Laivue 2020

Eli joku sellainen systeemi kuin ExLS Mk41 on? Se josta CAMM koeammuttiin 2013. Joo, virallinen sertifiointi vissiin puuttuu, kun olisi pitänyt maksaa että virkamies tekee ranneliikkeen kun iskee leimaa paperiin. Mutta CAMM on sertifioitu ExLS Standaloneen ja ExLS Mk41 on koeammuttu CAMMin ja Nulkan kanssa, niin ei tarvitse kuin löytää maksaja paperitöiden viimeistelylle. Niin ja ExLS ottaa sen 4 CAMMia per siilo, molemmissa versioissaan. ER ja MR kanssa toki tilanne on auki, kun buusteri ottaa tilaa.
Totta, lyhyen nettiesitteen mukaan sinne menisi neljä kpl per moduuli. Eli tuo kolmen moduulin systeemi ottaisi 12 ohjusta.

Taitaa siitä olla tekemättä vielä jotain muutakin kuin "virkamiehen leima paperiin". Testeissä on käsittääkseni tehty vain ohjuksen mekaaninen heitto ulos. Ilmeisesti ei minkäänlaista järjestelmäintegraatiota jolla ohjukselle annetaan maalitiedot yms... Nopeasti jos arvioisi, niin kymmenien miljoonien homma vielä edessä jos joku tuon välttämättä haluaa. CAMM:lle löytyy laukaisin ja toisaalta paljon suorituskykyisemmät ohjukset on jo oikeaan Mk-41:seen integroitu, joten markkinarako jää niin kapeaksi, ettei kukaan ole homma tehnyt. Ja vähän arvelen/ennustan, että jääkin tekemättä.
 
Totta, lyhyen nettiesitteen mukaan sinne menisi neljä kpl per moduuli. Eli tuo kolmen moduulin systeemi ottaisi 12 ohjusta.

Taitaa siitä olla tekemättä vielä jotain muutakin kuin "virkamiehen leima paperiin". Testeissä on käsittääkseni tehty vain ohjuksen mekaaninen heitto ulos. Ilmeisesti ei minkäänlaista järjestelmäintegraatiota jolla ohjukselle annetaan maalitiedot yms... Nopeasti jos arvioisi, niin kymmenien miljoonien homma vielä edessä jos joku tuon välttämättä haluaa. CAMM:lle löytyy laukaisin ja toisaalta paljon suorituskykyisemmät ohjukset on jo oikeaan Mk-41:seen integroitu, joten markkinarako jää niin kapeaksi, ettei kukaan ole homma tehnyt. Ja vähän arvelen/ennustan, että jääkin tekemättä.
Integraatio ExLS Standalonen kanssa on valmis, joten Mk41:stä puuttuu... odotas... luukkujenhallintaboksi on eri, mutta se toimi tuossa testissä... signaalijohdot kanisteriin, ai mutta ulosheittosysteemi saatiin laukaistua joten signaalit kulkevat... ei tuo tarvitse kuin CAMMin hallintatietokoneen, joka on sama kuin Standalonessa ja sienifarmissa. Palikat ovat olemassa, ei tarvitse "kuin liittää johdot" ja saada se leima. Kaksi tilaajaa kirjoissa niin eiköhän se saada.
 
Integraatio ExLS Standalonen kanssa on valmis, joten Mk41:stä puuttuu... odotas... luukkujenhallintaboksi on eri, mutta se toimi tuossa testissä... signaalijohdot kanisteriin, ai mutta ulosheittosysteemi saatiin laukaistua joten signaalit kulkevat... ei tuo tarvitse kuin CAMMin hallintatietokoneen, joka on sama kuin Standalonessa ja sienifarmissa. Palikat ovat olemassa, ei tarvitse "kuin liittää johdot" ja saada se leima. Kaksi tilaajaa kirjoissa niin eiköhän se saada.
Taitaa olla niin, että ExLS eroaa aika paljon loppujen lopuksi oikeasta VLS Mk-41:sta. Vaikka samoja tai ainakin ulkoisesti samanlaisia komponentteja on paljon. Tästä integraatiosta on kohta 2 vuosikymmentä puhuttu, mutta eipä sitä vaan ole tullut. Kuinkahan paljon nuo kaksi asiakasta ovat valmiit maksamaan tästä joustavuudesta? Puola ilmeisesti sen aikoo maksaa. Siellä ei olekaan nykyään tällä toimialalla rahasta pulaa.

