Laivue 2020

Kyllä, merkittävästi pienempi varmasti :) Saaristomerellä, Pohjanlahdella ja mahdollisisissa Itämeren ulkopuolisissa kriha-operaatioissa UAV:t/UUV:t toimisivat alukselta käsin, Suomenlahdella pääosin rannalta tai vaikkapa Jehuista tms. käsin.
Kuulostaa ihan Pohjanmaa-luokalle, joka on suunniteltu siten, että kaikenlaisia modulaarisia järjestelmiä voidaan integroida siihen tulevaisuudessa.

Sen sijaan Jehulta ei toimi mikään sotilaallisesti merkittävä UAV/UUV -järjestelmä. Kun katsoo sen veneen asentoa vedessä, voi nopeasti päätellä, että mitään merkittävää painoa ei voida enää sinne lisästä. Ja muutaman kymmenen kilon leluilla ei oikeassa sodassa tee yhtään mitään. No, ehkä jonkin saaren katsomiseen, että onko siellä jotain kiinnostavaa, voidaan käyttää jotain kevyttä järjestelmää, mutta varsinaisen merisodan kannalta tuollaiset pikkuveneet ovat hyödyttömiä. Oikeat sotavehkeet näissä asioissa vaatii myös jonkinlaisen monitoimikannen (UUV) ja lentokannen (UAV).

Alusten korvaaminen tulevaisuudessa on aina hankala juttu, nyt pitäisi alkaa jo miettimään Hamina- ja Pansio-luokkien korvaajaa, joten sodan kuvasta 2030 - 2060 -luvuilla pitäisi alkaa saada jotain selkoa. Siinäpä pähkinä. Kukapa olisi 10 vuotta sitten arvannut, että Suomi tarvitsee 2030 - 2050 -luvuille Mk-41 VLS:n ja täydellisen helikopterikyvykkyyden? Ei moni, veikkaan....
 
Haminoiden korvaus tulee haasteelliseksi. Juuri on reipas miljardi käytetty uusiin korvetteihin, jotka on vuosikymmenen loppupuolella kaikki käytössä. Aloita siinä sitten politiikoille selittämään kun vielä HX:n maksut ovat käynnissä, että muutaman vuoden päästä pitää vielä lisää sotalaivoja saada. Mikäköhän poliittinen mekkala on saada nuo Haminoiden korvaajatkin lävitse.

Mikäköhän olisi realistinen budjetti Haminoiden korvaamiseen? Puoli miljardia?
 
Kuulostaa ihan Pohjanmaa-luokalle, joka on suunniteltu siten, että kaikenlaisia modulaarisia järjestelmiä voidaan integroida siihen tulevaisuudessa.

Sen sijaan Jehulta ei toimi mikään sotilaallisesti merkittävä UAV/UUV -järjestelmä. Kun katsoo sen veneen asentoa vedessä, voi nopeasti päätellä, että mitään merkittävää painoa ei voida enää sinne lisästä. Ja muutaman kymmenen kilon leluilla ei oikeassa sodassa tee yhtään mitään. No, ehkä jonkin saaren katsomiseen, että onko siellä jotain kiinnostavaa, voidaan käyttää jotain kevyttä järjestelmää, mutta varsinaisen merisodan kannalta tuollaiset pikkuveneet ovat hyödyttömiä. Oikeat sotavehkeet näissä asioissa vaatii myös jonkinlaisen monitoimikannen (UUV) ja lentokannen (UAV).

Jehu tms. voi hyvin toimia esimerkiksi miinanraivaukseen käytettävien, REMUS ja SeaFox -kokoluokan robottien tukialuksena, kyllähän noiden toimittamiseen käytetään RIB-veneitäkin. Lisäksi Jehu-kokoluokan aluksella voinee toimittaa esim. torpedo-UUV:n oikeaan paikkaan odottamaan ym.

Itse veikkaisin, että Haminoiden, Pansioiden ja Kataisten korvaaja muistuttaa nykyisistä Merivoimien aluksista tietyssä mielessä eniten Louhea. Ehkäpä SWATH tms ratkasulla syväyksen voisi saada pienemmäksi ja nopeuden suuremmaksi.

