Laivue 2020

Selväähän se on että aikataulu on jätetty tiukaksi tai uusien alusten tilaaminen myöhäiseksi jos parin vuoden myöhästyminen tarkoittaa mahdollisesti vanhojen alusten runkojen vahvistamista .
 
Selväähän se on että aikataulu on jätetty tiukaksi tai uusien alusten tilaaminen myöhäiseksi jos parin vuoden myöhästyminen tarkoittaa mahdollisesti vanhojen alusten runkojen vahvistamista .

Aikataulun väljyys tai tiukkuus on asia jota minulla ei ole eväitä arvioida. Tuskin sinullakaan kun kerran asiasta täällä keskustelet.

Jonkun vanhan aluksen poistuminen ei sinällään ole tässä tekijänä mutta tuollaiseen tietysti usein sorrutaan. Siinähän käy aina huonosti jos aikataulun määrittelee jokin muu kuin työhön kuluva aika käytettävissä olevin resurssein. Aikaa on toisaalta rajattomasti joten tavoitteitakin täytyy olla.
 
Aikataulun väljyys tai tiukkuus on asia jota minulla ei ole eväitä arvioida. Tuskin sinullakaan kun kerran asiasta täällä keskustelet.

Jonkun vanhan aluksen poistuminen ei sinällään ole tässä tekijänä mutta tuollaiseen tietysti usein sorrutaan. Siinähän käy aina huonosti jos aikataulun määrittelee jokin muu kuin työhön kuluva aika käytettävissä olevin resurssein. Aikaa on toisaalta rajattomasti joten tavoitteitakin täytyy olla.
Arvioin vanhoja ja poistossa olevia aluksia sillä periaatteella mitä merivoimat on asiasta uutisoinut. Vanhojen aluksien rungot ovat väsyneitä ja korvaavien aluksien myöhästyminen vaikuttaa vanhojen aluksien poistoaikatauluun. Tässä tapauksessa 1+1=2 eli kun uudet myöhästävät vanhoilla pitää päräjätä pidempään. Kuinka paljon? Tällä hetkellä parisen vuotta mutta merivoimissakin on varmaankin jo laskettu että myöähstymisiä saattaa tulla lisääkin. Pärjätäänkö väsyneillä rungoilla? En tiedä. Se on oman alansa asiantuntijoiden tehtävä laskea onko väsyminen sitä luokkaa joka aiheuttaa merkittäviä riskejä.

Vai onko tilanne se että vanhoja on alettava teko hengittämään vielä joitakin vuosia sitomalla niihin kasvava määrä rahaa? Tämä on riski. Toteutuuko se? En tiedä.

Saksassa on telakoita joilla on kokemusta suurempien sota alusten rakentamisesta. Ei sielläkään ilmaiseksi aluksia rakenneta. aikataulu ja kustannukset olisivat voineet pitää paremmin tai sitten ei.
 
Tuossa aikataulussa on vinha perä..en kommentoi asiaa sen enempää. HXalkoi painaa päälle ja realisoitumaan..merivoimat olivat unessa ja pahasti.

Eiköhän tähän saada selvyyttä joskus vuonna 2050 kun asioita tulee julkiseksi.

On sinällään ihan uskottavaa ja todennäköistäkin että laivahanke joka vaatii tiukkaa osallistumista ihan perusasioissa yllättää raskaudellaan myös projektiorganisaation. Ei voi vain tilata valmista tuotetta vaan joutuu ihan itse kääntämään ison määrän kiviä.
 
Arvioin vanhoja ja poistossa olevia aluksia sillä periaatteella mitä merivoimat on asiasta uutisoinut. Vanhojen aluksien rungot ovat väsyneitä ja korvaavien aluksien myöhästyminen vaikuttaa vanhojen aluksien poistoaikatauluun. Tässä tapauksessa 1+1=2 eli kun uudet myöhästävät vanhoilla pitää päräjätä pidempään. Kuinka paljon? Tällä hetkellä parisen vuotta mutta merivoimissakin on varmaankin jo laskettu että myöähstymisiä saattaa tulla lisääkin. Pärjätäänkö väsyneillä rungoilla? En tiedä. Se on oman alansa asiantuntijoiden tehtävä laskea onko väsyminen sitä luokkaa joka aiheuttaa merkittäviä riskejä.

