Laivue 2020

Olen tästä ennenkin paasannut, mutta en kyllä muutenkaan ihan tajua sen Sergein ideaa... Luulisi olevan vihoviimeinen vekotin etenkin pienellä aluksella, joka röykyttää menemään merenkäynnissä 30 solmua tehden mahdollisesti vielä väistöliikkeitä. Ok, ampumatarvikkeita on/oli maassa enemmän kuin tarpeeksi, mutta aseen kontribuutio aluksen omasuojaan lienee aika minimaalinen.

Olisi vain suosiolla hankittu Sadral tai Simbad ja asennettu se kiinteästi. Ainakin tuo kehittyneempi Sadral oli oletettavasti jo meidän hankinnan aikoihin ihan ok vaihtoehto, se mainitaan mm. tässä vuodelta 1988 olevassa lehtijutussa ja samalla kerrotaan yksinkertaisemman Simbadin olevan tutkimusvaiheessa. Painosta ei ainakaan olisi jäänyt kiinni, järjestelmä on suunnilleen yhtä raskas kuin Sergei. Jos homma oli rahasta kiinni (montako kotitekoista Mistral-lavettia hankittiin?), niin olisi sitten varustettu vain miinalaivat Sadraleilla ja hankittu ohjusveneille Simbadit.

P.S. Ranskassa kuulemma pohdittiin muutama vuosi sitten Lafayette-luokan Crotalen korvaamista Sadralilla:

https://www.tapatalk.com/groups/war...cing-frigates-crotales-with-sadra-t33516.html

Tuo Mistral-hankintahan meni jotenkin hauskasti niin että ensin oli luilleen tingitty budjetti jolla juuri ja juuri sai ohjusveneiden it-ohjukset. Merivoimille kuitenkin ilmoitettiin että samasta rahasta pitääkin ohjustaa myös miinalaivat. Silloin alkoi se todellinen säästökierros.

Sadral muistaakseni todettiin niin kalliiksi että piti keksiä muu ratkaisu. Sergei on varmaan jatkanut kuvioissa siksi että ohjuksia saatiin todella vähän. Ja olihan se tietystiihan eri ase kuin maapuolen veivimalli.
 
Katsoit väärin. S on 2-4 GHz, E on 2-3 GHz ja F 3-4 GHz. D olisi ollut 1-2 GHz, mikä ei mahdu S:n sisälle. D = L.

Näyttää siltä, että vertasin Naton uutta ja vanhaa nomenklatuuria toisiinsa... tosin Groundmasterin esitteessä ei kerrottu, minkä luokituksen mukaan taajuusalue on S-band. :sneaky: Vanhassa termistössä vara parempi jne.
 
Jos MLU:sta puhutaan niin riittää että sinne varataan tilaa. Laivahan joka tapauksessa telakoidaan ja rakennetaan kaapelointeja myöten uusiksi. Siinä purkautuisi samalla se optio. Reiän leikkaaminen kanteen taas ei merkittävästi nosta MLU:n kuluja.
Laivan kanteen ei leikata edes mulkun mentävää reikää jos sitä reikää ei ole siihen alunperin suunniteltu. Se pääkansi kuuluu rungon päärakenteisiin, ja kaikki rasitusvoimat pitää jo suunnitteluvaiheessa ohjata VLS:lle varattavan tilan ympäri, jotta sellainen voidaan MLU:ssa asentaa. Jenkit oppivat tämän karvaasti Spruance-luokan VLS-päivityksen kautta. Ylimääräisen kaapelinipun vetäminen on budjetissa yksi kusinen kalja tuohon suunnitteluun ja jäykisteiden rakentamiseen tarvittavaan työhön verrattuna, joten on ihan sama sanotaanko että "varataan tilaa" vai "fitted for but not with."
 
Tuli muuten huomattua sellainen juttu, että Harpoon-myyntivaltuutuksessa ei vaikuta olevan minkään sortin laukaisumenetelmää.
Mitenköhän tämä on mahdollista? Meneekö se Block II ER+ yhtäkkiä muka Mk 41:seen kun tähän asti Harpoon on laukaistu erillisistä laukaisimista?

