Laivue 2020

Paluu vanhaan hyvään aikaan, jolloin suomalaiset telakat yrittivät myydä kotimaisten projektien jälkimainingeissa sotalaivoja toinen toistaan epämääräisempiin maihin?
Jospa epämääräiset maat voisivat olla tällä kertaa enemmän luokkaa Kreikka, Portugal, Ruotsi ja Baltian-maat (mahdollisesti Norja jos EPC menee ihan vituiksi) kuin Kolumbia...

Kreikalla on tarvetta uusia mm Elli-luokka (tällä hetkellä heillä kiikareissa rahapulan vuoksi käytettyä), Portugalilla happanee jossain kohdin Karel Doormanit käsiin (uudet alukset olleet muutenkin melko surkeaa OPV tasoa, joten tarve taistelualukselle olisi) ja Ruotsista foorumilla onkin jo puhuttu.

Sanokaa minun sanoneeni, että kun ensimmäinen Pohjanmaa on kovassa ajossa ja ECP laahaa piirrustuspöydällä tai on muotoutunut $700milj. ulkovartiolaivaksi, niin kummasti alkaa Suomalainen telakkateollisuus kiinnostamaan myös "suurten NATO-maiden laivastoja".
 
Sanokaa minun sanoneeni, että kun ensimmäinen Pohjanmaa on kovassa ajossa ja ECP laahaa piirrustuspöydällä tai on muotoutunut $700milj. ulkovartiolaivaksi, niin kummasti alkaa Suomalainen telakkateollisuus kiinnostamaan myös "suurten NATO-maiden laivastoja".
Ei, vaan kun nyt ollaan NATO:ssa niin kaupat ovat mahdollisia myös natomaihin.
Onhan Suomen telakkateollisuus ollut huippuluokkaa aina (?) mutta pieni "itsenäinen" valtio, joka kumartanut ja nuollut ryssiä toisen maailmansodan jälkeen ei ehkä ole ollut kiinnostavin kauppakumppani natomaille.
 
Ei, vaan kun nyt ollaan NATO:ssa niin kaupat ovat mahdollisia myös natomaihin.
Onhan Suomen telakkateollisuus ollut huippuluokkaa aina (?) mutta pieni "itsenäinen" valtio, joka kumartanut ja nuollut ryssiä toisen maailmansodan jälkeen ei ehkä ole ollut kiinnostavin kauppakumppani natomaihin
Tavallisen telakkateollisuuden perinne on lähes arvoton oikeaa taistelualusta tehtäessä. Se EI OLE vaan vene, johon on lykätty pari pyssyä (kuten Suomen aiemmat sota-alukset ovat usein olleet) vaan kaikkiin yksityiskohtiinkin menevien monimutkaisten teknisten ratkaisujen lopputulos.

Ihan eri asia kuin tavallinen matkustaja-autolautta, tutkimusalus tai jäänmurtaja.
 
Paluu vanhaan hyvään aikaan, jolloin suomalaiset telakat yrittivät myydä kotimaisten projektien jälkimainingeissa sotalaivoja toinen toistaan epämääräisempiin maihin?
No, en minä Chileä ja Argentiinaa (esim) pidä minään "epämääräisenä" maana. Ihan vaan maana. Norja ja Portugali voisi tulla kyseeseen Nato-maista, ei omaa sotalaivanrakennusteollisuutta suojattavana.
 
No, en minä Chileä ja Argentiinaa (esim) pidä minään "epämääräisenä" maana. Ihan vaan maana.
Mietin ennemminkin noita projektin tasolle jääneitä, joista yhdenkin projektikuvaus päättyi jotakuinkin toteamukseen "tuskinpa tälle tekeleelle olisi edes myönnetty vientilupaa". Saddamin jahti sentään saatiin toimitettua. No, menneet ovat menneitä; luonnollisesti toivon menestystä meriteollisuudellemme tässä hankkeessa.
 
Kovin oli kuitenkin vaisua tekstiä. Selvää on esim se, että isot Nato-maat + Hollanti ostaa vain omilta telakoilta. Kyllä markkinat on haettava köyhemmistä maista, joilla ei enää ole varaa saksalaiseen hintatasoon.
Onko niillä varaa suomalaiseen hintatasoon vai mennäänkö niissäkin sitten mielumin aasialaisella hintatasolla?
 
