Se olisi hyvä kompromissi. Toki voidaan puhua ihan fregatteinakin.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Se olisi hyvä kompromissi. Toki voidaan puhua ihan fregatteinakin.
Britit tosiaan kutsui noita (Deutschland-luokkaa) taskutaistelulaivoiksi osin pilkatakseen ja osin kunnioittaen, koska he tiesivät kyllä, että ne 6 280 millistä ampuu kauas ja tarkasti. Vieraillessaan Espanjan sisällissodassa ne ei ihan täyttä kykyään näyttäneet, mutta sitten Itämerellä 1944 - 1945 kun ne tukivat maavoimien taisteluja, niin joka kerta kun ne puuttuivat peliin puna-armeijan rynnäkkö kyllä hiipui... Ne olivat myös yhdet ensimmäiset sotalaivat varustettuna tutkalla. Tykistön tulenjohto oli saksalaiseen tapaan tarkkaa ja valmistelut tehtiin aina huolella.
Jos Suomen Pohjanmaa-luokkaa joku kutsuisi tasku-fregatiksi pilkatakseen, niin ei oikein uppoa. Esim Meko-200 -fregatteihin nähden ne ovat jopa paremmin suunniteltu ja voimakkaampia.
Panssari Salama
Respected Leader
Vaikka olenkin naureskellut tälle luokitus saagalle, niin kai lopulta kauneus on katsojan silmissä. Jos fregatin rajauksen vetää kykyyn partioida ja saattaa pitkiä etäisyyksiä myös valtamerillä, niin toki se puoltaisi korvettiluokitusta näille kai etupäässä Itämeren olosuhteisiin suunnitelluille aluksille.
Wiki sekin osaltaan toteaa toisaalta-toisaalta ja että päällekkäisyyksiä luokituksessa on, joten mikäs siinä. Lihavointi minun:
Wiki sekin osaltaan toteaa toisaalta-toisaalta ja että päällekkäisyyksiä luokituksessa on, joten mikäs siinä. Lihavointi minun:
Modern corvettes
[edit]
Korean Pohang-class corvette
Modern navies began a trend in the late 20th and early 21st centuries of building corvettes geared towards smaller more manoeuvrable surface capability. These corvettes have displacements between 550 and 3,310 short tons (500 and 3,000 t) and measure 55–128 m (180–420 ft) in length. They are usually armed with medium- and small-calibre guns, surface-to-surface missiles, surface-to-air missiles (SAM), and anti-submarine weapons.
Many can accommodate a small or medium anti-submarine warfare helicopter, with the larger ones also having a hangar. While the size and capabilities of the largest corvettes overlap with smaller frigates, corvettes are designed primarily for littoral deployment while frigates are ocean-going vessels by virtue of their greater endurance and seaworthiness
.jpg)
Panssari Salama
Respected Leader
Jos englanninkielistä Wikiä käyttää ikään kuin enemmän puolueettomaan näkemykseen, niin Pohjanmaa-luokan artikkeli sisältää kappaleen, jossa käsitellään tätä luokituskritiikkiä. Samat perustelut siellä: koko kasvoi, koska jääluokitus, voimansiirto, merimiinojen laskukyky, ja korvetti koska Itämeren olosuhteisiin.
En ollut huomannut julkisuudessa, mutta tottakai Yrttiaho oli nostanut eduskunnassa meteliä tästä samasta aiheesta, kertoo artikkeli.
Ja lopuksi, artikkeli kertoo, että juuri tällaista kokonaisuutta ja kyvykkyyksien yhdistelmää ei aikaisemmin missään ole ole ollut. Oma luokitus? Suomi-Korvetti?
en.wikipedia.org
En ollut huomannut julkisuudessa, mutta tottakai Yrttiaho oli nostanut eduskunnassa meteliä tästä samasta aiheesta, kertoo artikkeli.
Ja lopuksi, artikkeli kertoo, että juuri tällaista kokonaisuutta ja kyvykkyyksien yhdistelmää ei aikaisemmin missään ole ole ollut. Oma luokitus? Suomi-Korvetti?
Pohjanmaa-class corvette - Wikipedia
AKE-ukki
Respected Leader
Eiku itämeri-erityis-olosuhde-korvetti...
Panssari Salama
Respected Leader
Hain tätä Ilmavoimat vitjan Suomi Hävittäjää. Jota ei sitten saatu, ostettiin ameriikan koneet. Mutta nimetään tämä superkorvetti Suomi Hävittäjäksi, siinähän se. Coastal Destroyer, suomeksi siis Suomi Hävittäjä.