Vai onko se laukaisin merkityksetön lisä, jota ei tarvitse mainita luvassa?

http://www.dsca.mil/major-arms-sale...grade-b-surface-launched-missiles-and-rgm-84l

Täältä löytyi 2015 juttu, jonka mukaan VLS-kyky voidaan lisätä. Lähtisikö Suomi senkin maksumieheksi kuten Torped 47 -tapauksessa jo nähty?
https://www.military.com/dodbuzz/2015/05/12/next-generation-harpoon-missile-offered-to-navy
Developers of the weapon said a new kind of guidance technology or seeker could be added to the weapon if desired by the Navy. Also, Boeing officials said additional data links and vertical launch technologies could be added as well.

The new weapon could be ready for service by 2017, company officials said.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli muuten huomattua sellainen juttu, että Harpoon-myyntivaltuutuksessa ei vaikuta olevan minkään sortin laukaisumenetelmää.
Mitenköhän tämä on mahdollista? Meneekö se Block II ER+ yhtäkkiä muka Mk 41:seen kun tähän asti Harpoon on laukaistu erillisistä laukaisimista?

Vai onko se laukaisin merkityksetön lisä, jota ei tarvitse mainita luvassa?

http://www.dsca.mil/major-arms-sale...grade-b-surface-launched-missiles-and-rgm-84l

Täältä löytyi 2015 juttu, jonka mukaan VLS-kyky voidaan lisätä. Lähtisikö Suomi senkin maksumieheksi kuten Torped 47 -tapauksessa jo nähty?
https://www.military.com/dodbuzz/2015/05/12/next-generation-harpoon-missile-offered-to-navy

Jokainen voi googlata muita diilejä DSCA:n sivuilta. Suomen vientiluvassa mainitaan kuitenkin "containers", joka saattaisi tarkoittaa laukaisuputkia. Oikeastaan kävin kaikki Harpoon-hakusanalla löytyneet tulokset läpi, ja ainoastaan kahdesta kohteesta löytyi viite Harpoonin laukaisimiin (haettaessa sivulta "launcher"-sanalla):

Five (5) AN/SWG-l (V) Harpoon Ship Command Launch Control Systems (four (4) installed (one (1) per ship), one (1) spare)

Eight (8) Harpoon Shipboard Launchers (two (2) installed four-tube assemblies per ship)

http://www.dsca.mil/major-arms-sales/kingdom-saudi-arabia-multi-mission-surface-combatant-mmsc-ships

4 AN/SWG-1A HARPOON Shipboard Command Launch Control Systems including all consoles, software, and shipboard canister launcher units (4 missile battery),

http://www.dsca.mil/major-arms-sales/egypt-harpoon-block-ii-anti-ship-cruise-missiles

Kaiken kaikkiaan on vaikea ymmärtää, miksi oltaisiin maksamassa Harpoonin VLS:stä laukaistavan version kehitystyötä. Miksei kannelle asennettava laukaisin kelpaa? Miksi kehittää uniikki lumihiutale -variantti Harpoonista Suomea varten, kun täydennyksiä ei olisi mahdollista saada nopealla aikataululla Suomen ollessa ainoa käyttäjä? Samaan aikaan toiset ohjukset (NSM, LRASM) tarjoaisivat olettavasti enemmän suorituskykyä Harpooniin nähden.

Eli odottaisin jotakin muuta valintaa kuin VLS-Harpoonia. Eihän ohjuksia edes mahdu aluksille järkevää määrää ESSM:n ohella. No, 4 Harpoonia ja 16 ESSM-ohjusta, mutta se olisi aika vähän... ilmatorjuntaohjukset riittäisivät omasuojaan ja 4 Harpoonia riittäisi ehkä miinanraivaajan upottamiseen, ei enempään.
 
