Laivue 2020

[Merten sheriffi]

Miksi suomalaisen veronmaksajan pitäisi kustantaa rikkaille amerikkalaisille risteilyaluksia? Jos aikanaan hallitus teki päätöksen, että näin ei tehdä ja Turun telakan toimintakin pelastui ihan kannattavalla kaupallisella pohjalla. Muutaman kuukauden kriisi ei vaikuta tuon taivaallista näihinkään hankkeisiin (ainoa juttu on ehkä pieni viivästyminen jos komponentteja ei saa maailmalta tai ulkomaalaiset laivanrakentajat ei pääse tänne töihin esim kuukauteen). Nämäkin hommat kuuluvat sarjaan tehdään 30 - 40 vuoden aikajänteellä. Ei niihin parin kuukauden aikajänteen tapahtumat vaikuta. En ole ainakaan kuullut, että yhtäkään laivanrakennusta oltaisiin nyt pysäyttämässä. En ole kuullut myöskään, että myöhempiä tilauksia olisi peruttu. Sekin tulee kalliiksi.

On aistittavissa että sarkatakkireserviläiset koittaa keksiä kaikki mahdollisuudet, millä hävittäjäohjelma hankaloituisi. Näin hallinto ei kuitenkaan toiveistanne huolimatta päästä käymään. Hävittäjät ja Ilmavoimien suorituskyky ovat Suomen puolustuksen lukko, ei sarkatakkireserviläinen kivääreineen. Se on tyly totuus.

Jotenkin sinulle on hemmetin arka aihe tämä. Vaistoan että taidat itse pelätä mitä tulemman pitää.
Kun tämä tulipalo on sammutettu ja alkaa jälleenrakennuksen aika, niin en ihan usko tappamiseen tarkoitettujen asioiden olla hankintalistalla kärjessä. Uskon, että koko maapallo tulee lähentymään kaiken tämän jälkeen. Tämä ei ole muutaman kuukauden juttu.

 

[Rannari]

[

Jotenkin sinulle on hemmetin arka aihe tämä. Vaistoan että taidat itse pelätä mitä tulemman pitää.
Kun tämä tulipalo on sammutettu ja alkaa jälleenrakennuksen aika, niin en ihan usko tappamiseen tarkoitettujen asioiden olla hankintalistalla kärjessä. Uskon, että koko maapallo tulee lähentymään kaiken tämän jälkeen. Tämä ei ole muutaman kuukauden juttu.

On suorastaan huvittavaa miten jatkuvasti pidetään esillä sitä että jotkut toivoisivat HX:n tai puolustusbudjetin leikkauksia mikäli arvioivat tai pelkäävät yleisen tilanteen pakottavan siihen.

Talous ottaa juuri nyt melkoisia iskuja ja puolustusmenojenkin osalta on ainakin pidemmässä juoksussa ihan todellinen pelko leikkurista olemassa. En kuitenkaan hämmästy yhtään jos tämä ei kohdistu vielä HX-hankkeeseen. Joskus on nimittäin tärkeä antaa ulospäin signaalia siitä että olemme edelleen toimintakykyisiä ja aiomme pitää maamme vakaana jatkossakin.

Joku puolustusmenojen juustohöyläleikkaus pidemmällä aikavälillä ei antaisi yhtä rujoa viestiä kuin HX:n kaltaisen näkyvän hankkeen niistäminen mutta säästäisi silti samat miljardit. Siksi olen olettanut ja odottanut leikkurin kohdistuvan tuolla tavalla. Maanpuolustuksen erityisasema vaikuttaa jo ajatuksena mahdottomalle kun jokseenkin kaikesta joudutaan 20-luvulla säästämään. Se ei tietenkään tarkoita että siellä olisi leikkaamiseen varaa. Ei kyllä ole monella muullakaan sektorilla.

 

[Analysti]

[

On suorastaan huvittavaa miten jatkuvasti pidetään esillä sitä että jotkut toivoisivat HX:n tai puolustusbudjetin leikkauksia mikäli arvioivat tai pelkäävät yleisen tilanteen pakottavan siihen.

