Laivue 2020

1721478107559.png
1721478137305.png

Hyvä, nyt selvisi. Eli ei Jones mutta tuo 14 USC pykälä 1151 vaikutus Coast Guardiin. Jonka senkin voi national security interestin julistuksella ohittaa pressa.
Sitten oli jo seuraavalla sivulla ehditty tuota Kanada-USA-Suomi ICE Pactin vaikutusta povata.
 
Kiitos @magitsu tuosta ylläolevasta!

USA:ssa ainakin on käyty paljonkin poliittista keskustelua liittyen laivojen tilaamiseen ulkomailta, mutta en muista nyt yht'äkkiä oliko kyse mistä; JonesAct tai USCG.
Noi poliittiset sopimukset, jotka ei sinänsä takaa mitään on kuitenkin vahvempi osoitus, että (poliittinen)tulppa laivan tilaamiselle voisi olla poistumassa.

Rakensihan Venäjäkin Viipurin telakalla laivoja joista 2/3 tehtiin todellisuudessa Helsingissä. Tämä ihan puhtaasti politiikan ja pragmatiikan kättely. Ehkä jotain vastaavaa tulossa pohjois-amerikastakin, eli tehdään siellä ja täällä samaan aikaan.
 
Niin riippuuu tosiaan minkälaiset odotukset alkujaan on ollut ja loppukaneettina kevättä odotellessa jättää mukavasti tulkinnan varaa 😂
Olisi kyllä hauska kun telakka jotain uutisoisi rakentamisen edistymisestä. Ei se mitään aluksen suorituskyvystä paljasta jos jotain kerrottaisiin ja jokunen kuva lohkoista/vast julkaistaisiin. Vähän samaan tyyliin kuin britit tekee Type-26:n kanssa.

 
– Mahdollisista tilaajista on pitkä lista, mutta projektit ovat vasta kädenpuristusasteella, hän kuvaa tilannetta.
Kuulemma käsipäivää anneltu kovasti...
Tämä uudehko huomio.
Hän muistuttaa, ettei kaupallinen telakka voi neuvotella tilauksista suoraan. Sotalaivoista neuvottelut tapahtuvat aina valtiollisella tasolla. Nieminen vakuuttaa, että Nato-kumppaneilla on kiinnostusta raumalaiseen erikoisosaamiseen.
**
Nyt kaikki sujuu, mutta laivojen rakennusvaiheeseen päästiin kaksi vuotta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.

– Suunnitteluun vaikutti, että tilaukseen tuli koko ajan lisäyksiä. Lisäksi laivat ovat uudentyyppisiä. Näitä ei ole rakennettu ennen, Stig Gustavson listaa.

Ensimmäisen sotalaivan runko alkaa olla valmis.

– Kun vuodenvaihteen jälkeen laiva valmistuu, siihen asennetaan sotakalustoa. Se ei ole enää meidän työtämme, Gustavson kertoo.
 

Kuulemma käsipäivää anneltu kovasti...
Tämä uudehko huomio.

**
"Ensimmäisen sotalaivan runko alkaa olla valmis."

"– Kun vuodenvaihteen jälkeen laiva valmistuu, siihen asennetaan sotakalustoa. Se ei ole enää meidän työtämme, Gustavson kertoo."


Hyvinhän tuo taitaa mennä, kun alkuun päästiin.
 

Kuulemma käsipäivää anneltu kovasti...
Tämä uudehko huomio.

**
Hiukan hämmentyneenä luen tätä juttua. Kuka sen taistelujärjestelmän asentaa, jos ei telakka (tai tässä verkostotelakan tapauksessa joku sen alihankkija)?

Viennistä olen ehdottomasti sillä kannalla, että jos oikein osataan toimia, kauppoja syntyy.
 
Eiköhän SAABilta tule asentajat, tuleekohan se tutkamasto Raumalle vai meneekö korvetti Ruotsiin, kun on siihen asti valmistunut että voi lähtee liikkeelle.

Enpä kyllä itse usko tuollaiseen. Ei niillä mitään tuollaista asentajaporukkaa ole. Mitä ne ois tehneet viimeiset 7 vuotta kun Saabin laitteita ei ole minnekään asennettu?
Lisäksi VLS, tykki, harhamaalinheittimet jne jne eivät tule Saabilta. Lähimmät VLS-integraatiot Saabin toimesta on Thaimaassa ja Australiassa, jossa paikallinen työvoima teki hommat. Asennus oli telakan hommia USA:n tukemana.
 
Hiukan hämmentyneenä luen tätä juttua. Kuka sen taistelujärjestelmän asentaa, jos ei telakka (tai tässä verkostotelakan tapauksessa joku sen alihankkija)?

Viennistä olen ehdottomasti sillä kannalla, että jos oikein osataan toimia, kauppoja syntyy.
Eikös Patria ole ollut tuossa RMC:n kumppanina mukana alusta lähtien? Ehkä taistelujärjestelmien integrointi menee enemmän heidän tontille.
 