Alusten korvaaminen tulevaisuudessa on aina hankala juttu, nyt pitäisi alkaa jo miettimään Hamina- ja Pansio-luokkien korvaajaa, joten sodan kuvasta 2030 - 2060 -luvuilla pitäisi alkaa saada jotain selkoa. Siinäpä pähkinä. Kukapa olisi 10 vuotta sitten arvannut, että Suomi tarvitsee 2030 - 2050 -luvuille Mk-41 VLS:n ja täydellisen helikopterikyvykkyyden? Ei moni, veikkaan....

Kyllähän tuo oli pääteltävissä Merivoimien päätehtävän muuttuessa 2000-luvun alussa.
 
Viimeksi muokattu:
Tietääkseni Merivoimien päätehtävä ei ole muuttunut koko itsenäisyyden aikana.
 
Merivoimien ykköstehtävä kylmän sodan loppuvaiheissa oli mereltä tulevien hyökkäysten torjunta. Ykköstehtävä vuosituhannen alusta lähtien on ollut meriyhteyksien suojaaminen.

Vihollisen mereltä kohdistuva hyökkäys näytti varmaan epätodennäköiseltä 90-luvulla kun 2000-luvun tehtäviä hahmoteltiin ja omien rantojen suojaamisesta nokitettiin tavoitetta Itämeren kokonaisvaltaisempaan hallintaan. Omaan huutoon vastataan nyt 4x Pohjanmaalla ja ehkä tulevaisuudessa jollain muulla.

Isoja aluksia tarvitaan avomeritoiminnassa ja meriyhteyksien suojaamiseen, mutta millä omat rannat ja saaristo pidetään puhtaana jos se uhkakuva muuttuu? Vuosituhannen vaihteesta on jo moni asia muuttunut ja se voi muuttua edelleen niin kauan kun ei varsinkaan olla Natossa.
 
Haminoiden korvaus tulee haasteelliseksi. Juuri on reipas miljardi käytetty uusiin korvetteihin, jotka on vuosikymmenen loppupuolella kaikki käytössä. Aloita siinä sitten politiikoille selittämään kun vielä HX:n maksut ovat käynnissä, että muutaman vuoden päästä pitää vielä lisää sotalaivoja saada. Mikäköhän poliittinen mekkala on saada nuo Haminoiden korvaajatkin lävitse.

Mikäköhän olisi realistinen budjetti Haminoiden korvaamiseen? Puoli miljardia?

Hamina- ja Pansio lkan korvaaminen tulee eteen 30-luvun puolivälistä alkaen, MITO-alukset tulevat sitten heti sen jälkeen. HX ja UAV-kalusto voisivat teoriassa korvata Hamina lkan pintasodankäynnin kyvyt, mutta Katanpää- ja Pansio lka sekä suto-kyvyt edellyttänevät aluslavettia. En usko, että vielä 30-luvulla tulee olemaan operatiiviseen vedenalaiseen sodankäyntiin soveltuvia AUV-järjestelmiä.

Eli jokunen euro kyllä vielä jatkossakin kuluu, ellei sitten luovuta jostain suorituskyvystä. Tietenkin voi olla mahdollista, että tajutaan vihdoin itsenäisen puolustuksen edellyttävän noin 5%/BKT panostusta...:rolleyes:
 
Hamina- ja Pansio lkan korvaaminen tulee eteen 30-luvun puolivälistä alkaen, MITO-alukset tulevat sitten heti sen jälkeen. HX ja UAV-kalusto voisivat teoriassa korvata Hamina lkan pintasodankäynnin kyvyt, mutta Katanpää- ja Pansio lka sekä suto-kyvyt edellyttänevät aluslavettia. En usko, että vielä 30-luvulla tulee olemaan operatiiviseen vedenalaiseen sodankäyntiin soveltuvia AUV-järjestelmiä.