Talous ottaa juuri nyt melkoisia iskuja ja puolustusmenojenkin osalta on ainakin pidemmässä juoksussa ihan todellinen pelko leikkurista olemassa. En kuitenkaan hämmästy yhtään jos tämä ei kohdistu vielä HX-hankkeeseen. Joskus on nimittäin tärkeä antaa ulospäin signaalia siitä että olemme edelleen toimintakykyisiä ja aiomme pitää maamme vakaana jatkossakin.

Joku puolustusmenojen juustohöyläleikkaus pidemmällä aikavälillä ei antaisi yhtä rujoa viestiä kuin HX:n kaltaisen näkyvän hankkeen niistäminen mutta säästäisi silti samat miljardit. Siksi olen olettanut ja odottanut leikkurin kohdistuvan tuolla tavalla. Maanpuolustuksen erityisasema vaikuttaa jo ajatuksena mahdottomalle kun jokseenkin kaikesta joudutaan 20-luvulla säästämään. Se ei tietenkään tarkoita että siellä olisi leikkaamiseen varaa. Ei kyllä ole monella muullakaan sektorilla.

Minulle tämä ei ole sen arempi aihe kuin muutkaan. Tuo on ihan turhaa lässytystä. Mutta kritiikkini kohdistuu a) tähän jatkuvaan negatiiviseen rummutukseen ja b) siihen, ettei KUKAAN TIEDÄ missä tilassa talous on esim v. 2023. Kaikki puheet ovat ihan spekulaatiota ja vasta 2030 nähdään, miten 2020-luku meni. Korona-kriisin kestosta riippuu paljon. Kiinassa pahin vaihe kesti n. 2 kuukautta ja tuotantoa, teollisuutta ja elämää yleensäkin ajetaan siellä jo ylös. Jos näin käy maailmalla laajemmin, ei vaikutukset ole kovin suuria. Mutta KUKAAN ei siis tiedä, kaikki on nyt arvailua.

Mitä tulee sitten siihen, että miten julkiset menot esim jakaantuvat 2020-luvun aikana, niin mainittakoon, että sote-menot ovat vuosikymmenen aikana noin 700 miljardia ja puolustusmenot 35 miljardia. Siitä jo selviää, mistä pitää juustohöylätä jos jostain täytyy. Mahdollisilla säästöillä pitää olla vaikuttavuutta ja jo suuruusluokkaerot kertovat, missä vaikuttavuutta saadaan.

Yksi ongelma on, että nämä synkistelijät ja tällä "kurjuudella" herkuttelijat (mistähän muuten moinen luonteen piirre oikein kumpuaa?) aiheuttavat osaltaan myös sitä negatiivista kierrettä. Esim osakemarkkinoiden heilahtelu lyhyellä aikavälillä on pelkkää psykologiaa, reaalimaailman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Siispä minusta viestin pitäisi olla enemmänkin kannusta ja tulevaisuuteen uskova, kuin pahimpien kauhukuvien jatkuvaa maalailua. Esim merten seriffinkin pitäisi katsoa aikaisempia synkistelyjään ja huomata, että pieleen meni. Pieleen menemisestä älykäs ihminen oppii. Sitten ne toiset ei.

 

[Hanski]

Minulle tämä ei ole sen arempi aihe kuin muutkaan. Tuo on ihan turhaa lässytystä. Mutta kritiikkini kohdistuu a) tähän jatkuvaan negatiiviseen rummutukseen ja b) siihen, ettei KUKAAN TIEDÄ missä tilassa talous on esim v. 2023. Kaikki puheet ovat ihan spekulaatiota ja vasta 2030 nähdään, miten 2020-luku meni. Korona-kriisin kestosta riippuu paljon. Kiinassa pahin vaihe kesti n. 2 kuukautta ja tuotantoa, teollisuutta ja elämää yleensäkin ajetaan siellä jo ylös. Jos näin käy maailmalla laajemmin, ei vaikutukset ole kovin suuria. Mutta KUKAAN ei siis tiedä, kaikki on nyt arvailua.