Vai onko tilanne se että vanhoja on alettava teko hengittämään vielä joitakin vuosia sitomalla niihin kasvava määrä rahaa? Tämä on riski. Toteutuuko se? En tiedä.

Saksassa on telakoita joilla on kokemusta suurempien sota alusten rakentamisesta. Ei sielläkään ilmaiseksi aluksia rakenneta. aikataulu ja kustannukset olisivat voineet pitää paremmin tai sitten ei.

Yksi asia ei ollut poliittisesti mahdollinen. Ei voinut ajatellakaan että olisi vain tilattu maailmalta valmiit sotalaivat. Lisäksi budjetti oli kunnianhimoinen. Indekseineen kaikkineen noin 400m€ per alus on pieni raha.

Mitä vanhoihin tulee niin miinalaivoilla ei varmaan ole hätää mutta Raumojen rungot ovat huonossa hapessa ja sutovermeet on jo siirretty Hamina-luokalle. MTO: n jatkokäyttö on se kiinnostava kysymys.
 
Päätös ja valtaosa sopimuksista tehtiin kolme vuotta sitten, nyt vähän vaikuttaa ettei silloin ollut paljoa niitä havainnekuvia enempää kun projekti on edelleen piirustuspöydällä. Vai onko tiukka budjettivaatimus aiheuttanut sen että alkuperäisiä suunnitelmia pitää muuttaa jotta kustannuksissa pysyttäisiin?
 
Päätös ja valtaosa sopimuksista tehtiin kolme vuotta sitten, nyt vähän vaikuttaa ettei silloin ollut paljoa niitä havainnekuvia enempää kun projekti on edelleen piirustuspöydällä. Vai onko tiukka budjettivaatimus aiheuttanut sen että alkuperäisiä suunnitelmia pitää muuttaa jotta kustannuksissa pysyttäisiin?
Suunnttelua on tehty PV:n tutkimusorganisaation ja sen yhteistyökumppanien puolella jo vuosikymmenen verran eli Hamina-luokan käyttöönotosta saakka mutta silloin lienee mietitty lähinnä erikoisratkaisuja kuten häivettä ja taistelunkestävyyttä sekä jääoloissa toimimista. Varsinainen alussuunnittelu oli vielä tekemättä ja siinä kohdin kaiketi tulee kuvaan myös tuotteen optimointi yhteensopivaksi valmistajan prosesseihin? Esimerkiksi aluksen dimensioiden merkittävät muutokset kielivät siitä että ihan valmiiksi asti ei kokonaisuutta oltu ruuvattu.
 
Tässä täytyy pian pyytää Kroatiasta Hesarit takaisin vartioaluksiksi. Niillä mentäisiin tuonne 2030 asti toisin kuin Raumoilla.

Eikö ML Pohjanmaa myyty valtionyhtiö Meritaidolle? Takaisin merivoimien palvelukseen...
 
Nyt lähti laukalle mutta Hesarien kunto on fakta. Rungot molemmissa kestäisi Raumoja pidempään.

Mikä fakta? Onko sulla kuuma linja Kroatiaan (vai missä ne nyt seilaakaan)? Meinaan, onhan ne vielä vanhemmat kuin Raumat ja lienee olleet käytössä myös uudessa kodissa...

Ennemmin kyselisin hätätilanteessa Marine Alutechiltä, saisiko Jehun pohjalle rakennettuja kevytohjusveneitä. Osalla tykki, osalla pintatorjuntaohjukset, osalla suto-varustus. Ehkä IT saataisiin sekin kyytiin, jos oikein kovasti tarvittaisiin.
 
Mikä fakta? Onko sulla kuuma linja Kroatiaan (vai missä ne nyt seilaakaan)? Meinaan, onhan ne vielä vanhemmat kuin Raumat ja lienee olleet käytössä myös uudessa kodissa...

Ennemmin kyselisin hätätilanteessa Marine Alutechiltä, saisiko Jehun pohjalle rakennettuja kevytohjusveneitä. Osalla tykki, osalla pintatorjuntaohjukset, osalla suto-varustus. Ehkä IT saataisiin sekin kyytiin, jos oikein kovasti tarvittaisiin.
Konemestari minulle niistä joskus höpötti. Rungot eivät olleet väsyneitä kuten Raumoilla. Veikkaan myös, että ajo Adrianmerellä on leppoisampaa mitä Itämerellä. Nyt olisi tosiaan ajankohtaista lähteä keskustelemaan siitä, että miten turvataan merivoimien toimintakyky jopa vuoteen 2030 jos Rauma-luokka ja Hämeenmaat eivät kestä sinne asti.
Olisiko Ruotsista saatavissa jotain väliaikaisesti?
 
