Kyllä ja varmasti kauempanakin.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Commander
Kenraali
Hyvin mahdollista.
Halki Suomen, esimerkiksi Taivalkoskella Oulun ja Kuusamon välissä Telatek Works tekee Azipodien rungot. Sen takia telakkateollisuuden murheet ovat koko Suomen, eivät vain Turun murhe. Nyt pitäisi laittaa propellipäät viuhumaan ja miettimään korvaavia tuotteita meriklusterille. Merituulivoimaa? Pienydinvoimaloita? SpaceX:n Starshipejä? Aaltovoimaloita?
Lajissaan ainoa suomalainen tuotantolaitos – tehtaalla suotuisat näkymät
Taivalkoskella sijaitsevan Telatek Oy:n toiminimi muuttui tammikuussa Telatek Works Oy:ksi. Tulevaisuudennäkymät ovat konepajapäällikkö Ulla Mäkitalon mukaan yrityksellä suotuisat, uuteen toimistorakennukseen päästään muuttamaan ensi kuussa, mutta työvoiman saatavuus on huolenaihe numero yksi.
Suurella todennäköisyydellä lähes kaikilla on Yt:t tiedossa näistä. Ellei jo ole, niin tulee olemaan.Halki Suomen, esimerkiksi Taivalkoskella Oulun ja Kuusamon välissä Telatek Works tekee Azipodien rungot. Sen takia telakkateollisuuden murheet ovat koko Suomen, eivät vain Turun murhe. Nyt pitäisi laittaa propellipäät viuhumaan ja miettimään korvaavia tuotteita meriklusterille. Merituulivoimaa? Pienydinvoimaloita? SpaceX:n Starshipejä?
Lajissaan ainoa suomalainen tuotantolaitos – tehtaalla suotuisat näkymät
Taivalkoskella sijaitsevan Telatek Oy:n toiminimi muuttui tammikuussa Telatek Works Oy:ksi. Tulevaisuudennäkymät ovat konepajapäällikkö Ulla Mäkitalon mukaan yrityksellä suotuisat, uuteen toimistorakennukseen päästään muuttamaan ensi kuussa, mutta työvoiman saatavuus on huolenaihe numero yksi.www.koillissanomat.fi
Laivoja tarvitaan aina. Ei tässä kannata heti pyyhettä kehään heittää. Eihän toistaiseksi ole mitään tulevien vuosien tilauksiakaan peruttu.Halki Suomen, esimerkiksi Taivalkoskella Oulun ja Kuusamon välissä Telatek Works tekee Azipodien rungot. Sen takia telakkateollisuuden murheet ovat koko Suomen, eivät vain Turun murhe. Nyt pitäisi laittaa propellipäät viuhumaan ja miettimään korvaavia tuotteita meriklusterille. Merituulivoimaa? Pienydinvoimaloita? SpaceX:n Starshipejä? Aaltovoimaloita?
Lajissaan ainoa suomalainen tuotantolaitos – tehtaalla suotuisat näkymät
Taivalkoskella sijaitsevan Telatek Oy:n toiminimi muuttui tammikuussa Telatek Works Oy:ksi. Tulevaisuudennäkymät ovat konepajapäällikkö Ulla Mäkitalon mukaan yrityksellä suotuisat, uuteen toimistorakennukseen päästään muuttamaan ensi kuussa, mutta työvoiman saatavuus on huolenaihe numero yksi.
Virus tappaa juuri näiden risteilylaivojen asiakkaita..
Viimeksi muokattu:
Tilauksia ei ole peruttu - vielä. Laivoja tarvitaan aina, mutta telakkateollisuus on aika syklinen ala. Voipi olla, että risteilyteollisuudelle tämä kriisi on melkoinen mainehaitta pitkään. Talouden taantumassa taas aluskanta vanhenee. Meriklusterin pitää joka tapauksessa laajentua risteilyalusten ulkopuolelle. Toki suunnittelufirmat ja alihankkijat ovat näin tehneet, Wärtsilän dieseleitä löytyy sotalaivoista risteilyaluksiin ja suomalainen alussuunnittelutaito on kysyttyä. Aikoinaan suomalainen konepajateollisuus rakentui pikavauhtia sotatarviketeollisuuden pohjalta 1940-luvun lopulla. Nytkin kriisi pitää nähdä mahdollisuutena, syntyy uusia innovaatioita ja uusia mahdollisuuksia. Tuleen ei saa jäädä makaamaan.
