Laivue 2020

CIWS (tai sen puute) on säännöllinen huoli ja murhe keskustelussa. Mutta tämänkokoiseen ja -hintaiseen alukseen ei kaikkea saa.

CIWS:n roolia tunnutaan yliarvioitavan. Pääaseella ammuskellaan muita laivoja, päin tulee 10 meritorjuntaohjusta ja taivaalla kaartelee aseistettuja drooneja. Oikeasti? CIWS:kö pelastaisi päivän? Vihje, Hollannissa kehitettiin CIWS nimeltä "Goalkeeper". Urheilutermeillä se on fifty-sixty, onnistuuko rankkarin torjuminen maalivahdilta. Eikä se takuulla onnistu, jos rankkareita lauotaan samanaikaisesti 10 plus muutama pallo katsomosta...

Ilmamaalien torjunta täytyy nojata ihan oikeisiin ilmatorjuntaohjuksiin (ESSM), ei mihinkään hernetykkiin tai olkapääohjuslaukaisimeen (aiemmin ehdotettu Simbad). CIWS on ekstraa täydentäen pelkästään aluksen omasuojaa. Eräänlainen CIWS on jo olemassakin 57 mm Boforsin muodossa ja sen täytyy nyt riittää.

Voisi myös kysyä, että jos lisärahaa saataisiin jokunen kymppimiljoona, niin mihin pistäisitte ne? CIWS? Toinen Mk 41 -siilo? Toinen erä ESSM-ohjuksia? Päätykin ampumatarvikkeiden lisähankinta? Erillinen CIWS ei nykytilanteessa olisi ihan niitä ensimmäisiä kohteita, joihin rahaa tärväisin, kun puutteita on muuallakin. YMMV.
Päätykin merkitys nykyisessä merisodassa on suhteellisen pieni. Poislukien jos kurmootetaan somalipiraatteja tai tuetaan maihinnousua Kaliningr... vihollisen rannoille. Tietysti Itämeren kokoisella lätäköllä tykkikantamallakin ollaan toisinaan.

10 meritorjuntaohjusta päin on suhteellisen realistinenkin skenaario, tietysti korvetti on (toivottavasti) osa isompaa laivasto-osastoa, jolloin torjunta ei ole pelkästään yhden laivan harteilla.

Olet oikeassa, että CIWS on se viimeinen pelastusverkko, yhdessä chaffin kanssa, ei se pääasiallinen torjunta. Silti olisin hieman orpona, jos sitä ei olisi. Briteillä ei Falklandilla ollut, ainoastaan pitkän kantaman it-ohjuksia. Tuosta rähinästä on tietysti jo kohta yhden ihmisen työuran verran aikaa, sen aikaiset ohjukset olivat mitä olivat.

Korveteista on tulossa ilmeisesti sen verta isoja, että niiden suojaaminen tulee tärkeämmäksi kuin jonkun pikkupurtilon, mutta ei tarpeeksi isoja, jotta voisivat suojata itse itseään tehokkaasti? Väliinputoajamalli?

Jos korvettien tarkoitus on suojata Suomen merenkulkua, sukellusveneentorjunta ja ohjus/ilmatorjunta nousevat kaikista tärkeimmäksi tehtäväksi. Venäjän pintalaivasto on Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen niin nalkissa, että pinta-alustorjuntaa tuskin tarvitaan suhteessa yhtä paljon. Ellei suomalaisia aluksia lähetetä sitten Välimerelle tai Jäämerelle.
 
Taisin jo muutama vuosi sitten mainita että ilmatorjuntaohjusten hankintamäärät näille korveteille jäävät aika vaatimattomiksi. Toki ennen turvallisuuspoliittisen tilanteen kehittymistä kaikkia vähänkään kalliimpia ampumatarvikkeita hankittiin Suomeen liian vähän. Voidaanko jatkossa laskea sen varaan että sinne saadaan aina jonkun tulevan Nato-liittolaisen fregatti suojaamaan suomalaisia korvetteja?
 
