Laivue 2020

Ainaisen panssarilaivojen voivottelun sijaan kannattaisi välillä vaikka pohtia mikä oli sen hinta, että haluttiin mieluummin pommikoneita eikä hävittäjiä. Jälkimmäisillä tehtiin kuitenkin lopulta pääosa tuloksesta.

Laivuetta odotellaan kuumeisesti. Kun se toteutuu ennen pitkää niin saa olla hyvin tyytyväinen. Hinta ei ole enää niin suuri murhe, mutta sen pitää lunastaa odotukset tai ensi kerta on vaikeampi.
Suomesta ostamiseen ja muihin odotuksien rakentamiseen liittyvä tarinankerronta on osin epäonnistunut.
Luultavasti kannattaisi alkaa viestimään, että ongelmia tulee eteen vielä. Yleisö ei välttämättä tiedosta miten melkein kaikissa alusluokissa on nykyään suuriakin ongelmia käyttöönottossa. Niistä voi tulla poliittinen kysymys.

Parhaiten piristäisi tässä vaiheessa meripuolen ulkomaankaupat. Ne Belgian miinanraivausmyynnit valitettavasti meni jo uutiskierrosta. Jospa nyt niitä merimiinoja. Tulisi aika tavalla katetta strategisuudelle. Vähän kuten maajoukkueisiin on perinteisesti pätevöidytty ulkomaanlennon aikana ;)
 
Analysti kirjoitti:
Katsopa vähän aikajanaa. Päätös panssarilaivosta tehtiin vuonna 1927. Silloin maalla ei ollut juuri mitään meripuolustusta, ja sitä alettiin tavallaan rakentamaan lähes tyhjästä. Alan osaaminen ja tietotaito oli todella ohutta. Koko 1920-luvun oli istunut jos jonkinlaista komiteaa ja ulkomaisia konsulttejakin oli ravannut maassa jatkuvasti. Rannikkopanssarilaiva oli siihen aikaan pienten maiden yleinen ratkaisu. Uskottiin (ja aivan oikein), että se olisi sopiva ratkaisu Suomellekin. Suomen merimaasto vielä suosi sitä enemmän kuin muilla, panssarilaivanhan oli tarkoitus ampua kiintomerkkialueen reunasta itse saaristoa vasten heikosti näkyen ja toisaalta avomerellä oleva vastustajan hyvin nähden selkeää horisonttia vasten. Modernilla ja tarkalla tulenjohtojärjestelmällään ne olisivat takuulla peitonneet vastustajan vain 180-millisellä tykistöllä varustetut risteilijät ja olleet vaarallisia jopa 305:lla varustetuille taistelulaivoillekin. Kevyemmät yksiköt ne olisi pyyhkäisseet pois kartalta pelkällä kaliiberilla ja kantamalla.

Suomi rakensi jopa silloin kokonaisuutta, johon kuului liikkuva laivasto, miinoitteet ja rannikkotykistö. Tuon kokonaisuuden vaikutus todistettiinkin sodissamme hyvin. Merenherruus säilyi meille kriittisillä alueilla kohtuullisen hyvin meillä (ja tietenkin saksalaisilla liittolaisilla). NL:n merivoimat joko tuhottiin tai pussitettiin Suomenlahden perukoille eikä niillä ollut minkäänlaista strategista merkitystä tapahtumiin Itämerellä. Se käy oikein hyvin oppitunniksi nykypäiväänkin.

Kun laivastolaki annettiin 30.9.1927, ei päättäjillä ollut mitään perustetta uskoa, etteikö tulevina vuosina normaalista puolustusbudjetista rahoitettaisin kenttäarmeijan tykistöä jne jne jne Laivastolain antama tilausvaltuus koski vain laivaston hankintaa: kaksi rannikkopanssarilaivaa, kolme sukellusvenettä ja neljä moottoritorpedovenettä. Senkin uskottiin olevan vain laivaston runko, ja hävittäjät ja muu tarvittava rakennettaisiin myös 1930-luvun kuluessa. Vasemmiston takia niin ei käynyt. Siinä historia toistaa itseään kun Jyrki Kataisen hallitus veti maton alta monelta puolustushankkeelta leikatessaan rahoitusta sen 15%.

Tämän kokonaisuuden valossa ei hyppyheikkien kranaatit ja panssarilaivat olleet missään vaiheessa toistensa vaihtoehtoja. Tuota valintaa ei Merivoimat eikä Eduskunta asiasta päättäessään olleet tekemässä vuonna 1927. Se vastakkainasettelu on täysin myöhempien aikojen vihreän veran kavereiden spekulointia, jossa ei ole päätä eikä häntää.