Halki Suomen, esimerkiksi Taivalkoskella Oulun ja Kuusamon välissä Telatek Works tekee Azipodien rungot. Sen takia telakkateollisuuden murheet ovat koko Suomen, eivät vain Turun murhe. Nyt pitäisi laittaa propellipäät viuhumaan ja miettimään korvaavia tuotteita meriklusterille. Merituulivoimaa? Pienydinvoimaloita? SpaceX:n Starshipejä? Aaltovoimaloita?
Lajissaan ainoa suomalainen tuotantolaitos – tehtaalla suotuisat näkymät
Taivalkoskella sijaitsevan Telatek Oy:n toiminimi muuttui tammikuussa Telatek Works Oy:ksi. Tulevaisuudennäkymät ovat konepajapäällikkö Ulla Mäkitalon mukaan yrityksellä suotuisat, uuteen toimistorakennukseen päästään muuttamaan ensi kuussa, mutta työvoiman saatavuus on huolenaihe numero yksi.
Tähän tarvitaan lähi-idän konepajainsinöörejä, tähän ei suomalainen insinööri ja hitsari taivu.
Commander
Kenraali
Halki Suomen, esimerkiksi Taivalkoskella Oulun ja Kuusamon välissä Telatek Works tekee Azipodien rungot. Sen takia telakkateollisuuden murheet ovat koko Suomen, eivät vain Turun murhe. Nyt pitäisi laittaa propellipäät viuhumaan ja miettimään korvaavia tuotteita meriklusterille. Merituulivoimaa? Pienydinvoimaloita? SpaceX:n Starshipejä? Aaltovoimaloita?
Lajissaan ainoa suomalainen tuotantolaitos – tehtaalla suotuisat näkymät
Taivalkoskella sijaitsevan Telatek Oy:n toiminimi muuttui tammikuussa Telatek Works Oy:ksi. Tulevaisuudennäkymät ovat konepajapäällikkö Ulla Mäkitalon mukaan yrityksellä suotuisat, uuteen toimistorakennukseen päästään muuttamaan ensi kuussa, mutta työvoiman saatavuus on huolenaihe numero yksi.
Nooh, annetaan nyt Covid-pölyn ensin laskeutua, ja odotellaan toiveikkaana, minkälainen Fenix-lintu sieltä tuhkasta oikein nousee...
Epäilen, että eri maiden elvytysinvestoinnit eivät suuntaudu uusien risteilyalusten hankkimiseen samalla kun risteilyaluksia on kohdannut paha mainehaitta joka haittaa bisnestä muutaman vuoden ajan. Infra-alalla on sen sijaan kasvun mahdollisuuksia. Euroopassa investoitaneen uusiutuvaan energiaan.
Ei taida isot varustamot saada 2 biljoonan kakusta mitään, kun laivat liputettu banaanisaarille?
Commander
Kenraali
,
Juu ei varmaankaann, mutta mainehaitoista en ole niinkään varma. Pälkähästä selvinneet matkustanevat ja cruisailevat henkensä kaupalla
Ja elvytystoiminta saattaa hyvinkin suuntautua telakoille, joilta tilataan jotain, jolla kehitetään esim sitä tulevaisuuden infraa. Risteilyaluksiin erikoistuneilla telakoilla saattaa tosin olla edessä jääkausi, ellei tuotanto taivu uusille aloille.40-luvun lopulla vaan oli helppo uusiutua, kun oli varma ostaja. Sotakorvauksina nuo konepajojen tuotteet alunperin itään vietiin. Toki sen ruljanssin loputtua oli meillä tehokas ja hiottu teollisuus millä kilpailla maailman markkinoilla. Mutta korona kurittaa ostajapuolellakin. Toisaalta...
