Laivue 2020

Joo on ja julkaistuissa tiedoissa on sanottu, että nuo rakennetaan saaristokäyttö mielessä.
 
Mun piti lukea noi SS:n artikkelit laivue2020 koskien. Aloitin lehden pääkirjoituksesta ja jo parista sen ensimmäisestä lauseesta kävi ilmi, miten asenteellisesti aviisin päätoimittaja merivoimiin ja sitä kautta noihin korvetteihin suhtautuu. Heti alkuun hän väitti, että Suomi ei ole saari. Siinä hän tietenkin on oikeassa, että puhtaasti maantiedettä ajatellen maamme ei suinkaan ole saari. Mutta kun siihen maantieteeseen lisää politiikan ja logistiikan, niin silloin tilanne muuttuu radikaalisti.Kaikki varmaan ymmärtävät, mihin suuntaan meillä on toimiva rautatieyhteys...? Ja kun mietimme kuljetuksia, niin ykkösenä toistaiseksi ovat merikuljetukset, seuraavana rautatiet ja vasta pitkän matkan päästä näistä tulevat maantiekuljetukset. Jos haluamme hoitaa tarvittavat materiaalivirrat meille myös kriisiaikana, on merikuljetukset tavalla tai toisella pystyttävä suojaamaan. Toki ne määrät pienenevät, mutta kuitenkin. Kun maamme ei kerran halua liittoutua ja länsinaapurimme uudet rannikkokorvetit omaavat olemattoman itkyvyn, pitää meidän se sitten itse hoitaa. Millä se tehdään... Aluksilla, joilla on riittävän hyvä it- ja sutokyky. korvettien miinoituskyky taas liittyy siihen, että miinoilla voidaan helposti sulkea väyliä, rajoittaa vihollisen liikkumismahdollisuuksia ja luoda passiivinen, ennalta arvaamaton uhka iholliselle. Jos noiden korvettien aseistusta pitää miettiä, niin pääpaino pitäisi olla it- ja sutoaseistuksessa, toki sitä miinoituskykyä unohtamatta.
Ja, jos joku väittää, että me voimme kriisitilanteessa hoitaa tarvitsemamme tavaravirrat maanteitse, niin se täytyy myös pystyä osoittamaan uskottavasti. Minä en sellaista väitettä purematta niele. Ei tarvitse kuin vilkaista ulkomaankauppamme tilastoja, niin tajuaa, kuinka monta rekkasuoritusta yhtä rorolaivan lastia kohti tarvitaan.
SS.ssa puhutaan myös siitä, miten helppoa merenkulkuinframme ( lähinnä satamat ) tuhoaminen/vaurioittaminen kauaskantoisilla ohjuksilla on. No, eikös niiden maanteiden solmukohtien, esim. Tornionjoen siltojen tuhoaminen ole ihan yhtä helppoa tai jopa helpompaa...
Suomi on logistisesti ja sotilaspoliittisesti saari, sanoi joku Puuperä mitä tahansa. Ja miten saareen mennään... vettä pitkin. Ja millä kokemuksella minä tässä paasaan. Sellaisella n 37 vuoden työkokemuksella suomalaisen merenkulun parissa. Ja nykyään satun olemaan vieläpä logistiikkahommissa.
 