Mitä tulee sitten siihen, että miten julkiset menot esim jakaantuvat 2020-luvun aikana, niin mainittakoon, että sote-menot ovat vuosikymmenen aikana noin 700 miljardia ja puolustusmenot 35 miljardia. Siitä jo selviää, mistä pitää juustohöylätä jos jostain täytyy. Mahdollisilla säästöillä pitää olla vaikuttavuutta ja jo suuruusluokkaerot kertovat, missä vaikuttavuutta saadaan.

Yksi ongelma on, että nämä synkistelijät ja tällä "kurjuudella" herkuttelijat (mistähän muuten moinen luonteen piirre oikein kumpuaa?) aiheuttavat osaltaan myös sitä negatiivista kierrettä. Esim osakemarkkinoiden heilahtelu lyhyellä aikavälillä on pelkkää psykologiaa, reaalimaailman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Siispä minusta viestin pitäisi olla enemmänkin kannusta ja tulevaisuuteen uskova, kuin pahimpien kauhukuvien jatkuvaa maalailua. Esim merten seriffinkin pitäisi katsoa aikaisempia synkistelyjään ja huomata, että pieleen meni. Pieleen menemisestä älykäs ihminen oppii. Sitten ne toiset ei.

Tästä olen täysin samaa mieltä! Lisäksi ärsyttää se, että kaikkein vahvimmat mielipiteet ovat niillä, jotka selvästi asioista vähiten tietävät. Esimerkiksi valtion budjetointiin, rahoitukseen ja hankintoihin liittyvät käytännöt olisi jokaisen aika helppo lukea, mutta tärkeintä tuntuu olevaan paasaaminen miten kohta leikataan useita miljardeja...

 

[Rannari]

Minulle tämä ei ole sen arempi aihe kuin muutkaan. Tuo on ihan turhaa lässytystä. Mutta kritiikkini kohdistuu a) tähän jatkuvaan negatiiviseen rummutukseen ja b) siihen, ettei KUKAAN TIEDÄ missä tilassa talous on esim v. 2023. Kaikki puheet ovat ihan spekulaatiota ja vasta 2030 nähdään, miten 2020-luku meni. Korona-kriisin kestosta riippuu paljon. Kiinassa pahin vaihe kesti n. 2 kuukautta ja tuotantoa, teollisuutta ja elämää yleensäkin ajetaan siellä jo ylös. Jos näin käy maailmalla laajemmin, ei vaikutukset ole kovin suuria. Mutta KUKAAN ei siis tiedä, kaikki on nyt arvailua.

Mitä tulee sitten siihen, että miten julkiset menot esim jakaantuvat 2020-luvun aikana, niin mainittakoon, että sote-menot ovat vuosikymmenen aikana noin 700 miljardia ja puolustusmenot 35 miljardia. Siitä jo selviää, mistä pitää juustohöylätä jos jostain täytyy. Mahdollisilla säästöillä pitää olla vaikuttavuutta ja jo suuruusluokkaerot kertovat, missä vaikuttavuutta saadaan.

Yksi ongelma on, että nämä synkistelijät ja tällä "kurjuudella" herkuttelijat (mistähän muuten moinen luonteen piirre oikein kumpuaa?) aiheuttavat osaltaan myös sitä negatiivista kierrettä. Esim osakemarkkinoiden heilahtelu lyhyellä aikavälillä on pelkkää psykologiaa, reaalimaailman kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Siispä minusta viestin pitäisi olla enemmänkin kannusta ja tulevaisuuteen uskova, kuin pahimpien kauhukuvien jatkuvaa maalailua. Esim merten seriffinkin pitäisi katsoa aikaisempia synkistelyjään ja huomata, että pieleen meni. Pieleen menemisestä älykäs ihminen oppii. Sitten ne toiset ei.

Ollaan jokainen sitä mieltä kuin ollaan mutta pysytään asiassa. Tässä on monella parantamisen varaa. Aivan varmasti myös minulla. Ei tehdä kenestäkään maanpuolustuksen vihollista vaikka hän taivaalla synkkiä pilviä näkisikin. On täysin eri asia arvioida tulevaa ja nähdä siellä potentiaalisia murheita kuin toivoa ongelmia tulevaksi. Osa porukasta on varmasti pessimistejä mutta heillä on siihen ihan laillinen oikeus. Se on se sama laki jota me kaikki olemme lupautuneet tarvittaessa ase kädessä puolustamaan. Tai jos eivät ihan kaikki niin ainakin useimmat.