... uudenlaiset hyttimoduulit ja osaava myyntitiimi voisi ehkä luoda uudet maailmanmarkkinat isoille sairaalalaivoille? Ei kyllä tähän kriisiin ehdi, mutta jos poliitikkojen pitäisi osoittaa äänestäjille valmistautuvansa seuraavaan paremmin...
Täällä aiheesta. https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/6ceaa0bf-d511-4d71-be5d-eb4c83db32ae?ref=ampparit:e630
Suomalaisasiantuntija: Varustamojen tilauskirjat pullottavat yhä – ”Koskaan ei ole ollut yhtä monta risteilylaivaa tilauksessa”
Tilanne voi muuttua vuoden toisella puoliskolla, mikäli risteilymatkustaminen ei käynnisty uudelleen Aasiassa.
Hongkong
Suomalainen Pasi Ojala toimii neuvonantajana Kiinan Kiinan ensimmäisessä kansallisessa risteilylaivavarustamo China Merchantsissa.
”Kiina ei ole aikaisemmin rakentanut yhtään risteilylaivaa ja se on huomannut viime vuosina, miten paljon risteilyliiketoiminta on kasvanut sen aluevesillä”, Ojala sanoo Hongkongissa.
”Aloite risteilylaivojen rakennusliiketoimintaan tuli puoluekokouksessa noin kuusi vuotta sitten osana Tie ja vyö -hanketta”, Ojala valottaa.
Mainos Alma Talent
Alustat muuttavat koko talousjärjestelmän – mitä niistä pitää ymmärtää?
Ojalan mukaan normaalisti noin satatuhatta kiinalaista matkustaa ulkomaisten varustamojen risteilyaluksilla joka viikko ja maa halusi osansa liiketoiminnasta.
Tämä oli ennen kuin koronaviruspandemia muutti kaiken. Tällä hetkellä risteilymatkustajien määrä Aasiassa ja muualla maailmassa on käytännössä nolla.
”Kaikki risteilyfirmat ovat lähteneet pois Aasiasta. Näillä vesillä operoiva Star Cruises, missä olin aikaisemmin töissä, lähetti yhden laivan Australiaan, kaksi ei operoi missään ja yksi oli lähdössä Eurooppaan. Sen jälkeen laivat luultavasti menevät satamiin makaamaan, missä niillä ei tehdä yhtään rahaa.”
Monien laivojen ongelmaksi muodostuu Ojalan mukaan se, ettei suuri osa maailman satamista edes voi ottaa niitä säilytykseen. ”Megalaivat, mitä Suomessakin on rakennettu, eivät pääse moniin satamiin, joten kaikkia laivoja ei edes pääse siirtämään mihinkään nopeasti. Siksi monet isot laivat ovat nyt ankkurissa tai ajelevat hitaasti Floridan ja Bahaman välissä.”
Pörssilistattujen risteilylaivavarustamojen osakkeiden arvo on pudonnut alkuvuonna dramaattisesti, eikä korjausliikettä näy. Carnival Corporationin osake oli vielä tammikuun viimeisenä päivänä yli 44 dollaria, kun sen arvo on tällä hetkellä hieman yli 14 dollaria.
Yhtä dramaattinen pudotus on ollut Royal Carribean Cruisesilla, jonka osake oli helmikuussa 120 dollarin arvoinen. Nyt osakkeita saa noin kolmenkymmenen dollarin hintaan. Norwegian Cruise Line romahti noin 55 dollarista kymmeneen dollariin ja Linblad Expeditions Holdings 16 dollarista noin neljään dollariin.
”Koskaan ei ole ollut yhtä monta risteilylaivaa tilauksessa”
Risteilylaivan rakentaminen vie keskimäärin kolme ja puoli vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että osa laivoista on jo rakenteilla. ”Ne varustamot, kenellä laiva on rakenteilla, eivät varmasti ole kauhean huolissaan, jos laiva tulee vaikka vuoden sisällä ulos. Kaikki varmasti jaksavat nähdä siihen asti, että vuoden päästä tilanne olisi jo muuttunut.”
”Tilanne ei ole vielä, ainakaan julkistetusti, vaikuttanut maailmanlaajuiseen tilauskirjaan”, Ojala muistuttaa.
