Laivue 2020

Entäs taistelualustilanne tulevaisuudessa sitten kun nykyiset ovat poistuneet korvetin rinnalta.
Jäissäkulun osalta lienee periaatteessa 3 vaihtoehtoa korvetin rinnalle aikanaan tulevalle kalustolle:
Kyky kulkea jäissä korvetin tapaan, merkittävästi rajoitetumpi kyky kulkemiseen jääoloissa (kuten vaikkapa Hamina-luokalla), tai ilmatyynyaluksen tapaan kyky kulkea jääkentän päällä. Jos lukisin rivien välistä arvaten ettei mielestäsi viimeisessä noista olisi järkeä taistelualusten osalta, niin menisikö pahastikin pieleen?

Entäs toiminta-alueen näkökulmasta katsottuna, tulisiko korvettien jälkeen hankittavien taistelualusten kyetä korvettien tapaan pitkäaikaisempaan läsnäoloon ja toimintaan myös avomeriolosuhteissa (vaikka kalliimpi alusluokka tietystikin rajoittaa lukumääriä samalla budjetilla), vai olisiko vielä käyttöä Haminaluokan tapaisille aluksille joiden yhtäjaksoinen käyttöaika on käytännössä rajoitetumpaa, ja/tai joiden käyttöalue rajoittuu ainakin siitä syystä enemmän saaristo-olosuhteisiin?

Eli olisiko julkaisukelpoista omaa näkemystä korvetin rinnalle aikanaan tulevien taistelualusten vaatimuksiin saatavissa henkilöltä joka mitä ilmeisimmin on juuri noihin asioihin perehtynyt?
PV:n, merivomien ja PM:n näkemyksiä ei oletettavasti vielä edes ole, ja jos onkin niin ne lienevät punaleimakamaa joten niitä en tietenkään ole kyselemässä julkisella foorumilla eikä muutenkaan. Toivon kuitenkin ettei tämä rajoita oman näkemyksen esittämistä ainakaan vielä.

No niih. Kaikkia esittämiäsi kysymyksiä on jo jollain tasolla käsitelty ainakin merivoimien strategisen suunnittelun perustutkimuksissa, mutta en todellakaan tiedä, mihin tullaan päätymään. Luettelen ensin tiettyjä reunaehtoja, joita tulisi ottaa huomioon, ja korostan, että kaikki esittämäni on puhtaasti henkilökohtaista mielipidettä!

Hamina lkan suorituskyvyt pitää korvata viimeistään 2030-luvun puolesta välistä alkaen.
Pansio lkan kuljetuskyky, ja mahdollisesti miinoituskykykin pitää korvata 2030-luvun puolesta välistä alkaen.
Katanpää lkalle pitää tehdä ainakin peruskorjaus 2030-luvun loppupuolella.
Merivoimilla ei ole nähdäkseni vieläkään selkeää näkemystä miehittämättömien lavettien roolista osana meripuolustusta.
Merivoimien henkilöstövahvuus ei kasva nykyisestä, ellei jotain radikaalia tapahdu, tai VM tule heltymään.
Merivoimat jatkaa edelleen ns 10% puolustushaarana.
HX-hankkeen tuottama lisäarvo on vielä heikoilla jäillä.

Em perusteella (kin) oma näkemykseni on, että:

Jäissäkulkukyky keihäänkärkikyvyille on turvattava, ja se täyttyy P-maa lkan mukana
Jäissäkulkukyky on hyvin tärkeää merivoimien tukitoimille, esim joukkojen kuljetus ja kenttähuolto
Pääosan pintataistelukalustosta tulee kyetä pitkään merelläoloon, saaristoon tukeutumisen merkitys on vähenemässä
Saaristossa operoinnin jättäisin mieluimmin Jehu lkan tyyppisille laveteille

Korvaavan kaluston hankinnoissa näkisin, että on muutama vaihtoehto:

Poistuvien suorituskykyjen lavetit korvataan Tanskan Absalon lkan kaltaisella ratkaisulla, eli P-maa kokoluokkaan perustuvia aluksia, joilla kuljetuskyky ja konstruktio samoilla standardeilla kuin Turva lka, ja ei turbiinia. Miehittämättömien järjestelmien ensisijainen lavetti.

