Voiko ne laukaista pinnalta?
Eikö tuossa torpedohuone tomahawk tapauksessa ole siitä kyse että he säilyttävät puikkoja siellä kuin vertikaali siilojen läheisyydessä?
Viimeksi muokattu:
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Voiko ne laukaista pinnalta?
Eikö tuossa torpedohuone tomahawk tapauksessa ole siitä kyse että he säilyttävät puikkoja siellä kuin vertikaali siilojen läheisyydessä?
Nyt joku tolkku siihen pessimismiinkin
En usko että aluksiin panostettaisiin nyt nähdyllä tavalla jos niistä oltaisiin ruunaamassa vartioveneitä. Ohjelmassa olisi ollut kevyt ehostus ja vähintään 100 miljoonaa euroa pienempi budjetti. Se mitä minä uskon ei tietenkään vaikuta yhtään mihinkään yhtään mitenkään.
intternetsoturi
Majuri
Joo, kyllä noita on tietääkseni yhä aktiivisessa käytössä.
Siis minkä ihmeen takia Haminoihin ei laitettaisi pintatorjuntaohjuksia?
En ihan ymmärrä miten se integraatio taistelunjohtojärjestelmään olisi minkäänlainen kynnyskysymys. Ei ainakaan läheskään niin iso kuin hävittäjien kohdalla, monestakaan syystä. Ei se maalavettikaan mitään rakettitiedettä ole.
Huhta
Greatest Leader
Nyt joku tolkku siihen pessimismiinkin
Kyse ei ole vartioveneestä, vaan verkottuneesta järjestelmästä. Monitoimialusten konfiguraatiota foorumilla pohdittaessa esitti useampikin keskustelija, etteivät meritorjuntaohjukset olisi välttämättömyys, koska Suomen etäisyyksillä ne voitaisiin ampua maista käsin.
Toki muutos olisi iso periaatteellisella tasolla, enkä sano, että siihen oltaisiin valmiita. Haminoiden ainoaksi mainitsemisen arvoiseksi vaikutuskyvyksi jäisi tuossa tilanteessa SUTO. Toisaalta meritorjuntaohjusten jättäminen pois kyydistä keventäisi raskaasti varustettua alusta, mikä voi olla välttämätöntä SUTO-varustuksen lisäämisen ja toiminta-ajan kasvattamisen vuoksi.
Leaderwolf
Respected Leader
Siinä olisi sitten kaikki sen varassa, että yhteys mereltä maalle pysyy yllä. Ja se on sellainen asia mihin en luottaisi henkeäni, jos toinen vaihtoehto on pystyä vaikuttamaan vastustajan lavettiin/laivaan omasta selästä laukaistavilla ohjuksilla. Se verkko kun saadaan tiirikoitua tai edes hetkeksi vikaantumaan niin tulee äitiä ikävä IT ohjusten käydessä vähiin ja vihollisen jatkaessa hyökkästään, samalla kun yritetään saada pullopostilla tietoa maalavetille että kaivattaisiin tulta.
Kyse ei ole vartioveneestä, vaan verkottuneesta järjestelmästä. Monitoimialusten konfiguraatiota foorumilla pohdittaessa esitti useampikin keskustelija, etteivät meritorjuntaohjukset olisi välttämättömyys, koska Suomen etäisyyksillä ne voitaisiin ampua maista käsin.
Toki muutos olisi iso periaatteellisella tasolla, enkä sano, että siihen oltaisiin valmiita. Haminoiden ainoaksi mainitsemisen arvoiseksi vaikutuskyvyksi jäisi tuossa tilanteessa SUTO. Toisaalta meritorjuntaohjusten jättäminen pois kyydistä keventäisi raskaasti varustettua alusta, mikä voi olla välttämätöntä SUTO-varustuksen lisäämisen ja toiminta-ajan kasvattamisen vuoksi.
Huhta
Greatest Leader
Enemmän ajattelen taloudellista puolta. Kokonaistoimituksen hinta todennäköisesti riippuu valittavasta meritorjuntaohjuksesta, tai foorumilla on ainakin esitetty, että järjestelmiä kaupattaisiin "paketteina" ja että halvinta olisi valita valmis paketti ilman, että sekoitetaan villisti erimaalaisia ja eri valmistajien systeemejä.
Sanotaan nyt, että taistelujärjestelmästä on saatu kaksi teknisesti täysin vastaavaa tarjousta, paitsi että tarjousten hinnoissa on pieni ero:
Saab: 99,9 miljoonaa euroa (+ ilmainen RBS-15:n integrointi tai 10 miljoonaa NSM:n integroinnista)
Atlas: 100 miljoonaa euroa (+ ilmainen NSM:n integrointi tai 12 miljoonaa euroa RBS-15:n integroinnista)
Kumpi tarjous pitäisi valita? Saab tarjoaa halvinta hintaa peruspaketille, mutta jos valitaan "väärä" meritorjuntaohjus, niin Atlaksen tarjous olisi ollut kokonaisuutena edullisempi.
