Laivue 2020

[Shadowmon]

Palstalla ei pitäisi olla kenenkään enää niin toope, että perustelematta pitää panssarilaivoja huonona hankintana.

Minusta niitä pitäisi ensinnäkin tarkastella osana rannikkotykkiverkostoa, ts. hitaasti liikkuva rannikkotykkeinä. Kirov kävi kokeilemassa ja sai köniin. Sen myötä ei tarvinnut kuvitella tehtävän maihinnousua.
Sitten on Fleet in Being. eli kuinka paljon sitoivat resurssia. Esim. Niobe, johon NL erehtyi panssarilaivan sijasta veti upotukseensa ehkäpä tämän kulman suurimman ilmahyökkäyksen. Jopa NL ja Italia joutuivat noudattamaan osaltaan ko. strategiaa.
Sitten on sää, eli talvisota nyt vain sattui olemaan ei-sulan veden aikana. Mietitäänpä jos olisikin sattunut sulan aikana kilpapurjehdus Ahvenanmaalle?
Vaihtoehtoiskustannus eli sukellusveneet, olivat aika hupaa nekin. Lentokoneita ostamalla olisi saatu heti toimitushetkellä vanhentuneita, koska koneet ei ensin kehittynyt yhtään I ms. suuresta ylijäämästä johten ja sitten yhtäkkiä nopeammin kuin milloinkaan
Rahoitus, merivoimille 20-luvun lopussa myönnetty raha ei olisi todennäköisesti ollut muiden saatavilla

No juuri tällaista syvempää pohdintaa kaipasin kun vastasin henkilölle joka kirjoitti jotakuinkin että Katanpää oli eeppinen farssi ja Umkhonto järjenvastainen hankinta.
Helppohan se on huudellä että "mää oisin tehnyt näin, muu on järjenvastaista farssia!" (varsinkin jälkikäteen, se vasta gutaa tekeekin!).

 

[John Hilly]

Laivasto on ollut tyytyväinen Umkhontoon, sanovat sen täyttäneet kaikki hankinnassa olleet kriteerit.

 

[baikal]

Palstalla ei pitäisi olla kenenkään enää niin toope, että perustelematta pitää panssarilaivoja huonona hankintana.

 

[baikal]

Laivasto on ollut tyytyväinen Umkhontoon, sanovat sen täyttäneet kaikki hankinnassa olleet kriteerit.

Juu, niin varmasti. Onneksi konseptia ei ole tarvittu testata sodassa.

 

[baikal]

Helppohan se on huudellä että "mää oisin tehnyt näin, muu on järjenvastaista farssia!" (varsinkin jälkikäteen, se vasta gutaa tekeekin!).

On nämä sotakilkkeet kyllä helvetti sydämeen meneviä juttuja.

Kirjoitin mielestäni asiallisesti siitä, että ensin pitää tietää mitä suorituskykyjä alukseen aiotaan sulloa ja sitten valita alus. Eikä niin päin, että valitaan alustyyppi ja sitä aletaan säätämään ja veivaamaan kuin hullu tahkoa. Olen edelleen sitä mieltä. Ja kyllä, epäilen vahvasti, ettei korvettiluokan laivueen suorituskykyjä kyetä pitämään operatiivisesti siinä mirnassa mitä -toivotaan-. Ja ihan näin etukäteen sitä epäilen.

Sitä en epäile etteikö juuri Suomen Puolustusvoimien ratkaisut olisi maailman parhaita, nehän ovat, koska pv niin kerran kertoo.

 

[Leaderwolf]

Sitä en epäile etteikö juuri Suomen Puolustusvoimien ratkaisut olisi maailman parhaita, nehän ovat, koska pv niin kerran kertoo

 

[Mustaruuti]

On nämä sotakilkkeet kyllä helvetti sydämeen meneviä juttuja.