Uusia Haminan korvaajia korvettiluokassa, esim Sa'ar 5 tai vast, ja kuljetuskyky esim ilmatyynyaluksilla, tai

Viedään miehittämättömät järjestelmät, pitkän kantaman ohjusjärjestelmät ja satelliittivalvonta sekä ilmavoimien rooli tappiinsa.

Joku edellisten kombo varmaan tulee jossain vaiheessa, joko dieselillä tai biopolttoaineilla. Tai sitten vain ihmetellään maailmanmenoa ja katsellaan kymppimiljardien valumista jonnekin muualle (tärkeisiin asioihin tottakait ;))
 
Pohjanmaa on kooltaan ja varustukseltaan about aussien Anzac-luokan fregatin tasoinen. Anzacin korvaaja Hunter-luokka tosin onkin jo sitten selvästi suurempi. Huntterin yhdistää Pohjanmaahan se että molempiin tekee Saab järjestelmäintegraatiot (9LV).

HMAS_Ballarat_during_RIMPAC_2016.jpg

Karkea jaottelu:

Sotajollaa pienempiä fregatteja: 053H, 054, 054A, Abukama, Anzac, artigliere, brahmaputra, Bremen, floreal, formidable, godavari, hamilton, hydra, incheon, heemskreck, Karel Doorman, Kasturi, koni, krivak, la fayette, leander, lekiu, lupo, maestrale, niteroi, thetis, type 21, ulsan, valour, vasco da gama, wielingen, kotor, sigma,

Sotajollaa suurempia fregatteja: f100, brandenburg, Cassard, De zeven, fridtjof nansen, f70, halifax, iver huitfeld, knox, neustrashimy, hazard perry, sachen, shivalik, type 22, type 23,

Maailman korvetien keskikoko on listasta noin 1200tonnia. :LOL: :ROFLMAO: (Mutta se siitä sotajollan koosta, tämä keskustelu oli valmis vuonna 2016.)
 
Haminoiden korvaaminen tulee olemaan mielenkiintoinen prosessi aikanaan. Tuskin samanlaista määrää rahaakaan siihen on, mitä Pohjanmaa-luokka saa. Olisiko neljä noin tuhannen tonnin 80-90 metrin pituista korvettia ilmasta-ilmaan, ilmasta-merelle ja suto-aseistuksella saavutettavissa esim. 800 miljoonan budjetilla. Kun jättää joo miinat pois, niin siinä tulee säästöä. Ja pienentää alusta ja miehistön määrää.

Tuo konsepti jättäisi vain kuusi taistelualusta meille. Jäisikö jotkut paikat sitten puolustamatta, kun kuusi alusta voi kerrallaan olla maksimissaan kuudessa paikassa.

Itse olen miettinyt, että Pohjanmaa-luokan ja pienemmän luokan korvetti toimisivat vähän niin kuin pienempänä taisteluosastona, joita meillä olisi neljä. Tuo pienempi korvetti aikanaan sitten saattaisi Pohjanmaata ja suojaisi sitä uhilta ja Pohjanmaalla olisi sitten MLU:n jälkeen ne raskaammat aseet.

Jos ostat neljä pientä 1000 tonnin korvettia ja ne operoivat Pohjanmaiden kanssa "taistelupareina", niin eikö huoli joidenkin paikkojen puolustamatta jäämisestä ole vielä akuutimpi? Voi myös kysyä, mitä pienempi korvetti pystyy tarjoamaan Pohjanmaalle.

Ilmatorjunta? Eipä oikeastaan - noin pienessä aluksessa tutkajärjestelmä on melkein väistämättä Pohjanmaata heikompi. Periaatteessa vastaava tutkaratkaisu kuin Pohjanmailla pystyttäisiin kyllä ahtamaan noinkin pieneen alukseen, mutta sitä ei saataisi yhtä korkealle mastoon. Ilmatorjuntaohjukset puolestaan jäisivät sekä laadullisesti että määrällisesti vaatimattomammiksi kuin Pohjanmailla. Onko Pohjanmaita heikompi järjestelmä edes ylipäätään "future-proof"? Muistetaan, että joskus 2030-luvun lopulla käyttöön otettava alus palvelee 2060-luvulle asti. Samaan aikaan esimerkiksi meritorjuntaohjusten nopeus on kasvusuunnassa ja mukaan kuvioon tulee enenevässä määrin häivemaaleja.