Saabilla on omansa lisäksi kokemusta myös ESSM + Harpoon-kombon integroinnista thaimaalaisiin lotjiin 9LV-taistelunjohtojärjestelmän yhteyteen.
https://www.naval-technology.com/projects/naresuan-class-guided-missile-frigates/
https://saab.com/region/thailand/ab...ndia-stories/2014/royal-thai-navys-saab-edge/
https://en.wikipedia.org/wiki/Naresuan-class_frigate
Saab + NSM-kombo vaikuttaa jopa nopean pohdiskelun pohjalta hieman epätodennäköisesltä. Mutta jos se on halvin niin se saattaa olla sitä myös NSM:n kanssa.
https://www.naval-technology.com/projects/naresuan-class-guided-missile-frigates/
https://saab.com/region/thailand/ab...ndia-stories/2014/royal-thai-navys-saab-edge/
https://en.wikipedia.org/wiki/Naresuan-class_frigate
Saab + NSM-kombo vaikuttaa jopa nopean pohdiskelun pohjalta hieman epätodennäköisesltä. Mutta jos se on halvin niin se saattaa olla sitä myös NSM:n kanssa.
Viimeksi muokattu:
Kyse ei ole vartioveneestä, vaan verkottuneesta järjestelmästä. Monitoimialusten konfiguraatiota foorumilla pohdittaessa esitti useampikin keskustelija, etteivät meritorjuntaohjukset olisi välttämättömyys, koska Suomen etäisyyksillä ne voitaisiin ampua maista käsin.
Toki muutos olisi iso periaatteellisella tasolla, enkä sano, että siihen oltaisiin valmiita. Haminoiden ainoaksi mainitsemisen arvoiseksi vaikutuskyvyksi jäisi tuossa tilanteessa SUTO. Toisaalta meritorjuntaohjusten jättäminen pois kyydistä keventäisi raskaasti varustettua alusta, mikä voi olla välttämätöntä SUTO-varustuksen lisäämisen ja toiminta-ajan kasvattamisen vuoksi.
Ohjusvene voi joka tapauksessa osoittaa maaleja muille. Silti ne 4 (6?) omaa ohjusta ovat hyvät olemassa ns. kaiken varalta. Ohjusveneen laukaukset voivat yksinkertaisesti loppua tai toisaalta yhteydet pätkiä. Nuo ovat enemmän toisiaan täydentäviä ratkaisuja kuin vaihtoehtoja.
Jos Hamina ei pystyisi kantamaan sekä PTO:ta että sutovermeitä olisi tilanne tietysti toinen. Tai jos haluttaisiin vaikka merkittävästi lisätä it-ohjusten määrää. Käsittääkseni kumpikaan ei pidä paikkaansa.
HX-kupongeissa on ollut esillä kyky merellä olevien kohteiden maalittamiseen. Siitä ei ole pitkä askel ohjusten ampumiseen hävittäjistä.
Siinä on kysymys siitä että jos ei veneessä ole siiloja voidaan Tomahawkeja ampua torpedoputkien kautta. Teoriassa noita voisi siis olla kyydissä siiloihin sijoitettujen ohjusten lisäksi. Olisiko siinä minkäänlaista järkeä on sitten kokonaan toinen asia.
Museo
Kenraali
Enemmän on enemmän. Saa nähdä meneekö sukelusveneestä laukaistava LRASM kaupaksi kotimaahansa.
Viimeksi muokattu:
Kyllä. Ainakin teoriassa tuollainen setti jossa joka komeroon on jemmattu Tomahawk voisi jossain tilanteessa olla järkevä. Torpedoputkista ampuminen lienee kuitenkin hidasta hommaa?
Behind Horizon
Alikersantti
- - - - - - - - - - - - -
https://en.wikipedia.org/wiki/Tomahawk_(missile)
Tomahawk: Diameter 20.4 in (0.52 m)
Torped 47 https://en.wikipedia.org/wiki/Torped_47
Diameter 400 mm
- - - - - - - - - - - - -
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_torpedoes_by_name
Bodyguard
Kenraali
Tässä nyt on mennyt varmaan pari asiaa sekaisin... Amerikkalaisten sukellusveneissä ei ole noita 400 mm torpedoputkia vaan normaalit 21 tuuman putket ( ovatko ne virallisesti 533 mm vai 535 mm, en muista ). Niistä kyllä pystyy ampumaan Tomahawkeja. Suto torpedot ovat pienempiä kuin normitorpedot, eikä niiden putkia ole tarkoitettu muuhun käyttöön.
Niin? Miten tämä liittyy yhtään mihinkään?
Edit
@Bodyguard :in kommentin luettuani kenties ymmärrän. Tarkoitit ehkä sanoa ettei Tomahawkia voi ampua torpedoputkesta koska ei mahu? Kyllä mahtuu koska normaali sukellusveneen torpedoputki on 533mm ( 21 tuumaa ). 400mm putkia ei ole kuin ruotsalaisissa suklareissa ja niissäkin on lisäksi myös 533mm putket. Ainakin britit ampuvat Tomahawkinsa tarvittaessa torpedoputkista. Jenkeillä tuo ratkaisu saattaa olla edelleen käytössä tai sitten ei?
Behind Horizon
Alikersantti
Kas ***hana, tuo 400mm taitaakin olla jokin erikoisempi halkaisija torpedolle vaikka näköjään molemmat sekä TP45 ja TP47 sitä käyttävät?
Behind Horizon
Alikersantti
Liittyi luuloon, että 400mm olisi yleinen ja standardi torpedoputken mitta.
Jep ehdinkin jo kirjoittaa tarinaa yhtä aikaa kun sinä vastasit. Torpedoja on monen kokoisia.