Laivue 2020

[Analysti]

No tuohan on vaan random kuvataiteilijan tuotos että onpahan jonkunlainen kuva lehdistotiedotteeseen, kuten LV2020:n eka kuva, josta heti sanottiin ettei uusi alus tule näyttämään yhtään tuolta.
Vaikka nimeksi tulee Luulaja-luokka niin tuskin aikovat Perämerellä juuri toimia. Jäävahvistus ei ehkä ole sitten niin tarpeen. Ehkä MEKO-sarjasta löytyisi sopivan kokoinen runko? Kiirettä kuitenkin pitää jos meinaavat 2030 saada ekan paatin käyttöön.

Minua hävetti suunnattomasti se eka kuva. Hyi helvetti.. ei kyllä mitään käryä mitä on järjestelmä tekemässä. Mitenkä ihmeessä se on niin surkeaa Suomessa tuo touhu? Lukihan yhdessä PV:n tiedotteessa, että pohjanlahdella operoi "Finnsh Navy battleship..." . On siinä kyllä tullut kahvit ulos suusta kun sitä on aamukahvilla luettu jossain esikunnissa lännessä. Olin vajota maan alle.

Eikä tuossa uudessa videossakaan kaikki kyllä ihan putkeen mene. Mikä on se outo härpäke hangaarin katolla, mittasuhteet ihan päin helvettiä.. Samoin ne potkurit! Luoja sentään. Kyllä siihen nyt High Skew -lavat olisi voinut piirtää ihan randomilla, ei ne mitään potkurin arvoja olisi paljastaneet. Nyt ne "ropellit" mitkä siinä on, lähinnä naurattaa maailmalla. Toki, kyllä kaikki tietää, millaiset sotalaivan potkurit nyt nykyaikana aina on (olleet jo kauan), mutta lähinnä videon tekijät ja hyväksyjät tässä naurut saa tuolla asiantuntijapiireissä. Samoin kuin aluksen nimittäminen enää korvetiksi. Korvetti on max 2500 tonnia (ehkä vankoin poliittisin perustein 3200 tonnia), kahden taistelulajin pienin oikea taistelualus. Noin 4000 tonnin, kolmeen taistelulajiin pystyvä alus on fregatti. Piste. Eikä se saivartelulla muuksi muutu.

Ei muuten ole se Ruotsin alus vielä vuonna 2035 käytössä, jos eivät ota kaikkineen aivan valmista tuotetta. Saabin laitteet jos haluavat, se on silloin "Pohjanmaa". Jos taas se ei vaan käy, se on joko muun valmistajan järjestelmän omaava valmis alus (esim just se kauppalaivapohjainen liian iso Arrowhead tai vaikka Gorshkov tuosta itänaapurista tai jos latovat 1000 miljoonaa € rahaa per alus, niin sitten F-126 tai FREMM...) tai sitten hyväksytään aikatauluviive tuonne 2030-luvun puoliväliin. Alan teollisuus on nyt ihan rajoilla, osaajia etsitään kissojen ja koirien kanssa ympäri maailmaa... ei ole helppoa ei.

Meko-200 voisi olla sopiva myös, mutta on iso, ei Saabin järjestelmää integroituna (paitsi Australiassa vanhaan versioon ja paljon muuttuneena sen jälkeen), ja hintalappu nousee tässä projektissa 800 miljoonan luokkaan per alus. Ja ei sitten kulje minkäänlaisessa jäässä.

 

[Rannari]

Minua hävetti suunnattomasti se eka kuva. Hyi helvetti.. ei kyllä mitään käryä mitä on järjestelmä tekemässä. Mitenkä ihmeessä se on niin surkeaa Suomessa tuo touhu?

