Laivue 2020

En olisi niin kriittinen tuota RMC:n telakkaa kohtaan. Telakka ja sen omistajajärjestelyt ovat tuoreita ja uuden telakan organisaatiolle pandemia sattui pahaan aikaan. Perään tuli globaali komponenttipula ja merivoimien vaatimus uuden hallin rakentamiseksi, joka ei ole ihan pieni rakennus. Suomessa ei rakenneta mitään pressuhalleja kun tarkoitus on että se kestää muitakin projekteja arktisissa oloissa. Sinnehän tulee hallinosturi ja kaikenlaista teknologiaa sekä kaikenlisäksi tilasuojelu pitää olla priimaa palonehkäisyn ym. osalta.

Rauman telakan monitoimihallin jatkoksi lisäinvestointeja​

RMC:n ja Rauman kaupungin 26 miljoonan euron yhteishanke etenee ripeällä aikataululla.
42cc3e9ff95fd28163d4fb3b068a111e.jpg.webp

Telakan uusi monitoimihalli on Rauman suurimpia teollisuusrakennuksia. Harjannostajaiskorkeuteen nousseella rakennuksella on pituutta 186 metriä, leveyttä 44 metriä ja korkeutta on 32 metriä. Pääurakoitsijana on SRV.https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000009054107.html

Selvää on että pääomaa pitäisi olla paljon kun telakkaa pystytetään että saadaan tilaukset valmiiksi. Tuo telakkateollisuus on vähän kreisibisnes, koska rakennuttaja kantaa yksinään riskit kun kassavirtaa tulee vasta paatin valmistuttua. Siksi pitää olla lainaa tai pääomaa että saa paatin tehtyä ajoissa. Samaa taistelua oli aikanaan Turun Meyer-telakan kanssa kun Etelä-Korealainen STX ei saanut hommaa toimimaan eikä tilauksia. Telakkaa ei voitu tukea valtion toimesta kun EU:n kilpailulainsäädäntö estää sen. Sittemmin kävi mäihä kun sakemannit ostivat telakan ja laittoivat sen kukkimaan. Meyerillä oli rahaa mukana ja hyvä maine sekä kokemusta.

Annetaan aikaa Raumalle, mitään muuta mahdollisuutta ei taida olla Pohjanmaiden rakentamiselle täällä. Muuten homma pitää aloittaa alusta ja rakennuttaa ulkomailla.

Puolittaisena provona, puoliksi vakavissani:

Miten vaikeaa olisi perustaa uusi telakka tai käynnistää vanha suljettu? Raumankaan telakalta ei tullut paatteja kuuteen vuoteen, eli ei varmaan täysin mahdoton homma? Noin äkkiseltään katsottuna esimerkiksi Suomenlinnan telakka voisi altaiden ja väylän syvyyden puolesta olla sopiva Pohjanmaiden rakentamiseen. Halli toki puuttuu, enkä tiedä, mitä museovirasto tykkäisi sellaisen rakentamisesta.

Henkilöstö pitää rekrytä jostakin, mutta kai sitä saa "varastettua" kilpailevilta telakoilta siinä missä siviilissäkin? Jos telakka ja taistelualusprojekti olisi lisäksi suoraan PV:n alla ("merivoimien taistelualusvarikko") eikä yhtiöitettynä, niin metallialan ammattikoulutuksen omaavat varusmiehet voitaisiin määrätä merivoimien huoltojoukkoihin hitsaamaan laivoja halpana työvoimana.

Deal? :D
 
Miten vaikeaa olisi perustaa uusi telakka tai käynnistää vanha suljettu?
Ensiksi mainittu on käytännössä mahdotonta ilman olemassa olevaa telakkayhtiötä, (lähes) äärettömiä resursseja ja kykyä niellä alkuun isoja vaikeuksia sekä tappioita. Viimeksi mainitun kohdalla korvaa sana "ja" sanalla "tai".