Kirjoitin mielestäni asiallisesti siitä, että ensin pitää tietää mitä suorituskykyjä alukseen aiotaan sulloa ja sitten valita alus. Eikä niin päin, että valitaan alustyyppi ja sitä aletaan säätämään ja veivaamaan kuin hullu tahkoa. Olen edelleen sitä mieltä. Ja kyllä, epäilen vahvasti, ettei korvettiluokan laivueen suorituskykyjä kyetä pitämään operatiivisesti siinä mirnassa mitä -toivotaan-. Ja ihan näin etukäteen sitä epäilen.

Sitä en epäile etteikö juuri Suomen Puolustusvoimien ratkaisut olisi maailman parhaita, nehän ovat, koska pv niin kerran kertoo.

Veli Baikal taisi osumaan puolittaisella provollaan hellään paikkaan

Itse asiaan jos kommentoisi. Itsekin suhtauduin kulmakarvoja kohotellen ja hiukan epäilevästi ( ), kun hanke alunperin julkistettiin. Mutta sittemmin on käynyt ilmi, että a) hankkeeseen on laitettu ihan penteleesti suunnitteluresurssia ja tutkimusta jo hyvissä ajoin etukäteen ja b) niistä on tulossa näillä näkymin oikeasti erittäin pätevät pelit (pelkona kun oli, ettei rahat riitä varusteluun).

Mitä operointikuluihin tulee, eikös tuossa ideana ollut, että alusten koko kasvaa, mutta vastaavasti määrä supistuu? Usein on niin, että suurempi koko tuo myös mittakaavaetuja (tuplakokoinen laiva ei vaadi tuplakokoista miehistöä ja taistelunjohtojärjestelmä ei maksa tuplaa jne), joten tämä kokonaisuus ei välttämättä pidemmän päälle ole merkittävästi kalliimpi.

Suorituskykyä ja operointikykyä nämä tulevat joka tapauksessa tarjoamaan valtavan paljon enemmän kuin mitkä tahansa ohjusbotskit.

 

[yrjö]

En tiedä millaisia asiantuntijoita on kukakin haastatellut mutta ohjusveen koneet ovat esim. nopeakäyntisiä ja siten monin tavoin enemmän huoltoa vaativia kuin isommat koneet. Ohjusveneen runko on alumiinia mutta uudet Pohjanmaat terästä. Sitten on vesijetti impellereineen kun vertailun vuoksi uudessa on perinteinen potkuri. Ohjusvene on meriteknisesti todella eksoottinen alus yleisesti alusten joukossa, vaikka sinällään onkin tuttua tekniikkaa.

Melkeinpä kaikki julkisuudessa olleet tiedot mielestäni viittavaat alukseen jonka tekninen huolto on helpompaa kuin alumiinisen ohjusveneen mikä kuitenkin tyyppinä on erikoisalus kun taas uudet ovat teknisesti ja laivoina hyvinkin perinteisiä.

Varmasti uusi luokka voi olla kalliimpi ajaa kun niillä voi 365 päivää vuodessa. Tänäänkin taitaa ohjusvenelaivasto olla rannassa.

 

[Huhta]

Veli Baikal taisi osumaan puolittaisella provollaan hellään paikkaan

Itse asiaan jos kommentoisi. Itsekin suhtauduin kulmakarvoja kohotellen ja hiukan epäilevästi ( ), kun hanke alunperin julkistettiin. Mutta sittemmin on käynyt ilmi, että a) hankkeeseen on laitettu ihan penteleesti suunnitteluresurssia ja tutkimusta jo hyvissä ajoin etukäteen ja b) niistä on tulossa näillä näkymin oikeasti erittäin pätevät pelit (pelkona kun oli, ettei rahat riitä varusteluun).