Korveteista on tulossa ilmeisesti sen verta isoja, että niiden suojaaminen tulee tärkeämmäksi kuin jonkun pikkupurtilon, mutta ei tarpeeksi isoja, jotta voisivat suojata itse itseään tehokkaasti? Väliinputoajamalli?
Taisin jo muutama vuosi sitten mainita että ilmatorjuntaohjusten hankintamäärät näille korveteille jäävät aika vaatimattomiksi. Toki ennen turvallisuuspoliittisen tilanteen kehittymistä kaikkia vähänkään kalliimpia ampumatarvikkeita hankittiin Suomeen liian vähän. Voidaanko jatkossa laskea sen varaan että sinne saadaan aina jonkun tulevan Nato-liittolaisen fregatti suojaamaan suomalaisia korvetteja?
Kukaan ei suojaa itseään tehokkaasti CIWSillä. Jos ESSM:n sijaan IT-ohjukseksi olisi otettu joku Umkhonto ja saatu taakse se Phalanx, niin korvetin omasuoja olisi paljon huonommissa kantimissa kuin näin. ESSM kun on siitä harvinainen ohjus, että sen minimitorjuntaetäisyys on todella pieni maksikantamaan verrattuna, jopa puolen kilometrin luokkaa. Se peittää siis itsessäänkin CIWS-tyyppisten aseiden kantama-alueen, vaikka pystyy myös aloittamaan torjunnan jo 50km etäisyydeltä. Toiseksi ESSM:ää on valmistettu paljon, ja valmistetaan vielä paljon lisää. Sitä on siis saatavilla tukijoilta/liittolaisilta täydennyksiin ihan eri tavalla kuin pienemmän piirin käytössä olevia ohjuksia (CAMM, Mica, Aster-15, ...) uniikeista lumihiutaleista puhumattakaan (Umkhonto). Suurin mahdollinen parannus olisi asentaa se toinen Mk41-pakka heti eikä joskus.

Eli, kun maavoimien IT:ksi ostettiin monta Volvoa, niin korveteille valittiinkin sitten Cadillacin pikkuauto.
 
Hypersoonisten torjunta ei taida onnistua vielä oikein millään järjestelmällä ja ovat kasvava uhka varsinkin merellä.
 
Lyhyenpuoleinen helikopterikansi kasvattaa riskejä, olet ihan oikeassa sen suhteen. Silloin voidaan joutua miettimään, lähdetäänkö tehtävälle ollenkaan, jos alukselle palaamisessa on liian suuri riski epäonnistua. Toisaalta en morkkaisi sitä, että meillä on olemassa jokin kalu, joka toimii suunnitellulla tavalla vain 95 prosenttia ajasta. Elämä ja etenkin sotiminen on täynnä riskejä ja kompromisseja.
En morkkaa mitään, mutta olen kyllä huolissani kun asiasta kuulin vakihenkilöltä tuon lähipuolustuksen pudottamisesta pois. Tätä samaa on onanoitu täällä jo vuosia havainnekuvien ja alusten koon perusteella. Nyt vahvistui ainakin jollain varmuudella että asiaa on tosiaan puntaroitu ja lähitorjunnan kriteereitä pudotettu.
Kotimaan puolustuksessahan toimintaympäristö olisi Itämerellä, mikä mahdollistaa tarvittaessa maalle tukeutumisen. Aluksella kyydissä oleva helikopteri voi kuitenkin jo itsessään olla huomattava etu. Maatukikohdasta tuleva kopteri tuhlaa osan polttoaineestaan siirtolentoon ja sitä voidaan hyvinkin joutua odottelemaan puoli tuntia (10 min lentoonlähtöön + 20 min 100 kilometrin siirtolentoon nopeudella 300 km/h). Alukselta nouseva kopteri taas on toiminta-alueella heti ilmaannoustuaan, polttoainetta riittää pidempään operointiin ja jos laskeutuminen emoalukselle kovassa merenkäynnissä näyttää mahdottomalta (liian vaaralliselta), niin näillä Itämeren etäisyyksillä voi tarvittaessa lentää tankkaamaan maatukikohtaan.
Ei sitä kantta oikeasti tarvita tällä rapakolla ja keskiraskaiden kopterien pitkän kantaman vuoksi. Jos pitää evakuoida paaripoka alukselta niin sitten platta on jees, mutta ei muuten välttämätön. Rajan touhusta voi katsoa esimerkkejä, koska niillä on toimittu pitkään SAR-ym. roolissa merellä.

Hekojen FARP- paikat voidaan hoitaa hyvinkin rannikolta tankkeriautoilla, eikä sinne tarvitse kauaa ajella. NH:t ei muutenkaan tee mitään ihmetehtäviä merellä, koska ne eivät ole siihen varusteltuja. Miinanlaskua varten niiden ei tarvitse aluksille tukeutua.
Ketjua lueskellessa toivon, ettei korveteissa tehdä samaa virhettä kuin Falklandin sodan aikaisissa brittikorveteissa - riittämätön it.
Amen.
Ilmamaalien torjunta täytyy nojata ihan oikeisiin ilmatorjuntaohjuksiin (ESSM), ei mihinkään hernetykkiin tai olkapääohjuslaukaisimeen (aiemmin ehdotettu Simbad). CIWS on ekstraa täydentäen pelkästään aluksen omasuojaa. Eräänlainen CIWS on jo olemassakin 57 mm Boforsin muodossa ja sen täytyy nyt riittää.
Alusilmatorjunta pitää olla tuonkokoisissa paateissa kerrosteinen että sillä on uskottavuutta ja suorituskykyä. Yli 100m alus ei enää piiloudu sensoreilta saarten tai muiden alusten sekaan, vaikka olisi jotain häivetekniikkaa mukana. Pohjanmaat ei ole Visbyitä, joissa on holistinen stealth mukana ja alusta saakka primäärinä. Siksi pitää olla 360 asteen 2-3 kerrosteinen it-suoja.

