Laivue 2020

No käytännössä ei ole. Ensimmäiset neljä korvettia suunniteltiin ensisijaisesti SUTO- ja MITO-toimintaan, loput oli tarkoitus varustaa pintasodankäyntiin. Kaikilla on kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukainen integroitu HYDRA-järjestelmä. Ainoa järjestelmä, josta luovuttiin aikaisessa vaiheessa, oli yleiskäyttöinen ALECTO-raketinheitin, jota olisi voitu käyttää myös suto-raketinheittimenä. Alusluokan roolitus ja eriytyminen johtunee enimmäkseen asekannen pienuudesta: joko ROVit tai RBS-kalusto.

Alunperin Visby lkan kooksi kaavailtiin 10 alusta (4suto +6piso). Rahan vähetessä 4suto +2piso, ja näillehän tilattiin taistelujärjestelmä. Lopulta Uddevalla jäi tilaamatta, ja lopputuloksena oli 4suto+1piso sekä 1 täysi maasijoitteinen referenssitaistelujärjestelmä.
Aivan aluksi suunnitelmissa oli peräti 14 alusta. Se tosin kyllä sitten nopeasti suli tuohon 10:neen ja sitten tunnetuin tapahtumin puoleen siitäkin. Sen kanssa on ollut jatkuvia hankaluuksi eikä syytä ole vaikea arvata.
 
? Toki venäläistä SUPER-tutkaa vastaan mistään ei ole hyötyä, mutta häiveominaisuudet tarkoittavat nimenomaisesti paljon pienempää havaintoetäisyyttä kuin vaikkapa Haminaa vastaan. Itämerellä apua on myös Ruotsin ilmavoimien ilmasuojasta,

Tähystää = tarkkailla lähiympäristöä, mahdollisesti etsien jotain kaukana olevaa kohdetta. Tähystäminen on siis vähän sama asia kuin katsella silmillä ulos.
 
Tähystää = tarkkailla lähiympäristöä, mahdollisesti etsien jotain kaukana olevaa kohdetta. Tähystäminen on siis vähän sama asia kuin katsella silmillä ulos.

Toki tuo on uhka, vaan kuinka realistinen? Ei Visbyjen toimintaympäristö ole valtameri, vaan Itämeri jossa ilmapuolustuksen päävastuussa ovat Gripenit. Mainittakoon, että Gripenien toimintaedellytykset ovat paremmat kuin Hönöillä, sillä niillä on tukenaan AEW koneet ja ne voivat toimia helpommin korkealla koska vastustajan ilmatorjuntaa ei todennäköisesti tarvitse ottaa huomioon.
 
Toki tuo on uhka, vaan kuinka realistinen? Ei Visbyjen toimintaympäristö ole valtameri, vaan Itämeri jossa ilmapuolustuksen päävastuussa ovat Gripenit. Mainittakoon, että Gripenien toimintaedellytykset ovat paremmat kuin Hönöillä, sillä niillä on tukenaan AEW koneet ja ne voivat toimia helpommin korkealla koska vastustajan ilmatorjuntaa ei todennäköisesti tarvitse ottaa huomioon.
Omasuojana on vain tykki tai omat ilmavoimat ja esim. Gotlanti on erillinen saari ilman saaristoa joten kyl Visbyjä on kaiketi kuitenkin ajateltu käytettävän avomerellä (=meren alue, jossa maata ei ole näkyvissä mistään suunnasta ≠ valtameri = maapallon suurimmista meristä käytettävä nimitys).
 
Omasuojana on vain tykki tai omat ilmavoimat ja esim. Gotlanti on erillinen saari ilman saaristoa joten kyl Visbyjä on kaiketi kuitenkin ajateltu käytettävän avomerellä (=meren alue, jossa maata ei ole näkyvissä mistään suunnasta ≠ valtameri = maapallon suurimmista meristä käytettävä nimitys).