”Koskaan ei ole ollut yhtä monta risteilylaivaa tilauksessa, kuin tällä hetkellä on. Koko maailman tilauskirjoissa on yhteensä noin 115 risteilylaivaa tilauksessa, joiden yhteisarvo on noin 66 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Niissä on jo nimet alla.”
Mikäli koronavirustilanteen luoma epävarmuus jatkuu pitkälle loppuvuoteen, vaikuttaa se Ojalan mukaan jo tilauskirjoihinkin.
”Yhtiöt mitkä ovat suunnitelleet tilaavansa laivoja, miettivät kaksi kertaa. Jos niillä on vuosi 2020 mennyt huonosti, ne eivät ehkä saa pankkilainaa. Ja jos ei tiedetä, milloin tilanne loppuu, eivät yhtiöt uskalla tuoda uusia laivoja markkinoille, jos tälläkin hetkellä laivat seisovat satamissa ilman matkustajia.”
Jos vuoden 2020 aikana ei tilata uusia laivoja, tarkoittaa se sitä, että seuraavien vuosien aikana telakoilta loppuvat projektit.
”Monella telakalla on seuraavat seitsemän vuotta tilauksia eri varustamoille eri tahtiin. Meyerin telakka Turussa tekee vain risteilylaivoja. Tarkoittaa sitä, että tilanne näkyy yli 50 000 henkilöä työllistäville alihankkijoillekin, jos yhtäkkiä hiljenee kolmen ja puolen vuoden päästä”, itsekin Turun telakalla työskennellyt Ojala analysoi.
“Tämä näkyy myös suunnitteluketjussa: Maailman parhaat matkustajalaivojen suunnittelufirmat ovat Suomessa. Osa firmoista on pyrkinyt levittäytymään myös kauppalaivapuolelle, vaikkakin vaihtelevalla menestyksellä. Ainakaan tällä hetkellä kauppalaivapuoli ei ole samanlaisissa vaikeuksissa kuin matkustajalaivat.”
Terminaalit katastrofeja
Vaikka Singaporessa, Japanissa ja Etelä-Koreassa koronavirustartuntojen määrä on jo saatu toistaiseksi hallintaan, kestää vielä kuukausia ennen kuin aasialaismatkustajat palaavat laivoille.
”Kun Sarsin julkistettiin hävinneen Aasiasta, silloinkin kesti useamman kuukauden, että matkustajat tulivat takaisin. Sars ei levinnyt näin maailmanlaajuisesti, ja Aasiassa olevat laivat vain siirrettiin seilaamaan muualle, periaatteessa normaalisti. Nyt sitä mahdollisuutta ei ole.”
Aasiassa on myös rakennettu paljon risteilylaivaterminaaleja viime vuosina tukemaan vielä vuoden 2019 aikana voimakkaasti kasvanutta risteilymatkustamista.
”Manner-Kiinassa Pekingissä avattiin viime vuonna maailmanluokan risteilyterminaali, Guangzhoussa avattiin marraskuussa”, Ojala analysoi. ”Sen bisneksen täytyy olla ihan katastrofi tällä hetkellä.”
Suomalaisasiantuntija: Varustamojen tilauskirjat pullottavat yhä – ”Koskaan ei ole ollut yhtä monta risteilylaivaa tilauksessa”
Tilanne voi muuttua vuoden toisella puoliskolla, mikäli risteilymatkustaminen ei käynnisty uudelleen Aasiassa.
Hongkong
Suomalainen Pasi Ojala toimii neuvonantajana Kiinan Kiinan ensimmäisessä kansallisessa risteilylaivavarustamo China Merchantsissa.
”Kiina ei ole aikaisemmin rakentanut yhtään risteilylaivaa ja se on huomannut viime vuosina, miten paljon risteilyliiketoiminta on kasvanut sen aluevesillä”, Ojala sanoo Hongkongissa.
”Aloite risteilylaivojen rakennusliiketoimintaan tuli puoluekokouksessa noin kuusi vuotta sitten osana Tie ja vyö -hanketta”, Ojala valottaa.