Tilanne Talvisotaan lähdettäessä ei mitenkään johtunut Laivastolaista eikä panssarilaivoista. Se johtui vasemmiston nihkeästä näkemyksestä maanpuolustusta kohtaan koko 1930 -luvun. Se ei ole muuttunut yhtään mihinkään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nyt oli hyvää tekstiä! Tästä aiheesta aikaisemminkin on useasti väitelty, mm viime huhtikuussa, jolloin jäsen Fulcrum kirjoitti:

"Panssarilaivat, sukellusveneet ja mtv:t hankittiin vuoden 1925 laivastolain rahoituksella (kommarit lykkäsivät lain toimeenpanoa vuoteen 1927). Raha ei ihan riittänyt laivojen varusteluun ja puutetta paikkailtiin perushankintavaroista. Sen jälkeen kun Ilmarinen valmistui 1933 niin merivoimien määrärahat menivätkin viideksi vuodeksi minimiin.

Laivastolaki oli ensimmäinen kerta Suomessa kun puolustushaaran kalustoa hankittiin perinpohjaisen analyysin perusteella. Samaan aikaan ilmavoimat muistutti lähinnä ilmailukerhoa ja kalustoa hankittiin samaan tyyliin kuin täällä mp.netissä: kataloogista katsottiin että omg tuo Koolhooven on muuten Masa nyt kova, tilataan toi. Maavoimissa taas keskityttiin lähinnä poliittiseen juonitteluun ja kanssaupseerien selkäänpuukotukseen. Joskus 30-luvun puolivälissä hallitus yhtäkkiä keksi myöntää Kannaksen linnoittamiseen lisämäärärahan. Jäi käyttämättä koska armeijalla ei ollut mitään suunnitelmia mihin rahan olisi voinut käyttää.

Yhtään kranaattia, tykkiä tai konekivääriä ei jäänyt talvisodan kenttäarmeijalle hankkimatta panssarilaivojen tai Blenheimien takia."

https://maanpuolustus.net/threads/miten-suomi-olisi-pärjännyt-talvi-ja-jatkosodassa-jos-1920-ja-1930-luvuilla-emme-olisi-pihtailleet-puolustusmenoissa.7107/page-3#post-837548

Quote Reply
Report
 
Viimeksi muokattu:
Analysti kirjoitti:
Sukellusveneet eivät todellakaan tehneet "vain pari tehtävää", vaan upottivat torpedoillaan ja miinoillaan merkittävän määrän vastustajan aluksia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kaksi vihollisen sukellusvenettä ja kauppalaiva Vyborgin. Siis suomalaiset sukellusveneet; saksalaiset ovat eri asia.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Kaksi vihollisen sukellusvenettä ja kauppalaiva Vyborgin. Siis suomalaiset sukellusveneet; saksalaiset ovat eri asia.
Klikkaa laajentaaksesi...
Unohdat niiden laskemat miinat. Niihin tuhoutui ainakin yksi venäläinen sukellusvene (SC301), kaksi rahtilaivaa ja lisäksi vaurioitui hävittäjä ja kaksi kuljetusalusta.
Sukellusveneet siis upottivat enemmän vastustajan aluksia kuin esim rannikkotykistö.
 
Analysti kirjoitti:
Unohdat niiden laskemat miinat. Niihin tuhoutui ainakin yksi venäläinen sukellusvene (SC301), kaksi rahtilaivaa ja lisäksi vaurioitui hävittäjä ja kaksi kuljetusalusta.
Sukellusveneet siis upottivat enemmän vastustajan aluksia kuin esim rannikkotykistö.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lähde noille? Miinoja laskettiin Itämereen todella paljon ja useiden alusten toimesta, joten mistä tiedetään että juuri sukellusveneiden laskemat miinat olivat ko. upotusten takana?

Rannikkotykistöllä ei ollut hirveästi maaleja tarjolla kun Punalipun laivasto istui Kronstadissa suurimman osan sotaa.

Tämä menee nyt Laivue 2020-ketjun aiheesta OT:ksi, pahoittelut siitä. Saa siirtää parempaan ketjuun tai osoittaa parempi ketju tälle keskustelulle.

