Kyllä tuo on kulkenut mukana koko ajan: Laivue 2020-taistelualushanke.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
HotShot
Luutnantti
Nyt näyttäisi kuvan mukaan tulla jo sen kokoinen hangaari johon mahtuu keskikokoinen meritoimintahelikopteri .pituus 117m (+3m)
leveyys 16m (+1m)
uppouma 4300tn (+400t)?
Eikä vieläkään fregatti?
pituus 117m (+3m)
leveyys 16m (+1m)
uppouma 4300tn (+400t)?
Eikä vieläkään fregatti?
Käsittääkseni NATO:n piireissä tarkoitettu käyttöympäristö ja -rooli ovat määräävämpiä kuin absoluuttinen koko. Rannikon lähellä, mitä koko Itämeri on, toimimaan tarkoitettu isompikin alus on korvetti. On tuo myös nähtyjen lukujen valossa heikko laajojen valtamerien operaatioihin. 14vrk itsenäinen toiminta-aika vaatii käymään huoltoaluksella aika tiheään kun pienempi La Fayette kestää 50vrk täydennysten välillä.
Vertailun heikkoutena toki on datan vähyys. Tuo La Fayetten luku oli ainoa minkä fregateille löysin. Enkä muutenkaan edes kohota kulmakarvaa jos palvelukseen otettaessa nuo ovatkin jo nimellisestikin fregatteja.
Luokittelut ovat aina kankeita ja karkeita. Eikä meillä ole edes fregatteja ollut tapana kutsua fregateiksi. Ne ovat olleet koululaivoja ja saattajia.
Yes, saadaan pidemmät miinakiskot. Oli pakko.Mitat paatissa hieman kasvaneet:
Saattaja olisikin pätevä ja perinteikäs nimitys joka kattaa kaikenkokoiset purkit sluupista kevyeen risteilijään. Laitetaanko adressi pystyyn että tuo palautetaan käyttöön?
Tuollainen perinneluokitus sopisi hyvin juuri merivoimiin.
La Fayetten 50 vrk:sta ei kannata paljon puhua. Polttoaine loppuu joka tapauksessa, joten sinne huoltoalukselle on kuitenkin suunnattava.
Ilahduttavaa kehitystä "Pohjanmaan" kanssa. Aletaan olemaan siellä missä pitääkin, täysin Nato-kelpoinen monitoiminen pintataistelualus täydellä heko-toimintakyvyllä ja tehokkaalla asejärjestelmällä. Hienoa.
Tietenkin "Pohjanmaat" luokitellaan fregateiksi lopulta. Samoin naurettavat "saattaja"/yms pelleilyt jätetään väliin. Kannattaa ottaa semmoinen hiukan ammattimaisempi asenne Nato-maana.
Tuota tuota... olen kyllä näitä merisota-asioista aika lailla seurannut, enkä koskaan ole semmoiseen törmännyt, että aluksen toimintaympäristö määrittelisi mikä se on. Kyllä se on koko ja taistelukyvykkyydet mitkä sen määrää. Kyvykkyyksiä on pintatorjunta, ilmatorjunta ja sukellusveneen torjunta sekä viimeisimpänä pitkälle kantava maa-ammuntakyky (esim Tomahawk/vast). Joskus suunniteltu toiminta-alue voi kyllä vaikuttaa aluksen suunnitteluparametereihin, esim suurin sallittu syväys. Samoin luokitteluun voidaan hiukan katsoa sen, kuinka suuret on oltava suurin saavutettava toimintamatka ja -aika.
Partiovene on yleensä alle 400 tonnia ja yksi kyvykkyys + omasuoja. Korvetti on n. 500 - 2500 tn ja kaksi kyvykkyyttä + kolmas omasuojatasoisesti (jos lainkaan). Fregatti on perinteisesti ollut 1500 - 4000 tn (nykyään n. 6500 tn) ja kolme kyvykkyyttä joista yksi hiukan rajoittunut. Ja hävittäjä 5000 - 12000 tn ja neljä kyvykkyyttä. Fregatista ylöspäin saattaa mukana olla vielä osastonjohtokyky (järjestelmät ja tilat pienelle johtoportaalle).