Mainos Alma Talent
Alustat muuttavat koko talousjärjestelmän – mitä niistä pitää ymmärtää?
Ojalan mukaan normaalisti noin satatuhatta kiinalaista matkustaa ulkomaisten varustamojen risteilyaluksilla joka viikko ja maa halusi osansa liiketoiminnasta.
Tämä oli ennen kuin koronaviruspandemia muutti kaiken. Tällä hetkellä risteilymatkustajien määrä Aasiassa ja muualla maailmassa on käytännössä nolla.
”Kaikki risteilyfirmat ovat lähteneet pois Aasiasta. Näillä vesillä operoiva Star Cruises, missä olin aikaisemmin töissä, lähetti yhden laivan Australiaan, kaksi ei operoi missään ja yksi oli lähdössä Eurooppaan. Sen jälkeen laivat luultavasti menevät satamiin makaamaan, missä niillä ei tehdä yhtään rahaa.”
Monien laivojen ongelmaksi muodostuu Ojalan mukaan se, ettei suuri osa maailman satamista edes voi ottaa niitä säilytykseen. ”Megalaivat, mitä Suomessakin on rakennettu, eivät pääse moniin satamiin, joten kaikkia laivoja ei edes pääse siirtämään mihinkään nopeasti. Siksi monet isot laivat ovat nyt ankkurissa tai ajelevat hitaasti Floridan ja Bahaman välissä.”
Pörssilistattujen risteilylaivavarustamojen osakkeiden arvo on pudonnut alkuvuonna dramaattisesti, eikä korjausliikettä näy. Carnival Corporationin osake oli vielä tammikuun viimeisenä päivänä yli 44 dollaria, kun sen arvo on tällä hetkellä hieman yli 14 dollaria.
Yhtä dramaattinen pudotus on ollut Royal Carribean Cruisesilla, jonka osake oli helmikuussa 120 dollarin arvoinen. Nyt osakkeita saa noin kolmenkymmenen dollarin hintaan. Norwegian Cruise Line romahti noin 55 dollarista kymmeneen dollariin ja Linblad Expeditions Holdings 16 dollarista noin neljään dollariin.
”Koskaan ei ole ollut yhtä monta risteilylaivaa tilauksessa”
Risteilylaivan rakentaminen vie keskimäärin kolme ja puoli vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että osa laivoista on jo rakenteilla. ”Ne varustamot, kenellä laiva on rakenteilla, eivät varmasti ole kauhean huolissaan, jos laiva tulee vaikka vuoden sisällä ulos. Kaikki varmasti jaksavat nähdä siihen asti, että vuoden päästä tilanne olisi jo muuttunut.”
”Tilanne ei ole vielä, ainakaan julkistetusti, vaikuttanut maailmanlaajuiseen tilauskirjaan”, Ojala muistuttaa.
”Koskaan ei ole ollut yhtä monta risteilylaivaa tilauksessa, kuin tällä hetkellä on. Koko maailman tilauskirjoissa on yhteensä noin 115 risteilylaivaa tilauksessa, joiden yhteisarvo on noin 66 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Niissä on jo nimet alla.”
Mikäli koronavirustilanteen luoma epävarmuus jatkuu pitkälle loppuvuoteen, vaikuttaa se Ojalan mukaan jo tilauskirjoihinkin.
”Yhtiöt mitkä ovat suunnitelleet tilaavansa laivoja, miettivät kaksi kertaa. Jos niillä on vuosi 2020 mennyt huonosti, ne eivät ehkä saa pankkilainaa. Ja jos ei tiedetä, milloin tilanne loppuu, eivät yhtiöt uskalla tuoda uusia laivoja markkinoille, jos tälläkin hetkellä laivat seisovat satamissa ilman matkustajia.”
Jos vuoden 2020 aikana ei tilata uusia laivoja, tarkoittaa se sitä, että seuraavien vuosien aikana telakoilta loppuvat projektit.