Jokainen voi googlata muita diilejä DSCA:n sivuilta. Suomen vientiluvassa mainitaan kuitenkin "containers", joka saattaisi tarkoittaa laukaisuputkia. Oikeastaan kävin kaikki Harpoon-hakusanalla löytyneet tulokset läpi, ja ainoastaan kahdesta kohteesta löytyi viite Harpoonin laukaisimiin (haettaessa sivulta "launcher"-sanalla):



http://www.dsca.mil/major-arms-sales/kingdom-saudi-arabia-multi-mission-surface-combatant-mmsc-ships



http://www.dsca.mil/major-arms-sales/egypt-harpoon-block-ii-anti-ship-cruise-missiles

Kaiken kaikkiaan on vaikea ymmärtää, miksi oltaisiin maksamassa Harpoonin VLS:stä laukaistavan version kehitystyötä. Miksei kannelle asennettava laukaisin kelpaa? Miksi kehittää uniikki lumihiutale -variantti Harpoonista Suomea varten, kun täydennyksiä ei olisi mahdollista saada nopealla aikataululla Suomen ollessa ainoa käyttäjä? Samaan aikaan toiset ohjukset (NSM, LRASM) tarjoaisivat olettavasti enemmän suorituskykyä Harpooniin nähden.

Eli odottaisin jotakin muuta valintaa kuin VLS-Harpoonia. Eihän ohjuksia edes mahdu aluksille järkevää määrää ESSM:n ohella. No, 4 Harpoonia ja 16 ESSM-ohjusta, mutta se olisi aika vähän... ilmatorjuntaohjukset riittäisivät omasuojaan ja 4 Harpoonia riittäisi ehkä miinanraivaajan upottamiseen, ei enempään.
Tuohan nimenomaan kertoo suoraan että kyseessä on tavanomainen 2x4 kansiheitin. Eli tulisi kuten muutkin vaihtoehdot yläkannelle suojattuihin/stealth laukaisuasemiin:)
 
Laivan kanteen ei leikata edes mulkun mentävää reikää jos sitä reikää ei ole siihen alunperin suunniteltu. Se pääkansi kuuluu rungon päärakenteisiin, ja kaikki rasitusvoimat pitää jo suunnitteluvaiheessa ohjata VLS:lle varattavan tilan ympäri, jotta sellainen voidaan MLU:ssa asentaa. Jenkit oppivat tämän karvaasti Spruance-luokan VLS-päivityksen kautta. Ylimääräisen kaapelinipun vetäminen on budjetissa yksi kusinen kalja tuohon suunnitteluun ja jäykisteiden rakentamiseen tarvittavaan työhön verrattuna, joten on ihan sama sanotaanko että "varataan tilaa" vai "fitted for but not with."

Siinä voi olla ero kuin yöllä ja päivällä tai sitten ei juuri mitään. Riippuu monesta asiasta. Kaikissa tapauksissa on todellakin lähdettävä siitä että runko on suunniteltu ottamaan sen ylimääräisen siilopaketin. Muutoin asiasta ei kannata edes keskustella. MLU-vaiheen mahdollisia laajennuksia pelkkä tilavaraus palvelisi hyvin.

Jos taas kaavaillaan vaikkapa asevalikoiman nopeaa laajennusta kriisin uhatessa niin toimintamalleilla ( tilavaraus vs. asennusvalmius ) voi olla iso ero siinä suhteessa onko se uusi asejärjestelmä jo istutettu laivan järjestelmiin. Esimerkiksi SM-2:n tms. lisääminen ESSM-alukseen vaatii aika paljon muutakin kuin "hikisen" kaapelin vetämisen. Näin siitä riippumatta onko kyytipoikana jalka- vai taivehiki. On joka tapauksessa mahdoton ajatus että sodan uhatessa Merivoimien alukset telakoitaisiin uusien asejärjestelmien asennusta varten. ESSM-määrän tuplaamiseen tähtäävänä hanke olisi tietysti helpompi.

