Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Kuin missä maissa(merillä)?
Commander
Kenraali
Tähän lienee ainakin kaksi syytä:
Sisäpoliittisesti "lievähkö" luokitus on helpompaa. Esim Bundersmarine välttää vielä nykyisinkin käyttämästä termiä hävittäjä, vaikka niitä olikin kylmän sodan aikana. Meillä samoin saattaja-termi (ransk Avisos) kuuluu samaan hömppään.
P-maa luokasta voisi todeta, että alunperin siitä piti tulla korvetti, mutta kun piti rakentaa jäissäkulkukykyinen ja miinoituskykyinen monitoimialus niin uppouma kasvoi. Mutta lopputuloksena on edelleenkin KORVETTI! Ja se ei p..r..kele muuksi muutu!
Kuin käytännössä kaikissa länsimaissa tai niissä maissa, joissa on oikeat laivastoperinteet.
Hyvänä esimerkkinä juuri "tykkivene" Turunmaa-luokka. Maailmalla tykkivene, "Gunboat" on semmoinen pieni vene kk- ja 20 mm tykkiaseistuksella. Sitten kun suomalaiset, jotka ei osaa kääntää laivastotermejä, menee vielä sanomaan heille, että "gunboat", niin metsään menee ja reippaasti.
Ollaanko mahdollisesti täällä lainattu Krimin sodan aikaista terminologiaa esim tykkiveneen kohdalla?
En tiedä mistä kaukaa tuo on lähtöisin mutta Merivoimilla edelliset tykkiveneet olivat olleet käytössä kai 50-luvulle saakka joten tyypitys oli tuoreessa muistissa vielä 60-luvulla. Sodanaikaiset tykkiveneet olivat kyllä ”hieman” eri tyypin aluksia kuin 60-lukulaiset.
Minusta nämä uudet Pohjanmaat olisi hyvin voinut tyypittää saattajiksi. Kuvaa hyvin alusten yhtä tärkeää tehtävää ja on mukavan ympäripyöreä joten kukaan ei pääse irvimään koosta tai vatustuksesta
Commander
Kenraali
En tiedä mistä kaukaa tuo on lähtöisin mutta Merivoimilla edelliset tykkiveneet olivat olleet käytössä kai 50-luvulle saakka joten tyypitys oli tuoreessa muistissa vielä 60-luvulla. Sodanaikaiset tykkiveneet olivat kyllä ”hieman” eri tyypin aluksia kuin 60-lukulaiset.
Minusta nämä uudet Pohjanmaat olisi hyvin voinut tyypittää saattajiksi. Kuvaa hyvin alusten yhtä tärkeää tehtävää ja on mukavan ympäripyöreä joten kukaan ei pääse irvimään koosta tai vatustuksesta
Juuso Säämänen valottaa omassa väikkärissään myös merivoimien rakennusohjelmia, ja siellä vilisee kaikentyyppisiä alusluokkia. ( Löytyy Doriasta, ja on lukemisen arvoinen. Netin syövereistä löytyy myös hänen laatima katsaus merivoimien kaukotorjuntakyvyn kehittymisestä)
Suomessa on ihan oikeat laivastoperinteet, sen lisäksi merivoimiin kuuluu vahva rannikkotykistö ja rannikkojääkärit.
Merellinen ulottuvuus on erittäin vahva ja merkittävä Suomessa, käytännössä vastaten toisesta strategisesti merkittävimmästä suunnasta turvaten maavoimien taistelun omassaan.
Einomies1
Respected Leader
Eli väitätkö että suomessa ei ole laivastoperinteitä? Jos näin väität, niin tutustuppa suomen historiaan ennenkuin analysoit asioita tyystin päin persettä.
Ei tuosta noin paljon kannata hermostua. Mutta kyllä Suomen laivastoperinteet ovat huomattavasti heikommat kuin jo ihan seuraava maa länteen. Se on sangen luonnollista; laivastomme on vain vähän yli 100 v vanha. Se on aina tähän saakka ollut se selkeä kolmonen puolustushaarojen järjestyksessä ja aluskalusto pientä ja vaatimatonta. Ei ole ollut edes raameja, joissa kulttuuria olisi syntynyt. Joitakin perinteitä tietenkin on, mutta... kaiken kaikkiaan.
Ehkäpä nyt koittaa tällekin alalle uusi nousu?
Niin, sitä rannikkotykistöä ei enää paljon ole ja kohta ei sitäkään vähää. Tosin muut maat poistivat moisen jo viimeistään 1980-luvulla, kun oli selvää, ettei esim kiinteällä tykistöllä ollut mitään elämisen mahdollisuuksia täsmäaseiden vaikutuksessa (Vietnamin opetuksia). Rannikkojääkärit ovat asia, jota en ole kovin paljo vaivautunut tutkimaan.
Eikös täällä olla valmistettu satoja vuosia erilaisia sota-aluksia. Esimerkiksi muistaakseni Krimin sodan aikana Ruissalon edustalla oli jonkinlaisia paatteja torjumassa engelsmanneja. Eihän nämä tietenkään mitään suurvaltojen lippulaivoihin verrattavia olleet mutta kuitenkin. Aurajoen rannoilla veneitä veistetty satoja vuosia. Osa näistä siis ollut myös sotaisempaan käyttöön. Emme olleet itsenäisiä tuolloin mutta samaa heimoa tästä huolimatta.