Tiedän kyllä eri hallinnonalojen menojen suuruusluokat. Muistelen niitä itsekin tänne joskus availleeni. Silti näen melkoisena haavekuvana sen ettei puolustus joutuisi käytännössä lainkaan osallistumaan tulossa jokseenkin väistämättä oleviin säästötalkoisiin. Tuollaiselle kuviolle ei vain löydy tukea Suomen poliittisesta historiasta. Isoja ne säästösummat eivät tietenkään voi olla mutta suhteellisesti merkittäviä.

Itse olen ainakin iiloinen ja positiivisesti yllättynyt aina kun olen väärässä ja puolustus pärjääkin ennalta olettamaani paremmin. Mm. strategisten hankkeiden kohdalla näin on näyttänyt käyvän vaikka tilanne nyt äkisti muuttuikin. Olen ollut ennakkoon hyvin epäileväinen lisärahoitusten toteutumisen suhteen. Uskoisin että sama pätee myös foorumiveljeen @Merten sheriffi. Ja jos Pv:n talous ei osaltaan nykyhässäkästä kärsi niin kukaan ei ole siitä niin iloinen kuin minä. ( samalla tosin huolestun siitä mitä valtionjohto tietää uhkakuvasta muttei kerro )

Eteenpäin. Meillä on sama suunta ja tavoite vaikka ihan kaikesta ei samaa mieltä ollakaan. ( sama suunta ei tässä viittaa Antti Rinteeseen )

 

[J0h1F]

Niin, sitä rannikkotykistöä ei enää paljon ole ja kohta ei sitäkään vähää. Tosin muut maat poistivat moisen jo viimeistään 1980-luvulla, kun oli selvää, ettei esim kiinteällä tykistöllä ollut mitään elämisen mahdollisuuksia täsmäaseiden vaikutuksessa (Vietnamin opetuksia).

Tässä menee kyllä nyt puurot ja vellit sekaisin. Ruotsissa ja Norjassa kiinteät rannikkolinnakkeet otettiin pois käytöstä vasta 2000-luvun alussa, koska niiden uudistamiseen tarkoitetut varat leikattiin pois.

12 cm tornautomatpjäs m/70 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lisäksi myöskään Vietnamissa ei vielä käytetty täsmäaseita, vaan nimenomaan mittavia pommituksia "tyhmillä" pommeilla: USA pudotti Indokiinan alueella 7,5 miljoonaa tonnia pommeja, kun esimerkiksi II maailmansodassa USA pudotti vain 2,25 miljoonaa tonnia pommeja. Vasta Persianlahden sodassa 1991 käytettiin laajamittaisemmin täsmäaseita.

Osa HX-rahoista voitaisiin käyttää telakoiden elvyttämiseen. Ei tietenkään Helsingin, mutta Turun. Pohjanmaalle lisää sisaria?

Sittenkin kuusi alusta, kuten Jussi Niinistö vähän väläytti heittonaan?

 

[Commander]

Jotenkin sinulle on hemmetin arka aihe tämä. Vaistoan että taidat itse pelätä mitä tulemman pitää.
Kun tämä tulipalo on sammutettu ja alkaa jälleenrakennuksen aika, niin en ihan usko tappamiseen tarkoitettujen asioiden olla hankintalistalla kärjessä. Uskon, että koko maapallo tulee lähentymään kaiken tämän jälkeen. Tämä ei ole muutaman kuukauden juttu.

Kun tarkastelee trendianalyysin näkökulmasta viimeisen sadan vuoden kriisejä niin: suurehko ihmisiä koetteleva episodi -- -> lähentyminen ja siihen liittyvä yleinen euforia ---> palikat uuteen järjestykseen ---> paska osuu uudestaan tuulettimeen ---> ja kaikki sama uudestaan! En itse yritä väittää, etteikö Korona olisi vakava asia, mutta ehkäpä vuoden lopussa nähdään, kuinka moni menehtyi, ja sitten verrataan lopputulosta aikaisemmin esiintyneisiin vastaaviin pandemioihin. Lopputulos saattaa olla aika yllättävä, ja eihän kyseessä ole kait mikään porstuasta hivattautuva musta surma!