Niin, wikiin voi kirjoitella kuka tahansa harrastelija mitä tahansa niin kuin tännekin. Alusten luokittelu on tänä päivänä käynyt aina vaan omituisemmaksi, johtuen osin länsimaiden poliitikoista. Saammehan ehkä kohta nähdä Saksasta kohta 10 000 tonnin ja 160 m "fregatin".
Tietenkin alus on oikeasti vähintään hävittäjä.Tuon wiki-artikkelin loppuosakin on selkeästi jonkun semmoisen kirjoittama, jolla ei ole alalle todellista ammatillista pätevyyttä, sen näkee jo terminologian käytöstä. Itse pitäydyn aika pitkälle Jane'sin julkaisujen linjauksissa siitä, mikä alus kuuluu mihinkin luokkaan. Siellä on kirjoittajina oikeat ammattilaiset eikä kaiken maailman puuperät.
Venäjä esim luokittelee Steregushchin (2200 tn/104,5m) korvetiksi, Jane's fregatiksi. Se on aika pieni semmoinen, mutta kun on yli 100 m ja aseistus kolmeen dimensioon, niin nämä herrat laittaa sen fregatiksi. Eli niin fregattien kuin korvettienkin haarukka tosiaan menee päällekkäin monellakin tapaa.
Tuo kirjoittelu siitä, että toiminta-alue luokittelisi aluksen, on ihan täyttä soopaa alusta loppuun. Olen myös jostain ymmärtänyt, että Pohjanmaiden liikennealue olisi rajoittamaton, muistelenko oikein?
Yrttiahon paskanjauhanta ja sabotaasiyritykset hanketta kohtaan (kertakaikkiaan aivan surullisen ongelmallisesta mielikuvituksesta kumpuavine spekulaatioineen) ovat kyllä kuvottavaa toimintaa, johon ohjeet tullenevat jostain maan rajojen ulkopuolella.
"...mikä on merivoimien uusien taistelualusten todellinen käyttötarkoitus, ja onko niillä tarkoitus osallistua kansainvälisiin sotilasoperaatioihin? "
Tuohon olisi pitänyt vastata, että "1) käyttötarkoitus on vihollisen tuhoaminen merellä ja 2) totta helvetissä on"
Samoin yhden edesmenneen toimittelijan kirjoittelut LCS-kopiosta oli kyllä jo tietämättömyyden ja ammattitaidottomuuden täydellinen malliesimerkki. Hoh hoijaa, ja lukijoita ja sihen uskovia vaan löytyy - ikävä kyllä.
Wikipedian Pohjanmaa-luokkaa käsittelevässä artikkelissa on lyhyesti kuvattu lähdeviitteineen alusluokkaan (luokitukseen ja kokoon) julkisuudessa kohdistunut kritiikki ja merivoimien silloisen komentajan vastine. Jälkimmäisen tueksi on otettu myös Suomen Sotilaan artikkelin aluskonseptin kehitystä käsittelevä kappale.
Jos esimerkiksi Jane's tulevissa julkaisuissaan luokittaa Pohjanmaa-luokan fregateiksi, artikkeliin lisätään maininta, että merivoimien käyttämästä luokituksesta poiketen esimerkiksi Jane's luokittaa Pohjanmaa-luokan fregateiksi. Samoin on tehty myös muun muassa mainitsemasi Steregushchiy-luokan kanssa, joskin lähteenä on käytetty Jane'sin sijaan Maritime Propulsion-julkaisua.
Jos esimerkiksi Jane's tulevissa julkaisuissaan luokittaa Pohjanmaa-luokan fregateiksi, artikkeliin lisätään maininta, että merivoimien käyttämästä luokituksesta poiketen esimerkiksi Jane's luokittaa Pohjanmaa-luokan fregateiksi. Samoin on tehty myös muun muassa mainitsemasi Steregushchiy-luokan kanssa, joskin lähteenä on käytetty Jane'sin sijaan Maritime Propulsion-julkaisua.
Niin, olisko jollakulla jo 25 vuoden Jane's Fighting Ships? Se kun ei kustanna ovelle toimitettuna kuin 2200 puntaa...
