Laivue 2020

Jos muurin takana avaan tekstiä illalla.
Valtio tukee ja pitää RMC Defencen pystyssä vaikka väkisin. Onhan tuo negatiivinen tuloskehitys ja velat tiedossa olleet. Johto on vaihdettu ja siellä on valtion edustaja mukana hallituksen kokouksissa. Tää vuosi on tiukka, sanotaan, mutta ensi vuosi helpottaa.
 
Nämä riskit mitä tässä on vastaan tulleet ovat olleet kyllä aikalailla koko projektin ajan tiedossa ja esillä. Sen vuoksihan tuossa on sopimuksessakin mahdollisuus, että Puolustusvoimista = valtio tulee vielä telakan omistaja ja laivanvarustamo :)

Vähän voi projektin kustannukset kusta siinä tapauksessa kuten jo on alkanut tapahtumaan kun joudutaan tukemaan telakkaa sen sijaan, että rahaa käytettäisiin itse aluksien varusteluun. Mielenkiinnolla odotan tämän projektin valmistumista ja niitä todennäköisiä kompromisseja joita tässä vielä on edessä. Mutta hei meillä on kotimaassa suunnitellut ja valmistetut tasku fregatit joiden kriisiaikainen huolto on varmistettu kun osaaminen on kotimaassa, vai miten se meni..
 
Kyllä kun Turun telakka ilmoitti ja Helsingin telakka omistuspohjansa vuoksi ei kelvannut olisi pitänyt ruveta pohtimaan niitä hartijoiden leveyksiä. Laivoja ei ole vielä edes alettu rakentamaan vaan makaavat jo nyt suunnittelupöydällä vuoden puolitoista myöhässä niin kyllä tässä on kaikki edellytykset, että saamme todella kalliit laivat joiden pikku murheita hierotaan seuraavat vuosikymmenet kuntoon jos niitä koskaan saadaan. Ei tästä Zumwalt II:sta tule mutta Suomen mittakaavassa riskinä on Tuuli II:n
 
Kyllä kun Turun telakka ilmoitti ja Helsingin telakka omistuspohjansa vuoksi ei kelvannut olisi pitänyt ruveta pohtimaan niitä hartijoiden leveyksiä. Laivoja ei ole vielä edes alettu rakentamaan vaan makaavat jo nyt suunnittelupöydällä vuoden puolitoista myöhässä niin kyllä tässä on kaikki edellytykset, että saamme todella kalliit laivat joiden pikku murheita hierotaan seuraavat vuosikymmenet kuntoon jos niitä koskaan saadaan. Ei tästä Zumwalt II:sta tule mutta Suomen mittakaavassa riskinä on Tuuli II:n
Olisihan Damen esimerkiksi rakentanut vaikka minkälaisen paatin. Siellä ei vaan ole tuota miinasodankäynnin tuntemusta ja en tiedä jäänmurtokysymyksistä. Kuvittelisin että olisi onnistunut kyllä, mutta mihin hintaan?
 
Olisihan Damen esimerkiksi rakentanut vaikka minkälaisen paatin. Siellä ei vaan ole tuota miinasodankäynnin tuntemusta ja en tiedä jäänmurtokysymyksistä. Kuvittelisin että olisi onnistunut kyllä, mutta mihin hintaan?

Eiköhän nuo telakat kisko samantyyppisiä hintoja kaikkialla? Globaalia bisnestä kuitenkin, siksi kai Suomessakin rakennetaan valtameriristeilijöitä, vaikka emme olekaan mikään perinteinen merivalta.

Suomen ohella myös Saksa rakentaa jäissäkulkukykyisiä sotalaivoja (tosin vain 1C-luokka). Ne tehdään seuraavalla kokoonpanolla:

In January 2020 after a five year long bidding process the Dutch Damen Group won the tender, although the ships will be constructed at the Blohm + Voss shipyard in Hamburg, Germany[9] and at the Peene-shipyard in Wolgast, Germany, both owned by Lürssen Group.[10]

 
Piirustusten mukaanhan nuo laivat rakennetaan. Kaipa ne osaa missä päin maailmaa tahansa piirustuksia lukea. Ei Raumalla tai Suomessa ylipäätään ole sen enempää kokemusta juuri tällaisista aluksista kuin nyt ollaan hankkimassa. Ensin ne suunnitellaan ja sen jälkeen ne rakennetaan. Laivat oltaisiin kaikissa tapauksissa voitu suunnitella Suomessa ja rakentaa vaikka Saksassa tai missä sitten halutaankin.