Kaikilla sota-aluksen mittareilla mitattuna "Pohjanmaat" ovat fregatteja eikä sinällään poliittisesti käytetty terminologia sitä mihinkään muuta. Jos haluaa olla naurunalainen maailman merisodan asiantuntijoiden silmissä, voi toki kikkailua jatkaa, mutta yleisen uskottavuuden ja ammattimaisen yleisilmeen takia luokitus olisi syytä virallisestikin muuttaa.
Viimeksi muokattu:
HotShot
Luutnantti
Joo, eihän meillä ole mahdollisia sotalaivojen nimiäkään kuin seitsemän kappaletta ja niistäkin vain viittä kierrätetään koska Ilmarinen ja Väinämöinen on jäädytettynä.
Sodan aikana meillä oli tykkiveneet Aunus ja Viena, nyt kun on Nato selkärankana niin noitahan voisi taas käyttää
Raveni
Greatest Leader
toisaalta la fayette on 8 metriä pidempi ja siitä puuttuu miinat. Tilaan saa aika paljon enemmän tarvikkeita jotka pidentävät merellä oloaikaa.
HotShot
Luutnantti
Pohjanmaa-luokan aluksille tulee varmasti tällaiset tilat sillä yksi niistä toimii laivastomme lippulaivana.
Ja silloin kun Suomi isännöi jotain Naton merisotaharjoitusta niin johtoaluksena toimii Pohjanmaa lk. alus.
Polttoainetta sillä on kuitenkin tuonkokoiselle alukselle tyypillinen n. 350 tn. Ja se loppuu kyllä merellä operoitaessa alle kahdessa viikossa. Tai, siis oikeammin laskee tankkausrajalle ehkä jo aiemminkin.
Pieni laivasto - pienet perinteet. Itse asiassa semmoisia perinteisiä suomalaisen sota-aluksen nimiä on kyllä yli 30 kpl. Joista muutama ehkä nyt poissa laskuista.
Mainittakoon mm:
Ilmarinen
Väinämäinen
Louhi
Vetehinen
Vesihiisi
Iku-Turso
Vesikko
Saukko
Seili
Pohjanmaa
Hämeenmaa
Turunmaa
Karjala
Uulu
Turku
Helsinki
Kotka
Hamina
Hanko
Pori
Tornio
Rauma
Raahe
Naantali
Porvoo
Pansio
Porkkala
Katanpää
Purunpää
Vahterpää
Isku
Hurja
Syöksy
Raju
jne jne....
Samojen maakuntien nimet tosiaan seikkailevat laivojen kyljessä uudestaan ja uudestaan. Pohjanmaa on hiukan tylsä. Itse ottaisin mallia brittiperinteestä ja lisäisin nimiin paria napsua räyhää, kyseessä on kuitenkin sotakone. Yhdet ja samat nimet tosin toistuvat briteilläkin vuosisadasta toiseen, valikoimaa vain on meitä enemmän.Joo, eihän meillä ole mahdollisia sotalaivojen nimiäkään kuin seitsemän kappaletta ja niistäkin vain viittä kierrätetään koska Ilmarinen ja Väinämöinen on jäädytettynä.
Sodan aikana meillä oli tykkiveneet Aunus ja Viena, nyt kun on Nato selkärankana niin noitahan voisi taas käyttää
Jos katsoo tuota @Analysti listausta, niin MTV-sektorilla on oltu oikeilla jäljillä. Myös 30-luvulla viljellyissä mytologisissa nimissä on jonkinlaista yritystä. Britit käyttävät taistelulaivojen perinnenimiä sukellusveneissä, meillä voisi tehdä saman tempun toisinpäin.
Viimeksi muokattu:
pituus 117m (+3m)
leveyys 16m (+1m)
uppouma 4300tn (+400t)?
Eikä vieläkään fregatti?
Korealaisilla on 3900t hävittäjäkin, joten taitaa mennä suoraan siihen luokkaa ylemmäs.
Hävittäjä on Euroopassa nykyään keräilyharvinaisuus. Ja risteilijä hävinnyt kokonaan kuvioista.
Ajat muuttuvat ja tuo KDX1, johon kaiketi viittaat, on 30 vuotta uusia korvettejamme vanhempi. Nykyään Etelä-Koreankin hävittäjät ovat 10000 tonnin luokassa. Sama kehitys ollut myös Japanissa.