Mitä operointikuluihin tulee, eikös tuossa ideana ollut, että alusten koko kasvaa, mutta vastaavasti määrä supistuu? Usein on niin, että suurempi koko tuo myös mittakaavaetuja (tuplakokoinen laiva ei vaadi tuplakokoista miehistöä ja taistelunjohtojärjestelmä ei maksa tuplaa jne), joten tämä kokonaisuus ei välttämättä pidemmän päälle ole merkittävästi kalliimpi.

Suorituskykyä ja operointikykyä nämä tulevat joka tapauksessa tarjoamaan valtavan paljon enemmän kuin mitkä tahansa ohjusbotskit.

Kannattaa muistaa, että varustus on suurelta osin yhä hankkimatta...

 

[Raveni]

Palstalla ei pitäisi olla kenenkään enää niin toope, että perustelematta pitää panssarilaivoja huonona hankintana.

Minusta niitä pitäisi ensinnäkin tarkastella osana rannikkotykkiverkostoa, ts. hitaasti liikkuvina rannikkotykkeinä (kuten hankittavia korvetteja erityisesti osana merivoimien pääasejärjestelmä merimiinoja). Kirov kävi kokeilemassa itse rannikkotykkejä vastaan ja sai köniin. Sen myötä ei tarvinnut kuvitella tehtävän maihinnousua.
Sitten on Fleet in Being. eli kuinka paljon sitoivat resurssia. Esim. Niobe, johon NL erehtyi panssarilaivan sijasta veti upotukseensa ehkäpä tämän kulman suurimman ilmahyökkäyksen. Jopa NL ja Italia joutuivat noudattamaan osaltaan ko. strategiaa.
Sitten on sää, eli talvisota nyt vain sattui olemaan ei-sulan veden aikana. Mietitäänpä jos olisikin sattunut sulan aikana kilpapurjehdus Ahvenanmaalle?
Vaihtoehtoiskustannus eli sukellusveneet, olivat aika hupaa nekin. Lentokoneita ostamalla olisi saatu heti toimitushetkellä vanhentuneita, koska koneet ei ensin kehittynyt yhtään I ms. suuresta ylijäämästä johtuen ja sitten yhtäkkiä nopeammin kuin milloinkaan.
Rahoitus, merivoimille 20-luvun lopussa myönnetty raha ei olisi todennäköisesti ollut muiden saatavilla.

https://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_cruiser_Kirov
https://fi.wikipedia.org/wiki/Niobe_(ilmatorjunta-alus)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Panssarilaiva_Väinämöinen

Mun mielestä oleellisempaa on se olisiko panssarilaivojen tuottama suorityskyky ollut saatavana a) muutoin b) halvemmalla. Sama tämän laivue 2020 kohdalla. Olisiko suorituskyky ollut saatavana a) muutoin b) halvemmalla. Mikä sitten on se suorituskyky? Rannikkolla seilaava ilmatorjunta? Rannikolla seilaava mto patteri? Suto kyvyn eli ne torpeedot olisi mahtuneet varmasti pienempiinkin ja vaikka ihan specifikoituihin aluksiin jos naapurin sukellusveneitä pidetään riskinä alueella jolla me todennäköisesti joudumme toimimaan.

 

[Raveni]

Kannattaa muistaa, että varustus on suurelta osin yhä hankkimatta...

Kyllä, sitä ei tiedä mihin rahat riittää ja millaiset uhkakuvat on silloin kun nuo astuvat palvelukseen. On ne uhkakuvat ennenkin muuttuneet sen mukaan mitä rahoitusta on käytössä ollut.

 

[Huhta]

Mun mielestä oleellisempaa on se olisiko panssarilaivojen tuottama suorityskyky ollut saatavana a) muutoin b) halvemmalla. Sama tämän laivue 2020 kohdalla. Olisiko suorituskyky ollut saatavana a) muutoin b) halvemmalla. Mikä sitten on se suorituskyky? Rannikkolla seilaava ilmatorjunta? Rannikolla seilaava mto patteri? Suto kyvyn eli ne torpeedot olisi mahtuneet varmasti pienempiinkin ja vaikka ihan specifikoituihin aluksiin jos naapurin sukellusveneitä pidetään riskinä alueella jolla me todennäköisesti joudumme toimimaan.