Tuollaiset hommat ei käy tuollaisella "signaalijohdot kanisteriin" ja "ei tarvita kuin CAMMin hallintatietokone". Kyllä siinä tarvitaan aika paljon muuta ja se sitä hommaa onkin varmaan viivästyttänyt. Odotan mielenkiinnolla missään ollaan 2030 (jos nyt sitten ollaan vielä elossa).
 
Mitenkä asiantuntijat näkevät cold launchin ja hot launchin riskit laivakäytössä? Hot launchin ongelma on, että jos ohjus jostain syytä ei irtoa siilosta, palaa rakettimoottori loppuun siilon sisällä. Cold launchissa taas ohjus tippuu huonolla tuurilla kannelle, jos rakettimoottori ei sytykään. Minusta tuntuu, että rakettimoottorin palaminen siilossa on paljon hallitumpi tapahtuma, kuin vaurioitunut ja virittynyt rakettimoottori makaamassa jossa laivan rakenteissa.

Kylmälaukaisu on monimutkaisempi, joten siinä jonkin asian vikaan meneminen on todennäköisempää a priori. Mutta sitten asiassa on se puoli, että kuumalaukaisussa lienee suurempi riski kaikkein pahimmalle eli detonaatiolle laukaisimessa ja koko VLS:n massaräjähdykselle. Tämän todennäköisyys ja seuraukset sitten riippuvat ohjuksesta, VLS:stä, aluksesta ja niiden suunnittelusta ja turvamekanismeista...

Varmuutta ei valitettavasti taida olla, mitä Sachsenilla tapahtui SM-2:n laukaisuonnettomuudessa. Jokin pamaus kuuluu, mutta onko se paukku rakettimoottorista vai taistelukärjestä? Kestikö kennosto vai hajosiko? Oliko kyseessä ylipäätään viimeinen ohjus, jolloin massaräjähdyksen vaaraa ei ollut?



Tuolla on joku ulkomaalainen pohtinut asioita yleisemmällä tasolla:

 
Kylmälaukaisu on monimutkaisempi, joten siinä jonkin asian vikaan meneminen on todennäköisempää a priori. Mutta sitten asiassa on se puoli, että kuumalaukaisussa lienee suurempi riski kaikkein pahimmalle eli detonaatiolle laukaisimessa ja koko VLS:n massaräjähdykselle. Tämän todennäköisyys ja seuraukset sitten riippuvat ohjuksesta, VLS:stä, aluksesta ja niiden suunnittelusta ja turvamekanismeista...

Varmuutta ei valitettavasti taida olla, mitä Sachsenilla tapahtui SM-2:n laukaisuonnettomuudessa. Jokin pamaus kuuluu, mutta onko se paukku rakettimoottorista vai taistelukärjestä? Kestikö kennosto vai hajosiko? Oliko kyseessä ylipäätään viimeinen ohjus, jolloin massaräjähdyksen vaaraa ei ollut?



Tuolla on joku ulkomaalainen pohtinut asioita yleisemmällä tasolla:

Kyllä se Mk-41 kestää korkeintaan sen lähtömoottorin palamisen siellä siilossa. Siinä on tulvitusjärjestelmä, joka on tälläisi tapauksia varten. Sacheninkin tapauksessa suurin osa näkyvästä on sitä vesihöyryä kun siiloa jäähdytetään lähtömoottorin palaessa paikalla. Varsinainen matkamoottori, taistelukärjestä puhumattakaan ei toimineet/räjähtäneet tuossa. Massaräjähdys pitäisi olla mahdoton jo pelkästään turvallisten räjähdysaineiden ja siilojen eristämisen toisistaan ansiosta.

Vrt siis toisen maailmansodan aikaan tapahtuneet makasiinien nopeat palamiset, esim HMS Hood, HMS Barham ja Yamato. Sellainen ei pitäisi olla enää mahdollista propellanttien kehittymisen takia, mutta siitä huolimatta tietyissä tilanteissa makasiinit tulvitetaan nopeasti täyteen vettä.