Nyt positiivista ajattelua kehiin! Korvettien havainnekuvissa on sentään menty päinvastaisessa järjestyksessä kuin rakennushankkeissa. Siellä esitellään aina ensin monimuotoinen lasipalatsi joka sitten toteutuksessa muuttuu insinöörien toimesta betonikuutioksi. Nyt aloitettiin rumalla ankanpoikasella josta vaiheittain kehittyy joutsen.

 

[Analysti]

Nyt positiivista ajattelua kehiin! Korvettien havainnekuvissa on sentään menty päinvastaisessa järjestyksessä kuin rakennushankkeissa. Siellä esitellään aina ensin monimuotoinen lasipalatsi joka sitten toteutuksessa muuttuu insinöörien toimesta betonikuutioksi. Nyt aloitettiin rumalla ankanpoikasella josta vaiheittain kehittyy joutsen.

No se...

 

[fulcrum]

Minua hävetti suunnattomasti se eka kuva. Hyi helvetti.. ei kyllä mitään käryä mitä on järjestelmä tekemässä. Mitenkä ihmeessä se on niin surkeaa Suomessa tuo touhu? Lukihan yhdessä PV:n tiedotteessa, että pohjanlahdella operoi "Finnsh Navy battleship..." . On siinä kyllä tullut kahvit ulos suusta kun sitä on aamukahvilla luettu jossain esikunnissa lännessä. Olin vajota maan alle.

Olihan ne ekat kuvat ruma kuin hälvetti, ruotsinlaiva risteytetty tykkiveneen kanssa. Säikähdin että tuotako pitää seuraavat 30 vuotta katsella, onneksi kertoivat nopeasti että jooei

Ei muuten ole se Ruotsin alus vielä vuonna 2035 käytössä, jos eivät ota kaikkineen aivan valmista tuotetta. Saabin laitteet jos haluavat, se on silloin "Pohjanmaa". Jos taas se ei vaan käy, se on joko muun valmistajan järjestelmän omaava valmis alus (esim just se kauppalaivapohjainen liian iso Arrowhead tai vaikka Gorshkov tuosta itänaapurista tai jos latovat 1000 miljoonaa € rahaa per alus, niin sitten F-126 tai FREMM...) tai sitten hyväksytään aikatauluviive tuonne 2030-luvun puoliväliin. Alan teollisuus on nyt ihan rajoilla, osaajia etsitään kissojen ja koirien kanssa ympäri maailmaa... ei ole helppoa ei.

Ehkä hyvä vertailukohta olisi amerikkalaisittain poikkeuksellisen nopeasti kehitetty Constellation, aloitettu 2017, eka paatti tekeillä ja 2026 (toivottavasti) valmis. Eli yhdeksän vuotta.
Kuudessa vuodessakin paatin saa, mutta sitten pitää kyllä olla jo melko suoraan hyllyltä ja kotimaistaminen jää vähäiseksi.

 

[Analysti]

Olihan ne ekat kuvat ruma kuin hälvetti, ruotsinlaiva risteytetty tykkiveneen kanssa. Säikähdin että tuotako pitää seuraavat 30 vuotta katsella, onneksi kertoivat nopeasti että jooei
Katso liite: 87307


Ehkä hyvä vertailukohta olisi amerikkalaisittain poikkeuksellisen nopeasti kehitetty Constellation, aloitettu 2017, eka paatti tekeillä ja 2026 (toivottavasti) valmis. Eli yhdeksän vuotta.
Kuudessa vuodessakin paatin saa, mutta sitten pitää kyllä olla jo melko suoraan hyllyltä ja kotimaistaminen jää vähäiseksi.

Constellation pohjautuu Italian FREMM:iin jota on tehty tuossa vaiheessa vuosia. Sopimus FREMM:stä taidettiin solmia joskus 2006 ja herra tietää kuinka kauan on sitä ennen suunnittelua tehty? Ainakin 5 vuotta, ellei 10....

Siitä hiukan sitä aikaperspektiiviä näihin hommiin.