 

[Talvela]

Itse haluaisin nähdä kuinka kiinteää rannikkotykistöä yritetään lamauttaa, taitaa hyötysuhde olla reippaasti pakkasella varsinkin kun kykyä hyödyntää sitä vaikka maihinnousulla ei ole.
Venäjän täytyy vain hyväksyä fakta että Suomi hallitsee Itämeren pohjoisosia nyt ja tulevaisuudessa.

 

[Commander]

[

On suorastaan huvittavaa miten jatkuvasti pidetään esillä sitä että jotkut toivoisivat HX:n tai puolustusbudjetin leikkauksia mikäli arvioivat tai pelkäävät yleisen tilanteen pakottavan siihen.

Talous ottaa juuri nyt melkoisia iskuja ja puolustusmenojenkin osalta on ainakin pidemmässä juoksussa ihan todellinen pelko leikkurista olemassa. En kuitenkaan hämmästy yhtään jos tämä ei kohdistu vielä HX-hankkeeseen. Joskus on nimittäin tärkeä antaa ulospäin signaalia siitä että olemme edelleen toimintakykyisiä ja aiomme pitää maamme vakaana jatkossakin.

Joku puolustusmenojen juustohöyläleikkaus pidemmällä aikavälillä ei antaisi yhtä rujoa viestiä kuin HX:n kaltaisen näkyvän hankkeen niistäminen mutta säästäisi silti samat miljardit. Siksi olen olettanut ja odottanut leikkurin kohdistuvan tuolla tavalla. Maanpuolustuksen erityisasema vaikuttaa jo ajatuksena mahdottomalle kun jokseenkin kaikesta joudutaan 20-luvulla säästämään. Se ei tietenkään tarkoita että siellä olisi leikkaamiseen varaa. Ei kyllä ole monella muullakaan sektorilla.

En nyt sanoisi, että ainakaan tällä foorumilla pidettäisi yllä käsitystä siitä, että jotkut toivoisivat puolustushallinnon alan resurssien leikkaamista. Kaikki pyrkinevät arvioimaan vallitsevaa tilannetta realistisesti omasta viitekehyksestään. Toiset vaan ovat pessimistisempiä kuin toiset.

Tiedämme lopputuloksen vasta 20-/30-luvun taitteessa, jolloin pari kolme hallitusta on ehtinyt säätämään omien kärkihankkeidensa kanssa.

En toisaalta yhtään ihmettelisi, jos puolustushallinto säästyisi tällä vuosikymmenellä leikkauksilta. Toisaalta huonoimmassa tapauksessa saattaa tulla huomattava tasokorotus, ja olemassaolevan suorituskyvyn ulosmittauskin.

 

[Rannari]

En nyt sanoisi, että ainakaan tällä foorumilla pidettäisi yllä käsitystä siitä, että jotkut toivoisivat puolustushallinnon alan resurssien leikkaamista. Kaikki pyrkinevät arvioimaan vallitsevaa tilannetta realistisesti omasta viitekehyksestään. Toiset vaan ovat pessimistisempiä kuin toiset.

Kyllä se valitettavasti tuohon muotoon on toistuvasti käännetty kun joku ennakoi leikkauksia.

 

[Hanski]

En nyt sanoisi, että ainakaan tällä foorumilla pidettäisi yllä käsitystä siitä, että jotkut toivoisivat puolustushallinnon alan resurssien leikkaamista. Kaikki pyrkinevät arvioimaan vallitsevaa tilannetta realistisesti omasta viitekehyksestään. Toiset vaan ovat pessimistisempiä kuin toiset.

Tiedämme lopputuloksen vasta 20-/30-luvun taitteessa, jolloin pari kolme hallitusta on ehtinyt säätämään omien kärkihankkeidensa kanssa.

