Laivue 2020

[Analysti]

Pohjanmaa on NATO-mittakaavassa edelleen pienemmästä päästä ja lisäksi optimoitu vääriin olosuhteisiin (jäissäkulku Välimerellä ja Adenin lahdella, anyone?). Esimerkiksi Norjan ja Tanskan nykyisiin fregatteihin verrattuna pituutta puuttuu ~20 metriä, mikä näkyy suoraan potentiaalisessa varustuksessa ja toiminta-ajassa. Kevyt yleisfregatti (SUTO-fregatti?) Itämeren olosuhteisiin ja hyvällä tuurilla muutama menee kaupaksi muille tässä samassa Itämeren lätäkössä purjehtiville. Ei enempää, ei vähempää.

Se edellinen/nykyinen standardi:

NFR-90 - Wikipedia

en.wikipedia.org

"Pohjanmaat" on optimoitu rajoittamattomalle toiminta-alueelle eikä sen jäissäkulkukyky haittaa yhtään mitään Atlantilla, Välimerellä tai Adenin lahdella (tosin siellä ei ole mitään näkemistäkään). Kun katsoo mediassa julkaistua aluksen kuvaa, huomio kiinnittyy kauniiseen solakkaan ja teräväkeulaiseen runkoon, jonka hydrodynaamisten ominaisuuksien voi arvata olevan hienot. Aluksen koko on yleiskäyttöiseksi fregatiksi (tai stten korvetiksi) juuri sopiva, ei liian iso ja kömpelö kuten nämä paisuneet 6500-tonniset ovat. Vailla mitään merkittävämpää sotilaallista lisäarvoa.

Meko-200 muunnokset ovat aivan samassa kokoluokassa eikä kukaan ole niissä mitään puutetta "potentiaalisessa varustuksessa tai toiminta-ajassa" osoittanut. RAS-kyvyn ansiosta "Pohjanmaat" pysyy esim SNMG:ssä ihan yhtä hyvin mukana kuin turkkilaiset Mekot. Pohjanmaissa on 8 PTO:ta, 32 - 64 keskikantaman it-ohjusta, keskikaliiberin yleistykki, Suto-torpedot, ELSO-kyky ja vielä lisänä kyky ottaa modulaarisia suorituskykyjä tilanteen ja tarpeen mukaan. Täysi HEKO-kyky keskiraskaalle koneelle. Mahdollisuus droneille. Ei jää millään tavoin kansainvälisistä vastikkeistaan. Pikemminkin joiltakin osin päinvastoin.

"Pohjanmaille" on potentiaaliset markkinat Pohjois-Euroopan alueella (Ruotsi, Norja) sekä esim Etelä-Amerikassa, missä suuri joukko Meko-aluksia vanhenee maissa, joilla ei enää koskaan ole varaa saksalaiseen. Pitäisi vaan tajuta markkinoida. Samoin Aasiassa voisi löytyä maita, joita vielä kiinnostaa TAISTELUTOIMINTAAN optimoitu alus näiden lihoneiden ja pullistuneiden rauhanturvafregattien sijaan.

Halveksuntasi menee nyt kyllä väärään osoitteeseen. Esim Visby-lk on aikamoinen floppi loppujen lopuksi.

Tuosta mainitusta tanskalaisesta, se on puhtaasti kauppalaivan runkoon aseita asentamalla rakennettu alus, jonka taistelunkestävyyden voi arvella olevan huomattavastikin heikompi kun "Pohjanmailla". Alus on myös valtavan kokoinen mikä tekee siitä kömpelömmän ja paljon kunnossapitoa vaativan. Ihan hyvä laiva kyllä, en sitä sano, muttei todellinen "sotakone" mitä "Pohjanmaat" tulee olemaan. Olen kuullut tuolla maailmalla jopa jonkun tanskalaisen sanovan, että "just tuollaisen he haluaisi".

 

[Sanavalmis Muurinen]

Ruotsilta voisi vapautua muutama sukellusvene tulevaisuudessa. Kaipa se silti olisi liian kallis hankinta. Miten olisi Kustaanmiekka kakkonen? Jenkit voisi rahoittaa järjestelmät intressiensä vuoksi. Suomi voisi teettää rungon edullisesti itse.

Vähän epäilen, että Nato-Suomen seuraava panos yhteisen puolustuksen hyväksi ei ole sukellusvenelaivue, kun Tanskaakin jo ohjeistettiin olemaan tuhlaamasta sellaiseen rahojaan. Suomi on kartalla tietysti eri paikassa kuin Tanska, mutta olisiko siinä oikeasti järkeä, että nykyisten Itämeren alueen Nato-sukellusveneiden lisäksi tulisi vielä suomalaisiakin veneitä? Eiköhän meille kummisedät Natossa anna muita projekteja suorituskyvyn parantamiseksi. Sukellusveneiden hankinnan ja operoinnin hinnalla saataisiin paljon muutakin.

Russian Invasion of Ukraine Revolutionizes NATO Military Strategy (Published 2023)

Shocked by Russian atrocities, NATO is becoming the war-fighting alliance it was during the Cold War, committed to defending “every inch” of its territory from Day 1.

www.nytimes.com

sama suomeksi:

Nato muutti täysin puolustuksen suunnitelmaa idässä - Suomella tärkeä rooli | Verkkouutiset

Nato muutti täysin puolustuksen suunnitelmaa idässä - Suomella tärkeä rooli | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

 

[Huhta]

"Pohjanmaat" on optimoitu rajoittamattomalle toiminta-alueelle eikä sen jäissäkulkukyky haittaa yhtään mitään Atlantilla, Välimerellä tai Adenin lahdella (tosin siellä ei ole mitään näkemistäkään). Kun katsoo mediassa julkaistua aluksen kuvaa, huomio kiinnittyy kauniiseen solakkaan ja teräväkeulaiseen runkoon, jonka hydrodynaamisten ominaisuuksien voi arvata olevan hienot. Aluksen koko on yleiskäyttöiseksi fregatiksi (tai stten korvetiksi) juuri sopiva, ei liian iso ja kömpelö kuten nämä paisuneet 6500-tonniset ovat. Vailla mitään merkittävämpää sotilaallista lisäarvoa.