Historia
Historia Laivanrakennus Turussa 1700-1800 LUKU Laivanrakennuksen tai suurtelakkatoiminnan historia Turussa alkaa 1700 luvulta. Sotalaisten kylän maalle jossa venäläiset olivat rakentaneet kaleereja…
www.tyohuonekunta.fi
Viimeksi muokattu:
Huhta
Greatest Leader
En tiedä mistä kaukaa tuo on lähtöisin mutta Merivoimilla edelliset tykkiveneet olivat olleet käytössä kai 50-luvulle saakka joten tyypitys oli tuoreessa muistissa vielä 60-luvulla. Sodanaikaiset tykkiveneet olivat kyllä ”hieman” eri tyypin aluksia kuin 60-lukulaiset.
Minusta nämä uudet Pohjanmaat olisi hyvin voinut tyypittää saattajiksi. Kuvaa hyvin alusten yhtä tärkeää tehtävää ja on mukavan ympäripyöreä joten kukaan ei pääse irvimään koosta tai vatustuksesta
Oletan?
Suomella oli Etälä-Suomen eteläpuolella suurvallan maihinnousun tukialue 90-luvun alkuun. Se vaikutti meillä siihen, että meillä oli runsaslukuinen rannikkotykistö. Ja kyky torjua natura-alueille tunkevat suurvallan edustajat.
Eikös täällä olla valmistettu satoja vuosia erilaisia sota-aluksia. Esimerkiksi muistaakseni Krimin sodan aikana Ruissalon edustalla oli jonkinlaisia paatteja torjumassa engelsmanneja. Eihän nämä tietenkään mitään suurvaltojen lippulaivoihin verrattavia olleet mutta kuitenkin. Aurajoen rannoilla veneitä veistetty satoja vuosia. Osa näistä siis ollut myös sotaisempaan käyttöön. Emme olleet itsenäisiä tuolloin mutta samaa heimoa tästä huolimatta.
Historia
Historia Laivanrakennus Turussa 1700-1800 LUKU Laivanrakennuksen tai suurtelakkatoiminnan historia Turussa alkaa 1700 luvulta. Sotalaisten kylän maalle jossa venäläiset olivat rakentaneet kaleereja…www.tyohuonekunta.fi
Ruotsinsalmi 1789 ja 1790.
Huhta
Greatest Leader
osin offtopic
Korona runnoo telakoita – Suomen valtio antanut varustamoille jättitakuut, miljardien riski veronmaksajille
Finnveran mukaan varustamojen maksukykyä on tässä vaiheessa vaikeaa ennakoida.suomenkuvalehti.fi
Osa HX-rahoista voitaisiin käyttää telakoiden elvyttämiseen. Ei tietenkään Helsingin, mutta Turun. Pohjanmaalle lisää sisaria?
Osa HX-rahoista voitaisiin käyttää telakoiden elvyttämiseen. Ei tietenkään Helsingin, mutta Turun. Pohjanmaalle lisää sisaria?
Itse haluaisin, että Costa Toscanasta tehtäisiin lentotukialus HX:lle. Aluksen runkomitat ovat suuremmat kuin Nimitzillä...
Yksi vaihtoehto voisi olla HX-hankkeen korvaaminen monitoimikorveteilla. Tehdään Oulujärvelle, Saimaan ja Päijänteen vesistöön Mk 41 kennostolla varustettuja jäänmurtokelpoisia monitoimikorvetteja joiden ilmatorjuntakyky ulottuu pitkälle - tai ehkä sittenkin ilmatyynyalusia...
Viimeksi muokattu:
Miksi suomalaisen veronmaksajan pitäisi kustantaa rikkaille amerikkalaisille risteilyaluksia? Jos aikanaan hallitus teki päätöksen, että näin ei tehdä ja Turun telakan toimintakin pelastui ihan kannattavalla kaupallisella pohjalla. Muutaman kuukauden kriisi ei vaikuta tuon taivaallista näihinkään hankkeisiin (ainoa juttu on ehkä pieni viivästyminen jos komponentteja ei saa maailmalta tai ulkomaalaiset laivanrakentajat ei pääse tänne töihin esim kuukauteen). Nämäkin hommat kuuluvat sarjaan tehdään 30 - 40 vuoden aikajänteellä. Ei niihin parin kuukauden aikajänteen tapahtumat vaikuta. En ole ainakaan kuullut, että yhtäkään laivanrakennusta oltaisiin nyt pysäyttämässä. En ole kuullut myöskään, että myöhempiä tilauksia olisi peruttu. Sekin tulee kalliiksi.Osa HX-rahoista voitaisiin käyttää telakoiden elvyttämiseen. Ei tietenkään Helsingin, mutta Turun. Pohjanmaalle lisää sisaria?
On aistittavissa että sarkatakkireserviläiset koittaa keksiä kaikki mahdollisuudet, millä hävittäjäohjelma hankaloituisi. Näin hallinto ei kuitenkaan toiveistanne huolimatta päästä käymään. Hävittäjät ja Ilmavoimien suorituskyky ovat Suomen puolustuksen lukko, ei sarkatakkireserviläinen kivääreineen. Se on tyly totuus.
Tässä sinulle askartelutarviketta
Foliorulla 12 cm x 250 m (iso), paksuus 20, Sibel
Paksu ja tukeva alumiinifolio 12cm x 250m. Paksuus 20 myytä.
kinnunen.fi