Niin tai näin en näe meillä erityistä hyötyä muunlaisista kuin ohjuslaukasten kuormausta vaille valmiista optioista. Pitää siis asentaa siilot sekä tehdä tarvittavat kytkennät ja ohjelmoinnit. Jopa koeammunnat pitää olla suoritettuina ja vielä ohjuksiakin olla tarvittaessa pika-aikataululla saatavissa. Mitään tuota vähäisempää ratkaisua tuskin ehdittäisiin aktivoida niin että sillä olisi olennaista merkitystä kokonaisuudessa. Käytännössä puhuttaisiin siitä että Maavoimien varikoilta löytyviä ohjuksia olisi valmius käyttää myös laivoilla.

Muut optiot ovat pelkkiä haavekuvia koska ajatus korvettien varustelun täydentämiseen tähtäävästä satojen miljoonien eurojen lisärahoituksesta ei oikein istu yhteen arkisen realismin kanssa. Perskohtaisesti arvostan varsin korkealle mallin jossa ESSM-ohjuksia tulee heti 16kpl per paatti ja määrä on vielä mahdollista tuplata ilman ylimääräisiä kommervenkkejä. Jos vain on hilloa...
 
Ups. Olin tilaisuudessa vastottain tutustua toki pintapuolisesti, mutta kuitenkin, suomalaiseen laiva-pienalusosaamiseen. Parantumattomana maakrapuna oivalsin, että jokaisella alustyypillä on aivan selkeät reunaehtonsa millä tavoin ne voidaan varustaa. Mikään alus ei ole: "osta siihen mitä haluut liimaa leikkaa teippaa säädä".

Saattaa olla suorastaan turmion tie se, että valitaan alus, johon sitten ruvetaan säätämään varustusta ja pulttailemaan mihin rahat riittävät tai muuta sellaista. Suorituskykytarve edellä pitää valita alus, johon sitten pannaan legot paikoilleen, legot, jotka on tunnettava jo alusta tilattaessa. Jos tämä järjestys ei toteudu, niin helposti operatiivinen käytettävyys on perseest ja kustannukset karkaavat lapasesta huolella.

Maakravulle oli yllätys sekin, millä tavoin aluskokoa kasvatettaessa muuttuvat käyttö- ja ylläpitokulut. Seikka, jota ei voi jättää toivomusten varaan, kun korvettikokoluokasta haaveillaan. Korvettilaivue ei ole mikään köyhän sotavaltion ratkaisu....paitsi jos se makuutetaan pressujen alla visusti liikkumatta.

Tämän pintapuolisen perehtymismahdollisuuden käytettyäni en enää ihmettele, miksi Suomeen valikoitui -ohjusveneluokka-. Jos olisin keisari Herodes, niin saattaisin lähteä kuvittelemaan seuraavaa ratkaisua samalle pohjalle monestakin syystä. Taloudellisten reunaehtojen maailmassa korvettilaivue saattaa osoittautua Panssarilaiva 2ksi. Kun korvettilaivueen käyttökustannuksista puhuttaessa käytetään sanoja: toivotaan, suunnitellaan, arvioidaan, kalkyloidaan, jne. niin vissit vaaransa siinä on, vaaransa, jotka tässä epätäydellisessä maailmassa konkretisoituvat helposti.
 
Tuo on jo vuosikymmeniä näkynyt valtion aikalailla kaikessa toiminnassa. Toivotaan, uskotaan... Ei lasketa. Monet asia olisi laskettavissa. Puhutaan yritysmaailmasta tutuista asioista kuten riskianalyyseistä, vaikutusarvioinneista jne. Saadaan tietoa päätöksen teon pohjaksi. Suomessa valtion ja aika usein kuntien taholla touhutaan vaan jotain. Kun tarpeeksi touhutaan niin todennäköisyys myös oikeille päätöksille ja onnistumisille kasvaa. Helppo hahmottaa asiaa sitenkin, että Suomessa puhutaan paljon siitä kuin naapurissa hukkuu rahaa tolkuttomia määriä väillä A - B. Samalla tavalla täällä sitä tuhlataan välille A - B - A.