Noin äkkiseltään katsottuna esimerkiksi Suomenlinnan telakka...
Täysin kuolleena syntynyt ajatus. On halvempaa kaivaa uusi kuoppa muualle tai hankkia joko uiva telakka tai vesillelaskuproomu.

Henkilöstö pitää rekrytä jostakin, mutta kai sitä saa "varastettua" kilpailevilta telakoilta siinä missä siviilissäkin?
Ei ole onnistunut muillakaan, vaikka rahaa on ollut käytettävissä paljon enemmän kuin mitä meikäläisillä olisi.

Helpoin tapa on hankkia olemassa oleva toimintakuntoinen telakka, joka etsii uutta omistajaa. Vaikkapa tuo Hietalahdessa oleva.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se selvää että ilman Rauman kaupungin osuutta ei olisi koko RMC-telakkaa. Kaupunki otti riskin, koska telakka on ollut perinteikäs yhtiö ja suuri työllistäjä alueella kauan. Vaikeaa on ollut, mutta ehkä pikkuruinen kiitos pitäisi kuitenkin antaa Raumalle siitä että meillä on edes yksi telakka jossa on mahdollista rakentaa omalle puolustuskyvylle tärkeitä aluksia ja pitää sitäkautta tietotaito täällä. Kaikki telakat eivät edes haluaisi lähteä tekemään uutta sotalaivuetta, jonka kokoista ei ole kuunaan nähty täällä.

Sitten pitää sanoa että en ole ihan vakuuttunut puolustusvoimienkaan kyvyistä tuollaisten paattien hankinnassa. Siitä on meinaan aikaa kun merivoimissa viimeksi suunniteltiin sotalaivaa (miinalaivoja) ja niissä ei ollut lähellekään sellaisia kykyjä joita nyt hankitaan. Suomessa ei tehdä näin suuria hankkeita kuin kerran sukupolvessa, toisin kuin suurissa laivastoissa. Sielläkin on joskus hankalaa tuo suunnittelu, jos vaikka ottaa esimerkiksi LCS-konseptin melko totaalisen epäonnistumisen maailman suurimmassa laivastossa.

Puranen ei ymmärrä sotalaivasta enempää kuin sika hopealusikasta ja montako merisodankäynnin tai laivanrakennuksen asiantuntijaa löytyy logistiikkalaitokselta? Jo legendaarinen Tuuli-hanke lienee vanhan kaartin muisteloissa?

Kyllä homma silti maaliin saadaan, mutta ei olla niin saatanan negatiivisia(suomalaisia) ;).
 
Kyllä homma silti maaliin saadaan, mutta ei olla niin saatanan negatiivisia(suomalaisia) ;).
No kun kaikki muukin vituttaa, niin ei jaksa olla enää optimistinen mistään ;)

Positiivista tietysti asiassa on se, että laivojen viivästyminen ei ole ihan niin iso asia kuin jos ryssä olisi olisi marssinut näytösluontoiseen voittoon Ukrainassa.
 
No kun kaikki muukin vituttaa, niin ei jaksa olla enää optimistinen mistään ;)

Positiivista tietysti asiassa on se, että laivojen viivästyminen ei ole ihan niin iso asia kuin jos ryssä olisi olisi marssinut näytösluontoiseen voittoon Ukrainassa.

Niin, onhan meillä tässä Nato-vävykokelaan turvatakuut. Eräs amerikkalaisamiraali raportoimassa Pentagoniin käytyään selvittämässä vävykokelaan vahvuutta:

"Well, they have a large militia force, a handful of fighter jets, no submarines at all, and their surface combatants exist only on paper. The good news is they think we are gods!"
 
No kun kaikki muukin vituttaa, niin ei jaksa olla enää optimistinen mistään ;)

Positiivista tietysti asiassa on se, että laivojen viivästyminen ei ole ihan niin iso asia kuin jos ryssä olisi olisi marssinut näytösluontoiseen voittoon Ukrainassa.
Ymmärrän kyllä sinua heimoveljeni! Se on ihan meidän peruskansanluonteessa hyvinä ja huonoina aikoina. Onhan vitutus mausteena äidinmaidossamme, kirjoitettu vaippoihin ja lyöty otsaan koulussa sekä työelämässä.