Lähipuolustusjärjestelmä (it) on erittäin relevantti asia moderneissa aluksissa, kuten jo lainasin eräitä moderneita alusluokkia. Pohjanmaiden heikkous tulee olemaan ESSM-ohjusten ulkokehän jälkeen vain 180+ asteen lähisuoja, jonka 57mm kykenee tarjoamaan. Ulomman torjuntakehän läpäisseitä ohjuksia on vastassa takasektorista ainoastaan ECM ja MASS-heittimet (oletettavasti), mutta ei enää hard-kill aseita. Se tarkoittaa tuskaisia hetkiä laivan miehistölle, koska ohjukset tulevat varmasti melko likelle ennen harhautumistaan.

Uhka voi olla myös jokin muu kuin ohjus. Kuten Ukrainasta on nähty, tappajadronet ja OTH-maalitusta tukevat lennokit sekä USV:t ovat riskinä yhä enemmän. Näitä slow-and-low uhkia on vaikea havaita ja tunnistaa uhkiksi.

Simbadin tyylisen aseen ottaisin vain siinä tapauksessa että osa aluksen lähisuojasta jää vain 12,7mm RWS:n varaan. Manpadilla saavutetaan edes 5-7 km torjuntaetäisyys ja tarkka lennokkien torjuntakyky, jota Trackfire ei tuo. Paras vaihtoehto olisi mielestäni Oerlikon tai Phalanx. Coalkeeper on muuten rankattu aikanaan joidenkin mielestä parhaaksi CIWS-järjestelmäksi maailmassa, tutkan sekä GAU-8 tykin kantaman takia.
Goalkeeper provides excellent performance against surface targets. Search and track radars, weapon control and integration of the total system are Thales’ strengths. A high detection probability for small targets is ensured in all weather conditions by the use of an I-band search radar. Pin-point target tracking is achieved by the dual frequency I/K-band track radar. Continuous search with track-while-scan ensures rapid engagement of the next priority target in multitarget scenarios.

Goalkeeper’s capabilities have been proven many times during sea-going trials. U.S. trials in which 3 types of live missiles were destroyed by Goalkeeper, conclusively confirmed the capabilities of this proven Close-In Weapon System.


Goalkeeper is operational in the navies of Belgium, Chile, the Netherlands, Portugal, Qatar, South Korea, the UAE and the UK.https://www.thalesgroup.com/en/goalkeeper-close-weapon-system

Seaskimmeri ottaa osumaa:
 
Pohjanmaiden heikkous tulee olemaan ESSM-ohjusten ulkokehän jälkeen vain 180+ asteen lähisuoja, jonka 57mm kykenee tarjoamaan.
Eiköhän se tule kuitenkin olemaan ~270°. Lisäksi kun huomioidaan, että alusta pystytään ohjailemaan siten, että uhka ei tule suoraan takaa, puute alkaa näyttää enemmänkin huomiotavalta asialta kuin fataalilta puutteelta.
 
Lähipuolustusjärjestelmä (it) on erittäin relevantti asia moderneissa aluksissa, kuten jo lainasin eräitä moderneita alusluokkia. Pohjanmaiden heikkous tulee olemaan ESSM-ohjusten ulkokehän jälkeen vain 180+ asteen lähisuoja, jonka 57mm kykenee tarjoamaan. Ulomman torjuntakehän läpäisseitä ohjuksia on vastassa takasektorista ainoastaan ECM ja MASS-heittimet (oletettavasti), mutta ei enää hard-kill aseita. Se tarkoittaa tuskaisia hetkiä laivan miehistölle, koska ohjukset tulevat varmasti melko likelle ennen harhautumistaan.

Boforsin ampumasektori on paljon enemmän. Sanoisin ~300 astetta. Kuva suuntaa antava. Toki taakse jää katve, mutta todennäköisyys on kohtuullisen hyvä, että satunnaisesta suunnasta lähestyvä ohjus lähestyy Boforsin ampumasektorissa.

pohjanmaa .jpg

Toisekseen ESSM:n lyhyt minimiampumaetäisyys on jo mainittu, CIWS:iä ei varsinaisesti tarvita it-ohjusten lähikatveen takia. Saturaatiohyökkäys ja ilmatorjunnan ulkokehän läpäisevät ohjukset muodostavat toki riskin. Kuitenkin sellaisen tilanteen uhatessa fiksusti suunniteltu ohjelmisto tekee parhaansa tilanteenmukaisesti - jos yksi ohjus lähestyy edestä ja toinen takaa eikä aikaa ole kuin yhden ESSM:n ampumiseen, niin se yksi ESSM ammutaan takasektorissa olevaan uhkaan ja Boforsilla tulitetaan etusektorissa olevaa uhkaa.