Tarkoitukseni ei ole dissata Merivoimia. Se on ollut aina lapsipuolen asemassa ja hoitanut tehtävänsä kengännauhabudjetilla. Sen parissa on innovoitu (esim. Tyrskyjä, terästä ja tekniikkaa -kirjan mukaan). Asioita voi silti tarkastella kriittisesti ja miettiä, olisiko samalla rahalla saatu paremmin palvelevaa suorituskykyä. Merivoimien pääpaino on siirtynyt maihinnousujen estämisestä merenkulun turvaamiseen. Ennen Nato-jäsenyyden hakua olin skeptinen siitä, onko tuo mahdollista ja järkevä suunta. En ole merisota-asiantuntija, enkä ole koskaan sellaista väittänytkään. Jokaisen päätöksen takana on kuitenkin olettamia, vaikka ne olisivat huippuasiantuntijoiden tekemiä, ja oletuksia muuttamalla myös johtopäätökset voivat muuttua. Tieteellisessä kirjallisuudessa nämä olettamat yleensä tuodaan julki, jotta lukija voi päätellä, ovatko ne relevantteja.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Lähde noille? Miinoja laskettiin Itämereen todella paljon ja useiden alusten toimesta, joten mistä tiedetään että juuri sukellusveneiden laskemat miinat olivat ko. upotusten takana?

Rannikkotykistöllä ei ollut hirveästi maaleja tarjolla kun Punalipun laivasto istui Kronstadissa suurimman osan sotaa.

Tämä menee nyt Laivue 2020-ketjun aiheesta OT:ksi, pahoittelut siitä. Saa siirtää parempaan ketjuun tai osoittaa parempi ketju tälle keskustelulle.

Tarkoitukseni ei ole dissata Merivoimia. Se on ollut aina lapsipuolen asemassa ja hoitanut tehtävänsä kengännauhabudjetilla. Sen parissa on innovoitu (esim. Tyrskyjä, terästä ja tekniikkaa -kirjan mukaan). Asioita voi silti tarkastella kriittisesti ja miettiä, olisiko samalla rahalla saatu paremmin palvelevaa suorituskykyä. Merivoimien pääpaino on siirtynyt maihinnousujen estämisestä merenkulun turvaamiseen. Ennen Nato-jäsenyyden hakua olin skeptinen siitä, onko tuo mahdollista ja järkevä suunta. En ole merisota-asiantuntija, enkä ole koskaan sellaista väittänytkään. Jokaisen päätöksen takana on kuitenkin olettamia, vaikka ne olisivat huippuasiantuntijoiden tekemiä, ja oletuksia muuttamalla myös johtopäätökset voivat muuttua. Tieteellisessä kirjallisuudessa nämä olettamat yleensä tuodaan julki, jotta lukija voi päätellä, ovatko ne relevantteja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Per-Olof Ekman, Sukellusvenesotaa Itämerellä.

Kyllä ne aika tarkasti tiedetään minne miinat laskettiin ja sitten kun siinä räjähtää ja alus uppoaa, niin melko hyvällä varmuudella voidaan sanoa, kuka upotti.
Suomi myös taitaa lähteä siitä, että sukellusveneitä upotettiin Ahvenanmerellä kolme, vaikka Venäjä/NL sen kiistää. Pitää tutkia hiukan tarkemmin asiaa tässä.

Samaa voisi sanoa sukellusveneiden vaatimattomasta saaliista: kun ei ollut maaleja. Se ei silti tee hankinnasta turhaa. Onko joku esim väittänyt rannikkotykistön olleen turha investointi, kun se ei montaa kertaa ampumaan joutunut (paitsi kaikkein itäisimmät linnakkeet ja Laatokan linnakkeet jotka ampui paljon, enimmäkseen kyllä maamaaleja).

Semmoinen selvä vastenmielisyyys, mitä laivastoa kohtaan näytetään kokevan, ihmetyttää minua. Mikä sen motivaation oikein on?
 
Analysti kirjoitti:
Semmoinen selvä vastenmielisyyys, mitä laivastoa kohtaan näytetään kokevan, ihmetyttää minua. Mikä sen motivaation oikein on?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakaan itselläni ei ole vastenmielisyyttä Merivoimia kohtaan. Aivan samalla lailla tarkastelen kriittisesti esim. Ilmavoimien Blenheim-hankintoja, BT-42:n käyttämistä rynnäkkötykkeinä ja pst-aseina, kaapattujen konepistoolien konversioiden myöhästymistä sodanjälkeiseen aikaan jne kun toisen maailmansodan asioista puhutaan. Noidenkin hankkeiden taustalla oli tiettyjä oletuksia, jotka eivät sitten pitäneetkään paikkansa. Niitä voi pohtia siltä kannalta, mikä olisi saatavissa olevilla resursseilla ollut toinen vaihtoehto, jos alkuperäisiä oletuksia olisi muutettu. Se on jossittelua, mutta hyvä muistutus siitä, että tälläkin hetkellä tehdään oletuksia. Niistä kaikki eivät osu oikeaan, koska mitään kristallipalloa ei ole kellään.
 