Epäilisin tätä, pääaseen kantama on 250km tietämillä joten tuskinpa Gotlannin itäpuolelle olisi mitään tarvetta mennä. Öölannin, Gotlannin ja mantereen välillä taas visuaalisesti hyvissä oloissa rannikko on aina näkyvissä. Eiköhän Itämeren pääallas ole varattu suklareille ja / tai Gripeneille. Häiveominaisuuksista on sen sijaan hyötyä kun toimitaan saariston suojissa tai Ruotsin rannikon niillä osilla joissa saariston suojaa ei ole, kuten vaikkapa Öölannista etelään.

Vastaavasti Suomen oloissa häiveominaisuuksista ei ole niin paljon iloa Pohjanmaa -luokalle toimintaympäristön (Saaristomeri, Pohjanlahti) vuoksi. Sen sijaan, jos ohjusveneille olisi varaa ostaa korvaajia voisivat häiveominaisuudet olla Suomenlahden saaristossa toimiville aluksille olla hyvinkin hyödyllisiä. Koska korvaajia ei ole varaa ostaa, on toki kysymys lähinnä akateeminen. Lisäksi toki Haminoissa on jotain häiveominaisuuksia yriteltykin.
 
Viimeksi muokattu:
Laivoihin halutaan häiveominaisuuksia asevaikutuksen vaikeuttamiseksi.

Visby-luokan hyvät häiveominaisuudet eittämättä auttavat myös häirintäjärjestelmien toimintaa. Kuinka paljon tämä kompensoi ilmatorjuntaohjusten puutetta verrattuna Haminaan, jolla häiveominaisuudet ovat kehnommat, kukapa tietää ilman pääsyä kunnon simulointeihin.

Häiveominaisuuksilla on kuitenkin hintansa - niin rahallinen kuin muihin ominaisuuksiin vaikuttava.Pohjanmaa -luokan kokoisen aluksen häiveominaisuuksien maksimointi tulisi eittämättä hillittömän kalliiksi.
 
Visbystä on piirretty plus koon malli. Millaista jääluokistusta sellaisella olisi tai saisi? Täytyy myös ottaa huomioon, että tätä menoa ei nähdä jatkossa edes lumisia talvia saati paukkupakkasia. Perämeren pohjukka asia erikseen mutta siellä pyörivät enää sakut.
 
Aivan aluksi suunnitelmissa oli peräti 14 alusta. Se tosin kyllä sitten nopeasti suli tuohon 10:neen ja sitten tunnetuin tapahtumin puoleen siitäkin. Sen kanssa on ollut jatkuvia hankaluuksi eikä syytä ole vaikea arvata.

Juuh, oikeassa olet. Aikoinaan oli Smyge-projekti, jonka jälkeen tavoitteena oli 14 alusta kahdella eri lavettiratkaisulla (iso ja pieni). Harmonisointi sitten tuotti päätöksen vain yhdestä lavetista määrän pudotessa 10:en, eli nykyinen Visby lka. Loppu onkin sitten paremmin tiedossa.
 
Visby-luokan hyvät häiveominaisuudet eittämättä auttavat myös häirintäjärjestelmien toimintaa. Kuinka paljon tämä kompensoi ilmatorjuntaohjusten puutetta verrattuna Haminaan, jolla häiveominaisuudet ovat kehnommat, kukapa tietää ilman pääsyä kunnon simulointeihin.

Häiveominaisuuksilla on kuitenkin hintansa - niin rahallinen kuin muihin ominaisuuksiin vaikuttava.Pohjanmaa -luokan kokoisen aluksen häiveominaisuuksien maksimointi tulisi eittämättä hillittömän kalliiksi.
Jeh. Visby on omassa luokassaan Korvettina, myös hinnaltaan. Alus on tehty alustapitäen häivettä maksimoiden vähän kuten F-35. Hunajakennorakenne, muotoilu, antennit ja sensorit tykkilavettia myöden ovat erikoissuunnittelua. Tosin epäilen että aluksen kennorakenne ei kestä paksun jään murtamista ja miten mahtaa pintaan kasautuva jää heijastaa säteitä? Lämmittää pintoja ei oikein voi paneleilla jos ei haluta ir-säteillä tai haaskata lämpöä.