Sieltä Pohjanmaa-luokka jo löytyy, millähän luokituksella?Kilpailevat järkihintaiset laivastoluettelot, kuten USNI:n Combat fleets of the world ovat valitettavasti hävinneet markkinoilta. Uusimmat alkavat olla kymmenen vuotta vanhoja. Vaikka enää ei ole työn puolesta pääsyä Janesin verkkojulkaisuihin, niin eipä ole käynyt edes mielessä ostaa tuota omaksi.Niin, olisko jollakulla jo 25 vuoden Jane's Fighting Ships? Se kun ei kustanna ovelle toimitettuna kuin 2200 puntaa...
Yrttiahoihin on voinut luottaa jo ainakin kahdessa polvessa.Jos englanninkielistä Wikiä käyttää ikään kuin enemmän puolueettomaan näkemykseen, niin Pohjanmaa-luokan artikkeli sisältää kappaleen, jossa käsitellään tätä luokituskritiikkiä. Samat perustelut siellä: koko kasvoi, koska jääluokitus, voimansiirto, merimiinojen laskukyky, ja korvetti koska Itämeren olosuhteisiin.
En ollut huomannut julkisuudessa, mutta tottakai Yrttiaho oli nostanut eduskunnassa meteliä tästä samasta aiheesta, kertoo artikkeli.
Ja lopuksi, artikkeli kertoo, että juuri tällaista kokonaisuutta ja kyvykkyyksien yhdistelmää ei aikaisemmin missään ole ole ollut. Oma luokitus? Suomi-Korvetti?
Pohjanmaa-class corvette - Wikipedia
Luokitteluissa on myös maantieteellistä jakaumaa. Kaukoidässä Pohjanmaa menisi hyvin fregatista. Länsi-Euroopassa se on kevyestä päästä. Verrokkeina pitää tietysti käyttää 2020-luvun aluksia, eikä elinkaarensa ehtoolla olevia.
Esimerkiksi vientimarkkinoilla porskuttava Meko A-200 on hyvinkin samaa kokoluokkaa ja menee täysin fregatista.
Palaan lopuksi olennaiseen: fregatti/korvetti-luokittelulla ei ole mitään käytännön merkitystä.
Mikähän niitä Länsi-Euroopan aluksia oikein lihottaa? Jos saan arvata, taistelukentällä TÄYDELLISEN tarpeettomat, ja jopa haitalliset, erilaiset siviilimääräykset ja direktiivit päästöistä, työturvallisuudesta tai vaikka vain "ympäristöideologian" tunkemiset taistelukoneeseen. Sitten, jos ja kun tosipaikka tulee, näistä ei ole kuin haittaa. Mahdollisesti ratkaisevasti haittaa johtaen aluksen tuhoutumiseen jo ensimmäisessä taistelussaan. Ylimääräinen uppouma on laivassa aina kansanomaisesti sanoen "perseestä". Siitä aiheutuva teknisten haasteiden negatiivinen kierre johtaa huonompaan suorituskykyyn ja ainakin huomattavasti kalliimpaan hintaan ja elinkaarikustannuksiin.
Kaukoidässä ja Neuvostoliitossa, korjaan Venäjällä, ja USA:ssa, moisesta ei (järkevästi) piitata pätkän vertaa vaan keskitytään, jälleen viisaasti, olennaiseen.
Ei siellä ainakaan aseet paina.
Hanski
Respected Leader
Onneksi on vielä saksalainen laatutuote Weyers Flottentaschenbuch: https://de.wikipedia.org/wiki/Weyers_Flottentaschenbuch Kirja ei ole sekään halpa, mutta laatu on erinomainen. Viimeisin painos on ollut 2021-2022.
Tuohon en olekaan aiemmin tutustunut. Pian olen. Kiitos vinkistä.
Mulla on ollut käytössä tuon USNI:n kirjan ( vuodelta 2013 ) lisäksi ranskankielinen Flottes de combat, mutta senkin uusin painos on vuodelta 2018. Verkkopalveluista en maksa, vaan pitää olla useamman kilon painoinen kirja, jotta tuntee saaneensa euroille vastinetta. Ruosteinen lukioranskakin saa tuon jälkimmäisen kanssa vähän kuntoutusta.
Tuon saksalaisen version hinta ei näytä ollenkaan pahalta, jos se on millään tapaa vertailukelpoinen noiden muiden kanssa. Muistetaan Jane'sin hinta, joka on huolella käytetyn perheauton luokkaa.
