Commander
Kenraali
Entäs taistelualustilanne tulevaisuudessa sitten kun nykyiset ovat poistuneet korvetin rinnalta.
Jäissäkulun osalta lienee periaatteessa 3 vaihtoehtoa korvetin rinnalle aikanaan tulevalle kalustolle:
Kyky kulkea jäissä korvetin tapaan, merkittävästi rajoitetumpi kyky kulkemiseen jääoloissa (kuten vaikkapa Hamina-luokalla), tai ilmatyynyaluksen tapaan kyky kulkea jääkentän päällä. Jos lukisin rivien välistä arvaten ettei mielestäsi viimeisessä noista olisi järkeä taistelualusten osalta, niin menisikö pahastikin pieleen?
Entäs toiminta-alueen näkökulmasta katsottuna, tulisiko korvettien jälkeen hankittavien taistelualusten kyetä korvettien tapaan pitkäaikaisempaan läsnäoloon ja toimintaan myös avomeriolosuhteissa (vaikka kalliimpi alusluokka tietystikin rajoittaa lukumääriä samalla budjetilla), vai olisiko vielä käyttöä Haminaluokan tapaisille aluksille joiden yhtäjaksoinen käyttöaika on käytännössä rajoitetumpaa, ja/tai joiden käyttöalue rajoittuu ainakin siitä syystä enemmän saaristo-olosuhteisiin?
Eli olisiko julkaisukelpoista omaa näkemystä korvetin rinnalle aikanaan tulevien taistelualusten vaatimuksiin saatavissa henkilöltä joka mitä ilmeisimmin on juuri noihin asioihin perehtynyt?
PV:n, merivomien ja PM:n näkemyksiä ei oletettavasti vielä edes ole, ja jos onkin niin ne lienevät punaleimakamaa joten niitä en tietenkään ole kyselemässä julkisella foorumilla eikä muutenkaan. Toivon kuitenkin ettei tämä rajoita oman näkemyksen esittämistä ainakaan vielä.
No niih. Kaikkia esittämiäsi kysymyksiä on jo jollain tasolla käsitelty ainakin merivoimien strategisen suunnittelun perustutkimuksissa, mutta en todellakaan tiedä, mihin tullaan päätymään. Luettelen ensin tiettyjä reunaehtoja, joita tulisi ottaa huomioon, ja korostan, että kaikki esittämäni on puhtaasti henkilökohtaista mielipidettä!
Hamina lkan suorituskyvyt pitää korvata viimeistään 2030-luvun puolesta välistä alkaen.
Pansio lkan kuljetuskyky, ja mahdollisesti miinoituskykykin pitää korvata 2030-luvun puolesta välistä alkaen.
Katanpää lkalle pitää tehdä ainakin peruskorjaus 2030-luvun loppupuolella.
Merivoimilla ei ole nähdäkseni vieläkään selkeää näkemystä miehittämättömien lavettien roolista osana meripuolustusta.
Merivoimien henkilöstövahvuus ei kasva nykyisestä, ellei jotain radikaalia tapahdu, tai VM tule heltymään.
Merivoimat jatkaa edelleen ns 10% puolustushaarana.
HX-hankkeen tuottama lisäarvo on vielä heikoilla jäillä.
Em perusteella (kin) oma näkemykseni on, että:
Jäissäkulkukyky keihäänkärkikyvyille on turvattava, ja se täyttyy P-maa lkan mukana
Jäissäkulkukyky on hyvin tärkeää merivoimien tukitoimille, esim joukkojen kuljetus ja kenttähuolto
Pääosan pintataistelukalustosta tulee kyetä pitkään merelläoloon, saaristoon tukeutumisen merkitys on vähenemässä
Saaristossa operoinnin jättäisin mieluimmin Jehu lkan tyyppisille laveteille
Korvaavan kaluston hankinnoissa näkisin, että on muutama vaihtoehto:
Poistuvien suorituskykyjen lavetit korvataan Tanskan Absalon lkan kaltaisella ratkaisulla, eli P-maa kokoluokkaan perustuvia aluksia, joilla kuljetuskyky ja konstruktio samoilla standardeilla kuin Turva lka, ja ei turbiinia. Miehittämättömien järjestelmien ensisijainen lavetti.
Uusia Haminan korvaajia korvettiluokassa, esim Sa'ar 5 tai vast, ja kuljetuskyky esim ilmatyynyaluksilla, tai
Viedään miehittämättömät järjestelmät, pitkän kantaman ohjusjärjestelmät ja satelliittivalvonta sekä ilmavoimien rooli tappiinsa.
Joku edellisten kombo varmaan tulee jossain vaiheessa, joko dieselillä tai biopolttoaineilla. Tai sitten vain ihmetellään maailmanmenoa ja katsellaan kymppimiljardien valumista jonnekin muualle (tärkeisiin asioihin tottakait )