En toisaalta yhtään ihmettelisi, jos puolustushallinto säästyisi tällä vuosikymmenellä leikkauksilta. Toisaalta huonoimmassa tapauksessa saattaa tulla huomattava tasokorotus, ja olemassaolevan suorituskyvyn ulosmittauskin.

Maailmantilanne (lue Venäjä) on muuttunut aika paljon arvaamattomammaksi ja uhkaavammaksi mm. 1990-luvun vuosista. Tilanteen muutos vaikuttaa totta kai budjetteihin ja ainakin tällä hetkellä vahva poliittinen konsensus on, että puolustusvoimista pidetään tässä maailmanajassa huolta. Tämä pitäisi hyvin onnistua normaalilla budjetilla ja erillisrahoituksilla.

Huonoin tilanne olisi, että puolustukseen panostettaisiin 30-40% valtion menoista. Tämä tarkoittaisi jo vuotta 1944 vastaavaa tilannetta...

 

[Hanski]

Kyllä se valitettavasti tuohon muotoon on toistuvasti käännetty kun joku ennakoi leikkauksia.

Kieltämättä se voi aiheuttaa hymähdyksiä, kun kirjoitetaan useiden miljardien leikkauksista puolususbudjettiin lähivuosina...

 

[Commander]

Kyllä se valitettavasti tuohon muotoon on toistuvasti käännetty kun joku ennakoi leikkauksia.

Kuten totesin niin kaikki ajattelevat mielestään realistisesti, mutta toisilla vaan on enemmän pessimistinen ajatustapa. Se pitää vaan hyväksyä. Toisaalta vastapainoksi tarvitaan myös hengen kohottajia ja ylläpitäjiä, jopa sotilasaiheissa/-alalla.

 

[Talvela]

Kuten totesin niin kaikki ajattelevat mielestään realistisesti, mutta toisilla vaan on enemmän pessimistinen ajatustapa. Se pitää vaan hyväksyä. Toisaalta vastapainoksi tarvitaan myös hengen kohottajia ja ylläpitäjiä, jopa sotilasaiheissa/-alalla.

Itse olen yrittänyt luoda henkeä että mikäli sota syttyisii Suomi pääsee jälleen sotahistorian sivuille häikäisevällä halki, poikki ja pinoon kampanjallaan.

 

[Analysti]

Tässä menee kyllä nyt puurot ja vellit sekaisin. Ruotsissa ja Norjassa kiinteät rannikkolinnakkeet otettiin pois käytöstä vasta 2000-luvun alussa, koska niiden uudistamiseen tarkoitetut varat leikattiin pois.

12 cm tornautomatpjäs m/70 - Wikipedia

en.wikipedia.org

Lisäksi myöskään Vietnamissa ei vielä käytetty täsmäaseita, vaan nimenomaan mittavia pommituksia "tyhmillä" pommeilla: USA pudotti Indokiinan alueella 7,5 miljoonaa tonnia pommeja, kun esimerkiksi II maailmansodassa USA pudotti vain 2,25 miljoonaa tonnia pommeja. Vasta Persianlahden sodassa 1991 käytettiin laajamittaisemmin täsmäaseita.


Sittenkin kuusi alusta, kuten Jussi Niinistö vähän väläytti heittonaan?

Kiinteän rannikkotykistön poistaminen on ollut nähtävissä jo 1980-luvulla selvästi. Suomi oli ainoa maa, joka teki mittavat investoinnit rannikkotykistöön vielä 1980 - 1990 luvuilla, muistaakseni n. 600 miljoonaa markkaa. Verrattakoon lukua siihen, että Helsinki-lk:n ohjusveneisiin käytettiin n. miljardi.

Ja väärin, täsmäaseita käytettiin jo Vietnamissa ja siellä hyvin havaittiin "hyötysuhteen" nouseminen. Kohteita, joita oli vapaasti pudotettavilla pommeilla pommitettu kuukausia ja miljoonien kustannuksella, käytiinkin tuhoamassa yhdellä reissulla ja yhdellä aseella. Tämä tapahtui toukokuussa 1972 ensimmäisen kerran.