Konemestari minulle niistä joskus höpötti. Rungot eivät olleet väsyneitä kuten Raumoilla. Veikkaan myös, että ajo Adrianmerellä on leppoisampaa mitä Itämerellä. Nyt olisi tosiaan ajankohtaista lähteä keskustelemaan siitä, että miten turvataan merivoimien toimintakyky jopa vuoteen 2030 jos Rauma-luokka ja Hämeenmaat eivät kestä sinne asti.
Olisiko Ruotsista saatavissa jotain väliaikaisesti?

Eivät varmaan olleetkaan luopumisvaiheessa 10+ vuotta sitten. Mutta nekin väsyvät jossakin vaiheessa. Alusluokan kaksi vanhintahan räjäytettiin yhteistyössä Yhdysvaltain ja Saksan kanssa eikä myyty mihinkään.

Hämeenmaa-luokasta on puhuttu, että teräsrunkoisina ne olisivat tarvittaessa pidettävissä käytössä pidempäänkin ja että pääkoneiden (sekä ehkä sensori- ja asejärjestelmien?) uusiminen olisi se kallis juttu. Siinä voisi olla hätäratkaisu, jos Pohjanmaa-luokka myöhästyy edelleen vuosi vuodelta. Siihen päälle sitten "kaupan hyllyltä" sellaista kamaa jolle on käyttöä myös myöhemmin Pohjanmaa-luokan rinnalla (lennokit? uudet rannikko-ohjukset? lisää maalavetteja Gabrielille? rajan partiolentokoneet? rajan uudet ulkovartiolaivat? merivoimien pienohjus-/partioveneet? maavoimien/merivoimien meritoimintahelikopterit?).

Tulevan NATO-jäsenyyden myötä tämäkin puoli on vähän vähemmän huolestuttava. Voidaan luottaa pelkkää FIN-SWE-yhteistyötä paremmin siihen, että myös Ruotsi on mukana samoissa karkeloissa meidän kanssamme. Takuumiehinä on sitten joitakin maailman isoimmista merivalloista.
 
Konemestari minulle niistä joskus höpötti. Rungot eivät olleet väsyneitä kuten Raumoilla. Veikkaan myös, että ajo Adrianmerellä on leppoisampaa mitä Itämerellä. Nyt olisi tosiaan ajankohtaista lähteä keskustelemaan siitä, että miten turvataan merivoimien toimintakyky jopa vuoteen 2030 jos Rauma-luokka ja Hämeenmaat eivät kestä sinne asti.
Olisiko Ruotsista saatavissa jotain väliaikaisesti?
Oletko koskaan ollut Adrianmerellä? Siellä ei ole leppoisampaa, paitsi ettei ole jäätä. Allekirjoittanut on 250km RHIB-veneellä siellä lenkin heittänyt ja vielä hyvällä säällä ja olosuhteet aika samat. Mitä nyt korkeampi suolaprosentti aiheuttanee korroosiota enemmän teräsrunkoihin kuin itämerellä.

Suosittelen ehdottomasti jos pitää merestä ja merenkäynnistä! Kroatian rannikko on mielettömän upea ja siellä on huiput snorklaus- ja laitesukelluspaikat.
Tulipa nähtyä tuolla reissulla 2017 yksi noista Helsinki-luokan veneistäkin Splitin edustalla kruisailemassa...
 
Onneksi ollaan melkein Natossa ja jos nyt todetaan, että tarvitaan apuja merivoimille, niin liisataan jenkeiltä pari Freedom luokan laivaa. Olkoot sitten vaikka koululaivan nimellä. Noihinhan sai erilaisia paketteja kiinni, niin IT/suto paketit kiinni ja menoksi. Samalla saadaan kokemuksia isommista aluksista Suomen ahtailla vesillä.

Allekirjoittaneen silmiin tuo Freedom on aika seksikäs laite ja onhan tuo huippunopeuskin aika hurja. Niitä voisi kyllä saada halvalla... Jos sitten Suomen päässä joku alkaa niistä modifioimaan jotain ja saadaan tännekin työtä ja tilauksia.
 
Back
Top