Tässä vaiheessa voi lähinnä todeta odotusten olevan liian isot kun HX:n avaimet käteen -luonteen täydellisyys häikäisee verrattuna RMC-kickstartteriin.
Sen lisäksi voidaan minusta puhua vasta onko Pohjanmaa-luokan kunnianhimon taso oikea/realistinen. Voiko tähän vastata ei kun miettii esim. Mk 41 täyspitkää kennostoa suhteessa omiin entisiin valmiuksiin, sekä Ruotsin nykyisiin. Sehän on selvää Nato-tasoa, Norjan ja Tanskan luokkaa. Sitten näitä jos vielä tarkastellaan uudestaan niin Tanskasta kuulee hyvin helposti katkeria puheita, kuinka siellä rakennetaan liian OPV-kompromissia eikä kunnon sota-aluksia. Pohjanmaa-luokka todella näyttää pitkästä aikaa sota-alukselta.

Ongelmat ja vaihtoehtoiskustannus-ajattelu kypsyy vasta kun on operatiivista kokemusta ja nähdään osuiko ne turvallisuustilanteen kehittymiseen.
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Ainaisen panssarilaivojen voivottelun sijaan kannattaisi välillä vaikka pohtia mikä oli sen hinta, että haluttiin mieluummin pommikoneita eikä hävittäjiä. Jälkimmäisillä tehtiin kuitenkin lopulta pääosa tuloksesta.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yksi suunniteltu Blenheim-laivue vaihdettiin hävittäjälaivueeksi, lisäksi alunperin kaavaillun kaksipaikkaisen "yleiskoneen" sijasta hankittiin yksipaikkaisia hävittäjiä. Asiat olisi voineet mennä paljon huonomminkin. Blenheimit oli kuitenkin hyödyllisiä, ja siirsivät ilmailutekniikan tason kerralla 40-luvulle, mitä Fokker ei tehnyt.
Monet visiot meni pieleen, mutta niin ne meni muillakin. Ilmailuteknologia kehittyi 30-luvulla niin nopeasti että kaikki hapuili pimeässä eikä päätöksiä voinut vuosikausia märehtiä kuten nykyään.
 
fulcrum kirjoitti:
Monet visiot meni pieleen, mutta niin ne meni muillakin. Ilmailuteknologia kehittyi 30-luvulla niin nopeasti että kaikki hapuili pimeässä eikä päätöksiä voinut vuosikausia märehtiä kuten nykyään.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin juuri. Minusta saa epäonnistua toisinaan, mutta ei saa tehdä munatonta yritystä. Eikä epärealistista kuuta taivaalta.
Tämä hanke on siitä haastava, ettei siinä ole tarjolla kätevää ulkopuolista syyllistä.
 
Pzgnrl kirjoitti:
Selittäisitkö, miksi ne eivät olleet virhe? Mahdollisesti muussa ketjussa, jos menee liian off-topiciksi. Käsittääkseni ne eivät olleet teknisesti ottaen pöllömpiä, tietyiltä ratkaisuiltaan erittäin moderneja aluksia. Mutta oliko niistä se hyöty mitä olisi saatu irti samalla rahalla esim. tykistön ammuksia ja raskaita tykkejä vanhojen Hyppy-Heikkien tilalle ostattaessa? Tai jv:lle ihan perusvarustusta? Valtion, joka lähetti miehiä sotaan siviilivarustuksessa ja jonka tykistön raskaimmat aseet olivat jäykkälavettisia, ei välttämättä kannata satsata kahteen huippumoderniin panssarilaivaan. Sama kuin joku Afrikan maa nykypäivänä rakentaisi pari modernia lentotukialusta ja maavoimat taistelee teknikaaleilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

1920-luvun poliittisessa keskustelussa ei juurikaan olleet vastakkain maavoimien kenttätykit vs. merivoimien laivat. Ennen Laivastolakia merivoimat ei ollut saanut rahaa kalustohankintoihin käytännössä lainkaan, maavoimilla oli omat rahansa jotka se käytti mihin käytti. Lähinnä laivastolain osalta keskusteltiin pitäisikö painostus olla tykki- vai torpedoaluksissa, vai rannikkotykistössä (ja diletantti-piireissä huudeltiin näiden tilalle lentokoneita). Panssarilaivat vs maavoimat -vastakkainasettelu alkoi vasta sodan jälkeen, kun maavoimien upseeristo yritti peitellä omia virheitään. Maavoimillahan jäi ennen talvisotaa rahaa käyttämättä.