Meko-200 muunnokset ovat aivan samassa kokoluokassa eikä kukaan ole niissä mitään puutetta "potentiaalisessa varustuksessa tai toiminta-ajassa" osoittanut. RAS-kyvyn ansiosta "Pohjanmaat" pysyy esim SNMG:ssä ihan yhtä hyvin mukana kuin turkkilaiset Mekot. Pohjanmaissa on 8 PTO:ta, 32 - 64 keskikantaman it-ohjusta, keskikaliiberin yleistykki, Suto-torpedot, ELSO-kyky ja vielä lisänä kyky ottaa modulaarisia suorituskykyjä tilanteen ja tarpeen mukaan. Täysi HEKO-kyky keskiraskaalle koneelle. Mahdollisuus droneille. Ei jää millään tavoin kansainvälisistä vastikkeistaan. Pikemminkin joiltakin osin päinvastoin.

"Pohjanmaille" on potentiaaliset markkinat Pohjois-Euroopan alueella (Ruotsi, Norja) sekä esim Etelä-Amerikassa, missä suuri joukko Meko-aluksia vanhenee maissa, joilla ei enää koskaan ole varaa saksalaiseen. Pitäisi vaan tajuta markkinoida. Samoin Aasiassa voisi löytyä maita, joita vielä kiinnostaa TAISTELUTOIMINTAAN optimoitu alus näiden lihoneiden ja pullistuneiden rauhanturvafregattien sijaan.

Halveksuntasi menee nyt kyllä väärään osoitteeseen. Esim Visby-lk on aikamoinen floppi loppujen lopuksi.

Tuosta mainitusta tanskalaisesta, se on puhtaasti kauppalaivan runkoon aseita asentamalla rakennettu alus, jonka taistelunkestävyyden voi arvella olevan huomattavastikin heikompi kun "Pohjanmailla". Alus on myös valtavan kokoinen mikä tekee siitä kömpelömmän ja paljon kunnossapitoa vaativan. Ihan hyvä laiva kyllä, en sitä sano, muttei todellinen "sotakone" mitä "Pohjanmaat" tulee olemaan. Olen kuullut tuolla maailmalla jopa jonkun tanskalaisen sanovan, että "just tuollaisen he haluaisi".

Etkö vastikään todennut, että aluskoot ovat kasvaneet jatkuvasti (vastoin pääesikunnan insinöörien ennustetta)? Eli pienempään meneminen olisi siinä mielessä yllätys.

NATO-näkökulmasta Pohjanmaa tulee aika täyteen, jos siihen yritetään sovittaa modernin ilmatorjuntafregatin varustus. Se nykyinen 8-16 solua Mk 41 on ihan passeli ESSM:lle omasuojaan ja lähellä olevien purtiloiden suojaksi, mutta vähintään 32 solua olisi tarpeen, jotta mukaan mahtuu myös SM-2:ia ym. oikeita alueilmatorjuntaohjuksia. Lisäksi pienemmätkin maat (Tanska, Hollanti) tavoittelevat nykyään BMD-kyvykkyyttä, mikä asettaa painetta suorituskykyisemmälle tutkavarustukselle ja isommalle taistelunjohtokeskukselle. (Pääongelma ei edes ole se taistelunjohtokeskuksen lattiapinta-ala, vaan kasvava miehistömäärä, mikä kertautuu majoitustiloissa, vesivaroissa ja niin edespäin. Älköönkä kukaan mainitko monitoimikantta, se on varmasti piukassa tavaraa jo nykyisellään, jos lähdetään operoimaan pidemmäksi aikaa isoille vesille.)

Tietysti nuokin asiat riippuvat siitä, mitä asiakas haluaa. Ehkä joku haluaa vain yleisfregatin? (Vrt. Type 31, mutta 9000 mpk toimintamatkan sijaan 3500 mpk toimintamatkalla.) Siinä luokassa Pohjanmaa voi kilpailla, mutta Aasian ja Etelä-Amerikan kauppoja ajatellen Suomella ei ole juuri muuta tarjottavaa kuin alusrunko. Esimerkiksi Ranska taas voi myydä koko paketin sisältäen myös sensorit ja aseet. Eikä turvallisuuspoliittista ulottuvuutta voi myöskään unohtaa - jenkki, britti ja ranskalainen ovat ihan eri tasolla siinä suhteessa. Suomalainen on oikeastaan TURPO:n vastakohta, ulkoministeriltä lähtee heti vihainen tweetti, kun Itä-Timorissa tapahtuu sotarikos tai sademetsää raivataan pelloksi.

Mutta eipä siinä. Saahan sitä toivoa uutta menestystarinaa linjalla Pasi/AMV/6X6. Hyviä illanjatkoja.

 

[Kyylä]

Vähän epäilen, että Nato-Suomen seuraava panos yhteisen puolustuksen hyväksi ei ole sukellusvenelaivue, kun Tanskaakin jo ohjeistettiin olemaan tuhlaamasta sellaiseen rahojaan. Suomi on kartalla tietysti eri paikassa kuin Tanska, mutta olisiko siinä oikeasti järkeä, että nykyisten Itämeren alueen Nato-sukellusveneiden lisäksi tulisi vielä suomalaisiakin veneitä? Eiköhän meille kummisedät Natossa anna muita projekteja suorituskyvyn parantamiseksi. Sukellusveneiden hankinnan ja operoinnin hinnalla saataisiin paljon muutakin.

Russian Invasion of Ukraine Revolutionizes NATO Military Strategy (Published 2023)

Shocked by Russian atrocities, NATO is becoming the war-fighting alliance it was during the Cold War, committed to defending “every inch” of its territory from Day 1.

www.nytimes.com

sama suomeksi:

Nato muutti täysin puolustuksen suunnitelmaa idässä - Suomella tärkeä rooli | Verkkouutiset

Nato muutti täysin puolustuksen suunnitelmaa idässä - Suomella tärkeä rooli | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Miinasodankäynti kaikkine vivahteineen on se missä voimme tuoda jotakin lisää nykytilanteeseen. Miinavarannot varmasti kehittyvät aina vain sofistikoidumpaan suuntaan. Myös vastatoimien puolella on vielä paljon kehitettävää. Ei ehkä niin seksikästä kuin sukellusveneiden operointi, mutta tärkeä palanen kokonaisuuteen.

 

[Analysti]

Etkö vastikään todennut, että aluskoot ovat kasvaneet jatkuvasti (vastoin pääesikunnan insinöörien ennustetta)? Eli pienempään meneminen olisi siinä mielessä yllätys.