”Monella telakalla on seuraavat seitsemän vuotta tilauksia eri varustamoille eri tahtiin. Meyerin telakka Turussa tekee vain risteilylaivoja. Tarkoittaa sitä, että tilanne näkyy yli 50 000 henkilöä työllistäville alihankkijoillekin, jos yhtäkkiä hiljenee kolmen ja puolen vuoden päästä”, itsekin Turun telakalla työskennellyt Ojala analysoi.
“Tämä näkyy myös suunnitteluketjussa: Maailman parhaat matkustajalaivojen suunnittelufirmat ovat Suomessa. Osa firmoista on pyrkinyt levittäytymään myös kauppalaivapuolelle, vaikkakin vaihtelevalla menestyksellä. Ainakaan tällä hetkellä kauppalaivapuoli ei ole samanlaisissa vaikeuksissa kuin matkustajalaivat.”
Terminaalit katastrofeja
Vaikka Singaporessa, Japanissa ja Etelä-Koreassa koronavirustartuntojen määrä on jo saatu toistaiseksi hallintaan, kestää vielä kuukausia ennen kuin aasialaismatkustajat palaavat laivoille.
”Kun Sarsin julkistettiin hävinneen Aasiasta, silloinkin kesti useamman kuukauden, että matkustajat tulivat takaisin. Sars ei levinnyt näin maailmanlaajuisesti, ja Aasiassa olevat laivat vain siirrettiin seilaamaan muualle, periaatteessa normaalisti. Nyt sitä mahdollisuutta ei ole.”
Aasiassa on myös rakennettu paljon risteilylaivaterminaaleja viime vuosina tukemaan vielä vuoden 2019 aikana voimakkaasti kasvanutta risteilymatkustamista.
”Manner-Kiinassa Pekingissä avattiin viime vuonna maailmanluokan risteilyterminaali, Guangzhoussa avattiin marraskuussa”, Ojala analysoi. ”Sen bisneksen täytyy olla ihan katastrofi tällä hetkellä.”
Viimeksi muokattu:
Veikkauksia montako sivua sitten on viimeksi puhuttu LV2020:sta? Neljä sivua sitten ollutta "miten tämä liittyy..." ei lasketa. Tästä: nyt leikataan - alusten nimeämiskäytännöt - nyt leikataan... vänkkäykestä saa ikiliikkujan 
Oisko foorumilla joku sekalaiset jorinat - vitja 
Oisko foorumilla joku sekalaiset jorinat - vitja
Olet oikeassa. Mikä olisi järkevin osio laittaa meriteollisuus vitja pystyyn? Aihe kuitenkin kiinostaa ja vielä kun tuleva laivue rakennetaan kotimaisella telakalla.Veikkauksia montako sivua sitten on viimeksi puhuttu LV2020:sta? Neljä sivua sitten ollutta "miten tämä liittyy..." ei lasketa. Tästä: nyt leikataan - alusten nimeämiskäytännöt - nyt leikataan... vänkkäykestä saa ikiliikkujan
Aika kovia johtopäätöksiä täällä vedetään. Itse kannattaisin sitä, että hiukan odotetaan ja katsotaan mitä tapahtuu. Olen samaa mieltä, että mitä jos puhuttaisiin uusista korveteista?,
Juu ei varmaankaann, mutta mainehaitoista en ole niinkään varma. Pälkähästä selvinneet matkustanevat ja cruisailevat henkensä kaupalla
Kyllä. Ja joku auktoriteetti voisi perustaa myös yleisimmistä ikuisuusaiheista omat threadit
Menee tämä ilta tietenkin niinkin että selailee nopeasti kymmenen sivua seuraamassa trilleriä siitä päästäänkö aiheeseen
Raumalla aloitettu Tallinkin valmistus.
ls24.fi
Tallinkin uuden lippulaivan tuotanto alkoi Rauman telakalla - "Laiva on parempien aikojen symboli"
Tallinkin MyStarin rakentaminen on nyt virallisesti ja juhlallisesti aloitettu. Juhlan tunnetta latisti hieman se, ettei edes tilaajan edustajaa Rauman telakalla ollut. Tallinkin toimitusjohtaja Paavo Nõgene lähetti terveisensä videoyhteydellä Tallinnasta.
ls24.fi