"Hyppy-Heikeistä" suurin osa saatiin vasta talvisodan aikana lahjoituksena Ranskasta. Ne oli muuten mainettaan parempia, niin kauan kun niiden ei tarvinnut seurata etenevää tai vetäytyvää joukkoa niin jäykkälavettiset toimivat ihan hyvin. Varmaan Donbassin rintamalla käyttäisivät onnessaan molemmin puolin tänäkin päivänä jos niitä vielä olisi.
 
Analysti kirjoitti:
Tilanne Talvisotaan lähdettäessä ei mitenkään johtunut Laivastolaista eikä panssarilaivoista. Se johtui vasemmiston nihkeästä näkemyksestä maanpuolustusta kohtaan koko 1930 -luvun. Se ei ole muuttunut yhtään mihinkään.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vasemmistolla oli vain vähän hallitusvaltaa 30-luvulla. Vallassa oli pääasiassa liberaalioikeisto.
Ei myöskään ole totta etteikö hallitukset olisi mielellään antaneet rahaa maanpuolustukseen 1930-luvulla. Kyllä sitä oli saatavilla. Mutta valtio oli haluton antamaan valuuttaa. Tuotanto olisi pitänyt tehdä kotimaassa, eikä täällä ollut kauheasti teollisuutta. Niinpä projektit usein venyi ja vanui kun piti ensiksi pykätä tehdas että se saattoi alkaa rakentamaan tykkejä jne.
 
Laivastolain synnyssä ja toteutumisessa lienee ollut pieni osansa Saksan tuella. Saksa oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan ja siltä oli Versaillesin rauhansopimuksessa kielletty kutakuinkin kaikki maanpuolustuksellinen aktiivisuus. Saksa kiersi rauhasopimusta mm. tekemällä aseteknisiä kehitysprojekteja bulvaanien kautta. Muistelen lukeneeni, että heillä oli hävittäjälentokoneiden kehitystä yhdessä Neuvostoliiton kanssa. Sota-alusten kohdalla arpaonni suosi Suomea. Niklanderin Meidän panssarilaivamme -teoksessa taitaa olla maininta, että panssarilaivojen diesel-sähköinen propulsio oli saksalaisten idea, jonka he esittivät ilmeisesti osin heidän omien projektiensa testaus mielessään.

Laivaston sanomissa vuodelta 2018, sivuilla 11-13, on komentaja, valt.tri Eero Auvisen kirjoitus "Laivaston perustaminen - vuoden 1927 laivastolaki", jossa kerrotaan lakiin johtaneita poliittisia ja sotilaallisia tavoitteita sekä lain syntyhistoria. Aseteknistä näkökulmaa Auvisen kirjoituksessa ei ole oikeastaan ollenkaan. Vuoden 1927 laivastolain voinee katsoa toteutuneeksi panssarilaiva Ilmarisen vesilaskussa 9.7.1931, minkä jälkeen se ei enää kilpaillut maa- ja ilmavoimien mahdollisten hankkeiden kanssa.


Saksalais-suomalaisesta sukellusveneyhteistyöstä on julkaistu Björn Forsenin ja Annette Forsenin 330-sivuinen teos "Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö".

2x_1262327_0.jpg
2x_1262327_1.jpg


www.finlandiakirja.fi

Björn Forsen : Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö

Osta nyt antikvariaatista 55 eurolla kirjailijan Björn Forsen erittäin hyväkuntoinen käytetty kovakantinen kirja Saksan ja Suomen salainen sukellusveneyhteistyö
www.finlandiakirja.fi www.finlandiakirja.fi
 