Eikös Patria ole ollut tuossa RMC:n kumppanina mukana alusta lähtien? Ehkä taistelujärjestelmien integrointi menee enemmän heidän tontille.
Ei. Ei järjestelmää osaa integroida kukaan muu kuin sen ytimen (CMS, Combat Management System ja tässä tapauksessa se on Saab) toimittaja. Mutta asentaminen paikalleen on eri asia. Minusta kyllä laivanrakennuksessa yleensä telakka asentaa kaikki laitteet alukseen. Virtojen kytkeminen ja käyttöönotto (Setting to Work) ja testaus on sitten järjestelmän toimittajan heiniä. Tuo artikkeli on tässä kohtaa outo, ehkä käsitteet hiukan sekaisin, ei olisi 1. kerta...
 
Ei. Ei järjestelmää osaa integroida kukaan muu kuin sen ytimen (CMS, Combat Management System ja tässä tapauksessa se on Saab) toimittaja. Mutta asentaminen paikalleen on eri asia. Minusta kyllä laivanrakennuksessa yleensä telakka asentaa kaikki laitteet alukseen. Virtojen kytkeminen ja käyttöönotto (Setting to Work) ja testaus on sitten järjestelmän toimittajan heiniä. Tuo artikkeli on tässä kohtaa outo, ehkä käsitteet hiukan sekaisin, ei olisi 1. kerta...

Ei ole telakka joka asentaa taistelu järjestelmät, mennee samalla tavalla kuin Hamina-luokan MLU:saa.
 
Ei ole telakka joka asentaa taistelu järjestelmät, mennee samalla tavalla kuin Hamina-luokan MLU:saa
Kenen asentajat ne siellä oli?

RMC:llähän taitaa olla aika vähän omia asentajia jo lähtökohtaisesti kun se on omien nettisivujen mukaan sillä on vain 300 asiantuntijaa ja kaikki fyysinen työ tehdään yli 20 verkostoyrityksen kanssa. Oliskin mielenkiintoista tietää, että KUKA osaa taistelujärjestelmän asentamisen ja sen asentamisen suunnittelun? Se kun on kuin yö ja päivä suhteessa tavallisen laivan laitteiston (koneisto-, sähkö-, HVAC-, merenkulku- ja viihdejärjestelmien) asentamiseen nähden. :)

 
Viimeksi muokattu:
Hiukan hämmentyneenä luen tätä juttua. Kuka sen taistelujärjestelmän asentaa, jos ei telakka (tai tässä verkostotelakan tapauksessa joku sen alihankkija)?

Viennistä olen ehdottomasti sillä kannalla, että jos oikein osataan toimia, kauppoja syntyy.
Mielenkiintoista katsoa, mihin johtaa, kun USA:ssa on keskusteltu telakkateollisuuden riittämättömyyden vuoksi sota-alusten ostamisesta ulkomailta. Ei ole enää niin kaukaa haettua, että USA hankkisi pidennetylle toiminta-ajalle muokattuja Pohjanmaita Rauman telakalta, heillä on Ruotsin ja Kanadan lisäksi tarvetta jäiden kanssa pärjäävälle alukselle. Kanadallakin voi tulla brittien tapaan mieleen vaihtaa osa aluksista halvempiin, kun alkavat kaivaa kuvetta 15 kpl "made in Canada"-hinnoitellun hävittäjän hankintaan. Ja jäänmurtajat päälle.
 
Mielenkiintoista katsoa, mihin johtaa, kun USA:ssa on keskusteltu telakkateollisuuden riittämättömyyden vuoksi sota-alusten ostamisesta ulkomailta. Ei ole enää niin kaukaa haettua, että USA hankkisi pidennetylle toiminta-ajalle muokattuja Pohjanmaita Rauman telakalta, heillä on Ruotsin ja Kanadan lisäksi tarvetta jäiden kanssa pärjäävälle alukselle. Kanadallakin voi tulla brittien tapaan mieleen vaihtaa osa aluksista halvempiin, kun alkavat kaivaa kuvetta 15 kpl "made in Canada"-hinnoitellun hävittäjän hankintaan. Ja jäänmurtajat päälle.
Niin, henkkoht haluaisin, että kaikki voitava tehtäisiin sen eteen, että vientiä tulisi. Pienin muutoksin alus sopii monelle.
 
Häkkänen 26:00 kohdasta Laivueesta. 27:20 kohdasta vientipotentiaalista.
 
Häkkänen 26:00 kohdasta Laivueesta. 27:20 kohdasta vientipotentiaalista.
Kovin oli kuitenkin vaisua tekstiä. Selvää on esim se, että isot Nato-maat + Hollanti ostaa vain omilta telakoilta. Kyllä markkinat on haettava köyhemmistä maista, joilla ei enää ole varaa saksalaiseen hintatasoon.
 
Kyllä markkinat on haettava köyhemmistä maista, joilla ei enää ole varaa saksalaiseen hintatasoon.
Paluu vanhaan hyvään aikaan, jolloin suomalaiset telakat yrittivät myydä kotimaisten projektien jälkimainingeissa sotalaivoja toinen toistaan epämääräisempiin maihin?
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top