Miinoittaminen on sellainen suorituskyky, jota on vaikea saavuttaa järkevästi pienellä aluksella. Samaten alusilmatorjunta on tärkeää meriliikenteen suojaamisen kannalta, rannikkosijoitteinen ilmatorjunta ei siihen oikeastaan kykene. Meritorjuntaohjukset eivät vaadi juurikaan tilaa, hyvä laittaa nekin kyytiin.

Teoriassa voi toki pohtia vaihtoehtoja. Olisi ollut mahdollista rakentaa kaksi venytettyä Hämeenmaa-luokan jatkokehitelmää miinoitukseen ja ilmatorjuntaan. Sitten olisi voitu hankkia erikseen pieniä ohjusveneitä/korvetteja (mallia Hamina+ tai Visby+) ehkä kolme kappaletta, varustuksesta tinkimällä max. neljä. Olisiko suorituskyky sitten nykyistä parempi? Ei välttämättä, tuskin. Kahden alusluokan suunnittelu maksaa enemmän kuin yhden ja niihin olisi jouduttu hankkimaan osin erilaista varustusta, koska pieneen alukseen ei voi laittaa niin raskasta kuormaa. Ylläpidon, koulutuksen ym. kannalta on helpompaa, että käytössä on vain yksi alusluokka.

 

[magitsu]

Kyllähän tässä on selvästi nähtävissä, että ollaan hankkimassa lotjia, jotka voisi punastelematta ujuttaa SNMG-1:een.
Sinänsä ei ole edes iso hyppy kun se on osa NRF:ää, jossa ollaan jo kynnyksen yli astuttu.
https://en.wikipedia.org/wiki/Standing_NATO_Maritime_Group_1
https://en.wikipedia.org/wiki/NATO_Response_Force

 

[Einomies1]

Myös sotapelejä olen pelannut, mutta uskon olevani monta kertaa viisaampi kuin mitä joku PV on.

En usko että puolustusvoimat on laskenut yhtään mitään, tuskin edes suunnitelleet vaan menevät tunteen varassa täysin imbesillisti. Uskon että korkeintaan saadaan 4kpl täysin paskaa mihinkään sopimatonta "korvettia", tai sitten 4 satamiin makaamaan jäävää purtiloa joilla ei ole todellakaan varaa veneillä.

Ja sitten heräsin tilanteeseen jossa Merivoimien viimeisimmät projektit on Katanpääluokan eeppinen farssi sekä Rauma luokan MLU. Lisäksi täysin järjenvastainen E-Afrikan IT ohjus on hyvin muistissa.

No jo on painajaset! Katanpäästä jotain tietoa tällä hetkellä? Oikein siis muutakin kuin "musta tuntuu multa"?

Rauma-luokan MLU ei ollut farssi, veneethän on toimintakykyisiä tietääkseni. Jos jotain pientä rakennevikaa ilmenee vanhahkon aluksen rungossa niin se tuskin on farssi. PV ilmoitti heti murtumien ilmennyttyä että eivä vaikuta sotatoimissa eli todennäköisesti ne olivat lopuksi melko marginaalisia asioita ja ne voitiin korjata aika nopeasti. Nythän veneet jo palelevat normaalisti. Suhteellisuuden tajua hyvä mies!

2000 luvun projektihistoriaan vedoten huomautan että Merivoimilla on PV:n heikoin osaaminen kalustohankinnoissa. Tästä johtuen ressut seuraa kauhulla tätä projektia.

Historia on historiaa ja mistä tiedät kaiken mitä hankinnoissa on PV:ssä tehty viime vuosikymmeninä? Ei kaikki tule IS-mediaan..
Ressujen osalta voit puhua vaan itsesi puolesta joten älä tyrkytä tapojasi muille!