 

[Mölkky]

Constellation pohjautuu Italian FREMM:iin jota on tehty tuossa vaiheessa vuosia. Sopimus FREMM:stä taidettiin solmia joskus 2006 ja herra tietää kuinka kauan on sitä ennen suunnittelua tehty? Ainakin 5 vuotta, ellei 10....

Siitä hiukan sitä aikaperspektiiviä näihin hommiin.

On oikeen vaikea keksiä yhtään syytä miksi Ruotsi ei ottaisi meiltä valmista konseptia käyttöön. Kotimainen tuotanto voisi olla sellainen syy, ei taida kuitenkaan olla realismia. Puolesta puhuvia seikkoja löytyy loputtomiin. Saa nähdä miten käy. Olen ylipäätään Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien syvän integraation kannattaja, joten saatan nähdä asian liian yksinkertaistettuna.

 

[Analysti]

On oikeen vaikea keksiä yhtään syytä miksi Ruotsi ei ottaisi meiltä valmista konseptia käyttöön. Kotimainen tuotanto voisi olla sellainen syy, ei taida kuitenkaan olla realismia. Puolesta puhuvia seikkoja löytyy loputtomiin. Saa nähdä miten käy. Olen ylipäätään Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien syvän integraation kannattaja, joten saatan nähdä asian liian yksinkertaistettuna.

Yksi syy voi olla Suomen passiivisuus asiassa. Toivottavasti olen tällä kertaa täydellisen väärässä ja karvalakkilähetystö on jo käynyt FMV:llä lyömässä rätingit pöytään. Toisinsanoen, tekemässä tarjouksen josta ei voi kieltäytyä.

On päivänselvää, että jos he haluaa laivat kohtuuajassa, on se ainoa mahdollisuus. Silläkään strategialla he ei tosin ehdi siihen 2030, mutta ehkä 2032?

 

[fulcrum]

Constellation pohjautuu Italian FREMM:iin jota on tehty tuossa vaiheessa vuosia. Sopimus FREMM:stä taidettiin solmia joskus 2006 ja herra tietää kuinka kauan on sitä ennen suunnittelua tehty? Ainakin 5 vuotta, ellei 10....

Siitä hiukan sitä aikaperspektiiviä näihin hommiin.

Niin se mulla oli vähän niinkuin pointti, ettei clean-sheettinä sellaista tuossa ajassa duunata. Eikä ruotsalaiset kai aiokaan, mutta hoppu tulee silti.
Ruotsalaisten kaavailema kokoluokka ei taida olla vielä kovin hyvin tiedossa, sanottiin vain että "yli 100m". Pohjanmaan kokoinen siitä väkisinkin tulee, ellei isompi.
Muistaakseni isoimmat Visby-kehitelmät oli jotain 2200tn, eli ihan liian pieniä.

 

[Analysti]

Niin se mulla oli vähän niinkuin pointti, ettei clean-sheettinä sellaista tuossa ajassa duunata. Eikä ruotsalaiset kai aiokaan, mutta hoppu tulee silti.
Ruotsalaisten kaavailema kokoluokka ei taida olla vielä kovin hyvin tiedossa, sanottiin vain että "yli 100m". Pohjanmaan kokoinen siitä väkisinkin tulee, ellei isompi.
Muistaakseni isoimmat Visby-kehitelmät oli jotain 2200tn, eli ihan liian pieniä.

Niin, vain ottamalla joku nyt tuotannossa oleva laiva semmoisenaan, voisi 2030 olla jokunen laiva valmis.
Kaikilla muilla tavoilla se on 2032 - 2035 (ruotsalaiset tuntien pikemminkin 2040). Se on vaan niin hankala homma.

 

[KymJP2K]

Ei IP-hakuinen ohjus tarvitse jälkipoltinta lukittuakseen. Jo Strela/Redeye pystyi helposti lukittumaan vaikka potkurikoneeseen, eikä hakupäät ole siitä huonontuneet.
Sateessa ja sumussa toimimiseen IP on tietysti huono, mutta niin on laserkin.