 
Taitaa olla niin, että ExLS eroaa aika paljon loppujen lopuksi oikeasta VLS Mk-41:sta. Vaikka samoja tai ainakin ulkoisesti samanlaisia komponentteja on paljon. Tästä integraatiosta on kohta 2 vuosikymmentä puhuttu, mutta eipä sitä vaan ole tullut. Kuinkahan paljon nuo kaksi asiakasta ovat valmiit maksamaan tästä joustavuudesta? Puola ilmeisesti sen aikoo maksaa. Siellä ei olekaan nykyään tällä toimialalla rahasta pulaa.

Tuollaiset hommat ei käy tuollaisella "signaalijohdot kanisteriin" ja "ei tarvita kuin CAMMin hallintatietokone". Kyllä siinä tarvitaan aika paljon muuta ja se sitä hommaa onkin varmaan viivästyttänyt. Odotan mielenkiinnolla missään ollaan 2030 (jos nyt sitten ollaan vielä elossa).
Suosittelen ottamaan selvää mikä se ExLS edes on luontojaan. Vinkkinä että se kolmen luukun standalone on se pajavasaralla kasaan hakattu sekasikiö ja Mk25:ttä tms. vastaava Mk41:een sujahtava laukaisukanisteri on se alkuperäinen idea ja muoto.
 
Suosittelen ottamaan selvää mikä se ExLS edes on luontojaan. Vinkkinä että se kolmen luukun standalone on se pajavasaralla kasaan hakattu sekasikiö ja Mk25:ttä tms. vastaava Mk41:een sujahtava laukaisukanisteri on se alkuperäinen idea ja muoto.
Siis ExLS:iin integrointi (tai, oikeammin sen demo) EI EDELLEENKÄÄN tarkoita sitä, että ohjusta voidaan ampua esim VLS Mk-41 BL7 Strike:sta, mikä on monella maalla laivoissaan, Suomellakin.
Tämähän on se ydinkysymys: onko ohjus integroitu Mk-41:een ja toistaiseksi vastaus on ettei ole. Vai selviääkö jostain jotain muuta?

Olen näiden vuosien aikana oppinut yhden jutun; sotatarviketeollisuudessa jokaisessa firmassa on kaksi tärkeintä osastoa:
1. "Promise-department"
2 "Sorry-department".

Toistaiseksi nämä integrointiasiat on olleet tuon ensinmainitun heiniä - toista odotellaan edelleen.
Tässä videolla taas tuo ensinmainittu vauhdissa, taisin itsekin käydä tuolla tuolloin ja tuossa standillakin kuin takahuoneessakin.


Mihin laivoihin muuten tuota ExLS:ää on muuten asennettu, en ihan sekunnissa pongannut niitä.

Sivumennen sanoen, Mk-41 designin omistaa USN ja ilman sitä ja sen lupaa, siihen ei integroida yhtään mitään. LM vain tekee ne USA:n (tai DCS-myynnin tapauksessa muun asiakkaan, silloinkin tarvitaan kongressin vientilupa tietenkin) tilauksesta. USN voi myös antaa firmalle kehitystehtävän seuraavaksi versioksi tai muita parannuksia jne jne...
 
En näe oikeasti kuin yhden vaihtoehdon:

01 Pohjanmaa
02 Hämeenmaa
03 Turunmaa
04 Karjala.

Näin sen kuuluu mennä. Yllätykseksi se, että Karjala tulee ensimmäisenä uunista ulos? :)
Oma veikkaus olisi kuitenkin Uudenmaan uudelleennimeäminen loppuelinkaarekseen (Juminda olisi muuten aika messevä nimi miinalaivalle) ja vanha kunnon Pohjanmaa-Hämeenmaa-Turunmaa-Uusimaa -nelikko LV2020:nä.

Karjala voisi sitten olla sen seuraavan alusluokan nimi. Tähän jäisi niminä vielä historiallisiin maakuntiin viitaten Karjala ja Satakunta (ja Lappi ja Savo, mutta jälkimmäisessä on ne Savo Islandiin liittyvät ongelmat).
 
Oma veikkaus olisi kuitenkin Uudenmaan uudelleennimeäminen loppuelinkaarekseen (Juminda olisi muuten aika messevä nimi miinalaivalle) ja vanha kunnon Pohjanmaa-Hämeenmaa-Turunmaa-Uusimaa -nelikko LV2020:nä.