Miten Umkhontot olivat täysin järjen vastainen hankinta? Käsitykseni mukaan kuitenkin ihan hyviä IT-ohjuksia? Olisi mukavaa jos näistä kaikista vikahankkeista olisi lähteet saatavilla, missä selviää että kyseessä tosiaan oli "eeppinen farssi" tai "täysin järjenvastainen hankinta". Jos sellaisia on heittää niin olen erittäin kiinnostunut.

Tätä minä olen ihmetellyt viime vuosina. Umkhontoa parjataan MP-netissä herkeämättä vaikka porukoilla ei ole esittää todellista faktaa järjestelmän tilanteesta.

Merivoimat on testannut median mukaan aikanaan huolella ohjustyyppiä ja siinä oli useita uusia ratkaisuja, joita ei löytynyt 2000-luvun alussa monistakaan länsiohjuksista. Merivoimat myös osallistui Mk2-tyypin hakupään kehittämiseen mitä voi pitää melko poikkeuksellisena mahdollisuutena pienelle laivastolle. Luuleeko porukat että kaikki ohjusvalmistajat suostuvat moiseen? Ne puikot on linjastolta suoraan mitä tulee näin yleisesti seuraaville aluksille, eikä niitä suuremmin voi muokkailla. Ohjustyypillä on vielä elinaikaa päivityksill joten on turhaa haaskausta hankkia pieniin ohjusveneisiin uusia ohjuksia kesken eliniän. Mk 3 versiokin on jo kehitetetty.

 

[Talvela]

Jos homma menee kuten se on esitetty se voi hyvin olla kaikkien aikojen parhaita hankintoja ikinä puolustusvoimille.

 

[Leaderwolf]

Umkhonto SAATTOI olla hyvä hankinta aikanaan, who knows. Mutta ei varmasti enään mitään Etelä-Afrikasta, se maa on menossa mustaan helvettiin ja lujaa.

 

[Behind Horizon]

Tätä minä olen ihmetellyt viime vuosina. Umkhontoa parjataan MP-netissä herkeämättä vaikka porukoilla ei ole esittää todellista faktaa järjestelmän tilanteesta.

Merivoimat on testannut median mukaan aikanaan huolella ohjustyyppiä ja siinä oli useita uusia ratkaisuja, joita ei löytynyt 2000-luvun alussa monistakaan länsiohjuksista. Merivoimat myös osallistui Mk2-tyypin hakupään kehittämiseen mitä voi pitää melko poikkeuksellisena mahdollisuutena pienelle laivastolle. Luuleeko porukat että kaikki ohjusvalmistajat suostuvat moiseen? Ne puikot on linjastolta suoraan mitä tulee näin yleisesti seuraaville aluksille, eikä niitä suuremmin voi muokkailla. Ohjustyypillä on vielä elinaikaa päivityksill joten on turhaa haaskausta hankkia pieniin ohjusveneisiin uusia ohjuksia kesken eliniän. Mk 3 versiokin on jo kehitetetty.

-En ole näitä parjauksia liiemmin vastaliittyneenä huomannut, mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että Umkhonton tapauksessa on kyse kuitenkin puolustusvoimien tähänastisen historian luotettavimmasta ilmatorjuntaohjusjärjestelmästä. Toki ampumamäärät ovat olleet varsin maltillisia, mutta silti. Eikä myös pidä tuijottaa vain ja ainoastaan ohjusjärjestelmän ominaisuuksiin, kun kyse on koko toiminnallisen ketjun onnistumisesta. Heikoin lenkki usein tässä ratkaisee ja maalinosoitus(-tutkan) suorituskyky käy käsi kädessä ohjusjärjestelmän suorituskyvyn kanssa. Ei toista ilman toista...

http://www.lentoposti.fi/uutiset/me...tuksessa_kaksi_ilmamaalia_umkhonto_ohjuksilla