NATO-näkökulmasta Pohjanmaa tulee aika täyteen, jos siihen yritetään sovittaa modernin ilmatorjuntafregatin varustus. Se nykyinen 8-16 solua Mk 41 on ihan passeli ESSM:lle omasuojaan ja lähellä olevien purtiloiden suojaksi, mutta vähintään 32 solua olisi tarpeen, jotta mukaan mahtuu myös SM-2:ia ym. oikeita alueilmatorjuntaohjuksia. Lisäksi pienemmätkin maat (Tanska, Hollanti) tavoittelevat nykyään BMD-kyvykkyyttä, mikä asettaa painetta suorituskykyisemmälle tutkavarustukselle ja isommalle taistelunjohtokeskukselle. (Pääongelma ei edes ole se taistelunjohtokeskuksen lattiapinta-ala, vaan kasvava miehistömäärä, mikä kertautuu majoitustiloissa, vesivaroissa ja niin edespäin. Älköönkä kukaan mainitko monitoimikantta, se on varmasti piukassa tavaraa jo nykyisellään, jos lähdetään operoimaan pidemmäksi aikaa isoille vesille.)

Tietysti nuokin asiat riippuvat siitä, mitä asiakas haluaa. Ehkä joku haluaa vain yleisfregatin? (Vrt. Type 31, mutta 9000 mpk toimintamatkan sijaan 3500 mpk toimintamatkalla.) Siinä luokassa Pohjanmaa voi kilpailla, mutta Aasian ja Etelä-Amerikan kauppoja ajatellen Suomella ei ole juuri muuta tarjottavaa kuin alusrunko. Esimerkiksi Ranska taas voi myydä koko paketin sisältäen myös sensorit ja aseet. Eikä turvallisuuspoliittista ulottuvuutta voi myöskään unohtaa - jenkki, britti ja ranskalainen ovat ihan eri tasolla siinä suhteessa. Suomalainen on oikeastaan TURPO:n vastakohta, ulkoministeriltä lähtee heti vihainen tweetti, kun Itä-Timorissa tapahtuu sotarikos tai sademetsää raivataan pelloksi.

Mutta eipä siinä. Saahan sitä toivoa uutta menestystarinaa linjalla Pasi/AMV/6X6. Hyviä illanjatkoja.

Yleensä se menee niin, että telakka tarjoaa kokonaisen toimivan sota-aluksen ja he tekevät järjestelmäintegroinnin alukseen. Suomessa on nyt tarjota valmis konsepti Saabin, Atlaksen ja LMC:n kanssa, joiden järjestelmästä on valmiit konseptit ja tarjoukset jotka sopivat alukseen. Saabilla on tietenkin näistä kolmesta nyt etulyöntiasema kun heidän järjestelmänsä menee alukseen myös fyysisesti. Ja Saabilla on Aasiassa yllättävän paljon asiakkaita jo nyt. Eli ei Suomen (ja RMC:n) mahdollisuudet ole sen huonommat kuin muillakaan, kun vaan tämä saadaan tästä onnistumaan. Se on selvä, ettei kauppoja synny ennen kuin Suomen merivoimilla on kokemusta aluksesta ja pystyvät kertomaan miten sitten oikein meni. Mutta jos menee hyvin, tiedän että aluksessa on potentiaalia monelle asiakkaalle jolla ei ole omaa sotalaivateollisuutta. Pitäisi vain löytyä ROHKEUTTA ja päättäväisyyttä lähteä sinne.

Se, että aluksien koko on kasvanut ei miellytä kaikki loppuasiakkaita monestakaan syystä. Se johtuu monestakin syystä joista monet eivät ole sotilaallisia eivätkä edistä aluksien taistelutehokkuutta lainkaan.

Tuossa kokoluokassa +3500 mpk on ihan käypäinen toimintamatka eikä se ainakaan sen takia kilpailusta putoa. Tuollainen 9000 mpk on aika harvinainen ja johtuu Arrowheadinkin tapauksessa vain meluisasta mutta taloudellisesta dieselkoneistosta (ja tietenkin suuresta koosta --> paljon tankkeja).

"Pohjanmaiden" ilmatorjuntakyky on myös ihan vertailukelpoinen samantyyppisten alusten välillä. Esim Type-31:ssä se on huomattavasti heikompi. Meko-200:set samoin useinheikompi, esim. on vain se Umkhonto.

Vaikuttaa siltä, ettei suomalaisten onnistuminen ja menestyminen tosiaankaan miellytä suomalaisia. Aina ollaan haukkumassa kaikkea kotimaista, Nokia on paska, Finnair on ihan paska ja Patria se vasta onkin paska. Mikä ihme tuo asenne oikein on? En tosiaan törmää siihen missään muualla maailmassa: siellä aina oman maan tuotteet ja asiat on niitä parhaita! Täällä negatiivisuus on se ykkösjuttu. Media kirjoittelee tuonkin projektin vaikeuksista jatkuvasti superlatiiveilla. Vaikka sekä budjettiylitys ja viive ovat aivan tavanomaisia tai jopa pienempiä kuin yleensä tuontyyppisissä projekteissa tapana on. Täällä niin hehkutetaan aina ruotsalaisia. Katsokaapa huvikseen miten "Visby"-lk tai niiden uusi sukellusveneprojekti ovat menneet? Aivan jäätävää viivettä (+20 vuotta) ja budjettiylityksissä puhutaan budjetin moninkertaistumisesta alkuperäiseen nähden, jos meillä on vaikka 20%.

Tietenkään "Pohjanmaista" ei samanlaista tarinaa tule kuin AMV:sta, mutta jos 4 - 8 kpl menisi yhteensä maailmalle?

 

[Mölkky]

Yleensä se menee niin, että telakka tarjoaa kokonaisen toimivan sota-aluksen ja he tekevät järjestelmäintegroinnin alukseen. Suomessa on nyt tarjota valmis konsepti Saabin, Atlaksen ja LMC:n kanssa, joiden järjestelmästä on valmiit konseptit ja tarjoukset jotka sopivat alukseen. Saabilla on tietenkin näistä kolmesta nyt etulyöntiasema kun heidän järjestelmänsä menee alukseen myös fyysisesti. Ja Saabilla on Aasiassa yllättävän paljon asiakkaita jo nyt. Eli ei Suomen (ja RMC:n) mahdollisuudet ole sen huonommat kuin muillakaan, kun vaan tämä saadaan tästä onnistumaan. Se on selvä, ettei kauppoja synny ennen kuin Suomen merivoimilla on kokemusta aluksesta ja pystyvät kertomaan miten sitten oikein meni. Mutta jos menee hyvin, tiedän että aluksessa on potentiaalia monelle asiakkaalle jolla ei ole omaa sotalaivateollisuutta. Pitäisi vain löytyä ROHKEUTTA ja päättäväisyyttä lähteä sinne.