Niin olet sitä mieltä että IR hakupää lukittuu droneen? Lähde? Ja potkurikoneessa on sitten valtava lämpöheräte jos olet semmoisen vieressä joskus seisonut. Vastaa suurinpiirteen kaasupohjassa ajavaa 1000 kuutioista moottoripyörää.

Tässä sinulle toisenlainen lähde: Ranskalaiset saaneet mistralin 3 malliin anti-drone kyvykkyyden lisäämällä "advanced image seeker" hakupäähän. Edelliset mallit eivät IR päällä mitä ilmeisemmin tähän pystyneet. https://www.defense-aerospace.com/mistral-3-shoots-down-mirach-40-target-at-7-km-range/

Mistral is a fire-and-forget missile which MBDA says has a success rate of nearly 95%; its latest version can also engage UAVs and turbojet-powered missiles at long range.

The Mistral 3 missile, currently in service with the French forces, is an air defence missile equipped with an infrared imaging seeker and advanced image processing capabilities. This allows it to engage low thermal signature targets such as UAV, turbojet-powered missiles and fast craft at long range, while offering excellent resistance to countermeasures.

Mirach-40 on maali


Netistä varmaan löydätte laajat valikoimat sotapätkiä joissa esim stingerillä pudotetaan drone. Itse katsonnut aivan liikaa viimeisest 10 vuotta enkä ihan äkkiä yhtään muista, mutta voin tässä olla väärässsä. IR hakupää osuu lämpöherätteeseen eikä juuri mihinkään muuhun.

 

[fulcrum]

No tuossa yksi: ei käy ilmi millainen lennokki, ehkä Orlani.

Tuossa Mistral-päivityksessä on nähtävästi haluttu parantaa kantamaa heikommin näkyviä maaleja vastaan ""UAVs...at long range".

Vietnamin sodassa Strelalla ammuttiin alas paljon potkurikoneita, mm. Cessna O-1:siä, joka on käytännössä militarisoitu Cessna 170. Eikä helikoptereissakaan ole jälkipoltinta, myöhemmissä koptereissa turbiinin poistokaasuja on pyritty viilentämään tai peittämään, mutta putoavat silti.

 

[Analysti]

Niin olet sitä mieltä että IR hakupää lukittuu droneen? Lähde? Ja potkurikoneessa on sitten valtava lämpöheräte jos olet semmoisen vieressä joskus seisonut. Vastaa suurinpiirteen kaasupohjassa ajavaa 1000 kuutioista moottoripyörää.

Tässä sinulle toisenlainen lähde: Ranskalaiset saaneet mistralin 3 malliin anti-drone kyvykkyyden lisäämällä "advanced image seeker" hakupäähän. Edelliset mallit eivät IR päällä mitä ilmeisemmin tähän pystyneet. https://www.defense-aerospace.com/mistral-3-shoots-down-mirach-40-target-at-7-km-range/

Mistral is a fire-and-forget missile which MBDA says has a success rate of nearly 95%; its latest version can also engage UAVs and turbojet-powered missiles at long range.

The Mistral 3 missile, currently in service with the French forces, is an air defence missile equipped with an infrared imaging seeker and advanced image processing capabilities. This allows it to engage low thermal signature targets such as UAV, turbojet-powered missiles and fast craft at long range, while offering excellent resistance to countermeasures.

Mirach-40 on maali
Katso liite: 87403

Netistä varmaan löydätte laajat valikoimat sotapätkiä joissa esim stingerillä pudotetaan drone. Itse katsonnut aivan liikaa viimeisest 10 vuotta enkä ihan äkkiä yhtään muista, mutta voin tässä olla väärässsä. IR hakupää osuu lämpöherätteeseen eikä juuri mihinkään muuhun.