Sanoisin, että ennen on vientimarkkinoista aika turha puhua kun ainuttakaan uutta alusta ei ole edes vielä vesillä saati hyväksyttynä operatiiviseen käyttöön. Lopullinen hintalappu on arvailujen varassa. Projektissa on ollut haasteita ja vieläkään ei ole varmaa, että onko RMC Defense kuivalla maalla vai meinaako koko hoito mennä selvitystilaan. Kyllä ne vientimarkkinatkin tilannetta seuraa. Eikä RMC Def pystyisi vuosikausiin edes uutta projektia aloittamaan. Sen jälkeen kysymykseksi nousee pienehkön telakan kyky rahoittaa projektia. Nyt on valtio takuumiehenä mutta onko ulkopuolisilla haluja lähteä vastaavaan kuvioon mitä nyt on tehty?
 
Onko niillä varaa suomalaiseen hintatasoon vai mennäänkö niissäkin sitten mielumin aasialaisella hintatasolla?
No, jos nyt näyttää siltä, että yhden "Pohjanmaan" hinnaksi tulee yhteensä (GFE:t ml) n. 400 miljoonaa euroa, niin jos siihen laittaa 100:sen lisää, olisi hinta 500 miljoonaa. Vastaava Saksasta olisi 800. Ehkä Espanjasta saisi samaa luokkaa Suomen kanssa olevan tarjouksen ja heillä on vahva tarina takana.
Aasiassa ei sitä synny lainkaan. "Mogami" -luokka olisi lähellä, mutta ei kestä jäitä (voi olla Chilellekin myyntivaltti). Muutoin kyllä tekee saman ja on hiukan isompikin. Sen sopimushinta oli n. 450 USD (+GFE:t?) vuonna 2017. Veikkaan jotain 650 - 700 miljoonaa/alus nykyään.
 
Edelleen jäi arvoitukseksi mitä ovat nuo Sea Giraff 4A:n yläpuolella olevat neliön muotoiset kohdat.

IFF-antenni on varmaan kelvollinen arvaus. Lentopostissa juttua tutkan maaversiosta, Giraffe 4A.

"Varsinaisen tutka-antennin alapuolella oli Gotlannin harjoituksessa vielä tasapainottaja, joka korvautuu tuotantomallissa IFF-anturilla (Identification Friend or Foe eli omakonetunnistus). Luvassa on myöhemmin myös ns. Mode-C ja Mode-S -vastaanottimet."

main.php


 
MAN näyttää käyvän kaupaksi myös muualla hankkeisiin, ei ollut köyhän valinta MTU:n puutteessa.
****
Mielenkiintoinen kommentti, joka vihjaa kuinka mahdollisesti hyödyllinen suomalainen logistiikka-alus voisi olla SNMG:lle Pohjanmaiden ohella.
 
Viimeksi muokattu:
MAN näyttää käyvän kaupaksi myös muualla hankkeisiin, ei ollut köyhän valinta MTU:n puutteessa.
Sama voimalaitospaketti on myös kuudessa laivastolle rakennetussa aluksessa. Teknisesti näillä keskinopeilla dieselmoottoreilla ei toki ole paljoakaan yhteistä Pohjanmaiden nopeakäyntisten pääkoneiden kanssa, mitä nyt valmistaja on sama. Tehoa tuplaten, painoa nelinkertaisesti.
 
Mitä mitä minun vanhan insinöörin silmät oikein näkevätkään. Onko se jäsen Analysti joka on hämmentynyt ylen toimittajan kirjoitelmista.

No asiaan mennäkseni niin kuten aikaisemminkin mainittu niin toimittajien kirjoituksia ei koskaan voi ottaa kovin vakavasti. Ne on kuitenkin vaan toimittelijan näkemyksiä siitä vähästä asiasta mitä heille on voinut sanoa.

Mitä tulee kokonais hinta arvioihin niin tuskin Suomalaisten alihankinta toimittajin hinnat oleellisesti poikkeaa Saksan hinta tasosta. Joten veikkaan kovasti että kun nuo on valmiin hinta on melko sama kuin Saksassa.
 
Mitä tulee kokonais hinta arvioihin niin tuskin Suomalaisten alihankinta toimittajin hinnat oleellisesti poikkeaa Saksan hinta tasosta. Joten veikkaan kovasti että kun nuo on valmiin hinta on melko sama kuin Saksassa.

Ei se saksalaisen työn hinta tässä ole ongelma vaan täysin sekasin oleva hankitabyrokratia.

Mielenkiintoinen muuten tuo Alankomaiden merivoimien valitsema Barak-ER kahdelle alukselle. Miten lie tuohon päätyneet?
 
Mielenkiintoinen muuten tuo Alankomaiden merivoimien valitsema Barak-ER kahdelle alukselle. Miten lie tuohon päätyneet?
Varmaan ainoa saatavilla oleva konttilaukaistava ITO tällä hetkellä. Huhua myös riippuen lähteistä, että Stunner ei olisi täyttänyt Alankomaiden vaatimuksia ja täten päätyivät Barakiin.