Eli jokunen euro kyllä vielä jatkossakin kuluu, ellei sitten luovuta jostain suorituskyvystä. Tietenkin voi olla mahdollista, että tajutaan vihdoin itsenäisen puolustuksen edellyttävän noin 5%/BKT panostusta...:rolleyes:
Uskotko oikeasti että Mito paatteja enää valmistettaisiin uutta sukupolvea? Suomihan taisi olla viimeinen mohikaani näiden suhteen. Samalla tavalla kuin miinalaivojen osalta 90 alkupuolella. Kyllä sieltä monitoimialus tulee jos on tullakseen. Suomen talous jos taantuu liiaksi, niin jää sellainenkin hankkimatta. P-maalla mennään ja toivotaan kumppaneilta kykyä paikata omia puutteita. Niitä varmasti nähdään tulevaisuudessa. Puutteita siellä puutteita täällä. Kansa ikääntyy ja menot nousevat valtiolla tappiin
 
Merivoimien ykköstehtävä kylmän sodan loppuvaiheissa oli mereltä tulevien hyökkäysten torjunta. Ykköstehtävä vuosituhannen alusta lähtien on ollut meriyhteyksien suojaaminen.

Eikös meriyhteyksien suojaaminen tullut tehtäväksi vasta 5 vuotta takaperin?
 
Uskotko oikeasti että Mito paatteja enää valmistettaisiin uutta sukupolvea? Suomihan taisi olla viimeinen mohikaani näiden suhteen. Samalla tavalla kuin miinalaivojen osalta 90 alkupuolella. Kyllä sieltä monitoimialus tulee jos on tullakseen. Suomen talous jos taantuu liiaksi, niin jää sellainenkin hankkimatta. P-maalla mennään ja toivotaan kumppaneilta kykyä paikata omia puutteita. Niitä varmasti nähdään tulevaisuudessa. Puutteita siellä puutteita täällä. Kansa ikääntyy ja menot nousevat valtiolla tappiin

Ei en usko, että uutta mito-sukupolvea enää tulee, mutta niiden kauko-ohjattavien/autonomisten värkkien operointi kyllä edellyttää vielä pitkään aluslavettia, eli se jonkinmoinen monitoimialus. Suomenlahdella vielä onnistuu moni asia mantereeltakin käsin, mutta esim itämeren suunta on jo hankala pelkästään saaristomeren laajuuden takia.
 
Jehu tms. voi hyvin toimia esimerkiksi miinanraivaukseen käytettävien, REMUS ja SeaFox -kokoluokan robottien tukialuksena, kyllähän noiden toimittamiseen käytetään RIB-veneitäkin. Lisäksi Jehu-kokoluokan aluksella voinee toimittaa esim. torpedo-UUV:n oikeaan paikkaan odottamaan ym.

Itse veikkaisin, että Haminoiden, Pansioiden ja Kataisten korvaaja muistuttaa nykyisistä Merivoimien aluksista tietyssä mielessä eniten Louhea. Ehkäpä SWATH tms ratkasulla syväyksen voisi saada pienemmäksi ja nopeuden suuremmaksi.



Kyllähän tuo oli pääteltävissä Merivoimien päätehtävän muuttuessa 2000-luvun alussa.
Niin, Jehulta voidaan tuollaista YKSITTÄISTÄ laitetta kyllä operoida. Mutta mistä se saa tarvittavan taustatiedon? Millä järjestelmällä sen toimintaa ohjataan ylemmän johtoportaan näkökulmasta? Millainen on koko aluksen johtamisjärjestelmä? Miten laitteen toiminta raportoidaan ja sen kenties keräämä data siirretään ja millä se lähetetään eteenpäin? Miten se käsittelisin "torpedo-UUV:tä"? Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on joko "ei mistään", "ei millään" tai "ei mitenkään". Eli noup, ei käy. Miinantorjunta-alus ei turhaan ole uppoumaltaan n. 700 tonnia... Ja Suomi ei ole mikään viimeinen mohikaani, ei miinantorjunta-alusten eikä edes miinanlaskijoiden suhteen. Miinantorjunta-aluksia, vielä isompia ja kalliimpia on hankkimassa usea maa. "Tripartite" -luokan alukset tullaan korvaamaan miinantorjunta-aluksella, isompi ja kalliimpi kuin Suomen "Katanpää"-luokka. Myös muita mito-alusprojekteja on menossa. Miinanlaskijoita, erittäin tehokkaita ja isoja, valmistaa mm. Etelä-Korea. Edelleen.