Kyllä se kuvantava ir-hakupää on myös ir-hakupää. Nykyaikainen lämpökamera erottaa pienemmän kuin 0,1 asteen lämpötilaeron ja löytää kyllä dronen joltakin etäisyydeltä. Esim ne lentävät mopot näkyy jo varmaan aika kaukaa, semmoinen kädessä pidettävä tuskin kovin kaukaa (eikä sitä varmaan ohjuksella ammutakaan).

 

[Myrskyhiiri]

Lueskelin vähän asiaan liittyviä tietoja.

Eli n. 25% Umkhontoa kevyempi ohjus kantaisi 50 - 60 % pidemmälle. Ei ikinä. Tuon käytännön torjuntaetäisyys on alle 10 vähänkään liikehtivään maaliin. Ballistinen lentorata voinee ehkä olla tuo 24 km.

On se jännä juttu, nämä markkinamiesten puheet...

Mitenkäs se Umkhonton upgrade:aminen siihen Hamina-luokan MLU-hommaan meni? Muista eli kokonaan uusista asejärjestelmistä on julkisuudessa ollut enempi tietoja mutta tästä on mainittu vain sivumennen?

Eli onko se nyt uuteen taistelunjohtojärjestelmään integroitu Umkhonto sellaisella "hylättävällä" terävällä kärkikartiolla, joka valmistajan mukaan kasvattaisi maksimikantamaa 14 km:stä 20 km:iin? Dimensiot ovat kuulemma kuitenkin sen verta samat ettei muutoksia ampuma-alustaan tarvita?

Äskenhän suihkauttivat jonkinlaisen Umkhonton yöllä vissiin Lohtajan rantavesillä taivaalle ja komeaa oli, osuikin.

Vai saako tästä puhua? Jok tap kiva asepornoilla välissä kun tuo siirtolaisskene alkaa jo ahistamaan...

 

[Analysti]

Mitenkäs se Umkhonton upgrade:aminen siihen Hamina-luokan MLU-hommaan meni? Muista eli kokonaan uusista asejärjestelmistä on julkisuudessa ollut enempi tietoja mutta tästä on mainittu vain sivumennen?

Eli onko se nyt uuteen taistelunjohtojärjestelmään integroitu Umkhonto sellaisella "hylättävällä" terävällä kärkikartiolla, joka valmistajan mukaan kasvattaisi maksimikantamaa 14 km:stä 20 km:iin? Dimensiot ovat kuulemma kuitenkin sen verta samat ettei muutoksia ampuma-alustaan tarvita?

Äskenhän suihkauttivat jonkinlaisen Umkhonton yöllä vissiin Lohtajan rantavesillä taivaalle ja komeaa oli, osuikin.

Vai saako tästä puhua? Jok tap kiva asepornoilla välissä kun tuo siirtolaisskene alkaa jo ahistamaan...

Enpä tiedä. Missään julkisuudessa ei ole esitetty mitään tapahtuneen.
Olisi tosiaan kiva, jos se osuisi vähän kauempana, mutta tuo 20 km kyllä kuulostaa jälleen todella isolta luvulta.
Ehkä MERIV tiedottaa jossain vaiheessa jotain. Ainakin ne pystyivät ampumaan, eli integraatio Saabin järjestelmään on tehty onnistuneesti. Voi arvata, ettei ole ollut ihan helppo harjoitus... Hamina-luokka on siis nyt iskussa ja operatiivisesti suorituskykyinen. Laivasto on nyt sitten 10 taistelualuksen kokoonpanossa. Se ei ole yhtään liian monta muuten. Ainakin 4 taistelualusta ja niiden henkilöstö pitäisi saada lisää.

 

[Rannari]

Mitenkäs se Umkhonton upgrade:aminen siihen Hamina-luokan MLU-hommaan meni? Muista eli kokonaan uusista asejärjestelmistä on julkisuudessa ollut enempi tietoja mutta tästä on mainittu vain sivumennen?