Mutta ei hätää! Ehkä tämä piristää sinua:
 
Niin, uutisten mukaanhan MySTAR on muutamien viikkojen päästä luovutuskunnossa, mikäli merikokeet menevät hyvin. Meritesteillä laiva on juuri parhaillaan. Että en tiedä, mistä joku on saanut käsityksen että olevinaan myöhästyisi ensi kesään.
 
Kauppalehden ajatuksia:

Turun ja Rauman telakat taas ankarassa ahdingossa​



Pari nostatusta tuolta:

- Turun ja Rauman telakat neuvottelevat mittavista hätärahoituksista valtion kanssa (HS 8.10.).

-Rauman telakalle RMC:lle tilauskantaa riittäisi myös 2020-luvun loppupuolelle, mutta kymmenien miljoonien tappio ovat syöneet yhtiön pääomat.
Valtion mukaantulo telakkayhtiöön, myös omistajana, näyttää välttämättömältä, jos valtio haluaa saada tilaamansa korvetit vesille vielä kuluvan vuosikymmenen aikana.

- Kysyä voi, että jos myös Meyerin telakkaa pitää pääomittaa merkittävästi, pitääkö valtion tulla myös osaomistajaksi telakkayhtiöihin.
Meyerin kilpailijat, Fincantieri ja Chantiers de l’Atlantique ovat osin tai kokonaan valtiollisessa omistuksessa, eikä Etelä-Korean tai kiinalaistelakoiden tilanne ole niitä huonompi.

- Risteilijämarkkinoilla Suomi taistelee yksin aivan eri kokoluokan valtiollisia tai lähes valtiollisia toimijoita vastaan.
Saksassakaan MV Werftenin telakalle ei lopulta pantu lappua luukulle, vaan telakan osti kesällä Thyssenkrupp, joka aikoo keskittyä rakentamaan sukellusveneitä Saksan valtion tilauksesta.

-Onko kaukaa haettu ajatus, että Turun ja Rauman telakat voisi panna taas yhteen. Valtio lähtisi telakoiden osaomistajaksi ja keskittäisi sota-alustuotannon suoraan telakoille.
Näinhän Ranska ja Italia tekevät.
 

Uusien sotalaivojen myöhästymisen seuraus: Hallitus esittää yli 100 miljoonan euron lisärahoitusta​

Lisärahoituksella Puolustusvoimat ottaa vastuuta neljän monitoimikorvetin viivästymisen aiheuttamista miljoonakustannuksista.


Hallitus esittää tämän vuoden neljänteen lisätalousarvioon 104 miljoonan euron lisärahoitusta Laivue 2020 -hankkeelle vuosille 2025–2027.

Myöhästyminen tarkoittaa mittavia lisäkustannuksia. Tavoitteena on nyt turvata Rauma Marine Constructions -telakan toimintaedellytykset.

Telakan talous halutaan turvata​

Neuvoteltu ratkaisu koostuu toimista, jotka vakauttavat ja turvaavat telakan taloudellisen aseman ja toimintakyvyn sekä Puolustusvoimien tekemistä muutoksista Laivue 2020 -hankinnan sopimusjärjestelyihin.

Näin Puolustusvoimat ostajana ottaa vastuuta hankkeen viivästymisen aiheuttamista lisäkuluista.

Viivästyminen aiheuttaa muun muassa käytöstä poistuvien alusten elinkaaren jatkamiseen liittyviä lisäkustannuksia sekä lisähintaa esimerkiksi taistelujärjestelmätoimittaja Saabille.
 