Simbadin tyylisen aseen ottaisin vain siinä tapauksessa että osa aluksen lähisuojasta jää vain 12,7mm RWS:n varaan. Manpadilla saavutetaan edes 5-7 km torjuntaetäisyys ja tarkka lennokkien torjuntakyky, jota Trackfire ei tuo. Paras vaihtoehto olisi mielestäni Oerlikon tai Phalanx. Coalkeeper on muuten rankattu aikanaan joidenkin mielestä parhaaksi CIWS-järjestelmäksi maailmassa, tutkan sekä GAU-8 tykin kantaman takia.

Millennium Gun on minustakin paperilla mielenkiintoinen ajatellen paino-suorituskyky-kustannukset -suhdetta. Mutta kyllähän nuo tykkien rajoitteet tiedetään - lyhyt kantama ja monimaalitorjuntakyvyn puuttellisuus samalla kun venäläiset suosivat yliääninopeuksilla lentäviä meritorjuntaohjuksia.

Simbad aiemmin linkatussa konfiguraatiossaan on muutaman laukauksen ase. Ts. sillä torjuu hyvällä tuurilla yhden, jopa kaksi maalia, ja sen jälkeen jonkun pitää kiipeillä ohjusten kanssa helikopterihangaarin katolle lataamaan asetta. Ohjusaseena yhden torjunnan hinta lienee myös varsin korkea. Eli siitä ei ole ESSM:ää halvemmaksi "lentävien ruohonleikkurien" torjujaksi senkään vertaa kuin tykki-CIWS:stä.
 
En morkkaa mitään, mutta olen kyllä huolissani kun asiasta kuulin vakihenkilöltä tuon lähipuolustuksen pudottamisesta pois. Tätä samaa on onanoitu täällä jo vuosia havainnekuvien ja alusten koon perusteella. Nyt vahvistui ainakin jollain varmuudella että asiaa on tosiaan puntaroitu ja lähitorjunnan kriteereitä pudotettu.

Ei sitä kantta oikeasti tarvita tällä rapakolla ja keskiraskaiden kopterien pitkän kantaman vuoksi. Jos pitää evakuoida paaripoka alukselta niin sitten platta on jees, mutta ei muuten välttämätön. Rajan touhusta voi katsoa esimerkkejä, koska niillä on toimittu pitkään SAR-ym. roolissa merellä.

Hekojen FARP- paikat voidaan hoitaa hyvinkin rannikolta tankkeriautoilla, eikä sinne tarvitse kauaa ajella. NH:t ei muutenkaan tee mitään ihmetehtäviä merellä, koska ne eivät ole siihen varusteltuja. Miinanlaskua varten niiden ei tarvitse aluksille tukeutua.

Amen.

Alusilmatorjunta pitää olla tuonkokoisissa paateissa kerrosteinen että sillä on uskottavuutta ja suorituskykyä. Yli 100m alus ei enää piiloudu sensoreilta saarten tai muiden alusten sekaan, vaikka olisi jotain häivetekniikkaa mukana. Pohjanmaat ei ole Visbyitä, joissa on holistinen stealth mukana ja alusta saakka primäärinä. Siksi pitää olla 360 asteen 2-3 kerrosteinen it-suoja.

Lähipuolustusjärjestelmä (it) on erittäin relevantti asia moderneissa aluksissa, kuten jo lainasin eräitä moderneita alusluokkia. Pohjanmaiden heikkous tulee olemaan ESSM-ohjusten ulkokehän jälkeen vain 180+ asteen lähisuoja, jonka 57mm kykenee tarjoamaan. Ulomman torjuntakehän läpäisseitä ohjuksia on vastassa takasektorista ainoastaan ECM ja MASS-heittimet (oletettavasti), mutta ei enää hard-kill aseita. Se tarkoittaa tuskaisia hetkiä laivan miehistölle, koska ohjukset tulevat varmasti melko likelle ennen harhautumistaan.

Uhka voi olla myös jokin muu kuin ohjus. Kuten Ukrainasta on nähty, tappajadronet ja OTH-maalitusta tukevat lennokit sekä USV:t ovat riskinä yhä enemmän. Näitä slow-and-low uhkia on vaikea havaita ja tunnistaa uhkiksi.

Simbadin tyylisen aseen ottaisin vain siinä tapauksessa että osa aluksen lähisuojasta jää vain 12,7mm RWS:n varaan. Manpadilla saavutetaan edes 5-7 km torjuntaetäisyys ja tarkka lennokkien torjuntakyky, jota Trackfire ei tuo. Paras vaihtoehto olisi mielestäni Oerlikon tai Phalanx. Coalkeeper on muuten rankattu aikanaan joidenkin mielestä parhaaksi CIWS-järjestelmäksi maailmassa, tutkan sekä GAU-8 tykin kantaman takia.
Goalkeeper provides excellent performance against surface targets. Search and track radars, weapon control and integration of the total system are Thales’ strengths. A high detection probability for small targets is ensured in all weather conditions by the use of an I-band search radar. Pin-point target tracking is achieved by the dual frequency I/K-band track radar. Continuous search with track-while-scan ensures rapid engagement of the next priority target in multitarget scenarios.