Se, että aluksien koko on kasvanut ei miellytä kaikki loppuasiakkaita monestakaan syystä. Se johtuu monestakin syystä joista monet eivät ole sotilaallisia eivätkä edistä aluksien taistelutehokkuutta lainkaan.

Tuossa kokoluokassa +3500 mpk on ihan käypäinen toimintamatka eikä se ainakaan sen takia kilpailusta putoa. Tuollainen 9000 mpk on aika harvinainen ja johtuu Arrowheadinkin tapauksessa vain meluisasta mutta taloudellisesta dieselkoneistosta (ja tietenkin suuresta koosta --> paljon tankkeja).

"Pohjanmaiden" ilmatorjuntakyky on myös ihan vertailukelpoinen samantyyppisten alusten välillä. Esim Type-31:ssä se on huomattavasti heikompi. Meko-200:set samoin, heikompi on esim vain Umkhonto.

Vaikuttaa siltä, ettei suomalaisten onnistuminen ja menestyminen tosiaankaan miellytä suomalaisia. Aina ollaan haukkumassa kaikkea kotimaista, Nokia on paska, Finnair on ihan paska ja Patria se vasta onkin paska. Mikä ihme tuo asenne oikein on? En tosiaan törmää siihen missään muualla maailmassa: siellä aina oman maan tuotteet ja asiat on niitä parhaita! Täällä negatiivisuus on se ykkösjuttu. Media kirjoittelee tuonkin projektin vaikeuksista jatkuvasti superlatiiveilla. Vaikka sekä budjettiylitys ja viive ovat aivan tavanomaisia tai jopa pienempiä kuin yleensä tuontyyppisissä projekteissa tapana on. Täällä niin hehkutetaan aina ruotsalaisia. Katsokaapa huvikseen miten "Visby"-lk tai niiden uusi sukellusveneprojekti ovat menneet? Aivan jäätävää viivettä (+20 vuotta) ja budjettiylityksissä puhutaan budjetin moninkertaistumisesta alkuperäiseen nähden, jos meillä on vaikka 20%.

Tietenkään "Pohjanmaista" ei samanlaista tarinaa tule kuin AMV:sta, mutta jos 4 - 8 kpl menisi yhteensä maailmalle?

Näen itseasiassa Pohjanmaa luokassa todella hyvän mahdollisuuden nousta merkittäväksi vientituotteeksi. Jos hinta pysyy edes jotenkuten raameissa, on kyseessä suorastaan halpa ja siitä huolimatta todella suorituskykyinen alus. Ne jäävahvistukset voi jättää poiskin, jos se tuntuu tilaajasta hyvältä idealta. Itse näkisin ennemminkin lisääntyvää tarvetta jäävahvistukselle pohjoisen merialueen merkityksen kokoajan kasvaessa.

 

[Pzgnrl]

Tuosta mainitusta tanskalaisesta, se on puhtaasti kauppalaivan runkoon aseita asentamalla rakennettu alus, jonka taistelunkestävyyden voi arvella olevan huomattavastikin heikompi kun "Pohjanmailla". Alus on myös valtavan kokoinen mikä tekee siitä kömpelömmän ja paljon kunnossapitoa vaativan. Ihan hyvä laiva kyllä, en sitä sano, muttei todellinen "sotakone" mitä "Pohjanmaat" tulee olemaan. Olen kuullut tuolla maailmalla jopa jonkun tanskalaisen sanovan, että "just tuollaisen he haluaisi".

Tarkoitatko Iver Huitfeldtia?

 

[Commander]

Helikopterit ehdottomasti, "Hamina"-luokan tilalle 80-metrinen korvetti, miinantorjunta on ok varsinkin raivaushanke valmistuu. RAS-kykyiset huoltoalukset kaivattaisiin, noin 5500 tonnia ja 115 metriä, ei mitään öljyntorjunta-aluksia sitten vaan oikea AOR. Sukellusveneet kyllä rajautuu ihan budjettisyistä pois vaikka yli 2% BKT-osuuden päästäänkin.

Venäjä ei varmaankaan lähitulevaisuudessa edes yritä lähteä ns "tasaselle" pintalaivaston tai ilma-aseen kanssa, kun lopputulos ei välttämättä ole kovin kaunista katseltavaa... Haastaminen tullee tapahtumaan epäkonventionaalisin menetelmin, pinnan alla, kyber-ulottuvuudessa ja maasijoitteisin järjestelmin.

Ed uhkiin varautuminen, ja lisävahvennuksien perillepääsyn varmistaminen lienevät suorituskykyjen kehittämisessä priorisoitu varsin korkealle.

 

[Tähystäjä]

Näitä aina näkee.

Totuus on, että Nato-jäsenyyden myötä Merivoimien asema itsenäisenä puolustushaarana vahvistuu. Merivoimien integroituminen Natoon on jopa tiukempi kuin Maavoimien. Maavoimat jatkaa edelleen ihan samaa, Suomen maa-alueen puolustamista kuin jo reilut 100 vuotta, mutta Merivoimien taistelu integroituu täysin Naton suunnitelmiin Itämeren herruuden säilyttämiseksi. Voidaan sanoa, että se on Suomen Merivoimien suurin muutos koskaan perustamisensa jälkeen.

Myös Merivoimien taisteluopin, kaluston ja koulutuksen on vastattava tähän haasteeseen, ei siihen 40 - 50 vuotta jatkuneeseen "maihinnousun torjuntaan" joka 1970-luvulla neuvostovaikutuksen alaisena määriteltiin aiempien normaalien merisotilaallisten tehtävien sijaan Suomen Merivoimien tärkeimmäksi tehtäväksi. Siitä alkoi miina-alusten ja pienten ohjusalusten aikakausi, joka päättyy nyt.

Mun pointti onkin se, että Suomen Merivoimat on lähinnä tiellä kun NATO käynnistää ison pyörän kriisitilanteessa Itämeren hallinnan saamiseksi.

Jotain miinanraivausta ja meritorjuntaohjusten ampumista voidaan joo tehdä, mutta melkein kaikkiin muihin osa-alueisiin NATO-liittolaisiltamme löytyy parempia kyvykkyyksiä.

 

[Mölkky]

Mun pointti onkin se, että Suomen Merivoimat on lähinnä tiellä kun NATO käynnistää ison pyörän kriisitilanteessa Itämeren hallinnan saamiseksi.