Laajempi:
Rauman telakalla rakennettavat puolustusvoimien korvetit ovat saamassa yli 100 miljoonan euron lisärahoituksen. Rauma Marine Constructionsin hallinnoiman telakan toiminta halutaan turvata, sillä sen olisi määrä rakentaa puolustusvoimille neljä monitoimikorvettia. RMC:n vaikea taloustilanne uhkaa kuitenkin hankkeen toteutumista, eikä korvettien rakentamista ole päästy vielä edes aloittamaan.

Hallituksen lisätalousarviossa oleva esitys menee vielä eduskunnan päätettäväksi. Lisärahoitus on vuosille 2025–2027.

Esityksen mukaan lisärahoitustarve perustuu Rauma Marine Constructions -telakan toimintaedellytysten turvaamiseksi ja Laivue 2020 -hankkeen toteutumisen edistämiseksi neuvoteltuun kokonaisratkaisuun.

– Tämä 104 miljoonan euron summa on koko hankkeelle, ei pelkästään RMC:lle, kertoo RMC:n lokakuussa aloittanut toimitusjohtaja Mika Heiskanen.

Laivue 2020 -hankkeen hinta on ollut tähän asti 1,3 miljardia euroa.

PUOLUSTUSVOIMAT
Havainnekuvasta näkyy, millaiseksi Merivoimien uudet laivat rakentuvat. Keskellä näkyvät maston sisälle sijoitetaan neljään suuntaan tähyävät tutkat.
Havainnekuvasta näkyy, millaiseksi Merivoimien uudet laivat rakentuvat. Keskellä näkyvät maston sisälle sijoitetaan neljään suuntaan tähyävät tutkat.

Kaksiosainen ratkaisu koostuu esityksen mukaan toimista, jotka vakauttavat ja turvaavat telakan taloudellisen aseman ja toimintakyvyn. Osittain kustannuksia ovat lisänneet myös puolustusvoimien tekemät muutokset Laivue 2020 -hankintakokonaisuuden sopimusjärjestelyihin.

Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp. Lauri Puranen puolustusministeriöstä kertoo, että puolustusvoimat joutuu ottamaan vastuita hankkeen viivästymisen aiheuttamista seurannaiskustannuksista, sillä talousvaikeuksissa painiva Rauman telakka ei voi niitä kantaa.

– Kustannukset ovat projektin lisäkuluja, käytöstä poistuvien alusten elinkaaren jatkamiseen liittyviä lisäkustannuksia sekä aikataulu- ja sopimusmuutoksista johtuvaa lisähintaa muun muassa taistelujärjestelmätoimittaja Saabille, Puranen kertoo.

Hän myöntää, että edessä saattaa olla haasteita, mutta korvetit halutaan rakentaa kotimaassa.

– Toisaalta jos pahin mahdollinen käy, on meillä etuosto-oikeus Rauma Defencen osakkeisiin ja sillä turvaamme rakentamisen Raumalla, Puranen sanoo.

RIITTA SALMI
Lokakuussa aloittanut toimitusjohtaja Mika Heiskanen tähdentää, että korvettihankkeen saama uusi rahoitus on eri asia, kuin kuun alussa julkisuuteen vuotanut niin sanottu hätärahoituspaketti.
Lokakuussa aloittanut toimitusjohtaja Mika Heiskanen tähdentää, että korvettihankkeen saama uusi rahoitus on eri asia, kuin kuun alussa julkisuuteen vuotanut niin sanottu hätärahoituspaketti.

RMC on saanut puolustusvoimilta sapiskaa siitä, että uudet sota-alukset myöhästyvät jopa puolitoista vuotta suunnitellusta aikataulusta. Purasen mukaan usko yhtiön uuteen toimitusjohtajaan ja lähes kokonaan uudistettuun hallitukseen, jossa mukana on myös puolustusvoimien edustaja, on luja.

