Laivue 2020

mechanicus kirjoitti:
Minä olen mieltänyt ennen ohjusaikakautta käytetyn laivojen luokittelun seuraavasti

Taistelulaiva = toisten taistelulaivojen tuhoamiseen tarkoitettu isoin luokka

Risteilijä = iso sota-alus, joka voi toimia itsenäisesti tai laivasto-osastossa puolustaa taistelulaivoja hävittäjiä ja muita pienempiä aluksia vastaan. Myöhemmin myös lentokoneita vastaan.

Hävittäjä = nopea alus, jonka tarkoitus on torpedosyöksyllä upottaa taistelulaivoja. Myöhemmin myös sukellusveneiden torjunta. Valtamerikelpoinen.

Fregatti = itsenäiseen toimintaan avomerellä kykenevä sotalaiva. Risteilijää pienempi. Laivasto-osastossa ennemmin puolustuksellinen kuin hyökkäävä. Hävittäjää tasapainoisempi kokonaisuus.

Korvetti = pienin avomerellä toimimaan tarkoitettu alus. Tyypillisesti tehtävänä sukellusveiden torjunta tai saattuetehtävät vähäisempää vastusta vastaan.

Näin ollen amerikkalaiset AB:t ovat lähinnä fregatteja tai IT-risteilijöitä. Pohjanmaa-lka:lta puuttunee kysy itsenäisiin valtamerioperaatioihin, joten korvetti on ihan hyvä luokka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sen verran on kommentoitava, että jopa yli 10 000 tn uppoumalla AB:t ovat melko suuria fregatiksi. Se on myös oikeastaan tehty risteilijän runkoon ja koneistolle. Lisäksi Arleigh Burket ovat alusta saakka suunniteltu sotimaan kaikissa kolmessa dimensiossa, omaa vahvan ELSO-kyvyn ja sopii myös tulitukeen maalle sekä ohjuksin, että tykistöllä. Nykyään tälläistä alusta sanotaan hävittäjäksi, vaikka risteilijä olisi ehkä oikeampi. Fregattikin kyllä voi olla kaikkiin dimensioihin taisteleva, mutta lyhyempi toiminta-aika ja -matka sekä kaikin tavoin kevyempi rakenne (uppoma alle 7000 tn). No nykyään alkaa olemaan jo 8000 - 9000 tn "fregatteja" siellä ja täällä, ettei se yli 3900 tn Pohjanmaa "korvettina" nyt ihan huonossa seurassa seilaa. :-)
 
Rannari kirjoitti:
Tämä on niitä toivotaan parasta mutta pelätään pahinta -tilanteita.
Klikkaa laajentaaksesi...
Edesmennyt Presidenttimme Mauno Koivisto tapasi sanoa että "Mikäli emme varmuudella tiedä miten tulee käymään, olettakaamme että asiat menevät hyvin". Hän kutsui itseään optimistiseksi pessimistiksi.
Hän oli kuitenkin sodan käynyt mies.
 
Einomies1 kirjoitti:
Edesmennyt Presidenttimme Mauno Koivisto tapasi sanoa että "Mikäli emme varmuudella tiedä miten tulee käymään, olettakaamme että asiat menevät hyvin". Hän kutsui itseään optimistiseksi pessimistiksi.
Hän oli kuitenkin sodan käynyt mies.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Ja yleinen elämänkokemus kertoo ettei se matka aina ole helppo. Tai ettei siihen ainakaan pidä tuudittautua. Joskus joutuu vähän rämpimään päästäkseen maaliin.
 
46800 kirjoitti:
Meillä olisi myös sitten samalla sekä maailman suurin korvetti (Pohjanmaa-luokka 3900t), että maailman pienin korvetti (Hamina-luokka 270t). (y)
Klikkaa laajentaaksesi...
Minusta olisi parasta, että lopetettaisiin kerralla tämä vuosikymmeniä jatkunut sekoilu alustyypeissä ja siinäkin, mitä rakennetaan. Puhtaasti lännen systeemiin ja nimitykset ja lyhenteet kohdalleen:

Rauma-class, Patrol Boat, guided missile (PBG) tai (PG)
Hamina-class, Patrol Boat, guided missile (PBG) tai (PG)
Hämeenmaa-class, Minelayer, guided missile, coastal (MLC)
Pohjanmaa class, Fast Frigate, guided missile (FFG)

ja muut sitten samalla logiikalla...
 