Goalkeeper’s capabilities have been proven many times during sea-going trials. U.S. trials in which 3 types of live missiles were destroyed by Goalkeeper, conclusively confirmed the capabilities of this proven Close-In Weapon System.


Goalkeeper is operational in the navies of Belgium, Chile, the Netherlands, Portugal, Qatar, South Korea, the UAE and the UK.https://www.thalesgroup.com/en/goalkeeper-close-weapon-system

Seaskimmeri ottaa osumaa:
CIWS-tykkejä on usein moitittu siitä että torjunta on joka tapauksessa myöhässä siinä vaiheessa kun niillä pystytään lähestyvään ohjukseen vaikuttamaan. Tiedä sitten miten asia todellisuudessa on ja kuinka paljon parempi joku 30-35-millinen on kuin 20mm? Olemassa olevia tykkejä tietysti asennellaan uusillekin aluksille koska niitä on olemassa ja ne ovat mahdollisesti hyödyllisiä. Mitään sateentekijöitä nuo eivät varmaan ole mutta rikka rokassa. RAM olisi varmaan paras ratkaisu tarjolla olevista ohjuksentorjujista. Jos Mistralin haluaa niin olisikohan ne kotimaiset lavetit vielä tallessa?

Pohjanmaa-luokassa on tosiaan noin kolmasosa ympyräsektorista heikommin suojattu kun ESSM kattaa 360 astetta ja 57mm ehkä 240 astetta. Ehkä sinne hangaarin katolle siirretään Hamina-luokan uudet 40-milliset jotka vapautuvat vain muutama vuosi korvettien käyttöönoton jälkeen? Siihen en usko ettei hangaarista saisi tehtyä rakenteellisesti niin vahvaa että se jaksaisi tykkiä kannatella. Jos siitä ei edes optiona haluta riittävän vahvaa niin sekin kertoo omaa kieltään tykkijärjestelmän arvioidusta hyödyllisyydestä. CIWS-tykki voisi olla korvetilla vasta viidenneksi tärkein vastakeino ohjuksille joten mitään isoja panostuksia ei välttämättä haluta senkään takia tehdä.

Trackfiren unohtaisin saman tien. Kuulostaa kovin teoreettiselle ja epätoivoisellekin torjua meritorjuntaohjuksia konekiväärillä.
 
Porukka siirtelee täällä maalitolppia kuin SDP. CIWS on huono kun tulee monta ohjusta, mutta samaa perustelua ei käytetä kun torjuntaohjuksista puhutaan. Eli yrittäkää nyt päättää torjutaanko yhtä vai monta ohjusta kerralla. Ja mikä on torjuntaohjusten laukaisunopeus? Tykillä ei moista ole, ohjuksia ei voi ampua kaikkia kerrasta yhtä aikaa ilmaan.
Ja ihmettelen kanssa tota, että kyllä ohjukset hoitaa. Se on muutamassa paikassa nähty, että ei hoida. Siksi pitää olla niitä torjunta kerroksia ja paljon, että se pysähtyisi edes johonkin niistä. Sit kun on torjuttu 20-100 ohjusta pelkillä ohjuksilla, eikä yhtään tykillä, voidaan todeta että ne on turhia.
Mutta suurin tappion aiheuttaja on ollut ihan asenne. Niin Briteillä Falklandissa, Jenkeillä Persianlahdella kuin Ryssillä Mustallamerellä. Ei meitä kukaan ammu, ei kukaan hyökkää yms ja sit tuleekin ohjusta kyljestä sisään.
 
Alkanut vituttamaan koko Laivue 2020 hanke. Muut aselajit tehneet mitä onnistuneimpia hankintoja mutta merivoimat kyntää syvältä tällä laivueellaan. Liian ahdas budjetti, telakan ahdinko sekä vielä alustyyppi jokaista ei olle vielä kuunaan edes rakennettu.
 
Alkanut vituttamaan koko Laivue 2020 hanke. Muut aselajit tehneet mitä onnistuneimpia hankintoja mutta merivoimat kyntää syvältä tällä laivueellaan. Liian ahdas budjetti, telakan ahdinko sekä vielä alustyyppi jokaista ei olle vielä kuunaan edes rakennettu.
Äläs nyt. Jos sinäkin tunnetusti peruspositiivinen kaveri luovutat niin mihin tässä vielä joudutaan?
 