Rauman telakalta erääntyi 15. lokakuuta maksettavaksi 99 miljoonan euron rakennusaikainen laina. Tappiollisen RMC:n ongelmia on lisännyt se, että Tallinkin My Star -alusta ei edelleenkään ole saatu luovutettua tilaajalleen. Aluksen hinta on 250 miljoonaa euroa, ja aluksesta maksetaan 70–80 prosenttia vasta luovutusvaiheessa.

Aluksen piti alunperin valmistua jo tammikuussa 2022, mutta se seisoo edelleen Rauman telakan varustelulaiturissa.

– Luovutuspäivämäärää on siirretty jatkuvasti eteenpäin kesästä asti. Joudumme ottamaan yhteyttä kaikkiin asiakkaisiin ja siirtämään matkoja jälleen eteenpäin taikka palauttamaan rahat, harmittelee viestintäpäällikkö Marika NöjdTallink-Siljalta.

Hänen mukaansa viimeksi kerrottu päivämäärä eli 10.11. lykkäytyy jälleen, sillä laiva lähtee ensi viikolla vielä merikokeisiin.

Mika Heiskanen tähdentää, että korvettihankkeen saama uusi rahoitus on eri asia, kuin kuun alussa julkisuuteen vuotanut niin sanottu hätärahoituspaketti.

RMC on saanut hätärahoituksena 40 miljoonan euron pääomituksen valtiolta.

Myös Turun telakka eli Meyer Turku on vahvistanut käyvänsä Suomen valtion kanssa rahoitusneuvotteluja. Julkisuudessa olevien tietojen mukaan telakka neuvottelisi parhaillaan enimmillään 200 miljoonan euron hätärahoituksesta valtion kanssa. Meyer Turku ei ole kertonut neuvotteluista tarkemmin. Myös Meyer Turku tytäryhtiöineen on tehnyt tappiota. Risteilijöiden rakentamista viivästytettiin koronan takia, mutta vaikeudet alkoivat jo ennen koronaa, kun Costa Smeralda -alus myöhästyi pahasti erilaisten tuotanto-ongelmien takia.

Jutussa muutettu muun muassa Lauri Purasen sitaatin sanamuotoa klo 15.26.

Muokattu kohtaa hätärahoituksesta 17.17.
 
Raumalaistelakka Rauma Marine Constructions on aloittanut kuuden kuukauden muutosohjelman, jonka aikana se pyrkii kääntämään kannattavuutensa nousu-uralle.

Yhtiön uutena toimitusjohtajana on aloittanut Turun telakalla aiemmin johtotehtävissä toiminut Mika Heiskanen.

RMC:n hallituksen uutena puheenjohtajana puolestaan toimii muun muassa KCI Konecranesista tunnettu vuorineuvos Stig Gustavson.


Gustavson sanoo RMC:n verkkosivuilla, että perusteellinen tilannearvio yhtiön tilasta tehdään ensi vuoden maaliskuussa.

– Tämän vuoden taloudellinen tulos on rumaa luettavaa. Yhtiön uudella johdolla on edessään valtava urakka. Heidän tulee kääntää raskas laiva uuteen suuntaan, jossa telakan toiminta tuottaa voittoa, Gustavson toteaa.

Korona ja sota Ukrainassa koetelleet telakan taloutta​

Rauman telakan raskaat tappiot juontuvat aiemmin solmituista tilauksista, joiden kustannukset ovat nousseet ja aikataulut pettäneet koronan sekä Ukrainan sodan vuoksi.

Valtiolta telakka on saanut oman pääoman ehtoista lainaa toimintansa turvaamiseksi.

RMC:n toiminnan uusiin järjestelyihin kuuluu muun muassa se, että sota- ja muiden viranomaisalusten rakentaminen on siirretty tytäryhtiö RMC Defence Oy:n vastuulle.

Myös telakan Puolustusvoimilta saama neljä sota-aluksen tilaus on myöhässä. Hallitus esitti viime viikolla lisätalousarviossaan yli 100 miljoonan euron lisärahoitusta projektille.
 