Analysti kirjoitti:
Sen verran on kommentoitava, että jopa yli 10 000 tn uppoumalla AB:t ovat melko suuria fregatiksi. Se on myös oikeastaan tehty risteilijän runkoon ja koneistolle. Lisäksi Arleigh Burket ovat alusta saakka suunniteltu sotimaan kaikissa kolmessa dimensiossa, omaa vahvan ELSO-kyvyn ja sopii myös tulitukeen maalle sekä ohjuksin, että tykistöllä. Nykyään tälläistä alusta sanotaan hävittäjäksi, vaikka risteilijä olisi ehkä oikeampi. Fregattikin kyllä voi olla kaikkiin dimensioihin taisteleva, mutta lyhyempi toiminta-aika ja -matka sekä kaikin tavoin kevyempi rakenne (uppoma alle 7000 tn). No nykyään alkaa olemaan jo 8000 - 9000 tn "fregatteja" siellä ja täällä, ettei se yli 3900 tn Pohjanmaa "korvettina" nyt ihan huonossa seurassa seilaa. :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Olet aivan oikeassa, että nykyään on vakiintunut käytäntö nimetä hävittäjiksi freagattia isommat ja/tai raskaammin aseistetut sota-alukset.

Täydennän / korjaan viestiäni:

Puulaivojen aikakaudella fregatit olivat hieman kevyemmin aseistettuja nopeita ja ketteriä aluksia. Muunauassa fregatteja käytettiin "ristelijänä", joka itsenäisesti ylitti valtameriä. Tästä kehittyi rautarunkoisten alusten varsinaiset risteilijät. Hävittäjät taas kehittyivät torpeedoveneistä ollen alkuksi "Torpedo Boat Destroyer" eli torpeedoveneistä raskaammalla tykkiaseistuksella kehitettyjä toisten torpedoveneiden tuhoajia. Varhaiset hävittäjät vaativat tukialuksia valtamerien ylittämiseen, niiden omat varastot (ml. polttoaine) ei tähän riittänyt.

Historiallisesti fregatti on hävittäjää isompi tai ainakin itsenäiseltä toimintamatkaltaa parempi, mutta hävittäjä on kokoonsa nähden raskaammin aseistettu. Mutta tikulla silmään sitä joka...
 
mechanicus kirjoitti:
Olet aivan oikeassa, että nykyään on vakiintunut käytäntö nimetä hävittäjiksi freagattia isommat ja/tai raskaammin aseistetut sota-alukset.

Täydennän / korjaan viestiäni:

Puulaivojen aikakaudella fregatit olivat hieman kevyemmin aseistettuja nopeita ja ketteriä aluksia. Muunauassa fregatteja käytettiin "ristelijänä", joka itsenäisesti ylitti valtameriä. Tästä kehittyi rautarunkoisten alusten varsinaiset risteilijät. Hävittäjät taas kehittyivät torpeedoveneistä ollen alkuksi "Torpedo Boat Destroyer" eli torpeedoveneistä raskaammalla tykkiaseistuksella kehitettyjä toisten torpedoveneiden tuhoajia. Varhaiset hävittäjät vaativat tukialuksia valtamerien ylittämiseen, niiden omat varastot (ml. polttoaine) ei tähän riittänyt.