Pintatorjunta? Eipä oikeastaan, Pohjanmailla on omat pintatorjuntaohjuksensa ja hätätilanteessa pintatorjuntaan voidaan käyttää myös ilmatorjuntaohjuksia. Apuja voi lisäksi tilata rannikkopattereilta ja ilmavoimilta. Maalittamisen tukena puolestaan voidaan käyttää esim. lennokkeja.

SUTO? Tässä pienemmällä aluksella olisi varmaan eniten annettavaa. Toisaalta kun sensorit olisivat luultavasti Pohjanmaita heikommat, niin onko järkeä/tarvetta? Olisiko kuitenkin järkevämpi hoitaa "ulkokehän SUTO" muilla tavoin (HEKO, USV)?

Eli @Talvela :n tapaan kaksi "ilmatorjuntafregattia" kuulostaisi houkuttelevalta, jos aluksia hankitaan. ABM-kykyinen tutkajärjestelmä ja kunnon ohjukset Pohjanmaan rungolla olisivat jo jotakin! SM-6 olisi varmaan vielä poliittisesti ja taloudellisesti mahdollisuuksien rajoissa, SM-3 taas menee jo liian hapokkaaksi. Siilojakin voisi olla muutama enemmän kuin Pohjanmailla, jos se mitenkään järkevästi onnistuu.

Tosin jos/kun rahasta tekee tiukkaa, niin voi olla, että helpointa on vain tehdä Pohjanmaihin laaja MLU-päivitys. SM-6 siiloihin tuomaan pitkän kantaman ilmatorjuntaa, miehittämättömiä pinta-aluksia miinakannelle ja helikopteri hangaariin. Tuolla paketilla korvaa pitkälti Haminoiden suorituskyvyn.
 
Jos ostat neljä pientä 1000 tonnin korvettia ja ne operoivat Pohjanmaiden kanssa "taistelupareina", niin eikö huoli joidenkin paikkojen puolustamatta jäämisestä ole vielä akuutimpi? Voi myös kysyä, mitä pienempi korvetti pystyy tarjoamaan Pohjanmaalle.

Ilmatorjunta? Eipä oikeastaan - noin pienessä aluksessa tutkajärjestelmä on melkein väistämättä Pohjanmaata heikompi. Periaatteessa vastaava tutkaratkaisu kuin Pohjanmailla pystyttäisiin kyllä ahtamaan noinkin pieneen alukseen, mutta sitä ei saataisi yhtä korkealle mastoon. Ilmatorjuntaohjukset puolestaan jäisivät sekä laadullisesti että määrällisesti vaatimattomammiksi kuin Pohjanmailla. Onko Pohjanmaita heikompi järjestelmä edes ylipäätään "future-proof"? Muistetaan, että joskus 2030-luvun lopulla käyttöön otettava alus palvelee 2060-luvulle asti. Samaan aikaan esimerkiksi meritorjuntaohjusten nopeus on kasvusuunnassa ja mukaan kuvioon tulee enenevässä määrin häivemaaleja.

Pintatorjunta? Eipä oikeastaan, Pohjanmailla on omat pintatorjuntaohjuksensa ja hätätilanteessa pintatorjuntaan voidaan käyttää myös ilmatorjuntaohjuksia. Apuja voi lisäksi tilata rannikkopattereilta ja ilmavoimilta. Maalittamisen tukena puolestaan voidaan käyttää esim. lennokkeja.

SUTO? Tässä pienemmällä aluksella olisi varmaan eniten annettavaa. Toisaalta kun sensorit olisivat luultavasti Pohjanmaita heikommat, niin onko järkeä/tarvetta? Olisiko kuitenkin järkevämpi hoitaa "ulkokehän SUTO" muilla tavoin (HEKO, USV)?