Visby on vahvoilla ilma-ja meritutkia vastaan, mutta uuden ajan uhkille kuten lisääntyvien dronejen armeijalle se ei voi mitään. Niilä alus voidaan havaita horisontin takaa ja luoda maaliparametrit. ohjuksille. Se ei myöskään oikein voi luoda pitkän kantaman tilannekuvaa tutkillaan jos häive halutaan maksimoida. Siksi alus on häivemoodissa vain passiivisten sensorien ja ulkopuolisen tiedon varassa.
 
Eipä ne muutkaan alukset liiku sotatilanteessa loistaen elektronisesti kuin joulukuusi.

Ihan samalla tavalla ovat usein passiivisten sensorien ja ulkopuolisen tiedon varassa. Häive nyt vaan antaa etua.
 
Eipä ne muutkaan alukset liiku sotatilanteessa loistaen elektronisesti kuin joulukuusi.

Ihan samalla tavalla ovat usein passiivisten sensorien ja ulkopuolisen tiedon varassa. Häive nyt vaan antaa etua.
No jos ne käyttävät omaa tutkaansa niin kai ne nyt näkyvät! Tarkoitan tuolla sitä että häivelavetti ei saa suurta etua jos se käyttää omaa tutkaansa valvontaan, koska ESM-laitteet havaitsevat sen ja voivat peilata sijainnin kohtuutarkasti.
 
No jos ne käyttävät omaa tutkaansa niin kai ne nyt näkyvät! Tarkoitan tuolla sitä että häivelavetti ei saa suurta etua jos se käyttää omaa tutkaansa valvontaan, koska ESM-laitteet havaitsevat sen ja voivat peilata sijainnin kohtuutarkasti.
Saa se, koska tutkahäiveellä parannetaan laivojen selviytymiskykyä merimaaliohjuksia vastaan, eikä yritetä tehdä niistä näkymättömiä...
 
Saa se, koska tutkahäiveellä parannetaan laivojen selviytymiskykyä merimaaliohjuksia vastaan, eikä yritetä tehdä niistä näkymättömiä...
Riippunee tehtävästä ja tilanteesta. Aluksen sijainnin tarkka paikantaminen voi merkitä kuítenkin merkittävää vaaraa kun aluksessa ei ole ilmatorjuntaohjuksia. Uhka voi tulla myös pinnanalta.
 
Epäilisin tätä, pääaseen kantama on 250km tietämillä joten tuskinpa Gotlannin itäpuolelle olisi mitään tarvetta mennä. Öölannin, Gotlannin ja mantereen välillä taas visuaalisesti hyvissä oloissa rannikko on aina näkyvissä. Eiköhän Itämeren pääallas ole varattu suklareille ja / tai Gripeneille. Häiveominaisuuksista on sen sijaan hyötyä kun toimitaan saariston suojissa tai Ruotsin rannikon niillä osilla joissa saariston suojaa ei ole, kuten vaikkapa Öölannista etelään.

Vastaavasti Suomen oloissa häiveominaisuuksista ei ole niin paljon iloa Pohjanmaa -luokalle toimintaympäristön (Saaristomeri, Pohjanlahti) vuoksi. Sen sijaan, jos ohjusveneille olisi varaa ostaa korvaajia voisivat häiveominaisuudet olla Suomenlahden saaristossa toimiville aluksille olla hyvinkin hyödyllisiä. Koska korvaajia ei ole varaa ostaa, on toki kysymys lähinnä akateeminen. Lisäksi toki Haminoissa on jotain häiveominaisuuksia yriteltykin.

Kyllä Pohjanmaa-lkan toimintaympäristöön kuuluu myös pohjoinen Itämeri. Alusluokkaa ei ole suunniteltu siten, että häiveominaisuudet ovat keskeisin suunnittelua ohjaava kriteeri, mutta muotoilulla ja materiaalivalinnoillakin voidaan saada pienellä efortilla ihmeitä aikaan, kuten Hamina -luokallakin. Jälkimmäisten korvaaminen (eli niiden suorituskyvyn) tulee ajankohtaiseksi 30-luvun puolessavälissä, ja toteutusta tai ratkaisuja ei vielä kukaan tiedä. Eli Hamina-luokkaa ei ole vielä tarkoituskaan korvata rahapulan takia, koska nyt vasta on MLU meneillään.
 