Kuulin kerran mielenkiintoisen jutun eräältä yritysjohtajalta tutkimusapurahojen tms. käytöstä. Olivat anoneet rahaa laitteen suunnitteluun ja valmistamiseen. Saivat sen sitten. Vuosi ja homma oli valmis. Rahan myöntäjät joka oli tehnyt tarkastuksen oli ihmetellyt, että mitä hemmettiä! Tuli valmista? Yleensä kuulemma rahat katoavat ja mitään kongreettista ei synny.

Sama tuossa laivanrakennus hommassa jota Baikal tuossa visioi. Ensin pitäisi tietää mitä ja miten sitten voidaan tehdä valintoja ja kompromisseja sen "millä?" kanssa.

Sotilaat halusivat 7 pienemmän paatin tilalle 4 isoa. Aikaisemminkin on ollut nurinaa merivuorokausista kun ei ole varaa seilata. Nyt saadaan 4 isoa sitten. Toivotaan, että homma on laskettu jokaista pilkkua ja nollaa myöten koska muutoin meillä on tosiaan neljä hienoa laiturissa seilaavaa purkkia jotka käyvät lämpimillä vesillä lippua heiluttamassa lisäbudjettien turvin.
 
Olen baikalin ja Ravenin kanssa samoilla linjoilla. Olen itse täysi maakrapu, mutta pintapuolisesti tutustunut asioihin ja minullakin on monta esimerkkiä keskusteluista eräiden yritysjohtajien kanssa. Myös sotapelejä olen pelannut, mutta uskon olevani monta kertaa viisaampi kuin mitä joku PV on.

En usko että puolustusvoimat on laskenut yhtään mitään, tuskin edes suunnitelleet vaan menevät tunteen varassa täysin imbesillisti. Uskon että korkeintaan saadaan 4kpl täysin paskaa mihinkään sopimatonta "korvettia", tai sitten 4 satamiin makaamaan jäävää purtiloa joilla ei ole todellakaan varaa veneillä.

Vielä jos ilmavoimille valikoituu "susi" F-35 eikä kaikkia paukkuja laitetakaan ilmatorjuntaan (mieluiten Venäjältä), niin revin sotilaspassini ja häivyn Ruotsiin.

(Sarkasmivaroitus)
 
(Sarkasmivaroitus)

Sarkasmi on oivallinen luonnonvara. Minä vaan epäilen erittäin vahvasti, että korvettilaivue ON LIIAN KALLIS, jos se varustetaan täyteen operatiiviseen tappiinsa ja niillä tehdään muutakin kuin makuutetaan pressujen alla. Tämä on minun epäilykseni, joka talousasioissa herää aina, kun taloudenpitoon liitetään sanoja: toivotaan, suunnitellaan, arvioidaan, johdetaan, aimiloidaan ja taikinoidaan.

Jos sinusta on hyvä malli se, mitä ollaan aiemmin nähty mm. ilmatorjunnan saroilla, niin okei, ei minulla ole siihen mitään sanomista. Alusilmatorjuntahan on ollut tähän saakka luvalla sanoen naurettavaa pelleilyä ja sotilasfarssi -50-luvulta. Parilla servolla paranneltu sergei nyt vaan ei minusta ole ollut pitkään aikaan tätä päivää.
 
En usko että puolustusvoimat on laskenut yhtään mitään, tuskin edes suunnitelleet vaan menevät tunteen varassa täysin imbesillisti. Uskon että korkeintaan saadaan 4kpl täysin paskaa mihinkään sopimatonta "korvettia", tai sitten 4 satamiin makaamaan jäävää purtiloa joilla ei ole todellakaan varaa veneillä.

Ja sitten heräsin tilanteeseen jossa Merivoimien viimeisimmät projektit on Katanpääluokan eeppinen farssi sekä Rauma luokan MLU. Lisäksi täysin järjenvastainen E-Afrikan IT ohjus on hyvin muistissa.