Eiköhän se tule kuitenkin olemaan ~270°. Lisäksi kun huomioidaan, että alusta pystytään ohjailemaan siten, että uhka ei tule suoraan takaa, puute alkaa näyttää enemmänkin huomiotavalta asialta kuin fataalilta puutteelta.
Pelkkä tykin kääntösäde ei tarkoita samaa kuin torjunta-ala. Se riippuu tykkiä ohjaavan tutkan keilasta ja mikäli se on se CEROS 200 niin sen sijainti vaikuttaa asiaan. Tykissä kiinni se ei ole varmasti, vaan siinä on lähtönopeustutka ilmeisimmin.
Boforsin ampumasektori on paljon enemmän. Sanoisin ~300 astetta. Kuva suuntaa antava. Toki taakse jää katve, mutta todennäköisyys on kohtuullisen hyvä, että satunnaisesta suunnasta lähestyvä ohjus lähestyy Boforsin ampumasektorissa.
Ei kannattaisi spekuloida asialla noiden kuvien perusteella liikaa. Yksi tykki on kuitenkin liian vähän, koska sillä pystyy torjumaan vain yhdestä suunnasta kerrallaan ja muut sivut on sitten nada.
Toisekseen ESSM:n lyhyt minimiampumaetäisyys on jo mainittu, CIWS:iä ei varsinaisesti tarvita it-ohjusten lähikatveen takia. Saturaatiohyökkäys ja ilmatorjunnan ulkokehän läpäisevät ohjukset muodostavat toki riskin. Kuitenkin sellaisen tilanteen uhatessa fiksusti suunniteltu ohjelmisto tekee parhaansa tilanteenmukaisesti - jos yksi ohjus lähestyy edestä ja toinen takaa eikä aikaa ole kuin yhden ESSM:n ampumiseen, niin se yksi ESSM ammutaan takasektorissa olevaan uhkaan ja Boforsilla tulitetaan etusektorissa olevaa uhkaa.
Luulenpa että ITO 20 torjuu maaleja horisontin tasalta lähtien ja niitä ammutaan useampi puikko niin että tod. nälk. 2 / ohjus. Jos maali on helpompi (heko, hävittäjä riittävällä kantamalla tai lennokki) niin ehkä yksi riittää. Vaikea sanoa kun en ole asiantuntija tai edes it-aselajissa.
Simbad aiemmin linkatussa konfiguraatiossaan on muutaman laukauksen ase. Ts. sillä torjuu hyvällä tuurilla yhden, jopa kaksi maalia, ja sen jälkeen jonkun pitää kiipeillä ohjusten kanssa helikopterihangaarin katolle lataamaan asetta. Ohjusaseena yhden torjunnan hinta lienee myös varsin korkea. Eli siitä ei ole ESSM:ää halvemmaksi "lentävien ruohonleikkurien" torjujaksi senkään vertaa kuin tykki-CIWS:stä.
IP-ohjuksilla on torjuttu Ukrainassa risteilyohjuksiakin menestyksellä, vaikka vain ohittavina maaleina. IP-ohjus on varmasti paljon halvempi kuin ESSM ja käyttäisin sitä lennokkimaaleihin jos ovat kantamalla. Toki kuninkaallinen viisseiska kykenee ampumaan jopa 5 km saakka 3P ammusta eli se olisi tietysti ykkösvaihtoehto. Mutta mitäs sitten kun se jumittaa tilanteessa? Ammutaan se 1 miljoonan hintainen ESSM siihen muutaman tonnin droneen?

Liikaa ei sinun kannata alkaa jankkaamaan tuosta Simbadista, joka oli vain Itkk:a täydentävä ajatus nyt kun ei tule kunnollista tykkiä.
 
Porukka siirtelee täällä maalitolppia kuin SDP. CIWS on huono kun tulee monta ohjusta, mutta samaa perustelua ei käytetä kun torjuntaohjuksista puhutaan. Eli yrittäkää nyt päättää torjutaanko yhtä vai monta ohjusta kerralla. Ja mikä on torjuntaohjusten laukaisunopeus? Tykillä ei moista ole, ohjuksia ei voi ampua kaikkia kerrasta yhtä aikaa ilmaan.
Ja ihmettelen kanssa tota, että kyllä ohjukset hoitaa. Se on muutamassa paikassa nähty, että ei hoida. Siksi pitää olla niitä torjunta kerroksia ja paljon, että se pysähtyisi edes johonkin niistä. Sit kun on torjuttu 20-100 ohjusta pelkillä ohjuksilla, eikä yhtään tykillä, voidaan todeta että ne on turhia.
Mutta suurin tappion aiheuttaja on ollut ihan asenne. Niin Briteillä Falklandissa, Jenkeillä Persianlahdella kuin Ryssillä Mustallamerellä. Ei meitä kukaan ammu, ei kukaan hyökkää yms ja sit tuleekin ohjusta kyljestä sisään.

Meinaatko, että tykki ampuu samanaikaisesti useaan suuntaan? Tai kääntyy viiveettömästi osoittamaan yhdestä maalista toiseen? Tykki joutuu suorittamaan torjunnan läheltä ja sekunneissa, ohjuksilla on käytettävissä torjuntaan paljon pidemmän aikaa.