Kyllä Pohjanmaa-lkan toimintaympäristöön kuuluu myös pohjoinen Itämeri. Alusluokkaa ei ole suunniteltu siten, että häiveominaisuudet ovat keskeisin suunnittelua ohjaava kriteeri, mutta muotoilulla ja materiaalivalinnoillakin voidaan saada pienellä efortilla ihmeitä aikaan, kuten Hamina -luokallakin. Jälkimmäisten korvaaminen (eli niiden suorituskyvyn) tulee ajankohtaiseksi 30-luvun puolessavälissä, ja toteutusta tai ratkaisuja ei vielä kukaan tiedä. Eli Hamina-luokkaa ei ole vielä tarkoituskaan korvata rahapulan takia, koska nyt vasta on MLU meneillään.

Toki merenkulkuominaisuudet riittävät varmasti kaikille merille, mutta sotatilassa Pohjanmailla lienee asiaa Pohjois-Itämerelle lähinnä osana NATO:n isompaa laivasto-osastoa jossa alueilmatorjunnan hoitaa Burke / Type 45 tms. alus. Haminan osalta korvaajien pohdinta lienee jo kovasti käynnissä, ja samallahan korvataan Pansiot ja ehkä jopa Kataiset...
 
Haminan osalta korvaajien pohdinta lienee jo kovasti käynnissä, ja samallahan korvataan Pansiot ja ehkä jopa Kataiset...

Siis, että yhdellä alustyypillä korvattaisiin nopeat häive-ohjusveneet, miinalautat ja miinanraivaajat? Ei kyllä kuulosta suunnitelmalta. Ainakin Haminoiden osalta toivoisi aidosti suorituskykyistä korvaajaa. Katanpään ja Pansion suorituskykyjen tyydyttävä yhdistäminen samaan alukseen lienee jo helpompi tehtävä.
 
Toki merenkulkuominaisuudet riittävät varmasti kaikille merille, mutta sotatilassa Pohjanmailla lienee asiaa Pohjois-Itämerelle lähinnä osana NATO:n isompaa laivasto-osastoa jossa alueilmatorjunnan hoitaa Burke / Type 45 tms. alus. Haminan osalta korvaajien pohdinta lienee jo kovasti käynnissä, ja samallahan korvataan Pansiot ja ehkä jopa Kataiset...

Kyllä Pmaa-luokka näkynee myös osana Suomi-Ruotsi operatiivista taisteluosastoa ainakin kriisien joissain vaiheissa.
 
Siis, että yhdellä alustyypillä korvattaisiin nopeat häive-ohjusveneet, miinalautat ja miinanraivaajat? Ei kyllä kuulosta suunnitelmalta. Ainakin Haminoiden osalta toivoisi aidosti suorituskykyistä korvaajaa. Katanpään ja Pansion suorituskykyjen tyydyttävä yhdistäminen samaan alukseen lienee jo helpompi tehtävä.

Jonkinmoinen Absalon-luokan kaltainen (vähän pienempi) command support alus monipuolisella UAV- ja UUV-järjestelmillä varustettuna saattaisi ehkä tulla kysymykseen?
 
Jonkinmoinen Absalon-luokan kaltainen (vähän pienempi) command support alus monipuolisella UAV- ja UUV-järjestelmillä varustettuna saattaisi ehkä tulla kysymykseen?

Kyllä, merkittävästi pienempi varmasti :) Saaristomerellä, Pohjanlahdella ja mahdollisisissa Itämeren ulkopuolisissa kriha-operaatioissa UAV:t/UUV:t toimisivat alukselta käsin, Suomenlahdella pääosin rannalta tai vaikkapa Jehuista tms. käsin.
 
Back
Top