Hanski
Respected Leader
Minulla on muutama Weyers, näköispainokset 1. ja 2. maailmansodan aikaisista kirjoista, 1980-luvulla Akateemisesta kirjakaupasta ostettu kirja, joka oli koululaiselle todella kallis ja Saksasta löytynyt 2011 painos. Kirjassa on tarkat profiilikuvat aluksista ja ainakin Suomen osalta tiedot ovat olleet varsin tarkat. Vuoden 1940 painoksesta puuttuvat "yllättäen" Tirpitz ja Bismarck ja muutenkin saksalaisalusten tiedot ovat vähän sinne päin. Brittialukset sen sijaan on listattu pedantisti keskikokoisesta soutuveneestä lähtien!
Suomen osion läpikäynnillä onkin aina hyvä aloittaa. Näkee onko kirjaan edes yritetty kaivella oikeaa informaatiota.
Olvi
Alikersantti
Vai Ruottalaisia peesaten Light destroyer (Östergötland -luokka )
Koulupoikana katselin innolla Steve McQueenille Oscar-ehdokkuuden tuonutta leffaa "Tykkivene Jangtse-joella". Tällaiset pienempien vesistöjen alukset todella tulee "tykkiveneestä" mieleen. Nimityksellä on kuitenkin perusta viime sotien ajoilta, jolloin meillä oli monikäyttöisiä tykkiveneitä keisarin laivaston jäljiltä. Alunperin Turunmaa ja Karjala luokiteltiin "vartiolaivoiksi", kuten ilmenee alla ylimmästä dokumentista. Tämä nimitys periytyy 1950-luvun varovaisuuden vuosista, kun Kekkosen johtama Suomi-valtiolaiva ajoi 1958 "Yöpakkasissa" karille purjehtiessaan kohti pohjoismaista puolueettomuutta. Nimitys muuttui vuotta myöhemmin tykkiveneiksi, kun projektin kustannusten pitämiseksi kurissa puolitettiin purkkien koko. Tehtävät ja aseistus säilytettiin silti ennallaan, joka sitten johtikin luokan alusten menoon pilalle. Kun tämä on Lv 2020 lanka, niin huomaamme kuinka tästä oli opittu: Ajetaan poliittisen päätöksenteon läpi "vene" tai korvetti ja tadaa! Lopputuloksena saamme laivan eli fregatin. Kaikki hallinnot harrastavat "Länsimetro-budjetointia" jos vaan saavat siihen mahdollisuuden. Sitä varten meillä pitäisi olla valpas lehdistö, joka vallan vahtikoirana estää tällaiset pyrkimykset. Tämä siis yleisesti, ei riitä oma tietämys sotalaivasuunnitteluun.
Nimityksen pitämiseen edelleen korvetteina on kyllä budjettiteknisiä erittäin hyviä syitä, enkä tarkoita edustaja Yrttiahon kitinää. Sillä kertaa toimittajat olivat asiantuntevia, kun jättivät hänen ulostulon omaan arvoonsa eivätkä kirjoittaneet siitä yhtään mitään. Eduskunta on korkein valtioelin ja nimellisesti päättää niin sotalaiva kun F-35 hankinnoista. Voisi olla suorastaan lakien vastaista vaihtaa nimitystä kesken projektin. Kun laivat on tehty ja kaikki rahat kulutettu, ei asia enää ketään kiinnosta ja nimikkeet voidaan muuttaa vaikka NATO-yhteensopivuuden nimissä. Niinhän täällä jo kirjoitettiin.
Tässä ylimmäisenä nyt on esimerkki siitä aikaisemman luokituksen "henksal" aineistosta. Se siis tarkoitti kaikkein salaisimpia asiakirjoja, joita ainoastaan tietyt nimetyt henkilöt saivat lukea. Tätä alempi luokitus oli "salainen", joita niitäkin säilytettiin kassakaapissa ja leimattiin punaleimalla. Monille ressuillekin tuttu oli taas seuraava porras eli "ETS" eli Ei tietoa sivullisille. Ne piti ainoastaan säilyttää lukitussa paikassa. Luokitukset ovat sittemmin muuttuneet nykyiseen ST-porrastukseen.
Merivoimien laivanrakennusohjelma ei ole kulkeutunut Pääesikunnasta kenenkään salkussa vaan oli sijoitettu väärään kansioon, josta sen löysin. Jäsen @Rakettimies on siten oikeassa, syystä tai toisesta ei 1960-luvun henksal aineistot ole saatavissa tutkimuskäyttöön.