Pidemmän kantaman versio löytynee kohta:

“The Umkhonto-EIR’s main improvement over its predecessor is its range, which is expected to sit from 25 to 35-km, bringing it into the field of short-to-medium-range SAMs such as the MBDA Aster-15. Aside from the range, the Umkhonto-EIR maintains the Umkhonto’s IIR seeker.”

https://quwa.org/2017/02/05/denel-will-display-umkhonto-eir-surface-air-missile-idex-2017/

 

[Huhta]

Umkhonto SAATTOI olla hyvä hankinta aikanaan, who knows. Mutta ei varmasti enään mitään Etelä-Afrikasta, se maa on menossa mustaan helvettiin ja lujaa.

Umkhonto saattoi olla hyvä hankinta nimenomaan hinta-laatu-suhteeltaan. Siprin mukaan Suomi sai 17 miljoonalla jenkkidollarilla 75 Umkhonto-ohjusta, eli kustannus oli n. $227 000 per ohjus. Olettaisin, että summa pitää sisällään myös laukaisimet yms., jotka nyt tuskin hirveitä maksavat.

Umkhonton kanssa kisasivat tuolloin ranskalainen Mistral ja amerikkalais-saksalainen RAM. Mistraleja olisi ehkä saanut samalla rahalla juuri ja juuri saman määrän, mutta suorituskyky olisi ollut huomattavasti heikompi julkitiedoista päätellen. RAM taas oli todennäköisesti teknisesti paras, mutta se olisi ollut aivan liian kallis. Pelkästään ohjusten hinnaksi olen nähnyt arvioita 0,5-1,0 miljoonan dollarin väliltä, ja raskaat suunnattavat laukaisimet ovat luultavasti hintavahkoja.

Jälkiviisaasti ajatellen olisi kyllä kannattanut pistää vähän enemmän rahaa alusten ilmatorjuntaan ja heittää kyytiin se RAM-laukaisin 21 ohjuksella varustettuna. Nyt olisi tarjolla uudempaa ohjusversiota ja vanhoille saisi tukea ihan eri tavalla kuin Umkhontoon, jos Denel ja Etelä-Afrikka heittävät häränpyllyä.

P.S. Tuollainen löytyi RAM:stä:

http://www.jhuapl.edu/techdigest/TD/td2204/Elko.pdf

 

[Behind Horizon]

Umkhonto saattoi olla hyvä hankinta nimenomaan hinta-laatu-suhteeltaan. Siprin mukaan Suomi sai 17 miljoonalla jenkkidollarilla 75 Umkhonto-ohjusta, eli kustannus oli n. $227 000 per ohjus. Olettaisin, että summa pitää sisällään myös laukaisimet yms., jotka nyt tuskin hirveitä maksavat.

Umkhonton kanssa kisasivat tuolloin ranskalainen Mistral ja amerikkalais-saksalainen RAM. Mistraleja olisi ehkä saanut samalla rahalla juuri ja juuri saman määrän, mutta suorituskyky olisi ollut huomattavasti heikompi julkitiedoista päätellen. RAM taas oli todennäköisesti teknisesti paras, mutta se olisi ollut aivan liian kallis. Pelkästään ohjusten hinnaksi olen nähnyt arvioita 0,5-1,0 miljoonan dollarin väliltä, ja raskaat suunnattavat laukaisimet ovat luultavasti hintavahkoja.

Jälkiviisaasti ajatellen olisi kyllä kannattanut pistää vähän enemmän rahaa alusten ilmatorjuntaan ja heittää kyytiin se RAM-laukaisin 21 ohjuksella varustettuna. Nyt olisi tarjolla uudempaa ohjusversiota ja vanhoille saisi tukea ihan eri tavalla kuin Umkhontoon, jos Denel ja Etelä-Afrikka heittävät häränpyllyä.