Eli @Talvela :n tapaan kaksi "ilmatorjuntafregattia" kuulostaisi houkuttelevalta, jos aluksia hankitaan. ABM-kykyinen tutkajärjestelmä ja kunnon ohjukset Pohjanmaan rungolla olisivat jo jotakin! SM-6 olisi varmaan vielä poliittisesti ja taloudellisesti mahdollisuuksien rajoissa, SM-3 taas menee jo liian hapokkaaksi. Siilojakin voisi olla muutama enemmän kuin Pohjanmailla, jos se mitenkään järkevästi onnistuu.

Tosin jos/kun rahasta tekee tiukkaa, niin voi olla, että helpointa on vain tehdä Pohjanmaihin laaja MLU-päivitys. SM-6 siiloihin tuomaan pitkän kantaman ilmatorjuntaa, miehittämättömiä pinta-aluksia miinakannelle ja helikopteri hangaariin. Tuolla paketilla korvaa pitkälti Haminoiden suorituskyvyn.
Korjaan mielipiteeni ja muutan sitä paremman tiedon valossa, että kaksi fregattia olisi hyvä lisä Haminoiden tilalle.
 
Perustelemalla että 4 kaatumispisteeseen aseistettua hyökkäysvenettä korvataan 2 komentoaluksella ja ilmatorjunta päivityksillä Pohjanmaihin kuullostaa hyvältä kotimaan poliitikoille, Venäjällä purtaisiin rystysiä.
Vielä jos kehitys mahdollistaa Katanpää-luokan kykyjen siirtämisen Pohjanmaa-luokalle ja potentiaaliselle parille muulle fregatille.

Siinä korvattaisiin kuusi käytössä olevaa alusta kahdella ja muiden päivityksillä. Politiikoille kuulostaisi hyvältä.
 
Vielä jos kehitys mahdollistaa Katanpää-luokan kykyjen siirtämisen Pohjanmaa-luokalle ja potentiaaliselle parille muulle fregatille.

Siinä korvattaisiin kuusi käytössä olevaa alusta kahdella ja muiden päivityksillä. Politiikoille kuulostaisi hyvältä.

Katanpäitä voidaan tarvita vähän eri alueilla.
 
Viedään miehittämättömät järjestelmät, pitkän kantaman ohjusjärjestelmät ja satelliittivalvonta sekä ilmavoimien rooli tappiinsa.

Joku edellisten kombo varmaan tulee jossain vaiheessa, joko dieselillä tai biopolttoaineilla. Tai sitten vain ihmetellään maailmanmenoa ja katsellaan kymppimiljardien valumista jonnekin muualle (tärkeisiin asioihin tottakait

Miehittämättömiä pystytään valmistamaan itsekin. On hyvä että se akkutehdas saatiin Suomeen. Emoaluksesta tulee liikkuva tukikohta. Itse oletan että miehittämättömät saavat isomman roolin tämän ja ensi vuosikymmenen aikana.
 
Miehittämättömiä pystytään valmistamaan itsekin. On hyvä että se akkutehdas saatiin Suomeen. Emoaluksesta tulee liikkuva tukikohta. Itse oletan että miehittämättömät saavat isomman roolin tämän ja ensi vuosikymmenen aikana.

Näin varmaan tulee käymään, mutta en osaa vielä arvioida meidän omaa aikataulua. Ehkäpä HX-hankkeen epäsuora teknologiasiirto tuo jotain valaistusta...
 
No niih. Kaikkia esittämiäsi kysymyksiä on jo jollain tasolla käsitelty ainakin merivoimien strategisen suunnittelun perustutkimuksissa, mutta en todellakaan tiedä, mihin tullaan päätymään. Luettelen ensin tiettyjä reunaehtoja, joita tulisi ottaa huomioon, ja korostan, että kaikki esittämäni on puhtaasti henkilökohtaista mielipidettä!