Jotain miinanraivausta ja meritorjuntaohjusten ampumista voidaan joo tehdä, mutta melkein kaikkiin muihin osa-alueisiin NATO-liittolaisiltamme löytyy parempia kyvykkyyksiä.

Tämä on tietenkin provo ja ei oikeastaan ansaitse kommentointia lapsellisuutensa vuoksi, joten antaapa olla. Toivottavasti voit paremmin kun sait tuon asian ulos.

 

[Analysti]

Mun pointti onkin se, että Suomen Merivoimat on lähinnä tiellä kun NATO käynnistää ison pyörän kriisitilanteessa Itämeren hallinnan saamiseksi.

Jotain miinanraivausta ja meritorjuntaohjusten ampumista voidaan joo tehdä, mutta melkein kaikkiin muihin osa-alueisiin NATO-liittolaisiltamme löytyy parempia kyvykkyyksiä.

Sun pointtisi juu. Ja olet täydellisen väärässä.

Asiaa on ehkä mahdoton täällä sekä tilan, että tietoturvallisuuden kannalta mahdotonta aukottomasti avata, mutta Suomen merivoimat ovat kyllä monessa suhteessa osaaja tällä alueella. Lähdetään jo vaikka tuosta ensimmäisesta lauseesta, meidän Naton ei tartte saada Itämerta hallintaamme. Se on jo meidän hallinnassa.

On tiettyjä osa-alueita, joissa Suomella on opeteltavaa kuten avomerihuoltotoiminta ja helikopteritoiminta. Mutta jo vesiääniolosuhteet, joihin on valtamerilaivastojen fregattien sonarit optimoitu, poikkeaa täysin Itämeren murtovedestä. Samoin moni muu asia, lähtien jo tutkasäteilyn kanavoinnista jne jne jne... On monta juttua, minkä Suomen Merivoimat hallitsee ja isot laivastot ei. Miinoitus- ja ohjustulenkäytön osaaminen ja järjestelyt ovat aivan maailman huippuluokkaa, samoin kuin alan kalusto (kohta). "Pohjanmaa"-luokan kyvykkyyksien ylittämiseen tarvitaan aika järeää kalustoa lännestä (LCF, Arleigh Burke, Sachsen -lk, FREMM...). Muutama semmoinen yksikkökin voi täällä olla, mutta ei kovin montaa. "Pohjanmaat" muodostaa varmasti Itämerellä Naton operatiivisessa suunnitelmassa erittäin tärkeän kokonaisuuden Puolan ja Ruotsin tulevien alusten kanssa. Tietenkin yhdessä.

Eräissä suorituskykyasioissa Suomen Merivoimat on jo edellä useimpia Nato-laivastoja, sieltä ne perässä kuitenkin tulevat.

Tähän astisissa harjoituksissa (jo kohta 30 vuotta ollaan harjoiteltu yhdessä) suurimman rajoitteen on muodostanut Suomen aluskaluston "omituisuus" mutta "Pohjanmaiden" myötä ongelma poistuu ja Suomen Merivoimat integroituu vaivatta Nato-osastoihin. Osaamisesta ei homma jää kiinni.

 

[Analysti]

Tarkoitatko Iver Huitfeldtia?

Kyllä.

 

[magitsu]

Tässä eilisessä uutisessa näkyy hyvin yksi vientipotentiaalin edessä oleva este. Saksaan ei kelvannut edes suomalainen Boomerangerin RHIB kun keksivät tarpeettomia muokkauksia.

The Marine Special Forces Command (KSM) is the oldest special unit in the Bundeswehr. The KSM association, founded in 1966, is important when important information is to be obtained in crisis and conflict areas, when hostages or hijacked ships are to be freed.

The unit knows covert operations. As a result, the combat swimmers were also flown to the area of operations for any emergencies during the Bundeswehr's Sudan evacuation mission.

However, one of the core competencies of the KSM fighters is patience when waiting for modern equipment.

For many years, the combat swimmers at the Eckernförde naval base have been hoping for new boats to replace their aging RHIB H1010 inflatable boats. There was good news in June last year: the Bundestag gave the green light and the Ministry of Defense ordered nine rescue boats and accessories from the Finnish company Boomeranger.

The framework contract provided for the option of twelve more highly specialized inflatable boats. Total costs: 34.4 million euros, to be paid from the 100 billion euro special fund for the Bundeswehr.

Company cannot implement wishes of the Bundeswehr
But nothing will come of it, there are no new inflatable boats for the combat swimmers. According to SPIEGEL information, the Ministry of Defense stopped the procurement project on April 6. According to reports, the Finnish manufacturer was unable to put the Bundeswehr's requirements into practice and pulled the ripcord.

In the budget committee of the Bundestag, the news hardly caused any surprise. After all, the householders had made their doubts about the project clear to the military department several times in the past year. The performance requirements are technically impossible, it said.

In essence, it is about the high speed of the boats, which was demanded by the procurers of the troops. German shipyards are said to have held back in view of the high expectations in the award procedure.

The parliamentarians also criticized the fact that the ministry accepted cutbacks in environmental regulations: because the new boats would not comply with the applicable international emission standards, they could only have been used in coastal waters with a special permit.

"It was clear from the start: something is going really wrong here," says Ingo Gädechens, the Union faction's rapporteur for the defense budget in the budget committee, to SPIEGEL.

According to the CDU politician, the parliamentarians were informed early on that well-known German shipyards and also the shipbuilding experts of the Bundeswehr had seen massive problems in this procurement project from the start. "The Bundeswehr's list of requirements - so the statement - was so extensive that it was and is impossible to implement it in a boat design according to all the rules of technical art," says Gädechens.

Defense Minister Pistorius knows about the shortcomings in his apparatus; he promises a radically simplified and accelerated procurement process. The absurd example of inflatable boats for combat swimmers reached the newcomer in the Bendler block shortly after taking office. Why doesn't the Bundeswehr order inflatable boats that are also used by other maritime special forces? A question that the minister asked himself – and which the experts from the procurement apparatus have not yet been able to answer.

The rubber boat disaster is a prime example of how the Bundeswehr is handicapping itself. Instead of looking for available and tried-and-tested weapon systems or inflatable boats on the market, models that have been specially developed for the German Armed Forces are used again and again. In Bundeswehr circles, these expensive projects are often referred to as “gold edge solutions”.