Eli onko se nyt uuteen taistelunjohtojärjestelmään integroitu Umkhonto sellaisella "hylättävällä" terävällä kärkikartiolla, joka valmistajan mukaan kasvattaisi maksimikantamaa 14 km:stä 20 km:iin? Dimensiot ovat kuulemma kuitenkin sen verta samat ettei muutoksia ampuma-alustaan tarvita?

Äskenhän suihkauttivat jonkinlaisen Umkhonton yöllä vissiin Lohtajan rantavesillä taivaalle ja komeaa oli, osuikin.

Vai saako tästä puhua? Jok tap kiva asepornoilla välissä kun tuo siirtolaisskene alkaa jo ahistamaan...

Onko jossain sanottu että Umkhontoja paranneltaisiin?

 

[Raveni]

Kyllä se kuvantava ir-hakupää on myös ir-hakupää. Nykyaikainen lämpökamera erottaa pienemmän kuin 0,1 asteen lämpötilaeron ja löytää kyllä dronen joltakin etäisyydeltä. Esim ne lentävät mopot näkyy jo varmaan aika kaukaa, semmoinen kädessä pidettävä tuskin kovin kaukaa (eikä sitä varmaan ohjuksella ammutakaan).

Taitaa suurempi ongelma olla se, että se maali ylipäätään havaitaan että sitä voidaan alkaa sohimaan sillä ir hakupäisellä ohjuksella. Pieni drone niin silmä ei näe välttämättä ja taistelukentällä sitä edes kuule. Sellaiseen on vaikea osua millään jonka olemassaolosta ei tiedä. Lämpökameralla taivaan kantta on vaikea valvoa ylipäätään koska se on jumalattoman suuri pinta-alaltaan. Monet materiaalit droneissa sellaisia jotka näkyvät heikosti tai ei laisinkaan tutkassa ja nopeudetkin sellaisia, että jos tutka jotain poimiikin niin menee talitintistä näin kuvainnollisesti. Joku lentävä manki varmasti näkyy mutta ala nyt sitten ampumaan massatuotettua muutaman tonnin mopoa kymmenien tuhansien ohjuksella alas. Kyllä tarvittaisiin näitä ammuilmatorjunta järjestelmiä ainakin painopisteelle.

 

[Analysti]

Taitaa suurempi ongelma olla se, että se maali ylipäätään havaitaan että sitä voidaan alkaa sohimaan sillä ir hakupäisellä ohjuksella. Pieni drone niin silmä ei näe välttämättä ja taistelukentällä sitä edes kuule. Sellaiseen on vaikea osua millään jonka olemassaolosta ei tiedä. Lämpökameralla taivaan kantta on vaikea valvoa ylipäätään koska se on jumalattoman suuri pinta-alaltaan. Monet materiaalit droneissa sellaisia jotka näkyvät heikosti tai ei laisinkaan tutkassa ja nopeudetkin sellaisia, että jos tutka jotain poimiikin niin menee talitintistä näin kuvainnollisesti. Joku lentävä manki varmasti näkyy mutta ala nyt sitten ampumaan massatuotettua muutaman tonnin mopoa kymmenien tuhansien ohjuksella alas. Kyllä tarvittaisiin näitä ammuilmatorjunta järjestelmiä ainakin painopisteelle.

Siinäpä sitä ongelmaa onkin.
Se pitää siinä ampumisessa muistaa, ettei se ole olennaista mitkä niiden kohteen ja ammuksen hinnat ovat. Mistähän tämä on yleensäkään lähtenyt? Ei sodassa euroja lasketa (Venäjän hyökkäyksen torjuminen taitaa maksaa Ukrainalle noin 100 miljoonaa päivässä).

Vaan sitä, miten kalliin tai miten tärkeän kohteen se vastustajan laite tuhoaa, jos sitä ei ammuta alas.