Pzgnrl kirjoitti:
Fleet in being -ajattelun mukaan Italian laivasto oli toisen maailmansodan tehokkain laivasto ja Saksan ensimmäisen, molemmat kun istuivat pääosin satamassa ja "sitoivat vihollisen voimaa olemassaolollaan". Jälkimmäisen kohdalla turhautuneet merisotilaat sitten menivät ja aloittivat vallankumouksen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisaalta talvisodan alussa Neuvostoliitto yritti laivastollaan Hangon ympäristön rannikkolinnakkeiden tuhoamista, mutta joutui perääntymään panssarilaivojemme vuoksi. Ilman panssarilaivoja mm. maihinnousut Kotkaan, Hankoon tai Ahvenanmaalle olisivat olleet merkittävästi suurempi uhka jo talvisodassa, ja Neuvostoliitto olisi voinut suunnitellakin niitä isommin osaksi strategiaansa.
Myös jatkosodassa panssarilaivojen olemassaolo oli tärkeää Ahvenanmaan remilitarisoinnin kannalta.
 
rukkaskikka kirjoitti:
Laivastolain synnyssä ja toteutumisessa lienee ollut pieni osansa Saksan tuella. Saksa oli hävinnyt ensimmäisen maailmansodan ja siltä oli Versaillesin rauhansopimuksessa kielletty kutakuinkin kaikki maanpuolustuksellinen aktiivisuus. Saksa kiersi rauhasopimusta mm. tekemällä aseteknisiä kehitysprojekteja bulvaanien kautta. Muistelen lukeneeni, että heillä oli hävittäjälentokoneiden kehitystä yhdessä Neuvostoliiton kanssa. Sota-alusten kohdalla arpaonni suosi Suomea. Niklanderin Meidän panssarilaivamme -teoksessa taitaa olla maininta, että panssarilaivojen diesel-sähköinen propulsio oli saksalaisten idea, jonka he esittivät ilmeisesti osin heidän omien projektiensa testaus mielessään.

Laivaston sanomissa vuodelta 2018, sivuilla 11-13, on komentaja, valt.tri Eero Auvisen kirjoitus "Laivaston perustaminen - vuoden 1927 laivastolaki", jossa kerrotaan lakiin johtaneita poliittisia ja sotilaallisia tavoitteita sekä lain syntyhistoria. Aseteknistä näkökulmaa Auvisen kirjoituksessa ei ole oikeastaan ollenkaan. Vuoden 1927 laivastolain voinee katsoa toteutuneeksi panssarilaiva Ilmarisen vesilaskussa 9.7.1931, minkä jälkeen se ei enää kilpaillut maa- ja ilmavoimien mahdollisten hankkeiden kanssa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Saksalaiset valikoituivat laivojen suunnittelijoiksi, ilmeisesti tarjous oli edullinen - Saksa halusi pitää suunnittelutaitoa yllä vaikkei homma olisi ollut liiketaloudellisesti kannattavaa...laivastolain sisältöön saksalaiset eivät vaikuttaneet. Briteiltä kysyttiin neuvoa kyllä, muttei heitä taidettu pahemmin huomioida. Laivastoa suunniteltiin pääasiassa ruotsalaisten esimerkin mukaan.

Auvisen artikkelissa mainitaan usein unohtunut 'pikkujuttu', eli hallitus esitti jo 1921 laivaston rakentamista ohjelmalla joka olisi ollut lähes kaksi kertaa kalliimpi kuin myöhemmin toteutunut laivastolaki! Eduskunta piti suunnitelmaa liian hätäisesti valmisteltuna, mitä se olikin. Ehkä parempi sittenkin ettei se toteutunut. S2:n uppoamisella ja rannikkopuolustusyhdistyksellä oli varsin vähän tekemistä laivastolain kanssa, vaikka myöhempi mytologia asian toisin esitti.

Myöhemmin 'legislatiivisesta' sotavarustelusta pääosin luovuttiin (eli lakien säätämisestä isoja hankkeita varten), vaikka se olikin isommissa maissa käytetty tapa hankkia merkittävää sotakalustoa. Katsottiin sen johtavan aselajien väliseen kilpailuun ja lobbausrumbaan eikä siinä väärässä oltukaan.
 
Aika jännä. Monipolttoaineet etenee. Tosin murtaja nyt ei sota-alus ole, mutta... Venäjällä tuo voisi olla viihdyttävä valinta kun tietäisi, että telakan väki ja myöhemmin miehistö ottaisi huikat.
Tuleeko tästä jo esimakua miten Visbyn korvaajan tuotanto menee? Runko ulkomailla luulisi olevan todennäköistä, tämä murtaja ehkä jopa avaimet käteen kun Saab varustelee kyllä Visbyn korvaajan.
https://twitter.com/x/status/1628019044585467904
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top