Suomessa rakentamistahan perusteltiin poikkeusolojen huollolla tms. En nyt tarkkaan muista. Ei nuo kuitenkaan koko ajan telakalla käy.

Sanoisin, että suurempi merkitys on ollut sillä että nämä rakennetaan Suomessa jotta saadaan neljä alusta ja suurempi rahoitus. Tuetaan kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä.
En usko, että se yksittäinen levyseppä hitsaaja ymmärtää laivan rakennuksesta yhtään omaa työtään enempää.
 
Piirustusten mukaanhan nuo laivat rakennetaan. Kaipa ne osaa missä päin maailmaa tahansa piirustuksia lukea. Ei Raumalla tai Suomessa ylipäätään ole sen enempää kokemusta juuri tällaisista aluksista kuin nyt ollaan hankkimassa. Ensin ne suunnitellaan ja sen jälkeen ne rakennetaan. Laivat oltaisiin kaikissa tapauksissa voitu suunnitella Suomessa ja rakentaa vaikka Saksassa tai missä sitten halutaankin.

Suomessa rakentamistahan perusteltiin poikkeusolojen huollolla tms. En nyt tarkkaan muista. Ei nuo kuitenkaan koko ajan telakalla käy.

Sanoisin, että suurempi merkitys on ollut sillä että nämä rakennetaan Suomessa jotta saadaan neljä alusta ja suurempi rahoitus. Tuetaan kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä.
En usko, että se yksittäinen levyseppä hitsaaja ymmärtää laivan rakennuksesta yhtään omaa työtään enempää.
Mieluummin näen kotimaassa rakennettuja laivoja, rahat ja ennenkaikkea osaaminen jää tänne. Eikä mua ainakaan harmittais, jos kerrankin se osaaminen kaupallistettais ja myytäis laivoja muillekin.
 
Juu ei mulla sinänsä väliä ole missä laivat rakennetaan. Nyt ollaan jo nähty, että Rauman telakan hartiat eivät ole riittävän suuret jonka seurauksena alukset ovat myöhässä ennen kuin edes rakentamista on aloitettu. Telakkaa tuetaan jotta se pysyisi pystyssä ja saisi alukset rakennettua. Alukset ovat jotain mitä Suomessa ei ole myöskään tehty ja jos alku on vaikeaa niin perinteisesti vaikeuksia alkanut tulemaan vasta sitten kun ensimmäinen alus on vesillä ja koeajossa. Taitaa korvettien hinta vielä pompsahtaa ennen kuin ovat kaikki neljä rivissä ellei sitten kustannusten painaessa joku päätä leikata runkojen määrästä.
 
Mieluummin näen kotimaassa rakennettuja laivoja, rahat ja ennenkaikkea osaaminen jää tänne. Eikä mua ainakaan harmittais, jos kerrankin se osaaminen kaupallistettais ja myytäis laivoja muillekin.

Suomen telakat pyörii isolta osin ulkomaisella työvoimalla. Vaikka Pohjanmaiden rakentajilta vaadittaisiin Suomen kansalaisuutta (liekö edes mahdollista?), niin se vain tarkoittaisi, että Meyer rekryäisi Turkuun entistä enemmän laivanrakentajia Balkanilta ja Puolasta tekemään siviililaivoja. Pitäisi olla todella huono tilauskirja siviilitelakoilla, jotta kotimaassa rakentamista voisi perustella työllisyyssyillä.
 
Suomen telakat pyörii isolta osin ulkomaisella työvoimalla. Vaikka Pohjanmaiden rakentajilta vaadittaisiin Suomen kansalaisuutta (liekö edes mahdollista?), niin se vain tarkoittaisi, että Meyer rekryäisi Turkuun entistä enemmän laivanrakentajia Balkanilta ja Puolasta tekemään siviililaivoja. Pitäisi olla todella huono tilauskirja siviilitelakoilla, jotta kotimaassa rakentamista voisi perustella työllisyyssyillä.
Eiköhän tuolla joku suomalainenkin ole hommissa, samoin alihankkijoilla ja telakan ympärillä pyörimässä kuka missäkin roolissa, verot jää Suomeen jne jne. Yllättävän suuri osuus tällaisen hankinnan kokonaiskustannuksista palautuu valtion kassaan tavalla tai toisella. Joskus sanottiin palautuman olevan n. 60%, tämän päivän luvuista en lähde edes arvailemaan.
 