Karjala voisi sitten olla sen seuraavan alusluokan nimi. Tähän jäisi niminä vielä historiallisiin maakuntiin viitaten Karjala ja Satakunta (ja Lappi ja Savo, mutta jälkimmäisessä on ne Savo Islandiin liittyvät ongelmat).
Uusimaa on se näistä, mikä voi jäädä ulos.
 

Tuosta jutusta poimittua:

Mutta mistä laivoille nimet?
Matkustajalaivoille nimillä on erityisen suuri merkitys ja nimiä harkitaan aina tarkkaan.
Samalla tavalla merivoimat voisi nyt käyttää tilaisuutta hyväkseen ja kirkastaa brändiään.

Merivoimien entinen komentaja Veijo Taipalus päätti vuonna 2017 eli hyvissä ajoin ennen jo uusien laivojen rakentamispäätöstä, että tulevien korvettien luokkanimi on Pohjanmaa. Nimestä järjestettiin merivoimissa nimikilpailu.

Uusien alusten kanssa on usein menetelty niin, että ensimmäisenä valmistuva saa nimekseen luokkanimen.
Kolme vuotta sitten Taipalus totesi kuitenkin, että tällä kertaa voidaan menetellä toisinkin.

– Perinteistä voidaan hyvinkin poiketa, vahvistaa myös merivoimien viestintäpäällikkö Annele Apajakari.

Myös Turussa sijaitsevan Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen on sitä mieltä, että mikään ei estä antamasta korveteille kokonaan uusia nimiä

– Koska kyseessä on kokonaan uusi alusluokka, voidaan lähteä ihan uusille urille.

Pohjalaisten ei siis vielä kannata iloita oman maakunnan nimisestä aluksesta merivoimien eturivissä.

Laivoille voidaan antaa täysin uusia nimiä tai noudattaa vanhoja perinteitä, joita riittää.

Nimikilpailu

Merivoimien viestintäpäällikkö Annele Apajakari ei pidä mitenkään mahdottomana, että korvettien nimistä järjestetään nimikilpailu, ainakin merivoimien sisällä.

Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen kertoo, että merivoimat on kerran järjestänyt myös avoimen nimikilpailun. Se järjestettiin Laivastolehdessä, kun fregatti Oldenburg hankittiin Suomeen koulutuslaivaksi 1930-luvulla. Voittajanimi oli Suomen Joutsen.

Veronmaksajat saattaisivat olla kiinnostuneita kilpailemaan korvettien nimistä, etenkin kun niiden hinta on 1,3 miljardia euroa.

Viime kädessä korvettien nimestä päättää kuitenkin merivoimien komentaja
 

Tuosta jutusta poimittua:

Mutta mistä laivoille nimet?
Matkustajalaivoille nimillä on erityisen suuri merkitys ja nimiä harkitaan aina tarkkaan.
Samalla tavalla merivoimat voisi nyt käyttää tilaisuutta hyväkseen ja kirkastaa brändiään.

Merivoimien entinen komentaja Veijo Taipalus päätti vuonna 2017 eli hyvissä ajoin ennen jo uusien laivojen rakentamispäätöstä, että tulevien korvettien luokkanimi on Pohjanmaa. Nimestä järjestettiin merivoimissa nimikilpailu.

Uusien alusten kanssa on usein menetelty niin, että ensimmäisenä valmistuva saa nimekseen luokkanimen.
Kolme vuotta sitten Taipalus totesi kuitenkin, että tällä kertaa voidaan menetellä toisinkin.

– Perinteistä voidaan hyvinkin poiketa, vahvistaa myös merivoimien viestintäpäällikkö Annele Apajakari.

Myös Turussa sijaitsevan Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen on sitä mieltä, että mikään ei estä antamasta korveteille kokonaan uusia nimiä

– Koska kyseessä on kokonaan uusi alusluokka, voidaan lähteä ihan uusille urille.

Pohjalaisten ei siis vielä kannata iloita oman maakunnan nimisestä aluksesta merivoimien eturivissä.

Laivoille voidaan antaa täysin uusia nimiä tai noudattaa vanhoja perinteitä, joita riittää.