Hamina lkan suorituskyvyt pitää korvata viimeistään 2030-luvun puolesta välistä alkaen.
Pansio lkan kuljetuskyky, ja mahdollisesti miinoituskykykin pitää korvata 2030-luvun puolesta välistä alkaen.
Katanpää lkalle pitää tehdä ainakin peruskorjaus 2030-luvun loppupuolella.
Merivoimilla ei ole nähdäkseni vieläkään selkeää näkemystä miehittämättömien lavettien roolista osana meripuolustusta.
Merivoimien henkilöstövahvuus ei kasva nykyisestä, ellei jotain radikaalia tapahdu, tai VM tule heltymään.
Merivoimat jatkaa edelleen ns 10% puolustushaarana.
HX-hankkeen tuottama lisäarvo on vielä heikoilla jäillä.

Em perusteella (kin) oma näkemykseni on, että:

Jäissäkulkukyky keihäänkärkikyvyille on turvattava, ja se täyttyy P-maa lkan mukana
Jäissäkulkukyky on hyvin tärkeää merivoimien tukitoimille, esim joukkojen kuljetus ja kenttähuolto
Pääosan pintataistelukalustosta tulee kyetä pitkään merelläoloon, saaristoon tukeutumisen merkitys on vähenemässä
Saaristossa operoinnin jättäisin mieluimmin Jehu lkan tyyppisille laveteille

Korvaavan kaluston hankinnoissa näkisin, että on muutama vaihtoehto:

Poistuvien suorituskykyjen lavetit korvataan Tanskan Absalon lkan kaltaisella ratkaisulla, eli P-maa kokoluokkaan perustuvia aluksia, joilla kuljetuskyky ja konstruktio samoilla standardeilla kuin Turva lka, ja ei turbiinia. Miehittämättömien järjestelmien ensisijainen lavetti.

Uusia Haminan korvaajia korvettiluokassa, esim Sa'ar 5 tai vast, ja kuljetuskyky esim ilmatyynyaluksilla, tai

Viedään miehittämättömät järjestelmät, pitkän kantaman ohjusjärjestelmät ja satelliittivalvonta sekä ilmavoimien rooli tappiinsa.

Joku edellisten kombo varmaan tulee jossain vaiheessa, joko dieselillä tai biopolttoaineilla. Tai sitten vain ihmetellään maailmanmenoa ja katsellaan kymppimiljardien valumista jonnekin muualle (tärkeisiin asioihin tottakait ;))

Tiedät näistä enemmän kuin minä, mutta eikö "Absalon" ole jo varsin iso? KV-tehtävissä ja Tanskan merentakaisten alueiden puolustuksessa varmasti kyvykkäitä ja hyödyllisiä aluksia, mutta Suomella lienee toisenlaisia suunnitelmia.

Miinalautoilla on käsittääkseni jonkinlainen "saaristomiinoittajan" rooli, ja Pohjanmaiden miehekkäiden mittojen myötä tämä varmaan korostuu entisestään. Jehuilla tms. pikkukipoilla taas lasketaan pikemminkin miinoja kuin miinoitteita ja jäissä niiden toiminta on rajoitettua.

Sama ongelma tullee vastaan kuljetuspuolellakin, vaikka tietysti voi ajatella, että "Absalon" on emoalus ja "viimeinen meripeninkulma" hoidetaan sitten pienemmillä vehkeillä. Omalla rannikolla etäisyydet ovat kuitenkin suhteellisen lyhyitä, joten herää kysymys, onko järkeä pakata ensin Absalonia satamassa ja sitten purkaa lastia tipoittain mereltä rannalle.

Ei kyllä käy kateeksi merivoimien suunnittelupuolta, kun seuraava vanhentumiskierros 30-luvun jälkipuoliskolla pukkaa päälle...
 
Jos täällä spekuloidaan jo Hamina-luokan korvaajan spekseistä niin eiköhän aika selvä kriteeri ole ainakin yhden 8 putken Mk 41VLS (self-defence), 5,2m pituisen setin mahtuminen paattiin.
Muuta:
- Suto kyky oltava vähintään samalla tasolla eli hinattava sonar ja torpedot
- ASuW- kyky päivitetyillä Gabriel 5M versioilla (4 kpl)
- tykki
- ilmatorjunta ESSM ohjuksilla
- dronen laukaisukyky+etävalvonta/maalinosoitus
- erikoisjoukkojen tukeminen saaristossa?