Ohjusten monimaalitorjuntakykyä voisi periaatteessa rajoittaa se, miten nopeasti niitä saadaan laukaisimesta taivaalle, samoin kuin aluksen sensorivarustuksen kyky ohjata lukuisia ohjuksia. Onnekkaasti meille on kuitenkin tulossa Mk 41 VLS-laukaisimet, jotka laukonevat ohjuksia osapuilleen sekunnin väliajalla. Ainakin eurooppalaiset kilpailijat tarjoavat sellaista suorituskykyä ("Using PAAMS, up to eight missiles can be launched in 10 seconds." -Seaforces). Luulisi riittävän? ESSM Block II:ssa on aktiivinen tutkahakeutuminen, joten myöskään maalinvalaisu ei muodosta pullonkaulaa. Ja itse asiassa puoliaktiivisillakin ohjuksilla on moderneja tutkia käyttämällä päästy tilanteeseen, jossa ilmassa voi kerrallaan olla kymmeniä ohjuksia yhden laivan laukomana...
 
Alkanut vituttamaan koko Laivue 2020 hanke. Muut aselajit tehneet mitä onnistuneimpia hankintoja mutta merivoimat kyntää syvältä tällä laivueellaan. Liian ahdas budjetti, telakan ahdinko sekä vielä alustyyppi jokaista ei olle vielä kuunaan edes rakennettu.
Kieltämättä merivoimat ovat poliittisesti sössineet asiat viime vuosina vaikka korveteille asetettiin hieno tavoitetila. Sitä en osaa arvioida onko Suomen merivoimien kapasiteettiviive Suomen puolustuskyvyn kannalta kovin merkittävä puute kun kerran Naton laivat operoivat näillä vesillä kuitenkin.
 
CIWS-tykkejä on usein moitittu siitä että torjunta on joka tapauksessa myöhässä siinä vaiheessa kun niillä pystytään lähestyvään ohjukseen vaikuttamaan. Tiedä sitten miten asia todellisuudessa on ja kuinka paljon parempi joku 30-35-millinen on kuin 20mm? Olemassa olevia tykkejä tietysti asennellaan uusillekin aluksille koska niitä on olemassa ja ne ovat mahdollisesti hyödyllisiä. Mitään sateentekijöitä nuo eivät varmaan ole mutta rikka rokassa. RAM olisi varmaan paras ratkaisu tarjolla olevista ohjuksentorjujista. Jos Mistralin haluaa niin olisikohan ne kotimaiset lavetit vielä tallessa?
CIWS-RAM olisi paras varmaankin.

On kyllä aika masentavaa verrata suomi-korvetin aseistusta pienempään Saàr 6 korvettiin, jossa on BARAK LRAD- ja C-DOME- it-ohjukset, 16 kpl Gabriel 5, suto-torpedot, 76mm päätykki ja 2 x 25mm Typhoon RWS- tykkiä.
https://www.navalnews.com/naval-new...al-stage-of-operationalization-aboard-saar-6/
https://www.navalnews.com/naval-new...ass-corvette-expected-in-israel-for-december/
Korveteille sijoitetaan omat SH-60 Seahawk kopterit myös eli siellä lentokannelle tulee oikeasti käyttöä kun alukset puolustavat Israelin kaasukenttiä kaukana merellä.

Onhan se tietysti hyvä ettei vaikuteta liian sotaisilta.....
 
Voisi myös kysyä, että jos lisärahaa saataisiin jokunen kymppimiljoona, niin mihin pistäisitte ne? CIWS? Toinen Mk 41 -siilo? Toinen erä ESSM-ohjuksia? Päätykin ampumatarvikkeiden lisähankinta? Erillinen CIWS ei nykytilanteessa olisi ihan niitä ensimmäisiä kohteita, joihin rahaa tärväisin, kun puutteita on muuallakin. YMMV.
Kanadan tapaan Sea Ceptor ESSM:n kaveriksi. Siis jos rahaa ois ja haluttas parasta suojaa...


As we wrote at the time, an MBDA source shed some light on how the Sea Ceptor was selected in addition to the ESSM. The two missiles were not competing against each other. Raytheon’s ESSM was selected to provide “point defense”. Instead, MBDA pitched its missile for the RCN’s close in weapons system (CIWS) requirement. The Sea Ceptor beat out systems usually used in that role such as the RAM, SeaRam or Phalanx.
 
Ei kannattaisi spekuloida asialla noiden kuvien perusteella liikaa. Yksi tykki on kuitenkin liian vähän, koska sillä pystyy torjumaan vain yhdestä suunnasta kerrallaan ja muut sivut on sitten nada.