Käytännössä 1990-luvulta lähtien on kiinteän rannikkotykistön tykkitorneista ollut vain se hyöty, että vetävät vihollisen tulta puoleensa ja eipähän sekään täsmäase kohdistu sitten sota-alukseen. En näe, että vastustajan kannalta on mitään ongelmaa hyötysuhteessa jos se 130TK -patteriin käyttää esim 5 - 6 täsmäasetta ja säästää siten 5 - 6 omaa maihinnousualusta osumalta. Tämä on syy, miksi Merivoimat on siirtynyt käytännössä jo liikkuviin järjestelmiin ja myös 130 -kalustolle haetaan korvaajaa. Se voisi olla joku NLOS-tyyppinen järjestelmä. Mieluiten helikopterissa, mutta Unimog:kin käy. Tietenkin Merivoimien taistelun painopiste on aluksilla, jo paljon tuota hetkeä ennen, käytävässä taistelussa jonka onnistuminen poistaa koko maihinnousu-uhan...

 

[Talvela]

Kiinteän rannikkotykistön poistaminen on ollut nähtävissä jo 1980-luvulla selvästi. Suomi oli ainoa maa, joka teki mittavat investoinnit rannikkotykistöön vielä 1980 - 1990 luvuilla, muistaakseni n. 600 miljoonaa markkaa. Verrattakoon lukua siihen, että Helsinki-lk:n ohjusveneisiin käytettiin n. miljardi.

Ja väärin, täsmäaseita käytettiin jo Vietnamissa ja siellä hyvin havaittiin "hyötysuhteen" nouseminen. Kohteita, joita oli vapaasti pudotettavilla pommeilla pommitettu kuukausia ja miljoonien kustannuksella, käytiinkin tuhoamassa yhdellä reissulla ja yhdellä aseella. Tämä tapahtui toukokuussa 1972 ensimmäisen kerran.

Käytännössä 1990-luvulta lähtien on kiinteän rannikkotykistön tykkitorneista ollut vain se hyöty, että vetävät vihollisen tulta puoleensa ja eipähän sekään täsmäase kohdistu sitten sota-alukseen. En näe, että vastustajan kannalta on mitään ongelmaa hyötysuhteessa jos se 130TK -patteriin käyttää esim 5 - 6 täsmäasetta ja säästää siten 5 - 6 omaa maihinnousualusta osumalta. Tämä on syy, miksi Merivoimat on siirtynyt käytännössä jo liikkuviin järjestelmiin ja myös 130 -kalustolle haetaan korvaajaa. Se voisi olla joku NLOS-tyyppinen järjestelmä. Mieluiten helikopterissa, mutta Unimog:kin käy. Tietenkin Merivoimien taistelun painopiste on aluksilla, jo paljon tuota hetkeä ennen, käytävässä taistelussa jonka onnistuminen poistaa koko maihinnousu-uhan...

Mitä täsmäaseita ja mistä laveteista laukaistuina?

Mitä maihinnousualuksia ja mihin tukeutuen?

 

[Commander]

Kiinteän rannikkotykistön poistaminen on ollut nähtävissä jo 1980-luvulla selvästi. Suomi oli ainoa maa, joka teki mittavat investoinnit rannikkotykistöön vielä 1980 - 1990 luvuilla, muistaakseni n. 600 miljoonaa markkaa. Verrattakoon lukua siihen, että Helsinki-lk:n ohjusveneisiin käytettiin n. miljardi.

Ja väärin, täsmäaseita käytettiin jo Vietnamissa ja siellä hyvin havaittiin "hyötysuhteen" nouseminen. Kohteita, joita oli vapaasti pudotettavilla pommeilla pommitettu kuukausia ja miljoonien kustannuksella, käytiinkin tuhoamassa yhdellä reissulla ja yhdellä aseella. Tämä tapahtui toukokuussa 1972 ensimmäisen kerran.