Kun ottaa huomioon lisäksi merivoimien tehtävät, jos eivät oleellisesti muutu niin Haminan seuraajien on todennäköisesti kyettävä yhä pidempään toimintaan merellä ja eri olosuhteissa. Tehtävät ovat edelleen meriliikenteen suojaaminen, pintatorjunta ja suto. Jos sitten halutaan vaikkapa miinoituskyky ja/tai jäissäkulkuluokkaan lisäystä, tarkoittaa se isompaa alusta.
Veikkaan että oltaisiin 55-70 metrin luokassa pituudessa.

Hamina- ja Rauma luokkien ohjusveneiden nopeus on saatu runkonopeutta suuremmaksi keventämällä alusta rakenteellisesti. Siitä on ollut hyötyä ja haittaa. Veneet ovat ketteriä ja liikehtimiskykyisiä, mutta kestävät heikosti osumia, eivätkä kykene liikkumaan kummoisissa jäissä. Lisäksi alumiini väsyy teästä nopeammin ja siinä on riskinsä kovalla käytöllä. Luulen että seuraajat ovat teräsrakenteisia ja pituudella haetaan parempaa dash-kykyä kun runkonopeus on suurempi.
 
Jos täällä spekuloidaan jo Hamina-luokan korvaajan spekseistä niin eiköhän aika selvä kriteeri ole ainakin yhden 8 putken Mk 41VLS (self-defence), 5,2m pituisen setin mahtuminen paattiin.
Muuta:
- Suto kyky oltava vähintään samalla tasolla eli hinattava sonar ja torpedot
- ASuW- kyky päivitetyillä Gabriel 5M versioilla (4 kpl)
- tykki
- ilmatorjunta ESSM ohjuksilla
- dronen laukaisukyky+etävalvonta/maalinosoitus
- erikoisjoukkojen tukeminen saaristossa?

Kun ottaa huomioon lisäksi merivoimien tehtävät, jos eivät oleellisesti muutu niin Haminan seuraajien on todennäköisesti kyettävä yhä pidempään toimintaan merellä ja eri olosuhteissa. Tehtävät ovat edelleen meriliikenteen suojaaminen, pintatorjunta ja suto. Jos sitten halutaan vaikkapa miinoituskyky ja/tai jäissäkulkuluokkaan lisäystä, tarkoittaa se isompaa alusta.
Veikkaan että oltaisiin 55-70 metrin luokassa pituudessa.

Hamina- ja Rauma luokkien ohjusveneiden nopeus on saatu runkonopeutta suuremmaksi keventämällä alusta rakenteellisesti. Siitä on ollut hyötyä ja haittaa. Veneet ovat ketteriä ja liikehtimiskykyisiä, mutta kestävät heikosti osumia, eivätkä kykene liikkumaan kummoisissa jäissä. Lisäksi alumiini väsyy teästä nopeammin ja siinä on riskinsä kovalla käytöllä. Luulen että seuraajat ovat teräsrakenteisia ja pituudella haetaan parempaa dash-kykyä kun runkonopeus on suurempi.
Mk-41 ei siis käytännössä enää saa kuin Strike:ia (Tactical ja SD ei oikein löydy vientilupia aikoihin). Tai saa maksaa extraa lyhentämisestä? Sekään (SD) ei mene alle 1500 tonnin alukseen. Oikeastaan ei alle 2000 tonnin, mutta ehkä kenkälusikalla. Pohjanmaan uppouma ei siis ihan huvikseen ole 3900 tn. Vaan siksi kun Arkhimedeen laki ja paljon tavaraa.
 
Mk-41 ei siis käytännössä enää saa kuin Strike:ia (Tactical ja SD ei oikein löydy vientilupia aikoihin). Tai saa maksaa extraa lyhentämisestä? Sekään (SD) ei mene alle 1500 tonnin alukseen. Oikeastaan ei alle 2000 tonnin, mutta ehkä kenkälusikalla. Pohjanmaan uppouma ei siis ihan huvikseen ole 3900 tn. Vaan siksi kun Arkhimedeen laki ja paljon tavaraa.
Ok. L&M sivuilla oli vaan mainittu tuo pienin ideaaliseksi vaihtoehdoksi pieniin korvetteihin tai partioaluksiin jne.
 
