät resurssit ja jostain pitää niistää. Fiksua on varautua päivitysmahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Tuskin palstanörtit haaveilivatkaan torpedoista Haminoihin ym.
Kyrvettien päivityspotentiaali avaakin herkullisia tulevaisuudennäkymiä kun Hamina-luokan suorituskykyä aikanaan korvataan.
On kyllä perinpohjin väärin ymmärretty näiden alusten toimintakyky ja tavoitteet, jos tykki tuntuu tärkeimmältä asialta. Se on itseasiassa se aseistuksen vähiten tärkeä osa. Noin laajasti ajateltuna oikeastaan kaikki mahdollinen on mennyt reisille siinä vaiheessa, kun tämän suorituskyvyn omaava alus ampuu tykillä. Ainoat mitä äkkiä keksin on lennokit ja veneet, parempi olis kun niitäkään ei pääsisi lähistölle, mutta mielikuvitus riittää kuvittelemaan tilanteita joissa näin voisi käydä. Maataisteluita näiltä aluksilta ei tykillä tueta, sellainen olisi hulluuden huipentuma
Omasuoja-ilmatorjuntaan aluksilla pitää kuitenkin varautua, siinä tykin suorituskyky on paikallaan ohjusten ohella. Maataistelua ei tueta kun ei voida. 76mm tykki mahdollistaisi tukemisen 40km päähän ja 127mm tykki 100km päähän. Kyllä se olisi ihan passeli lisäsuorituskyky.
Ehkä näemme tulevina vuosikymmeninä Merivoimilla tykimpää tykkikalustoa? Toistaiseksi elämän realiteetit rajaavat toiminnan omasuojaan. 100km alkaa jo kuulostaa kantamalle jossa homma voisi olla järkevää. Nyt on menty ihan muut toiminnot edellä ja hyvä niin.
Olen täysin erimieltä tuosta. Samalla kun mennään tykkietäisyydelle viedään Suomen kallein sotalaite vihollisenkin tavoitettavaksi ja sitä ei kyllä kannata tehdä. Kaukouhkia on ihan riittävästi torjuttavaksi ilman, että viedään laivat lähelle, siihen niitä ei kertakaikkiaan ole tarkoitettu. Parempi on tukea maataisteluita maasta tai ilmasta