Historiallisesti fregatti on hävittäjää isompi tai ainakin itsenäiseltä toimintamatkaltaa parempi, mutta hävittäjä on kokoonsa nähden raskaammin aseistettu. Mutta tikulla silmään sitä joka...
Klikkaa laajentaaksesi...
Ja minä taas käytännössä katson asiaa II MS:n jälkeisessä perspektiivissä, jolloin taas fregatit ovat olleet hävittäjiä pienempiä ja vaatimattomampia aluksia. Taistelulaivaahan ei oikein purjeaikakaudella ollutkaan, olikos se "linjalaiva" silloin..
 
mechanicus kirjoitti:
Olet aivan oikeassa, että nykyään on vakiintunut käytäntö nimetä hävittäjiksi freagattia isommat ja/tai raskaammin aseistetut sota-alukset.

Täydennän / korjaan viestiäni:

Puulaivojen aikakaudella fregatit olivat hieman kevyemmin aseistettuja nopeita ja ketteriä aluksia. Muunauassa fregatteja käytettiin "ristelijänä", joka itsenäisesti ylitti valtameriä. Tästä kehittyi rautarunkoisten alusten varsinaiset risteilijät. Hävittäjät taas kehittyivät torpeedoveneistä ollen alkuksi "Torpedo Boat Destroyer" eli torpeedoveneistä raskaammalla tykkiaseistuksella kehitettyjä toisten torpedoveneiden tuhoajia. Varhaiset hävittäjät vaativat tukialuksia valtamerien ylittämiseen, niiden omat varastot (ml. polttoaine) ei tähän riittänyt.

Historiallisesti fregatti on hävittäjää isompi tai ainakin itsenäiseltä toimintamatkaltaa parempi, mutta hävittäjä on kokoonsa nähden raskaammin aseistettu. Mutta tikulla silmään sitä joka...
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä määrittelyt ovat selvästi aina olleet hankalia! Teräslaivojen merisodan "klassisella kaudella" hävittäjä oli toisaan torpedoaseistuksella, mitä ei välttämättä ollut fregateissa ja toisaalta risteilijöissä torpedot (jos niitä oli) olivat enemmän apuaseiden roolissa pääasesituksen ollessa tykit.

Merkinnän ongelmallisuuksia kuvaa hyvin US Navyn haasteet: Spruance-luokka oli nimetty hävittäjäksi, vaikka samalla rungolla oleva Ticonderoga oli risteilijä. Vanhat 2. maailmansodan Fletcherit ja Sumnerit olivat hävittäjiä, vaikka ne olivat kooltaan varsin maltillisia. Useat näistä muuttuivat vuosien myötä eri laivastoissa fregateiksi, vaikka aseistuksessa tai käyttötavoissa ei tapahtunut eroja. Ruotsissa oli sotien jälkeen perinne, että uudet pääsota-alukset olivat hävittäjiä ja kun ne vanhenivat (tuli uusi luokka tilalle), alusluokka muutettiin fregatiksi.
 
Onko sillä luokituksella mitään väliä? Kysyykö ivanovots että mikä sun luokitus on ennenku ampuu? Sehän voi olla vaikka kelluvaa rannikkotykistöä suoraan merivoimien luolastosta.
 
Teräsvilla kirjoitti:
Onko sillä luokituksella mitään väliä? Kysyykö ivanovots että mikä sun luokitus on ennenku ampuu? Sehän voi olla vaikka kelluvaa rannikkotykistöä suoraan merivoimien luolastosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Varmasti näin! Toisaalta voisin uskoa, että isommissa laivastoissa on määritetty henkilöstölle tasoja, jotka tulee täyttyä eri alusluokkien osalta, esimerkiksi hävittäjän kapteenin tulee olla vähintään komentajan arvoinen...
 
Analysti kirjoitti:
Minusta olisi parasta, että lopetettaisiin kerralla tämä vuosikymmeniä jatkunut sekoilu alustyypeissä ja siinäkin, mitä rakennetaan. Puhtaasti lännen systeemiin ja nimitykset ja lyhenteet kohdalleen:

Rauma-class, Patrol Boat, guided missile (PBG) tai (PG)
Hamina-class, Patrol Boat, guided missile (PBG) tai (PG)
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitä merivoimien nyt käyttämä PGG tarkoittaa?