Barak valitseminen tarkoittaa myös, että kyseinen ohjus integroidaan De Zeven Provincien-luokkaan (sensori ja cms tasolla), koska oletetusti ne toimivat tuon lavetin maalinosoittimina.

Oma haaveeni meri-stunnerista ei siis välttämättä ollut kaukana...
 
Vai onko kyse vain siitä, että Barak on jo integroitu niin moneen merialustaan (Intia, Israel), että aikataulu- ja kustannusriskit on jo historiaa vs. linko. MX on lisäksi maa-alustalla Azerbaidzhanissa ja Marokossa, pian myös Slovakiassa.
Linko on vain Israelissa ja maa-alustalla, lisäksi sen vientikelpoisuudesta ei tiennyt varmuudella kukaan ennen kuin USA myönsi luvan Suomelle.


MF-STAR = Magen Adir
BARAK MX = Ra’am Adir
(3kk vanha promovideo)
 
Viimeksi muokattu:
Varmaan ainoa saatavilla oleva konttilaukaistava ITO tällä hetkellä. Huhua myös riippuen lähteistä, että Stunner ei olisi täyttänyt Alankomaiden vaatimuksia ja täten päätyivät Barakiin.

Barak valitseminen tarkoittaa myös, että kyseinen ohjus integroidaan De Zeven Provincien-luokkaan (sensori ja cms tasolla), koska oletetusti ne toimivat tuon lavetin maalinosoittimina.

Oma haaveeni meri-stunnerista ei siis välttämättä ollut kaukana...
Secret Projects-foorumilla joku esitti, että seitsemän provinssin fregattien käyttämä SM-2 block 3A-ohjus ei ole enää tuotannossa, ja sen korvannut SM-2 block 3C ei ole yhteensopiva noiden tulenjohtojärjestelmän kanssa. Eli vähintäänkin uuden ohjuksen integrointi olisi ollut pakko tehdä joka tapauksessa. Sekä SM-2 block 3C että Barak-8ER ovat aktiivitutkahakupäällä varustettuja, joten valinnan lienee ratkaissut hinta ja/tai toimitusaikataulu.

 
Nyt menee MERIVE:ssä kahvit väärään kurkkuun! 💣⚓💀
Portugalin Merivoimien amiraali Henrique Gouveia e Melonin mukaan teknologia kehittyy nyt niin nopeasti, että merivoimissa ei pitäisi investoida perinteisiin ja nopeasti vanhentuviin systeemeihin
Iltalehti kysyi Portugalissa pidettyjen REPMUS 24- Nato-harjoitusten yhteydessä Portugalin Merivoimien esikuntapäälliköltä, amiraali Henrique Gouveia e Melolta, tekeekö Suomi virheen hankkiessaan kalliit korvetit tai fregatit Itämerelle?

Amiraalin mukaan asiaa on vielä tässä vaiheessa vaikea tarkasti arvioida. Sen ratkaisee oikeastaan yksi asia.

–Jos korvetit tai fregatit rakennetaan vanhanaikaisesti, silloin minun vaatimaton mielipiteeni Portugalin laivaston komentajana on, että investoidaan perinteisiin systeemeihin, joka vanhentuvat muutamassa vuodessa, amiraali sanoo.

Hänen mukaansa Ukrainan toimet Mustallamerellä osoittavat, että ”sodankäynti muuttuu” ja siksi tulevaisuuden laivaston konsepti pitää pohtia uusiksi ja yhdistää perinteisiä kykyjä uusiin asymmetrisiin kykyihin, joita amiraalin mukaan pitäisi nyt suosia.
Amiraali selittää innostuneesti Portugalin uuden drooneja varten rakennettavan lentotukialuksen mahdollisuuksista.

–Droonit voidaan levittää merialueelle ja ne voivat tehdä lähes kaiken työn. Laiva suojaa ja tukee drooneja logistisesti, ja jos jotain epäilyttävää havaitaan, silloin jo valmiiksi alueella oleva laiva voi toimia, amiraali kertoo.

Hän myöntää, että pienellä Itämerellä ongelmat ja haasteet hieman erilaisia kuin laajalla Atlantin valtamerellä, joka on Portugalin ”kotimeri”.

–Olen tehnyt töitä myös Itämerellä, joka on täysin toisenlainen alue, joten en voi sanoa lopullisesti, mikä on paras tie Suomelle, Gouveia e Melo päättää.
(eiköhän kyse ole silti perinteisestä eli, että muutos yliarvioidaan lyhyellä aikavälillä ja aliarvioidaan pitkällä)
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top