Nimikilpailu

Merivoimien viestintäpäällikkö Annele Apajakari ei pidä mitenkään mahdottomana, että korvettien nimistä järjestetään nimikilpailu, ainakin merivoimien sisällä.

Forum Marinumin tutkija Mikko Meronen kertoo, että merivoimat on kerran järjestänyt myös avoimen nimikilpailun. Se järjestettiin Laivastolehdessä, kun fregatti Oldenburg hankittiin Suomeen koulutuslaivaksi 1930-luvulla. Voittajanimi oli Suomen Joutsen.

Veronmaksajat saattaisivat olla kiinnostuneita kilpailemaan korvettien nimistä, etenkin kun niiden hinta on 1,3 miljardia euroa.

Viime kädessä korvettien nimestä päättää kuitenkin merivoimien komentaja
Veijo Taipalusta lukuunottamatta tässä siteerattujen henkilöiden mielipide on aivan vain yksittäisen henkilön suustaan päästämää, eikä niillä ole juurikaan arvoa.

Taipaluksen kotiinpäinveto (vaasalainen) oli sangen erikoista. Loogisesti alusluokan nimi olisi pitänyt olla "Turunmaa"-luokka, koska nyt ensimmäistä kertaa tykkiveneiden jälkeen valmistetaan Suomessa oikea etulinjan pintataistelualus. Ja perinteet on tässä kohtaa HYVINKIN tärkeitä. Niin ne on muissakin laivastoissa. Katsokaapa vaikka, kuinka monta "Nautilusta" on ollut USN:ssa.

Tässäkin sekoillaan ja spekuloidaan aivan järjettömästi. Me kaikki, jotka asiasta oikeasti jotain ymmärtää strategisessa, taktisessa ja historiallisessa perspektiivissä, tiedämme kyllä mitkä nimen ja kylkinumerot näihin aluksiin kuuluvat.

Itse puhun myös yli 4000 tonnin jokaiseen dimensioon taistelevasta aluksesta "fregattina". Korvetti on korkeintaan 2000 tonnia ja vain kahteen dimensioon taisteleva alus. Esim K-130 tai Visby. Tällekin asiantuntijapiireissä ainakin hymyillään, jos ei nyt suoraan naureta.
 
Veijo Taipalusta lukuunottamatta tässä siteerattujen henkilöiden mielipide on aivan vain yksittäisen henkilön suustaan päästämää, eikä niillä ole juurikaan arvoa.
Ei tälläkään ole sen suurempaa arvoa mutta olen ehkä vähän "kysy yleisöltä" vaihtoehtoa vastaan ihan perustellusti jos BoatyMcBoatface-aluksen nimitys episodista ei ole mitään opittu. :D

 
Ei tälläkään ole sen suurempaa arvoa mutta olen ehkä vähän "kysy yleisöltä" vaihtoehtoa vastaan ihan perustellusti jos BoatyMcBoatface-aluksen nimitys episodista ei ole mitään opittu. :D

- Paavo Väyrynen.
Perustelut: Tuhoutumaton, vihollinen luulee, että on uponnut, kunnes ponnahtaa pinnalle kuin korkki, täysin ehjänä.

Edit: ai niin ne muut.
Paavo Väyrynen II
Paavo Väyrynen III
Paavo Väyrynen IV
Kui ihmeessä sä nyt tuollaista mieltä voit olla :) :rolleyes:

Hauskinta oli, että tuon YLE:n jutun kommenteissa oli hyvin paljon samantyyppinen ehdotus.
 
Tässäkin sekoillaan ja spekuloidaan aivan järjettömästi. Me kaikki, jotka asiasta oikeasti jotain ymmärtää strategisessa, taktisessa ja historiallisessa perspektiivissä, tiedämme kyllä mitkä nimen ja kylkinumerot näihin aluksiin kuuluvat.
Väinämöinen, Joukahainen, Lemminkäinen ja Kullervo?

Ilmarisen antaisin rauhassa jatkaa ikuista partiotaan, ainakin vielä parin sukupolven ajan. Vaikka ei vihollisen aseiden vuoksi uponneiden laivojen nimien uusiokäyttöä olekaan maailmalla juuri paheksuttu.
 