Pistorius now wants to abolish this practice. As DER SPIEGEL revealed, he had two basic regulations drawn up that are to come into force in May. According to a draft, the purchase of new material must take place “much faster, more effectively and less bureaucratically” than before. And further: All internal Bundeswehr "regulations that tighten legal regulations are hereby suspended".

From now on, custom-made products should no longer be the measure of all things for the troops. Instead, the draft paper says: »Market availability is the fundamental solution to be provided.«

However, the combat swimmers will have to be patient for a while longer. It will probably take a while before a new, this time feasible tender for emergency boats starts.

Verteidigungsministerium storniert Auftrag: Keine neuen Schlauchboote für die Kampfschwimmer

Neun neue Einsatzboote sollte das Kommando Spezialkräfte der Marine erhalten. Doch nach SPIEGEL-Informationen ist das Beschaffungsprojekt gescheitert – die Sonderwünsche der Bundeswehr sind nicht realisierbar.

www.spiegel.de

 

[Analysti]

Tässä eilisessä uutisessa näkyy hyvin yksi vientipotentiaalin edessä oleva este. Saksaan ei kelvannut edes suomalainen Boomerangerin RHIB kun keksivät tarpeettomia muokkauksia.

Verteidigungsministerium storniert Auftrag: Keine neuen Schlauchboote für die Kampfschwimmer

Neun neue Einsatzboote sollte das Kommando Spezialkräfte der Marine erhalten. Doch nach SPIEGEL-Informationen ist das Beschaffungsprojekt gescheitert – die Sonderwünsche der Bundeswehr sind nicht realisierbar.

www.spiegel.de

Kyllä, omien markkinoiden suojaaminen mitä erilaisimmin konstein, suorastaan kepulikonstein, on varsinkin suurten maiden harrastus. Siksi vientiponnistelut esim "Pohjanmaiden" suhteen pitäisikin suunnata maihin, joissa ei ole omaa teollisuutta suojattavaksi ja jotka voivat aidosti kilpailuttaa.

 

[Tähystäjä]

Sun pointtisi juu. Ja olet täydellisen väärässä.

Asiaa on ehkä mahdoton täällä sekä tilan, että tietoturvallisuuden kannalta mahdotonta aukottomasti avata, mutta Suomen merivoimat ovat kyllä monessa suhteessa osaaja tällä alueella. Lähdetään jo vaikka tuosta ensimmäisesta lauseesta, meidän Naton ei tartte saada Itämerta hallintaamme. Se on jo meidän hallinnassa.

On tiettyjä osa-alueita, joissa Suomella on opeteltavaa kuten avomerihuoltotoiminta ja helikopteritoiminta. Mutta jo vesiääniolosuhteet, joihin on valtamerilaivastojen fregattien sonarit optimoitu, poikkeaa täysin Itämeren murtovedestä. Samoin moni muu asia, lähtien jo tutkasäteilyn kanavoinnista jne jne jne... On monta juttua, minkä Suomen Merivoimat hallitsee ja isot laivastot ei. Miinoitus- ja ohjustulenkäytön osaaminen ja järjestelyt ovat aivan maailman huippuluokkaa, samoin kuin alan kalusto (kohta). "Pohjanmaa"-luokan kyvykkyyksien ylittämiseen tarvitaan aika järeää kalustoa lännestä (LCF, Arleigh Burke, Sachsen -lk, FREMM...). Muutama semmoinen yksikkökin voi täällä olla, mutta ei kovin montaa. "Pohjanmaat" muodostaa varmasti Itämerellä Naton operatiivisessa suunnitelmassa erittäin tärkeän kokonaisuuden Puolan ja Ruotsin tulevien alusten kanssa. Tietenkin yhdessä.

Eräissä suorituskykyasioissa Suomen Merivoimat on jo edellä useimpia Nato-laivastoja, sieltä ne perässä kuitenkin tulevat.

Tähän astisissa harjoituksissa (jo kohta 30 vuotta ollaan harjoiteltu yhdessä) suurimman rajoitteen on muodostanut Suomen aluskaluston "omituisuus" mutta "Pohjanmaiden" myötä ongelma poistuu ja Suomen Merivoimat integroituu vaivatta Nato-osastoihin. Osaamisesta ei homma jää kiinni.

Kyllä mä tiedän hyvin, että Merivoimissa on osaavaa henkilöstöä ja taktiikat on sovitettu meidän erityisolosuhteisiin, mutta en kuitenkaan lähtisi keulimaan mopolla moottoritielle kun omat resurssit on 10x pienemmät kun edes monen eurooppalaisen NATO-valtion laivastolla.

Merivoimat ei ole ollut mukana yhdessäkään taisteluoperaatiossa sitten toisen maailmansodan, en noilla näytöillä hirveästi lähtisi paukuttelemaan henkseleitä vielä.

Vielä muutamia vuosia sitten Merivoimien alusten SUTO-kyky oli täysin aneeminen ja IT-kyky on edelleenkin hyvin rajallista ennen Pohjanmaa-luokan palvelukseen astumista.

Omien aluevesien sisäpuolella Merivoimat pärjää kun tukiorganisaatio löytyy valmiiksi sieltä ja kiinteät sensorit tukevat alusten tilannekuvaa.

Jo eteläiselle Itämerelle mentäessä onkin sitten huomattavasti heikompaa nykykalustolla lähtien ihan merikelpoisuudesta ja muiden kuin Hämeenmaa-luokan alusten vaatimattomasta polttoainekuormasta.

 

[Huhta]

Yleensä se menee niin, että telakka tarjoaa kokonaisen toimivan sota-aluksen ja he tekevät järjestelmäintegroinnin alukseen. Suomessa on nyt tarjota valmis konsepti Saabin, Atlaksen ja LMC:n kanssa, joiden järjestelmästä on valmiit konseptit ja tarjoukset jotka sopivat alukseen. Saabilla on tietenkin näistä kolmesta nyt etulyöntiasema kun heidän järjestelmänsä menee alukseen myös fyysisesti. Ja Saabilla on Aasiassa yllättävän paljon asiakkaita jo nyt. Eli ei Suomen (ja RMC:n) mahdollisuudet ole sen huonommat kuin muillakaan, kun vaan tämä saadaan tästä onnistumaan. Se on selvä, ettei kauppoja synny ennen kuin Suomen merivoimilla on kokemusta aluksesta ja pystyvät kertomaan miten sitten oikein meni. Mutta jos menee hyvin, tiedän että aluksessa on potentiaalia monelle asiakkaalle jolla ei ole omaa sotalaivateollisuutta. Pitäisi vain löytyä ROHKEUTTA ja päättäväisyyttä lähteä sinne.