Epäilemättä dronejen vastaista järjestelmiä kehittyy nopealla aikataululla - ikuinen ase-vasta-ase kisa.

 

[Raveni]

Siinäpä sitä ongelmaa onkin.
Se pitää siinä ampumisessa muistaa, ettei se ole olennaista mitkä niiden kohteen ja ammuksen hinnat ovat. Mistähän tämä on yleensäkään lähtenyt? Ei sodassa euroja lasketa (Venäjän hyökkäyksen torjuminen taitaa maksaa Ukrainalle noin 100 miljoonaa päivässä).

Vaan sitä, miten kalliin tai miten tärkeän kohteen se vastustajan laite tuhoaa, jos sitä ei ammuta alas.

Epäilemättä dronejen vastaista järjestelmiä kehittyy nopealla aikataululla - ikuinen ase-vasta-ase kisa.

Totta tuokin. Kuten ukraina on jälleen vahvistanut myös sen tosiasian tai säännön, että massa ja määrä on myös laatua ja se kenellä on suurimmat resurssit (on tämä henkilöstöä tai materiaalia) lopulta voittaa. Siitähän Ukrainassakin tällä hetkellä taistellaan. Keneltä loppuu aseet, ammukset ja tappioiden sietäminen ensimmäiseksi kesken. Kyse on totaalisesta sodasta jossa vastakkain ovat ennen kaikkea resurssit. Vastaavaa on nähty viimeeksi toisessa isossa kun puhutaan euroopasta. Jos vihollinen näkee, että nyt täytyy tuhota tuo rakennus tai kohde. Se osoittaa siihen omien voimavarojensa puitteissa niin paljon resurssia kuin katsoo sen tuhoamiseksi tarvittavan huomioiden vihollisensa kyvyn kumota omia resurssejaan siis ampua näitä heitteitä alas. Lopulta se voittaa ensin taistelun ja lopulta sodan joka tuota kilpaa pystyy pisimpään jatkamaan

 

[Raveni]

Jatkan vielä sen verran, edelliseen viestiin, että on hyvä että olemme Natossa emmekä yksin koska me emme kestäisi esim. 100 000 sotilaan tappiota niin hyvin kuin Ukraina kestää. Ihan jo väestöpohjaan katsottuna. Laivue 2020 kohdalla niin alussa pohdin, että noinkohan on järkevää pistää paljon munia neljään koriin. Olisiko parempi tehdä maaleista vähemmän arvokkaita. Näin kuitenkin tehtiin ja Nato jäsenyys muutti monessakin mielessä omaa analyysia kunnianhimoisen projektin järkevyydestä. Naton ulkopuolella jos olisimme saaneet avuksi lämmintä kättä vaikkakin runsaskätistä kuten Ukraina. Neljä alusta on vain neljäalusta. Ei niillä Itämeren liikennettä oltaisi kyetty ylläpitämään tilanteessa jossa Venäjän laivasto ei olisi ollut teljettynä Suomenlahden pohjukkaan ja olisi operoinut vaikkapa kalingradista. Nyt kun ollaan Natossa niin Venäjän operointi mahdollisuudet Itämerellä ovat olemattomaakin pienemmän jos vastassa on koko liittokunta. Liittoumattomalle maalle neljä kyvykästikin alusta olisi ollut vähän liian vähän ja nyt liittoutuneelle se voi olla jopa vähän liikaakin kun resurssi tarvetta on muuallakin ehkä jopa polttovammin. Niin ne tilanteet muuttuu. Mutta edelleen teknologia tasoittaa tarvittavaa määrää mutta ei poista sitä koska lopulta taistelukentällä vastakkain ovat resurssit ja niiden kuluminen.