Puolustushallinnon edustajat ovat keväällä tiedustelleet Turun telakkaa pyörittävältä Meyer Turku Oy:ltä, olisiko sillä tarvittaessa valmiutta osallistua uusien sota-alusten rakentamiseen. Samoihin aikoihin sota-alusten rakentamisesta vastanneen Rauman telakan yllä leijui konkurssiuhka.

STT on kuullut Turun osallistumista koskevista keskusteluista useista eri lähteistä, ja käydyt keskustelut vahvistaa STT:lle myös puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen. Turussa ei kuitenkaan tuolloin ollut valmiutta osallistua hankkeeseen.

Valtio on tilannut uusien monitoimikorvettien rakentamisen Rauma Marine Constructionsilta (RMC). Sotalaivojen suunnittelu ja valmistuminen on kuitenkin viivästynyt noin puolellatoista vuodella, mikä on myös kasvattanut Laivue 2020 -hankkeen hintalappua. Rauman telakasta vastaava yhtiö joutui puolestaan taloudellisiin vaikeuksiin.

Purasen mukaan keskustelujen taustalla oli keväällä varautuminen siihen, että Puolustusvoimien tilaamat laivat saadaan rakennettua, jos RMC olisi tehnyt konkurssin.

– Se ei olisi välttämättä tarkoittanut, että laivan rakentaminen olisi viety Turkuun, mutta joku, joka osaa laivoja rakentaa, olisi mahdollisesti pystynyt ottamaan vastuuta projektista, Puranen sanoo STT:lle.

Syyskuun lopulla valittu RMC:n hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson kertoo myös kuulleensa huhuja keskusteluista, mutta ei halua ottaa niihin tarkemmin kantaa.

– Tilaaja tekee, mitä tilaaja tekee, Gustavson sanoo.

Meyer Turun johdosta ei kommentoida asiaa STT:lle.

Suomalaisyhtiö valittiin huoltovarmuussyistä​

Merivoimien käyttöön tulevien neljän uuden monitoimikorvetin on määrä korvata Merivoimien vanhentuvia sota-aluksia. Uudet sotalaivat haluttiin huoltovarmuussyistä rakentaa Suomessa.

Purasen mukaan Meyer Turun halukkuutta hankkeeseen kysyttiin jo valmisteluvaiheessa, mutta telakka ei ollut käytettävissä.

Valtioneuvosto päätti vuonna 2019 valtuuttaa Puolustusvoimat solmimaan RMC:n kanssa rakentamissopimuksen uusista monitoimikorveteista. Laivojen asejärjestelmien päävastuullinen hankkija on ruotsalainen Saab.

Alkuperäisen aikataulun perusteella sotalaivojen rakentamisen piti alkaa tänä vuonna, ja niiden piti olla valmiita 2028. Tähän aikatauluun ei toistaiseksi päästä. Puranen arvioi, että projekti on ollut alusta alkaen RMC:lle haastava, ja vaikeaa on hänen mukaansa myös se, ettei Suomessa ole vuosikymmeniin rakennettu sotalaivoja.

– Haasteellisuus on varmasti yllättänyt rakentajan, eikä se ole osannut varautua kaikkeen monimutkaisuuteen, arvioi Puranen.

RMC:n hallituksen puheenjohtaja Gustavson sanoo, että viivästyksiä selittää osin se, että alusten suunnittelukin on elänyt kehitystyön ohessa.

– Ei tässä ole mitään sellaista, että meillä olisi valmiit piirustukset, kun tähän ryhdyttiin. Suunnittelun edistyessä on ollut ratkottavana vaikeitakin asioita.

RMC:n Gustavson: Telakka olisi joutunut laittamaan lapun luukulle​

Vaikeusastetta Laivue 2020 -hankkeeseen ovat lisänneet myös raumalaisen yhtiön talousvaikeudet. Viime vuonna RMC teki noin 154 miljoonan euron liikevaihdolla yli 53 miljoonaa euroa tappiota. Tappioita ja vaikeuksia on selitetty julkisesti muun muassa koronaviruksen aiheuttamilla ongelmilla.