2000 luvun projektihistoriaan vedoten huomautan että Merivoimilla on PV:n heikoin osaaminen kalustohankinnoissa. Tästä johtuen ressut seuraa kauhulla tätä projektia.
 
Tämän pintapuolisen perehtymismahdollisuuden käytettyäni en enää ihmettele, miksi Suomeen valikoitui -ohjusveneluokka-. Jos olisin keisari Herodes, niin saattaisin lähteä kuvittelemaan seuraavaa ratkaisua samalle pohjalle monestakin syystä. Taloudellisten reunaehtojen maailmassa korvettilaivue saattaa osoittautua Panssarilaiva 2ksi. Kun korvettilaivueen käyttökustannuksista puhuttaessa käytetään sanoja: toivotaan, suunnitellaan, arvioidaan, kalkyloidaan, jne. niin vissit vaaransa siinä on, vaaransa, jotka tässä epätäydellisessä maailmassa konkretisoituvat helposti.
Jos sinusta on hyvä malli se, mitä ollaan aiemmin nähty mm. ilmatorjunnan saroilla, niin okei, ei minulla ole siihen mitään sanomista. Alusilmatorjuntahan on ollut tähän saakka luvalla sanoen naurettavaa pelleilyä ja sotilasfarssi -50-luvulta. Parilla servolla paranneltu sergei nyt vaan ei minusta ole ollut pitkään aikaan tätä päivää.
Hetkinen, nyt on puurot ja vellit sekaisin.

Laivaston ilmatorjunta on ollut perseellään juuri siksi, että alukset ovat olleet järeille ohjuksille, niiden laukaisulaitteille ja riittävän suurelle (ja korkealle asennetulle) tutkalle auttamatta liian pieniä. Jos haluat unohtaa korvetit ja jatkaa ohjusveneillä, varmistat että it tulee jatkossakin olemaan luokkaa Sergei/umkhonto.
 
Viimeksi muokattu:
Ja sitten heräsin tilanteeseen jossa Merivoimien viimeisimmät projektit on Katanpääluokan eeppinen farssi sekä Rauma luokan MLU. Lisäksi täysin järjenvastainen E-Afrikan IT ohjus on hyvin muistissa.

2000 luvun projektihistoriaan vedoten huomautan että Merivoimilla on PV:n heikoin osaaminen kalustohankinnoissa. Tästä johtuen ressut seuraa kauhulla tätä projektia.

En ole ollenkaan hyvin perehtynyt aiheeseen, mutta farsseja varmasti löytyy niin PV:ltä kuin muualtakin enkä epäile etteikö merivoimat olisi tässä jotenkin harvinaisen hyvin kunnostautunut. Katanpää-luokan ongelmat muistan, aluksethan piti hankinnan jälkeen korjata. Kuitenkin sanapariin "eeppinen farssi" mielestäni kuuluu että nämä korjaukset menivät sitten meidän maksettavaksi, ja laivat eivät ole soveltuvia tehtäviinsä vieläkään? Itse en esimerkiksi olisi valmis leimaamaan NH-90 -hankintaa vielä "eeppiseksi farssiksi", en välttämättä edes länsimetroa, olisiko Olkiluoto 3 sellainen? Varmasti (jos nyt sallitaan aiheen laajentaminen muihin tuttuihin farssi-hankkeisiin).

Miten Umkhontot olivat täysin järjen vastainen hankinta? Käsitykseni mukaan kuitenkin ihan hyviä IT-ohjuksia? Olisi mukavaa jos näistä kaikista vikahankkeista olisi lähteet saatavilla, missä selviää että kyseessä tosiaan oli "eeppinen farssi" tai "täysin järjenvastainen hankinta". Jos sellaisia on heittää niin olen erittäin kiinnostunut.
Tarkoitan että jos jonkun mielestä vaikkapa Ukhmontot ovat suoritusarvoiltaan liian heikkoja ja olisi pitänyt saada kauas kantoinen IT, niin tämä ei tee vielä hankinnasta tosiaankaan "järjenvastaista", vaan sitten aletaan tutkia mitä saatiin sillä hinnalla, ja mitä pieniin ohjusveneisiin olisi ollut mahdollisuus hankkia (vertailu muihin järjestelmiin, joita oli tuolloin kaupan).
 