Ruotsalaisella aseteollisuudella on vähän nihkeitä kokemuksia siitä, kun yritetään myydä Ikea-Hävittäjää... Intian Viggen-kaupat kaatui kalkkiviivoilla amerikkalaisten haluttomuuteen viedä liian kehittynyttä moottoria sinne. Argentiinan Gripenien katselu päättyi jo renkaidenpotkiskeluvaiheessa, kun britit ilmoittivat, etteivät aio toimittaa osia Argentiinalle. Oliko vielä Wikileaksin mukaan juttua, että amerikkalaiset heikensivät Gripenin asemia Norjassa ja Hollannissa vitkuttelemalla amerikkalaisen AESA-tutkan vientiin vapauttamisen kanssa.

Vaikuttaa siltä, ettei suomalaisten onnistuminen ja menestyminen tosiaankaan miellytä suomalaisia. Aina ollaan haukkumassa kaikkea kotimaista, Nokia on paska, Finnair on ihan paska ja Patria se vasta onkin paska. Mikä ihme tuo asenne oikein on? En tosiaan törmää siihen missään muualla maailmassa: siellä aina oman maan tuotteet ja asiat on niitä parhaita! Täällä negatiivisuus on se ykkösjuttu. Media kirjoittelee tuonkin projektin vaikeuksista jatkuvasti superlatiiveilla. Vaikka sekä budjettiylitys ja viive ovat aivan tavanomaisia tai jopa pienempiä kuin yleensä tuontyyppisissä projekteissa tapana on. Täällä niin hehkutetaan aina ruotsalaisia. Katsokaapa huvikseen miten "Visby"-lk tai niiden uusi sukellusveneprojekti ovat menneet? Aivan jäätävää viivettä (+20 vuotta) ja budjettiylityksissä puhutaan budjetin moninkertaistumisesta alkuperäiseen nähden, jos meillä on vaikka 20%.

Enpä ole kyllä havainnut ruotsalaisten hehkutusta, enemmänkin ruotsalaisille naureskellaan. Asevelvollisuuden kanssa sekoilu, tykistön alasajo, rauhanturvamoodiin muokkautuminen, puolustusbudjetin meno Wallenbergien taskuun (Gripenit ym.:t "tehtiin ite" -projektit)... Ne hehkuttajat on kyllä hyvin yksittäisiä enkä ainakaan minä lukeudu siihen porukkaan.

Tietenkään "Pohjanmaista" ei samanlaista tarinaa tule kuin AMV:sta, mutta jos 4 - 8 kpl menisi yhteensä maailmalle?

Tuon määrän saa menemään jo, mikäli ruotsalaisille saadaan puhuttua järkeä. Ja Sakon kiväärien ja Patrian 6X6:n jälkeen mahdollisuudet näyttävät ihan kohtuullisilta. Kaukana varmasta, mutta potentiaalia on.

 

[Pzgnrl]

Kyllä.

Onko jossain parempaa tietoa, minkä kauppalaivan runkoon ks. alustyyppi on tehty? Wiki on aika niukka kerronnaltaan.

 

[magitsu]

Aika moni näyttäisi perustuvan joiltain osin kauppalaivojen suunnitteluun. Jopa MEKOsta väitetään moista:

Based on proven super-fast ferry and fast monohull cruise liner designs, the latest generations – their 4,000 ton small / medium MRVs and 20,000 ton multirole helicopter dock ships (MRHDs) – are intended to offer wide adaptability across a spectrum of mission scenarios.

The rise of the multirole vessel (MRV)

The rise of the multirole vessel (MRV) has mirrored the evolving nature of maritime power in the 21st century. Dr Gareth Evans reports on how high-tech craft, capable of undertaking various roles, are becoming the mainstay of modern navies as they address the evolving nature of naval warfare...

www.naval-technology.com

Tanskalla on puolstaan se StandardFlex modulaarisuus lähtökohtana jo 70-luvulta. Absalon saattaa olla jopa enemmän siviilipohjainen kuin Iver H.

The class is built on the experience gained from the Absalon-class frigates, and by reusing the basic hull design of the Absalon class, the Royal Danish Navy has been able to construct the Iver Huitfeldt class considerably cheaper than comparable ships

StanFlex - Wikipedia

en.wikipedia.org

Sekä tuolta design-kappaleen alta löytyy jotain. En kuitenkaan osaa itse sanoa tarkkaan näiden pohjalta miten se on enemmän kaupallista tyyliä kuin Pohjanmaa.

Absalon-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

Modularity and the COTS (commercial-off-the-shelf)-based system with an open architecture-approach (OA) makes these ships easy to modify and less time consuming to upgrade. “We use civilian standards whenever possible, especially with IT,” says Hesselberg. “We can configure the network for whatever capability we need. We can attach any system in any compartment to the network.”
+ 80% commonality Iverien kanssa

Denmark's Iver Huitfeldt-class Frigates | Defense Media Network

A news article about the capabilities of Denmark's Iver Huitfeldt-class frigates.

www.defensemedianetwork.com

Tässä täydellinen otsikko Design Philosophy of Denmark's Iver Huitfeldt-Class Frigates, mutta en tiedä vastaako täysin kysymykseen (on myös ykkösluokan haastattelija Vago Muradian):

 

[Analysti]

Aika moni näyttäisi perustuvan joiltain osin kauppalaivojen suunnitteluun. Jopa MEKOsta väitetään moista:

The rise of the multirole vessel (MRV)

The rise of the multirole vessel (MRV) has mirrored the evolving nature of maritime power in the 21st century. Dr Gareth Evans reports on how high-tech craft, capable of undertaking various roles, are becoming the mainstay of modern navies as they address the evolving nature of naval warfare...

www.naval-technology.com

Tanskalla on puolstaan se StandardFlex modulaarisuus lähtökohtana jo 70-luvulta. Absalon saattaa olla jopa enemmän siviilipohjainen kuin Iver H.

StanFlex - Wikipedia

en.wikipedia.org

Sekä tuolta design-kappaleen alta löytyy jotain. En kuitenkaan osaa itse sanoa tarkkaan näiden pohjalta miten se on enemmän kaupallista tyyliä kuin Pohjanmaa.