Käytännössä 1990-luvulta lähtien on kiinteän rannikkotykistön tykkitorneista ollut vain se hyöty, että vetävät vihollisen tulta puoleensa ja eipähän sekään täsmäase kohdistu sitten sota-alukseen. En näe, että vastustajan kannalta on mitään ongelmaa hyötysuhteessa jos se 130TK -patteriin käyttää esim 5 - 6 täsmäasetta ja säästää siten 5 - 6 omaa maihinnousualusta osumalta. Tämä on syy, miksi Merivoimat on siirtynyt käytännössä jo liikkuviin järjestelmiin ja myös 130 -kalustolle haetaan korvaajaa. Se voisi olla joku NLOS-tyyppinen järjestelmä. Mieluiten helikopterissa, mutta Unimog:kin käy. Tietenkin Merivoimien taistelun painopiste on aluksilla, jo paljon tuota hetkeä ennen, käytävässä taistelussa jonka onnistuminen poistaa koko maihinnousu-uhan...

Tässä tuli kyllä jonkinmoinen aikajanavirhe. Norjan eduskunnan delegaatio kävi tutustumassa 80-luvun lopussa mm Gyltön linnakkeella 130TK-kalustoon. Valitettavasti päätyivät sen jälkeen ruotsalaisten ERSTA-järjestelmään. Meillä tehtiin vielä 2000-luvun alussa RP2000-tutkimus, jossa otettiin huomioon jo liikkuvan rannikkopuolustuksen tarpeet mm rannikkouiskojen ja rannikko-ohjusten osalta, ja keskiössä olivat mm liikkuvan rannikkotykistön vetäjätarpeet. Tuolloin tulivat tietoon mm saksalaisten ylijäämävetäjät (MAN-merkkiset eräästä NATO:n luopumasta asejärjestelmästä).

Kiinteän rannikkotykistön kohtalo alkoi sinetöityä vasta 1990-/2000-luvun taitteessa, jolloin silloisiin pitkän tähtäimen suunnitelmiin (PTS, nykyisin KEHO) kirjattiin ajatuksia kiinteän tykistön luopumisaikatauluista. Kirittävinä tekijöinä sen jälkeen olivat erityisesti toimintamenojen vähyys versus asejärjestelmien ylläpitö linnakkeilla versus myöhemmin liikkuvan rannikkotykistön alasajopäätös, koska piti vähentää puolustushaaran SA-vahvuutta. Jälkimmäinen tosin tapahtui 2010-luvun taitteessa. Nykyisin suorituskyky on korvattu liikkuvilla rannikkojoukoilla ja asejärjestelmillä, joiden määrä ja laatu heijastavat virallista uhkakuvaa!

 

[Rannari]

Tässä tuli kyllä jonkinmoinen aikajanavirhe. Norjan eduskunnan delegaatio kävi tutustumassa 80-luvun lopussa mm Gyltön linnakkeella 130TK-kalustoon. Valitettavasti päätyivät sen jälkeen ruotsalaisten ERSTA-järjestelmään.

Eli se olikin Norja joka viimeisenä asenteli RT:n tornikanuunoita eikä Suomi?

 

[Analysti]

Mitä täsmäaseita ja mistä laveteista laukaistuina?

Katso netistä, sieltähän nuo järjestelmät löytyy.

Mitä maihinnousualuksia ja mihin tukeutuen?

Kts edellinen kohta.

 

[fyysikko]

Ei tuosta noin paljon kannata hermostua. Mutta kyllä Suomen laivastoperinteet ovat huomattavasti heikommat kuin jo ihan seuraava maa länteen. Se on sangen luonnollista; laivastomme on vain vähän yli 100 v vanha.

Aivan.

Se on aina tähän saakka ollut se selkeä kolmonen puolustushaarojen järjestyksessä ja aluskalusto pientä ja vaatimatonta.

Niinkö?
Tämä ei ole oikea viestiketju, mutta sitä oikeaa tällaiseen laivaston ja ilmavoimien historialliseen vertailuun ei taida vielä olla olemassakaan, vai onko?
Listaapa Suomen merivoimien tilanne 31.12.1932 ja sama ilmavoimille, niin jospa voisimme porukalla katsoa kumpiko ihan oikeasti oli tuolloin se kolmonen.
Toki epäselvyyttä jää vielä että millä mittarilla asiaa mitataan, käytetyllä rahalla (millä aikajänteellä) vaiko sillä saavutetulla suorituskyvyllä (samana vuonna vaiko vaikkapa 7-8 vuotta myöhemmin).