Yhtiö on myös kärsinyt viivästyksistä siviililaivojen valmistuksessa. Telakka viimeistelee parhaillaan My Star -alusta Tallinkille.

Tänä syksynä hallitus esitti lisätalousarviossa 100 miljoonan euron lisärahoituksen Laivue 2020 -hankkeen viivästymisen vuoksi. Jo ennen tätä hankkeen kulut olivat 1,3 miljardia. Kustannuksilla katetaan esimerkiksi kuluja, joita vanhentuvien alusten elinkaaren jatkamisesta syntyy. Purasen mukaan rahalla katetaan myös kuluja, joita viivästys aiheuttaa muun muassa Saabille ja sen alihankkijoille.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolestaan puolsi RMC:lle 40 miljoonan euron pääomalainan myöntämistä. Valtio-omisteinen Suomen teollisuussijoitus oy (Tesi) myönsi lainan kesällä. Valtio omistaa Tesin kautta noin viidenneksen RMC:stä.

RMC kertoo marraskuisessa tiedotteessaan pääomalainasta, mutta rahan merkityksen avaa Gustavson. Hänen mukaansa rahoitus käytännössä esti telakkayhtiötä menemästä konkurssiin.

– Telakka olisi joutunut laittamaan lapun luukulle ilman omistajia, hän sanoo.

Puranen lisää, että valtio ei ole myöskään perinyt yhtiöltä sakkoja, joita alusten viivästyksestä on valtiolle aiheutunut.

Sotalaivan rakennusyhtiö siirtyy valtiolle emoyhtiön konkurssissa​

Valtio on suojannut laivojen rakentamiseen liittyvät riskit Purasen mukaan muillakin tavoin. RMC:n tytäryhtiö RMC Defence vastaa käytännössä sotalaivojen rakentamisesta, ja RMC etsii parhaillaan yhtiölle uutta toimitusjohtajaa.

Puranen kertoo, että jos emoyhtiö RMC menee konkurssiin, RMC Defence siirtyy valtion omistukseen. Valtiolla on myös etuvuokrausoikeus telakan niihin osiin, joilla aluksia rakennetaan.

Hän painottaa, että kaikkein yksinkertaisinta olisi kuitenkin se, että RMC rakentaisi laivat. Hänen mukaansa yhtiössä on tapahtunut paljon myönteistä syksyllä.

– Meillä on luotto, että RMC pystyy laivat rakentamaan meille ja päästään eteenpäin. Meillä on tämä syksy ollut erittäin hyvä. Näemme, että moni asia on lähtenyt eteenpäin Laivue-hankkeessa, sanoo Puranen.

Lokakuussa yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti Mika Heiskanen. Hän korvasi keväällä irtisanotun Jyrki Heinimaan. Syyskuun lopussa puolestaan RMC:n hallituksen puheenjohtajana aloitti Konecranes-nosturiyhtiön johtajana tunnettu vuorineuvos Gustavson.

RMC:n hallituksen puheenjohtajan Gustavsonin mukaan vanhat tappiot ovat menneitä ja hänen johdollaan yhtiö pitäisi saada kannattavaksi. Työtä on hänen mukaansa muun muassa siinä, miten yhteistyö telakkayhtiön kumppani- ja alihankkijayritykset saadaan toimimaan nykyistä paremmin.

– Tutuksi tuleminen ja avoimien systeemien tekeminen ei ole ihan käden käänteessä tehty.

Toisaalta Rauman telakalla on myös useita tilauksia.

Puranen: Suomi tarvitsee uudet sotalaivat​

RMC:n hallitus on käynnistänyt selvitystyön yhtiön taloudellisesta tilasta, ja sen pohjalta yhtiö on päättänyt tehdä keväällä 2023 toimia. Toistaiseksi Gustavson ei halua ottaa kantaa siihen, mitä toimet ovat.