Ja sitten surullisempaan osuuteen: Louhi on laivana siis pieni tankkeri. Ei miltään kohdin, eikä miltään osin minkäänlainen sota-alus. Sen syväys on 5 m ja runko täyteläinen jötkäle. Ainoa tapa saada se kulkemaan yli 16 solmua olisi tarpeeksi vahva hinausvaijeri amerikkalaisen ydinkäyttöisen tukialuksen perään. Siellä se Louhi kyllä tulisi yli 20s, vaikka poikittain. Mutta ei muuten. Tälläistä tankkeria ei myöskään millään suunnittelulla muuteta miksikään SWATH-alukseksi.

Pienehkön taistelualuksen (Hamina-lk) ja pienehkön kuljetusaluksen (Pansio) yhdistäminen yhdeksi alusluokaksi on kuolleena syntynyt ajatus, eikä semmoista kyllä kukaan, joka on asioista perillä, esitä. Alustyypit ovat täysin eri tehtäviin tarkoitettuja ja erilaisiin vaatimuksiin vastaavia. Niillä on myös kriisin aikana kummallakin oma tehtävänsä, joten ne eivät voi olla siksikään samassa rungossa.

Haminoiden korvaamiseen voisi ajatella nykyrahassa menevän noin miljardi euroa. Kun sen rahan käytön aika on, on HX jo maksettu, niin, että sillä tavalla helpompaa sitten. Haminan voisi korvata n. 1000 tonnin korvetilla, hiukan Venäjän "Bujanin" tapaisella, mutta isommalla vaan. Kappalehinnan voisi saada ehkä puristetuksi jonnekin 250 miljoonan kieppeille (nykyrahassa).
 
Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, meriliikenteen suojaaminen ja hyökkäyksen torjunta ovat aina olleet Merivoimien tehtäviä. Ihan aina.

Mutta painopiste muuttui maihinnousun torjunnasta suojaamiseen Viron Nato-jäsenyyden jälkeen.
 
Alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, meriliikenteen suojaaminen ja hyökkäyksen torjunta ovat aina olleet Merivoimien tehtäviä. Ihan aina.

Paitsi että meriliikenteen suojaus oli kaukana hyökkäyksen torjunnan perässä ennen sen nostamista alueellisen koskemattomuuden perään. Eihän siihen toki ollut mahdollisuuksiakaan kylmän sodan aikana. Alueellisen koskemattomuuden turvaaminenkin oli toki vähän niin ja näin.
 
Uskotko oikeasti että Mito paatteja enää valmistettaisiin uutta sukupolvea? Suomihan taisi olla viimeinen mohikaani näiden suhteen. Samalla tavalla kuin miinalaivojen osalta 90 alkupuolella. Kyllä sieltä monitoimialus tulee jos on tullakseen. Suomen talous jos taantuu liiaksi, niin jää sellainenkin hankkimatta. P-maalla mennään ja toivotaan kumppaneilta kykyä paikata omia puutteita. Niitä varmasti nähdään tulevaisuudessa. Puutteita siellä puutteita täällä. Kansa ikääntyy ja menot nousevat valtiolla tappiin
Japanissa laskettiin vesille viime vuonna kolmas Awaji-luokan miinantorjunta-alus. Ei Kataiset ihan viimisimpiä ole
 
Niin, Jehulta voidaan tuollaista YKSITTÄISTÄ laitetta kyllä operoida. Mutta mistä se saa tarvittavan taustatiedon? Millä järjestelmällä sen toimintaa ohjataan ylemmän johtoportaan näkökulmasta? Millainen on koko aluksen johtamisjärjestelmä? Miten laitteen toiminta raportoidaan ja sen kenties keräämä data siirretään ja millä se lähetetään eteenpäin? Miten se käsittelisin "torpedo-UUV:tä"? Vastaus kaikkiin näihin kysymyksiin on joko "ei mistään", "ei millään" tai "ei mitenkään". Eli noup, ei käy. Miinantorjunta-alus ei turhaan ole uppoumaltaan n. 700 tonnia... Ja Suomi ei ole mikään viimeinen mohikaani, ei miinantorjunta-alusten eikä edes miinanlaskijoiden suhteen. Miinantorjunta-aluksia, vielä isompia ja kalliimpia on hankkimassa usea maa. "Tripartite" -luokan alukset tullaan korvaamaan miinantorjunta-aluksella, isompi ja kalliimpi kuin Suomen "Katanpää"-luokka. Myös muita mito-alusprojekteja on menossa. Miinanlaskijoita, erittäin tehokkaita ja isoja, valmistaa mm. Etelä-Korea. Edelleen.