Ottamatta nyt kantaa merivoimien ja sotalaivojen nimeämisperinteisiin (kun en niitä tunne), niin tuossa YLE:n jutussa mielenkiintoista oli mielestäni tämä asia:

Veronmaksajat saattaisivat olla kiinnostuneita kilpailemaan korvettien nimistä, etenkin kun niiden hinta on 1,3 miljardia euroa.
(korjataan korvetti-> fregatti)


Jos Laivue2020 laivoista julkistettaisiin oikeasti Suomalaisille nimeämiskilpailu ( tosin varmaankin tietyin nimeämisehdoin) toisihan se ikään kuin merivoimat ja Laivue2020 laivat lähemmäksi ja tutummaksi koko kansaa ja veronmaksajia jotka kalliit laivat loppupelissä maksavat.

Kovin on merivoimat ja sotalaivat kaukaisia keski-, itä- ja pohjois-suomessa asuville ihmisille jos vertaa asiaa maa- ja ilmavoimiin.

Saattaisipa esim. nimiehdotus: Niinistö (jolla oli kansalaisten keskuudessa suuri kannatus ja joka osaltaan luotsasi Suomea NATOon) saada ihmisiltä paljonkin ääniä.
 
Ottamatta nyt kantaa merivoimien ja sotalaivojen nimeämisperinteisiin (kun en niitä tunne), niin tuossa YLE:n jutussa mielenkiintoista oli mielestäni tämä asia:

Veronmaksajat saattaisivat olla kiinnostuneita kilpailemaan korvettien nimistä, etenkin kun niiden hinta on 1,3 miljardia euroa.
(korjataan korvetti-> fregatti)


Jos Laivue2020 laivoista julkistettaisiin oikeasti Suomalaisille nimeämiskilpailu ( tosin varmaankin tietyin nimeämisehdoin) toisihan se ikään kuin merivoimat ja Laivue2020 laivat lähemmäksi ja tutummaksi koko kansaa ja veronmaksajia jotka kalliit laivat loppupelissä maksavat.

Kovin on merivoimat ja sotalaivat kaukaisia keski-, itä- ja pohjois-suomessa asuville ihmisille jos vertaa asiaa maa- ja ilmavoimiin.

Saattaisipa esim. nimiehdotus: Niinistö (jolla oli kansalaisten keskuudessa suuri kannatus ja joka osaltaan luotsasi Suomea NATOon) saada ihmisiltä paljonkin ääniä.
Kyllä presidentit on varattu ydinkäyttöisille lentotukialuksille ja sukellusveneille Suomenkin laivastossa :cool:
 
Helsinkiin on tullut mielenkiintoinen Espanjalainen sotalaiva :

https://en.wikipedia.org/wiki/Spanish_landing_helicopter_dock_Juan_Carlos_I

Toisin kuin tulevassa Suomi laiva niin tässä on nykyaikainen potkurijärjestelmä. SiPod joka taitaa olla Siemensin tekeleitä.
Toki ongelmia tuossa Siimensin laitteessa taitaa olla :

https://turdef.com/article/tcg-anadolu-may-not-experience-the-same-problems-as-juan-carlos-i

Mutta ratkaisuna on korvata ne Suomalaisilla vastaavilla laitteilla:

https://www.marinelink.com/news/spanish-warship-set-propulsion-refit-504877

Näitä ilmeisesti käyttää myös Ranskalaiset jossakin uusimmissaan sotalaivoissaan.

Josta tulee mieleen miksi muut luottaa Suomalaisiin laitteisiin mutta ei Suomen puolustusvoimat?

Kas kun tuo laiva ei mennyt suoraan Vuosaareen kun ymmärtääkseni ne Suomi podit tehdään siellä.
 
Josta tulee mieleen miksi muut luottaa Suomalaisiin laitteisiin mutta ei Suomen puolustusvoimat?
Haluaisin tietää, keitä nämä "muut" ovat? Tietääkseni azipodeja ei käytetä eikä ole suunniteltu lähitulevaisuudessa käytettäviksi minkään maan fregateissa, korveteissa tai hävittäjissä.

Nyt ei saa sekoittaa kaikenmaailman erikoisaluksia taistelualuksiin. Suomessa podeja löytyy kyllä mm. Louhesta ja VL Turvasta.
 
Back
Top