Myös päättyvä vuosi tulee hänen mukaansa olemaan tappiollinen, mutta kuitenkin huomattavasti parempi kuin viime vuosi.

Purasen mukaan puolustushallinto on tällä hetkellä sitoutunut yhteistyöhön RMC:n kanssa, ja hän kertoo olevansa luottavainen.

Poliitikkojen käsissä olisi hänen mukaansa lopulta päättää hankkeen lisärahoituksesta, mutta lisäyllätysten välttämiseen tehdään työtä.

Puranen kuitenkin toteaa, että Suomi tarvitsee uusien sotalaivojen tuoman suorituskyvyn.

– Suomihan on saari. Jos nyt katsotaan mitä Mustallamerellä tapahtuu, niin Venäjä pystyy siellä pysäyttämään sotalaivoillaan kauppamerenkulun. Nämä alukset (monitoimikorvetit) ovat juuri niitä, millä pystytään Itämerellä suojaamaan Suomen vapaata kauppamerenkulkua, hän sanoo ja jatkaa:

– Pahimmassa tapauksessa torjumaan hyökkäystä Suomeen.
 
Kyllä. Kaikki menee huonosti, mitään ei saada valmiiksi ikinä. Ei ole kunnon lähitorjuntaa, alukset maksavat ihan liikaa. Kokonaismaanpuolustus romahtaa :(
Ei vaivuta epätoivoon mutta kyllähän tässä melkoinen riskikeskittymä on olemassa. Suunnittelupuolesta en ole huolissani mutta telakan osuuden kanssa voi vielä käydä miten vain. Valtiolla voi hyvinkin olla ikioma sotalaivatelakka ennen kuin koko laivue kelluu meressä. Sekään ei onneksi ole ylitsepääsemätön murhe ja asiaan on jo sopimusvaiheessa varauduttu.
 
Nyt ei saa lannistua. Kohta voidaan leveillä laivastovierailuilla ja nettifoorumeilla AEGIS fregatin hintaisella monitoimikorvetilla!

Muttajoo on aika huolestuttavaa, että hirveä määrä ylimääräistä rahaa joudutaan upottamaan vain ja ainoastaan telakan tukemiseen ja rakentamisen mahdollistamiseen. Kaikilla menneillä ja mahdollisesti tulevilla tekohengitykseen kohdennettavilla hinnannostoilla voitaisiin jo pikkuhiljaa rahoittaa kunnollinen CIWS ja toinen setti siiloja....
 
Kyllä. Kaikki menee huonosti, mitään ei saada valmiiksi ikinä. Ei ole kunnon lähitorjuntaa, alukset maksavat ihan liikaa. Kokonaismaanpuolustus romahtaa :(
Ahdistaa. Tilanteesta tekee vielä pahemman tuntuisen se, että tämä on kuitenkin maailman ensimmäinen sota-alus projekti joka ei pysy alkuperäisessä budjetissa.
 
Ahdistaa. Tilanteesta tekee vielä pahemman tuntuisen se, että tämä on kuitenkin maailman ensimmäinen sota-alus projekti joka ei pysy alkuperäisessä budjetissa.

Niinpä. Ja silti PV:n/PLM:n viesti oli, että lisärahaa ei tulla hakemaan, vaan alukset rakennetaan myönnetyn budjetin puitteissa. Foorumi tiesi paremmin!
 
Veli-Pekka Heinonen 2016:

”Emme ylitä 1,2 miljardia. Yritämme hoitaa tämän tehokkaammin kuin eräissä muissa keskeneräisissä hankinnoissa on tehty.”

No, sehän oli sitten 1,3 miljardia. Ja nyt vähän lisää, kun on viivästynyt. Katsotaan, paljonko lopullinen hinta on...

Minulla ei toki ole mitään sitä vastaan, että PV saa enemmän rahaa. Mutta kyllä nuo olivat optimistisia arvioita, siitä ei pääse mihinkään.
 
Back
Top