Hetkinen, nyt on puurot ja vellit sekaisin.

Laivaston ilmatorjunta on ollut perseellään juuri siksi, että alukset ovat olleet järeille ohjuksille, niiden laukaisulaitteille ja riittävän suurelle (ja korkealle asennetulle) tutkalle auttamatta liian pieniä. Jos haluat unohtaa korvetit ja jatkaa ohjusveneillä, varmistat että it tulee jatkossakin olemaan luokkaa Sergei/umkhonto.
Tässä tullaankin siihen kun vilkas mielikuvitus kohtaa huonon matematiikan. MP. netissä mielipiteitä on niin monta kuin miehiä on.
Jokatapauksessa ne asejärjestelmät mitä ukot haluavat saada ohjusveneisiin niin eivät kertakaikkiaan mahdu niihin.
Toisaalta jos korvetit olisi alkujaan nimetty ohjusveneiksi mutta konsepti olisi ollut muuten täysin sama, olisi osa nyt projektia vastustavista aivan pähkinöinä loistavasta hankinnasta.

Toisekseen alusten omasuojankin pitää olla parempi kuin nykyisten alusten, naamioinniksi ei enää riitä että ajetaan kallionkupeeseen ja vedetään verkko päälle ja kuunnellaan piruntorjujan saarnaa. Vihollisen tiedustelu ja tekniikka on kehittynyt sitten jatkosodan jo nyt, uskokaa tai älkää. Toisekseen kyseiset alukset rakennetaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita, ei nykyisiä.

Nykyisten alusten pitää pystyä myös kulkemaan jäissä, minusta se on itsestään selvää.
 
Toisaalta jos korvetit olisi alkujaan nimetty ohjusveneiksi mutta konsepti olisi ollut muuten täysin sama, olisi osa nyt projektia vastustavista aivan pähkinöinä loistavasta hankinnasta.
Pätee minusta nykyiseenkin, sillä onhan jotkut aivan viime kuukausien näkymät tilausvaltuuksien puolelta olleet selvästi fregattiluokassa.
 
Palstalla ei pitäisi olla kenenkään enää niin toope, että perustelematta pitää panssarilaivoja huonona hankintana.

Minusta niitä pitäisi ensinnäkin tarkastella osana rannikkotykkiverkostoa, ts. hitaasti liikkuvina rannikkotykkeinä (kuten hankittavia korvetteja erityisesti osana merivoimien pääasejärjestelmä merimiinoja). Kirov kävi kokeilemassa itse rannikkotykkejä vastaan ja sai köniin. Sen myötä ei tarvinnut kuvitella tehtävän maihinnousua.
Sitten on Fleet in Being. eli kuinka paljon sitoivat resurssia. Esim. Niobe, johon NL erehtyi panssarilaivan sijasta veti upotukseensa ehkäpä tämän kulman suurimman ilmahyökkäyksen. Jopa NL ja Italia joutuivat noudattamaan osaltaan ko. strategiaa.
Sitten on sää, eli talvisota nyt vain sattui olemaan ei-sulan veden aikana. Mietitäänpä jos olisikin sattunut sulan aikana kilpapurjehdus Ahvenanmaalle?
Vaihtoehtoiskustannus eli sukellusveneet, olivat aika hupaa nekin. Lentokoneita ostamalla olisi saatu heti toimitushetkellä vanhentuneita, koska koneet ei ensin kehittynyt yhtään I ms. suuresta ylijäämästä johtuen ja sitten yhtäkkiä nopeammin kuin milloinkaan.
Rahoitus, merivoimille 20-luvun lopussa myönnetty raha ei olisi todennäköisesti ollut muiden saatavilla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_cruiser_Kirov
https://fi.wikipedia.org/wiki/Niobe_(ilmatorjunta-alus)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Panssarilaiva_Väinämöinen
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top