Eiköhän tuolla joku suomalainenkin ole hommissa, samoin alihankkijoilla ja telakan ympärillä pyörimässä kuka missäkin roolissa, verot jää Suomeen jne jne. Yllättävän suuri osuus tällaisen hankinnan kokonaiskustannuksista palautuu valtion kassaan tavalla tai toisella. Joskus sanottiin palautuman olevan n. 60%, tämän päivän luvuista en lähde edes arvailemaan.

Juu, en missään nimessä väitä, etteikö mitään palautuisi. Mutta hyvä aina huomata näissä, että kuka tekee ja missä tekee, vaikka sinänsä tilattaisiinkin kotimaista tuotetta. Tilaat kotimaasta suojaliivit, ja kangasosa tulee jostakin Virosta ja suojapaneelien materiaali ulkomailta.

Esim. kertasinkoja Nammo Lapualta 26 miljoonalla eurolla ja työllisyysvaikutus Suomessa 11 henkilötyövuotta... Kallista teollisuustukea.

 
Juu, en missään nimessä väitä, etteikö mitään palautuisi. Mutta hyvä aina huomata näissä, että kuka tekee ja missä tekee, vaikka sinänsä tilattaisiinkin kotimaista tuotetta. Tilaat kotimaasta suojaliivit, ja kangasosa tulee jostakin Virosta ja suojapaneelien materiaali ulkomailta.

Esim. kertasinkoja Nammo Lapualta 26 miljoonalla eurolla ja työllisyysvaikutus Suomessa 11 henkilötyövuotta... Kallista teollisuustukea.


Kertasinkojen massavalmistus kotimaassa lienee ydinosaamista parhaimmillaan. Taisi olla huonoin mahdollinen esimerkki "teollisuustuesta".

Seuraavaksi varmaan haluat sulkea vihtavuoren tykinammustehtaan?
 
Eiköhän nuo telakat kisko samantyyppisiä hintoja kaikkialla? Globaalia bisnestä kuitenkin, siksi kai Suomessakin rakennetaan valtameriristeilijöitä, vaikka emme olekaan mikään perinteinen merivalta.

Suomen ohella myös Saksa rakentaa jäissäkulkukykyisiä sotalaivoja (tosin vain 1C-luokka). Ne tehdään seuraavalla kokoonpanolla:




RMC:n tarjous oli ennennäkemättömän halpa. Lue ketjun alkupuolelta spekulointia rahoitusmallista ja palastelusta merivoimien hankinnan suhteen. Yleisesti länsimaissa sotalaivojen hinnat vaikuttavat samantyyppisiltä, joskin saksassa ja usassa hinnat olivat aikaisemmin + tasolla muuhun länsieurooppaan verrattuna. Viime vuosien tuotantohintakehitystä en ole jaksanut seurata.
 
Kertasinkojen massavalmistus kotimaassa lienee ydinosaamista parhaimmillaan. Taisi olla huonoin mahdollinen esimerkki "teollisuustuesta".

Seuraavaksi varmaan haluat sulkea vihtavuoren tykinammustehtaan?

Mietipä hetkinen. 26 miljoonaa euroa ja 11 henkilötyövuotta. Millainen tehdastyöntekijä nostaa yli 2 miljoonan euron vuosipalkkaa? Tai käyttää sen edestä sähköä, koneita ja raaka-aineita?

Kaiken järjen mukaan keskeiset komponentit tulevat ulkomailta. Nammolla on rakettimoottoreita valmistava tehdas Norjassa. Sieltä tullee siis ainakin rakettimoottori. Mistä tulee lasikuituputki, laukaisumekanismi sekä ontelopanoksen metalliosat, räjähteet ja sytytin? Jumala yksin tietää...