P.S. Tuollainen löytyi RAM:stä:

http://www.jhuapl.edu/techdigest/TD/td2204/Elko.pdf

----------------------

Käsittääkseni Haminoilta olisi pitänyt RAM:n tapauksessa jättää jotain oleellista pois, esimerkiksi 57mm ase tai jotain vastaavan painoista. Eli aluksen kantavuus mm. tuli asiassa vastaan tietääkseni.

-Mihin perustat arviosi RAM ohjuksen teknisestä edistyksellisyydestä Umkhontoon verrattuna? Jäljempänä mainittu kun saa maalitiedon päivityksen laukaisualustan koko edistyneen sensorikirjon tuottamista maaleista, verrattuna RAM:n "The missile radar frequency seeker" passiiviseen RF-haisteluun lennon aikana?

www.jhuapl.edu/techdigest/views/pdfs/.../V2_N3_1981_Bruns.pdf (Google RIM-116 Rolling Airframe Missile working principle ==> RAM GUIDED MISSILE WEAPON SYSTEM

 

[Huhta]

----------------------

Käsittääkseni Haminoilta olisi pitänyt RAM:n tapauksessa jättää jotain oleellista pois, esimerkiksi 57mm ase tai jotain vastaavan painoista. Eli aluksen kantavuus mm. tuli asiassa vastaan tietääkseni.

-Mihin perustat arviosi RAM ohjuksen teknisestä edistyksellisyydestä Umkhontoon verrattuna? Jäljempänä mainittu kun saa maalitiedon päivityksen laukaisualustan koko edistyneen sensorikirjon tuottamista maaleista, verrattuna RAM:n "The missile radar frequency seeker" passiiviseen RF-haisteluun lennon aikana?

www.jhuapl.edu/techdigest/views/pdfs/.../V2_N3_1981_Bruns.pdf (Google RIM-116 Rolling Airframe Missile working principle ==> RAM GUIDED MISSILE WEAPON SYSTEM

RAM-ohjukseen lisättiin jo Block I:ssä kunnollinen infrapunahakupää, jolla voi tarvittaessa hakeutua koko lennon ajan. RAM-ohjuksella on siis etunaan monipuolisempi hakupää. Lisäksi RAM:n toimintaperiaate on ammu-ja-unohda, mikä helpottaa torjuntaa monimaalitilanteessa. Lasken myös ohjuskapasiteetin mukaan tekniseen edistyksellisyyteen, Umkhonton laukaisemat vievät alukselta runsaasti tilaa, kun taas RAM mahtuu hyvinkin kompaktiin laukaisimeen. (Nämä siis Block I:n osalta. Nyt käyttöön tullut Block II tarjoaa selkeitä parannuksia liikehtimiskyvyn ja hakupään osalta samoin kuin merkittävän kantamalisän.)

Toinen puoli koskee mainetodistelua. Etelä-Afrikka ei ole varsinaisesti mikään teknomaa(, jos oman ydinpommin kyhäämistä ei lasketa). Yhdysvallat ja Saksa taas ovat tunnettuja teknomaita. Myös käyttäjien määrässä ja laadussa on eroa: RAM on kymmenen maan käytössä, joukossa monia kehittyneitä maita, kuten Saksa, Yhdysvallat, Etelä-Korea, Kreikka ja Japani. Umkhonto taas on kolmen maan käytössä, Etelä-Afrikassa. Algeriassa ja Suomessa.

Niin joo, ja tuo muusta varustuksesta luopuminen! Haminan kohdalla tehtiin virhe, jos suunniteltiin ensin runko ja sitten alettiin pohtia, millaista aseistusta siihen mahtuisi. Ei näin! Ensin valitaan halutut kalut ja kilkkeet, sitten suunnitellaan runko niiden ympärille. Ei se RAM nyt niin paljon raskaampi ole, että koko konsepti olisi pitänyt vetää uusiksi ja rakentaa jokin Visbyn kokoinen laitos.