Siis sotalaivamarkkinat ovat vain näennäisesti erittäin kilpailtuja. Perinteisesti kukin maa ostaa oman maan telakoilta tai telakkakonsortiolta. Mahdollisesti kilpailua ei ole lainkaan tai sitten siihen laitetaan semmoiset elementit, jotka sulkevat tehokkaasti ulkomaiset kilpailijat pois. Tanskan esimerkki on tosiaan tässä kohtaa relevantti hyvin onnistuneesta murtautumisesta vaikeille markkinoille. Mutta on muistettava, että IH ei ole täysiverinen taistelualus monessa kohtaa. Tämänkaltaisia kompromisseja on britit ennenkin joutuneet tekemään, esim Type-21.
Merten seriffi -nimimerkki (ja jotkut muutkin) on kyllä malliesimerkki erittäin negatiivisesti ja erittäin merivoimavastaisesti kirjoittavasta henkilöstä. Se on vähän ikävää, ettei oman maan osaamiselle ja tekijöille ymmärretä antaa arvoa ja erittäin vajavaisin tiedoin torpataan aina kaikki.
Ja nämä jäävahvistus- ja miinakansijutut voi jättää ihan omaan arvoonsa. Vaikka kuinka moni maa tarvitsee tuon verran jäävahvistusta: Ruotsi, Norja, Uusi-Seelanti, Argentiina, Chile... jne jne. Saatavilla ei vain ole ollut hyvää tuotetta, jossa jäissätoimintakelpoisuus on yhdistetty hyvään avomerikäyttäytymiseen ja tehokkaaseen runkoon. Nyt on. Noilla seikoilla ei ole millään tavalla negatiivista vaikutusta aluksen haluttavuuteen, vaan pikemminkin päinvastoin. Monitoimikansi mahdollistaa tulevina vuosikymmeninä semmoistenkin suorituskykyjen lisäämisen, joita ei voida edes aavistaa nyt.
Todellisuudessa juuri tuollaista alusta tulee moni laivasto haluamaan lähivuosina. Suurten merivaltojen fregatit ovat kasvaneet valtaviksi möhkäleiksi ja hinta sen mukana. Toisessa päässä on sitten erittäin kehittymättömät ja halvat korvetit, joiden käyttöarvo tosisodassa on kyseenalainen. Tietenkin sekin monelle maalle, jolla ei oikeasti juuri uhkaa ole, riittää. Kompakti, mutta riittävän suorituskykyinen design on erittäin harvinainen ja se on myös heidän suhteellisen vaikea rakentaa. Suomessa taas on totuttu siihen, ettei uppoumaa ja tilaa ole ylettömästi, eikä sitä voida noin vain lisätä. Pohjanmaa-lk on kokoonsa nähden todella kova luu. Siellä on myös epäilemättä asioita, joita ei julkisteta. Suomessa ei ihan USA-tyyliin kaikkea huudella lehtien palstoilla.
Etelä-Amerikan mailta vanhenee tulevina vuosina runsaasti saksalaisperäiseen suunnitteluun perustuvia aluksia. Saksan teollisuus on vain tänä päivänä monelle noista maista kertakaikkiaan liian kallista, eivätkä he pysty enää jatkamaan Meko-konseptilla. Joka ei esim 200-sarjassa edes ole Pohjanmaa-lk:n veroinen. Siinä on saumaa myös.
Eli jos jäävahvistusta, huoltovarmuutta ja kotimaisuutta ei oteta lukuun, ostajalle jää suorituskykyinen, taistelunkestävä mutta kohtuuhintainen sota-alus, jossa on toteutettu alan uusimpia innovaatioita, joita ei mistään vastaavalla rahalla löydy. Sillä luulisi kauppoja syntyvän. Mutta siis 2020-luvun puolenvälin jälkeen, kun tuotetta voidaan livenä esitellä. Tuskin tietenkään on kyse mistään tilauskirjojen "täyttymisestä", mutta jonkilainen määrä aluksia on kyllä mahdollista myydä. Jos tössitä asiaa Suomesa ihan tahallaan.
). Nykyinen amiraali-/kenraalikunta on jo paljon paremmalla tasolla.