 

[Analysti]

Jatkan vielä sen verran, edelliseen viestiin, että on hyvä että olemme Natossa emmekä yksin koska me emme kestäisi esim. 100 000 sotilaan tappiota niin hyvin kuin Ukraina kestää. Ihan jo väestöpohjaan katsottuna. Laivue 2020 kohdalla niin alussa pohdin, että noinkohan on järkevää pistää paljon munia neljään koriin. Olisiko parempi tehdä maaleista vähemmän arvokkaita. Näin kuitenkin tehtiin ja Nato jäsenyys muutti monessakin mielessä omaa analyysia kunnianhimoisen projektin järkevyydestä. Naton ulkopuolella jos olisimme saaneet avuksi lämmintä kättä vaikkakin runsaskätistä kuten Ukraina. Neljä alusta on vain neljäalusta. Ei niillä Itämeren liikennettä oltaisi kyetty ylläpitämään tilanteessa jossa Venäjän laivasto ei olisi ollut teljettynä Suomenlahden pohjukkaan ja olisi operoinut vaikkapa kalingradista. Nyt kun ollaan Natossa niin Venäjän operointi mahdollisuudet Itämerellä ovat olemattomaakin pienemmän jos vastassa on koko liittokunta. Liittoumattomalle maalle neljä kyvykästikin alusta olisi ollut vähän liian vähän ja nyt liittoutuneelle se voi olla jopa vähän liikaakin kun resurssi tarvetta on muuallakin ehkä jopa polttovammin. Niin ne tilanteet muuttuu. Mutta edelleen teknologia tasoittaa tarvittavaa määrää mutta ei poista sitä koska lopulta taistelukentällä vastakkain ovat resurssit ja niiden kuluminen.

Mnusta on kyllä aina yhtä hauskaa se, että tällä palstalla aina tiedetään paremmin kuin alan korkeasti koulutetut (YE-tutkinto + ylemmän johdon kurssit) ja 30 - 40 vuoden työkokemuksen alalta omaavat henkilöt. En ole muuten samanlaista intoa nähnyt puuttumisena paljon enemmän kansakunnan voimavaroja vieviin asioihin, esim vaikka terveydenhoitoon (yksi keskussairaala vie vuodessa rahaa kaksi kertaa Suomen Merivoimien budjetin verran).

Eli minä uskon, että Merivoimien johto tiesi millä tavalla parhaiten hoidetaan meripuolustusta 2030 - 2060. Ei yhtäkään sota-alusta maailmassa ole suunniteltu siitä lähtökohdasta, että se olisi vähemmän arvokas maali! Ei ikinä. Kyllä se aina suunnitellaan siten, että se voittaa vastustajan. Ei yhtäkään suorituskykyä voida rakentaa sillä periaatteella että se olisi merkityksettömämpi. Päinvastoin.

Kukin "Pohjanmaa" pystyy karkeasti ottaen 4 suorituskykyyyn: pinta-, ilma-, ja sukellusveneentorjunta sekä miinoittaminen.

Eli, jos"Pohjanmaa"-luokan suorituskyvyt olisi jaettu vaikka kaikki eri aluksiin, mistä ihmeestä olisi löytynyt henkilöstö niille? Aluksia olisi 16 kpl. Kuinka paljon kalliimmaksi se olisi tullut kun pääkoneiden lukumäärä oli 4-kertaistunut? Samoin merenkulkujärjestelmät. Sähkötuotanto jne jne jne... Pienen ongelman muodostaa myös se, että esim miinoittaja olisi tarvinnut ilmapuolustuksen. Olisiko se rakennettu sittenkin samaan alukseen vai olisiko se it-alus siinä vieressä koko ajan? Ja niin edelleen... tälläisen yhtälön ovat nuo vastuulliset johtajat joutuneet virkavastuullaan tekemään aikanaan. Tiedän, että ratkaisu oli oikea, mutta suuri yleisö on kaikenmaailman Suomen Potilaan kirjoitusten varassa.

"Pohjanmaat" ei tietenkään ole koko Merivoimat koskaan. Ne taistelevat yhdessä koko järjestelmän kanssa. Se vielä pienenä huomiona.