KES:n valmistuksesta on kotimaassa lähinnä kokoonpano, IMHO. Kootaan muualta tulevista komponenteista toimiva ase ja pakataan se. Näin oletan. Eli sota-ajan varautumisen kannalta kyse on yhdentekevästä asiasta - homma voi pysähtyä siihen, ettei kriittisiä komponentteja saada ulkomailta kovassa tilanteessa.

No, sille minulla ei tietenkään ole perusteita, ettäkö kyse olisi pelkästä teollisuustuesta. M72 LAW voi olla ihan hyvä ja pätevä ase. Toisaalta esim. virolaiset ovat päätyneet espanjalaisen Instalazan (meillekin tuttu toimija KRH:n kuorma-ammusten tiimoilta) vastaavaan C90-kertasinkoon.
 
Mietipä hetkinen. 26 miljoonaa euroa ja 11 henkilötyövuotta. Millainen tehdastyöntekijä nostaa yli 2 miljoonan euron vuosipalkkaa? Tai käyttää sen edestä sähköä, koneita ja raaka-aineita?

Kaiken järjen mukaan keskeiset komponentit tulevat ulkomailta. Nammolla on rakettimoottoreita valmistava tehdas Norjassa. Sieltä tullee siis ainakin rakettimoottori. Mistä tulee lasikuituputki, laukaisumekanismi sekä ontelopanoksen metalliosat, räjähteet ja sytytin? Jumala yksin tietää...

KES:n valmistuksesta on kotimaassa lähinnä kokoonpano, IMHO. Kootaan muualta tulevista komponenteista toimiva ase ja pakataan se. Näin oletan. Eli sota-ajan varautumisen kannalta kyse on yhdentekevästä asiasta - homma voi pysähtyä siihen, ettei kriittisiä komponentteja saada ulkomailta kovassa tilanteessa.

No, sille minulla ei tietenkään ole perusteita, ettäkö kyse olisi pelkästä teollisuustuesta. M72 LAW voi olla ihan hyvä ja pätevä ase. Toisaalta esim. virolaiset ovat päätyneet espanjalaisen Instalazan (meillekin tuttu toimija KRH:n kuorma-ammusten tiimoilta) vastaavaan C90-kertasinkoon.

Siinä taas "tietäjä" "tietää". Tämä merivoimien lanka :love:

M72 ec2 painaa t72a taistelupanssarivaunusta läpi kaikkialta paitsi suoraan edestä. Siis 4kpl ryhmässä kannettava viestimiesten lähisuojasinko.

Mitäs luulet saadaanko suomeen helpommin varaosia sinkoihin kuin valmiita sinkoja sota-aikana? Ajatteletko että täällä voidaan odotella 4-5 vuotta täydennyksiä ja maksaa niistä kovat hinnat? Oletko kuullut lisenssivalmistuksesta? Miten kuvailisit 50-luvulla luodun kertasingon teknistä rakennetta, luuletko että siellä monimutkainenkin rakenne 2000usd hintaisessa aseessa?

Nämä vaan ajatuksina ohjaamaan vapaana vaeltelevaa mieltäsi.
 
Onneksi täällä on Kymen jääkäri merisodankäynnin ja -sotateollisuuden asiantuntijana korjaamassa meitä tyhmempiä :salut:
No tietä pitää oikeasti pitää silmällä. Luulisi edes oman puolustushaaran asioiden olevan hallussa, mutta ei ole siitä teillä näyttöä.

Mites luulet onko m72sessa norjassa tuotettu rakettimoottori? Jos semmoinen suomessa on, niin mistähän ohjuksesta norjalaisen rakettimoottorin löydät?
 
Eiköhän tuolla joku suomalainenkin ole hommissa, samoin alihankkijoilla ja telakan ympärillä pyörimässä kuka missäkin roolissa, verot jää Suomeen jne jne. Yllättävän suuri osuus tällaisen hankinnan kokonaiskustannuksista palautuu valtion kassaan tavalla tai toisella. Joskus sanottiin palautuman olevan n. 60%, tämän päivän luvuista en lähde edes arvailemaan.
eiköhän tuo noudattele kokonaisveroastetta pitkälti minkä oletetaan palautuvan takaisin valtion kassaan. Siitä huolimatta olisi ehkä hyvä miettiä myös muita seikkoja kun tällaisia hankitaan.
 
Back
Top