Tästä asiasta ymmärrän kuin sika sateliitista, siksi kiva antaa mielikuvituksen lentää.

Onko laivateknisesti mahdollista tehdä n.2000 tn sotalaiva, joka olisi pitkä ja kapea eli nopea ja samalla lähes Pohjanmaan veroinen kulkemaan jäissä? Tuollaiseen 57 mm nokalle, Mk41 keskilaivaan (pitkittäin) ja perään pieni monitoimikansi / torpeedot. LV2020 kaltainen johtamisjärjestelmä ja hieman karsittu versio sensoreista. Voima pääasiassa kaasuturbiinista, dieseleillä vain sukellusvenejahtia. Mk41 ladataan ESSM + LRASM.
 
Tiedät näistä enemmän kuin minä, mutta eikö "Absalon" ole jo varsin iso? KV-tehtävissä ja Tanskan merentakaisten alueiden puolustuksessa varmasti kyvykkäitä ja hyödyllisiä aluksia, mutta Suomella lienee toisenlaisia suunnitelmia.

Miinalautoilla on käsittääkseni jonkinlainen "saaristomiinoittajan" rooli, ja Pohjanmaiden miehekkäiden mittojen myötä tämä varmaan korostuu entisestään. Jehuilla tms. pikkukipoilla taas lasketaan pikemminkin miinoja kuin miinoitteita ja jäissä niiden toiminta on rajoitettua.

Sama ongelma tullee vastaan kuljetuspuolellakin, vaikka tietysti voi ajatella, että "Absalon" on emoalus ja "viimeinen meripeninkulma" hoidetaan sitten pienemmillä vehkeillä. Omalla rannikolla etäisyydet ovat kuitenkin suhteellisen lyhyitä, joten herää kysymys, onko järkeä pakata ensin Absalonia satamassa ja sitten purkaa lastia tipoittain mereltä rannalle.

Ei kyllä käy kateeksi merivoimien suunnittelupuolta, kun seuraava vanhentumiskierros 30-luvun jälkipuoliskolla pukkaa päälle...

Absalon on iso, mutta minä sanoinkin, että Absalon-tyyppinen, P-maa kokoluokkaa oleva alus Turvan rakennusstandardeilla eli absalon-konsepti sovitettuna meidän olosuhteisiin ja alusten kokoluokkiin.

Merivoimien nykyinenkään miinoitusdoktriini ei välttämättä tarvitse mitään ns 'saaristomiinoittajia'. Vieläkin puhutaan kait suojamiinoitteista, edellisten täydennysmiinoitteista ja taktisista miinoitteista.

Jehu-luokka on kokonsa puolesta ihan sopiva taktiseen miinoittamiseen, kuljetustehtäviin, komentopaikaksi ja tiedonsiirron solmuksi, suto-tehtäviin matalissa vesissä, ambulanssitehtäviin sekä tulitukitehtäviin tai kevyiden ohjusten lavetiksi.
 
Viimeksi muokattu:
Mk-41 ei siis käytännössä enää saa kuin Strike:ia (Tactical ja SD ei oikein löydy vientilupia aikoihin). Tai saa maksaa extraa lyhentämisestä? Sekään (SD) ei mene alle 1500 tonnin alukseen. Oikeastaan ei alle 2000 tonnin, mutta ehkä kenkälusikalla. Pohjanmaan uppouma ei siis ihan huvikseen ole 3900 tn. Vaan siksi kun Arkhimedeen laki ja paljon tavaraa.

Onneksi on vaihtoehtoja saavuttaa sama lopputulos (ESSM), jos tuollaisia nimimerkin @Einomies1 pienkorvetteja päädytään hankkimaan. Meksiko haki pari vuotta sitten lupaa Mk 56:lle ja ehkäpä tuota menee vuosien varrella muillekin.

 
Back
Top