Absalon-class frigate - Wikipedia

en.wikipedia.org

Denmark's Iver Huitfeldt-class Frigates | Defense Media Network

A news article about the capabilities of Denmark's Iver Huitfeldt-class frigates.

www.defensemedianetwork.com

Tässä täydellinen otsikko Design Philosophy of Denmark's Iver Huitfeldt-Class Frigates, mutta en tiedä vastaako täysin kysymykseen (on myös ykkösluokan haastattelija Vago Muradian):

Mekot, 360 ja 200 ja sen versiot eivät perustu mihinkään kaupalliseen alukseen, vaan ovat sota-alukseksi alusta alkaen suunniteltu. Tuo MRV ei tainnut toteutua sitten lainkaan.

Samoin "Pohjanmaa" ei perustu mihinkään kaupalliseen alukseen eikä mihinkään maailmalla olevaan alukseen eikä ole kopio mistään. Havainnekuvista voi sanoa aluksen olevan alusta saakka nopeaksi taistelualukseksi suunniteltu. Julkistettu koneistoratkaisu on käytössä vain tastelualuksissa. Iver Huitfeldt:ssa on aivan siviilialuksen koneisto: 4 MTU8000 kytkettynä vaihteen kautta kahteen akseliin (2 konetta per akseli). Melua on yritetty vähentää joustavalla asennuksella, mutta tuollaisen koneiston matalataajuista melua on mahdoton vaimentaa kovin hyvin.

Rungosta olen kuullut sen muodon perustuvan johonkin pieneen roro-alukseen, mutta en tiedä mikä se on. Mutta varmaan joku valmistavan telakan aiempi tuote? Voisi ehkä netistä löytyä jotain vihjettä siitä. Välttämättä se ei ola aivan samanlainen, vaan ainoastaa perustuu pääosin vanhaan tuotteeseen. Telakkaahan ei enää ole vaan se taidettiin tuon fregatti-projektin jälkeen sulkea. Absalon ja fregatit ovat siis rungoltaan lähes samat.

Oli kyllä hyvä haastattelu ja juttu.

 

[Huhta]

Mekot, 360 ja 200 ja sen versiot eivät perustu mihinkään kaupalliseen alukseen, vaan ovat sota-alukseksi alusta alkaen suunniteltu. Tuo MRV ei tainnut toteutua sitten lainkaan.

Samoin "Pohjanmaa" ei perustu mihinkään kaupalliseen alukseen eikä mihinkään maailmalla olevaan alukseen eikä ole kopio mistään. Havainnekuvista voi sanoa aluksen olevan alusta saakka nopeaksi taistelualukseksi suunniteltu. Julkistettu koneistoratkaisu on käytössä vain tastelualuksissa. Iver Huitfeldt:ssa on aivan siviilialuksen koneisto: 4 MTU8000 kytkettynä vaihteen kautta kahteen akseliin (2 konetta per akseli). Melua on yritetty vähentää joustavalla asennuksella, mutta tuollaisen koneiston matalataajuista melua on mahdoton vaimentaa kovin hyvin.

Rungosta olen kuullut sen muodon perustuvan johonkin pieneen roro-alukseen, mutta en tiedä mikä se on. Mutta varmaan joku valmistavan telakan aiempi tuote? Voisi ehkä netistä löytyä jotain vihjettä siitä. Välttämättä se ei ola aivan samanlainen, vaan ainoastaa perustuu pääosin vanhaan tuotteeseen. Telakkaahan ei enää ole vaan se taidettiin tuon fregatti-projektin jälkeen sulkea. Absalon ja fregatit ovat siis rungoltaan lähes samat.

Oli kyllä hyvä haastattelu ja juttu.

Sen verran täytyy nyt kehua Pohjanmaata, että tuosta CODLAG-propulsioratkaisusta voi olla aidosti ylpeä. Maailmanluokan tekniikkaa sukellusvenejahteihin eikä löydy ihan jokaisesta korvetista tai fregatistakaan.

Muualla ei ole taidettu julkaista mitään asiasta kuin SS:n Maanpuolustuksen ja turvallisuuden osto-opas 2018 -lehtisessä... eli suolan kanssa, mutta eipä ole mitään vastakkaistakaan tietoa näkynyt.

Kaksinkertainen koneisto
Korvetteihin tulee tavallaan kaksinkertainen kuljetuskoneisto. Propulsiotehoa tuotetaan sekä kahden sähkömoottorin että yhden kaasuturbiinin voimin. Kaasuturbiini ja sähkömoottorit on kytketty yhteisen vaihdelaatikon kautta kahdelle potkuriakselille.
Laivan sähköntuotantoon on varattu neljä dieselgeneraattoria, joista kaksi varustetaan kaksinkertaisella värinänvaimennuksella ja melusuojauksella.
Tarkoituksena on, että ajettaessa SuTo-moodissa laiva kulkee äänettömästi ja värinättömästi. Normaalissa siirto- tai partiointiajossa sähkön tuotantoon voidaan käyttää kahta muuta dieselgeneraattoria, ja kun halutaan ajaa suurilla nopeuksilla, herätetään kaasuturbiini avuksi. Tällöin sähkömoottoreita voi
daan käyttää generaattoreina tuottamaan sähköä laivan tarpeisiin.
Kahden erilaisen voimanlähteen yhteiskäyttö ei ole mikään uusi keksintö.
Merivoimien aluksista sitä käytettiin jo Turunmaa-luokan tykkiveneissä – jotka muuten kansainvälisessä alusluokituksessa luokiteltiin korveteiksi. Niissä dieselmoottorit pyörittivät kahta säätösiipipotkuria ja kaasuturbiini puolestaan pyöritti näiden välissä olevaa omaa kiinteälapaista tunnelipotkuriaan.
Uusissa korveteissa propulsioteho tulee maksimissaan olemaan noin 30 MW, joka tutummin ilmaistuna on 40 800 hevosvoimaa. Koneiston molemmat osat – kaasuturbiini ja dieselmoottorit – käyttävät samanlaista polttoainetta, joten laivoissa ei tarvita kuin yhtä polttoainelaatua.

Vaan osaavatko foorumin laivanrakentajat kertoa, miksi vain kaksi neljästä generaattorista vaimennetaan? Miksei samantien kaikkia neljää, onko vaimennus erityisen kallista tai tilankäytön kannalta haasteellista? Voihan se olla, että yksi generaattori sanoo sopimuksen irti kesken kaiken tai muuten vain haluttaisiin ajaa kovempaa ja pitää melutaso silti matalana. Vai tuottaako esim. potkurit niin paljon melua nopeuden noustessa, ettei kaikkia neljää generaattoria kannata sen takia vaimentaa?