Niin tai näin, niin mun mielestä laivaston ei tarttisi larpata ollenkaan. Vetelisivät vaan ihan suomeksi ja suomalaisittain.
 
46800 kirjoitti:
Guided missile... onko niitä muunlaisiakin?
Klikkaa laajentaaksesi...
Se on vaan se termi, mitä käytetään lännessä. Ehkä tarkoituksella erottuakseen Ballistic Missile -laitteesta (sitäkin sinällään ohjataan, mutta vain ballistisen radan säädöllä, "Guided" taas ohjautuu maalin liikkeiden perään).
 
Analysti kirjoitti:
Minusta olisi parasta, että lopetettaisiin kerralla tämä vuosikymmeniä jatkunut sekoilu alustyypeissä ja siinäkin, mitä rakennetaan. Puhtaasti lännen systeemiin ja nimitykset ja lyhenteet kohdalleen:

Rauma-class, Patrol Boat, guided missile (PBG) tai (PG)
Hamina-class, Patrol Boat, guided missile (PBG) tai (PG)
Hämeenmaa-class, Minelayer, guided missile, coastal (MLC)
Pohjanmaa class, Fast Frigate, guided missile (FFG)

ja muut sitten samalla logiikalla...
Klikkaa laajentaaksesi...
Taitanee olla enemmän USA:n nimeämissysteemi, kuin läntinen/yleisempi?
Ehkä partiovenettä kuvaavampi olisi Missile Boat tai Fast Attack Craft. Missile ehkä sitten siihen perään/lisäksi.
MLC on sinänsä kuvaava lyhenne. Tosin ei sisällä tuota ohjusjuttua.
FF ei taida olla erityisen nopea, eikä myös ilmeisesti Pohjanmaatkaan.
 
46800 kirjoitti:
Taitanee olla enemmän USA:n nimeämissysteemi, kuin läntinen/yleisempi?
Ehkä partiovenettä kuvaavampi olisi Missile Boat tai Fast Attack Craft. Missile ehkä sitten siihen perään/lisäksi.
MLC on sinänsä kuvaava lyhenne. Tosin ei sisällä tuota ohjusjuttua.
FF ei taida olla erityisen nopea, eikä myös ilmeisesti Pohjanmaatkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onka tällä nyt niin paljon väliä. Meillä on ollut tykkiveneitä (korvetteja), saattajia (fregatti/korvetti) ja moottoritykkiveneitä (moottoritorpedoveneitä) sekä ohjusveneitä (jotka voisivat olla lähes mitä tahansa). NATO:lla yhden tehtävätyypin alus on korvetti (tai rannikkokorvetti). Merivoimille on tulossa P-maa luokka, joka on jatkossa korvetti tai jotain muuta, tarkoituksenmukaisuuskysymykset huomioonottaen. Itse alusluokan suorituskyky ei kyllä muutu luokituksesta huolimatta!
 
Commander kirjoitti:
Onka tällä nyt niin paljon väliä. Meillä on ollut tykkiveneitä (korvetteja), saattajia (fregatti/korvetti) ja moottoritykkiveneitä (moottoritorpedoveneitä) sekä ohjusveneitä (jotka voisivat olla lähes mitä tahansa). NATO:lla yhden tehtävätyypin alus on korvetti (tai rannikkokorvetti). Merivoimille on tulossa P-maa luokka, joka on jatkossa korvetti tai jotain muuta, tarkoituksenmukaisuuskysymykset huomioonottaen. Itse alusluokan suorituskyky ei kyllä muutu luokituksesta huolimatta!
Klikkaa laajentaaksesi...
Alusluokkien suorituskyky ei muutu ei. Mutta kun heidän kanssaan kuitenkin koko ajan Suomen Merivoimat asioi, niin sekaannuksen mahdollisuudet vähenee, kun siirrytään samaan terminologiaan. En käsitä lainkaan, mikä tässä on niin vaikeaa? Miksi täällä ei voida käyttää samaa terminologiaa ja alusten luokitusta?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top