Kahdella tykillä ei voi torjua kuin kahteen suuntaan kerrallaan. Se on liian vähän! Ajatella, jos perän ja keulan lisäksi uhkia tulee paapuurista ja tyyrpuurista sekä vielä taivaalta. ;)

Luulenpa että ITO 20 torjuu maaleja horisontin tasalta lähtien ja niitä ammutaan useampi puikko niin että tod. nälk. 2 / ohjus. Jos maali on helpompi (heko, hävittäjä riittävällä kantamalla tai lennokki) niin ehkä yksi riittää. Vaikea sanoa kun en ole asiantuntija tai edes it-aselajissa.

Totta kai torjunta aloitetaan kaukaa, jos suinkin mahdollista. Pointti oli kuitenkin, ettei mitään erillistä CIWS:iä tarvita "lähisuojaksi", koska ESSM toimii niin kauas kuin lähellekin.

Jos tällainen analogia sallitaan, niin ESSM on vähän kuin rynnäkkökivääri - tehokas niin pitkille etäisyyksille (kuten aiemmin pulttilukkokivääri) kuin myös aivan lähietäisyyksillekin (kuten aiemmin konepistooli). CIWS taas on eräänlainen pistooli - hyödyllinen vain lähietäisyyksillä ja silloinkin tehokkuudeltaan kyseenalainen.

IP-ohjuksilla on torjuttu Ukrainassa risteilyohjuksiakin menestyksellä, vaikka vain ohittavina maaleina. IP-ohjus on varmasti paljon halvempi kuin ESSM ja käyttäisin sitä lennokkimaaleihin jos ovat kantamalla. Toki kuninkaallinen viisseiska kykenee ampumaan jopa 5 km saakka 3P ammusta eli se olisi tietysti ykkösvaihtoehto. Mutta mitäs sitten kun se jumittaa tilanteessa? Ammutaan se 1 miljoonan hintainen ESSM siihen muutaman tonnin droneen?

Liikaa ei sinun kannata alkaa jankkaamaan tuosta Simbadista, joka oli vain Itkk:a täydentävä ajatus nyt kun ei tule kunnollista tykkiä.

Perusongelmahan on siinä, että noita lentäviä ruohonleikkureita käytetään massamaisesti. Ei vanja käytä niitä Ukrainassakaan yksittäin, vaan niitä lauotaan kymmeniä kerrallaan. Jos niitä sitten joutuu torjumaan kineettisesti, niin pari Mistralia laukaisuvalmiina Simbadissa ei juuri lämmitä mieltä - päävastuu torjunnasta jää muille järjestelmille. Oli ne muut systeemit sitten ihan mitä hyvänsä (ESSM/Bofors/tykki-CIWS/laser-CIWS).

"Ammutaanko se 1 miljoonan hintainen ESSM siihen muutaman tonnin droneen?" En tiedä, mutta kai se on halvempi kuin laiva Itämeren pohjassa tai telakalla korjattavana... Eikä infrapunaohjukset ole halpoja nekään, Stingerin käypä hintahan on nykyään ~0,5 miljoonaa ja tuskin kehittyneempi Mistral (mm. IIR-hakupää) voi olla ainakaan halvempi. Siihen päälle kun laskee laukaisimet ja integraatiot aluksen taistelunjohtojärjestelmäät, huollot, koulutukset, manuaalit, samppanjat ja kampaviinerit, niin pahimmillaan tuli kalliimmaksi kuin lisäsatsi ESSM:ää...
 
Kanadan tapaan Sea Ceptor ESSM:n kaveriksi. Siis jos rahaa ois ja haluttas parasta suojaa...


As we wrote at the time, an MBDA source shed some light on how the Sea Ceptor was selected in addition to the ESSM. The two missiles were not competing against each other. Raytheon’s ESSM was selected to provide “point defense”. Instead, MBDA pitched its missile for the RCN’s close in weapons system (CIWS) requirement. The Sea Ceptor beat out systems usually used in that role such as the RAM, SeaRam or Phalanx.

Huoltovarmuuden kannalta tuo olisi ihanteellinen vaihtoehto - saataisiin aseyhteensopivuus myös brittilaivaston kanssa.
 
Toisaalta…
Vielä 2 vuotta sitten HX hankkeessa F35 konetta rummutettiin, koska ainoana koneena kykenisi selviytymään ryssän ilmatorjunnan alla. Nyt sitten huomattu, että tämä ei alkuunkaan pidä paikkaansa. Ukraina lentelee vanhoilla migeillään lähellä rintamaa.
Laivueen osalta turha myöskään odottaa mitään massiivisia iskuja korvetteja kohti.
 
Toisaalta…
Vielä 2 vuotta sitten HX hankkeessa F35 konetta rummutettiin, koska ainoana koneena kykenisi selviytymään ryssän ilmatorjunnan alla. Nyt sitten huomattu, että tämä ei alkuunkaan pidä paikkaansa. Ukraina lentelee vanhoilla migeillään lähellä rintamaa.
Tämä varmaan kertoo enemmän ryssän ilmatorjunnan kuin F35 kyvyistä.
 
Back
Top