Miten se rannikko-ohjuspartio voi toimia, kun samalla luodolla ei ole 3D tutkaa, sonaria ym? Miten yksittäinen kranaatinheitin voi mitenkään ampua muuten kuin suora-ammuntana? Sitä voi pohtia...

Miinantorjunta-alus voi lähettää Remuksen ja sukeltajat vaikkapa RIB:llä Huginin havaitseman kohteen perään. Ei se vaadi 700 tonnin alusta kaikissa tilanteissa. Seuraavassa vaiheessa SeaFox analogiat toimitettaneen perille esim AUV:n tai vaikka hekodroonin kyydissä.

Mitä tulee Tripartitien seuraajiin, ne ovat samalla myös isoja partioaluksia ja seuraavan sukupolven miinantorjujia munankuori-Kataisten sijaan. Eli mietipäs, jos oltaisiin mietitty asiat loppuun asti olisi Merivoimat saanut kolme joka sään monitoimialusta lisää lasikuitupurtiloiden sijaan. Niillä olisi tarpeen vaatiessa käyttöä myös AKT-tehtävissä sekä esim. saatto ja sutotehtävissä...


The vessels, serving as motherships for the different drones, are designed for faster, safer MCM operations while dramatically reducing crew exposure to danger.
...
Unlike the Tripartite type, which featured hulls made of a non‑magnetic glass‑reinforced composite material, the new vessels will have all‑steel hulls. “One of the main benefits of the stand‑off MCM concept is that the motherships send their drones into the mine field, instead of going in themselves. This enabled the design team to specify larger vessels with steel hulls and conventional superstructures instead of composites and weight‑saving aluminium respectively,”


Ja sitten surullisempaan osuuteen: Louhi on laivana siis pieni tankkeri. Ei miltään kohdin, eikä miltään osin minkäänlainen sota-alus. Sen syväys on 5 m ja runko täyteläinen jötkäle. Ainoa tapa saada se kulkemaan yli 16 solmua olisi tarpeeksi vahva hinausvaijeri amerikkalaisen ydinkäyttöisen tukialuksen perään. Siellä se Louhi kyllä tulisi yli 20s, vaikka poikittain. Mutta ei muuten. Tälläistä tankkeria ei myöskään millään suunnittelulla muuteta miksikään SWATH-alukseksi.

Pienehkön taistelualuksen (Hamina-lk) ja pienehkön kuljetusaluksen (Pansio) yhdistäminen yhdeksi alusluokaksi on kuolleena syntynyt ajatus, eikä semmoista kyllä kukaan, joka on asioista perillä, esitä. Alustyypit ovat täysin eri tehtäviin tarkoitettuja ja erilaisiin vaatimuksiin vastaavia. Niillä on myös kriisin aikana kummallakin oma tehtävänsä, joten ne eivät voi olla siksikään samassa rungossa.

Louhi oli tarkoituksellinen kärjistys viemään ajatukset pois Haminoista ja Pohjanmaista. Näin siinä vain tulee käymään, Haminoiden ja Pansioiden tehtävät yhdistetään. Jos Merivoimilla on järkeä päässä, myös Kataiset pistetään Kuusankoskelle samoihin aikoihin MLU:n sijaan. Mothership tulee olemaan 2030-luvun uusi musta.

Miehitettyjä taistelualuksia ei Suomenlahdelle tarvi, ja tulevaisuudessa eri asejärjestelmt, ne joiden pitää olla aluslavetilla miehittämättömien UUV/USV/droonien sijaan tulevat olemaan yhä modulaarisempia. Tietä tässä näyttää USMC joka asentelee esim. MLRS-lavetteja aluksille. Todennäköisesti 2030-luvulla esim. sama ilmatorjuntaohjus voidaan asentaa konttiasennuksena joko alukselle tai maalavetille. Meritorjuntaohjukset taas on sama laukoa maalavetilta joka tapauksessa.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top