Mun piti lukea noi SS:n artikkelit laivue2020 koskien. Aloitin lehden pääkirjoituksesta ja jo parista sen ensimmäisestä lauseesta kävi ilmi, miten asenteellisesti aviisin päätoimittaja merivoimiin ja sitä kautta noihin korvetteihin suhtautuu. Heti alkuun hän väitti, että Suomi ei ole saari. Siinä hän tietenkin on oikeassa, että puhtaasti maantiedettä ajatellen maamme ei suinkaan ole saari. Mutta kun siihen maantieteeseen lisää politiikan ja logistiikan, niin silloin tilanne muuttuu radikaalisti.Kaikki varmaan ymmärtävät, mihin suuntaan meillä on toimiva rautatieyhteys...? Ja kun mietimme kuljetuksia, niin ykkösenä toistaiseksi ovat merikuljetukset, seuraavana rautatiet ja vasta pitkän matkan päästä näistä tulevat maantiekuljetukset. Jos haluamme hoitaa tarvittavat materiaalivirrat meille myös kriisiaikana, on merikuljetukset tavalla tai toisella pystyttävä suojaamaan. Toki ne määrät pienenevät, mutta kuitenkin. Kun maamme ei kerran halua liittoutua ja länsinaapurimme uudet rannikkokorvetit omaavat olemattoman itkyvyn, pitää meidän se sitten itse hoitaa. Millä se tehdään... Aluksilla, joilla on riittävän hyvä it- ja sutokyky. korvettien miinoituskyky taas liittyy siihen, että miinoilla voidaan helposti sulkea väyliä, rajoittaa vihollisen liikkumismahdollisuuksia ja luoda passiivinen, ennalta arvaamaton uhka iholliselle. Jos noiden korvettien aseistusta pitää miettiä, niin pääpaino pitäisi olla it- ja sutoaseistuksessa, toki sitä miinoituskykyä unohtamatta.
Ja, jos joku väittää, että me voimme kriisitilanteessa hoitaa tarvitsemamme tavaravirrat maanteitse, niin se täytyy myös pystyä osoittamaan uskottavasti. Minä en sellaista väitettä purematta niele. Ei tarvitse kuin vilkaista ulkomaankauppamme tilastoja, niin tajuaa, kuinka monta rekkasuoritusta yhtä rorolaivan lastia kohti tarvitaan.
SS.ssa puhutaan myös siitä, miten helppoa merenkulkuinframme ( lähinnä satamat ) tuhoaminen/vaurioittaminen kauaskantoisilla ohjuksilla on. No, eikös niiden maanteiden solmukohtien, esim. Tornionjoen siltojen tuhoaminen ole ihan yhtä helppoa tai jopa helpompaa...
Suomi on logistisesti ja sotilaspoliittisesti saari, sanoi joku Puuperä mitä tahansa. Ja miten saareen mennään... vettä pitkin. Ja millä kokemuksella minä tässä paasaan. Sellaisella n 37 vuoden työkokemuksella suomalaisen merenkulun parissa. Ja nykyään satun olemaan vieläpä logistiikkahommissa.

Maantiekuljetuksien pitäisi sodassa ensisijaisesti olla kenttäarmeijan logistiikan käytössä muun yhteiskunnan lisäksi, järjetön ajatus että niillä hoidettaisiin yhteyksiä ulkomaille Lapin kautta.
 
Näkisin Vaasan myös hyvin tärkeänä. Se merireitti ( ja vähän muukin) vaatii hyvän it-ohjaus suojauksen... luokkaa Patriot. Sitähän tasoa ei meillä ole. Olisiko syytä ostaa moinen vastaava järjestelmä ja upottaa Väinämöinen/Ilmarinen ajatus (laivue 2020)??
 
Näkisin Vaasan myös hyvin tärkeänä. Se merireitti ( ja vähän muukin) vaatii hyvän it-ohjaus suojauksen... luokkaa Patriot. Sitähän tasoa ei meillä ole. Olisiko syytä ostaa moinen vastaava järjestelmä ja upottaa Väinämöinen/Ilmarinen ajatus (laivue 2020)??

Ei, koska Patriot ei miinoita, tuhoa laivoja ohjuksin, muodosta meritilannekuvaa, muodosta ilmatilannekuvaa etualueelta, tiedustele, upota sukellusveneitä tai kouluta merimiehiä.
 
Ei, koska Patriot ei miinoita, tuhoa laivoja ohjuksin, muodosta meritilannekuvaa, muodosta ilmatilannekuvaa etualueelta, tiedustele, upota sukellusveneitä tai kouluta merimiehiä.
Onko tämä nykyinen (tai päivitetty ohjusvene kokoluokka) niin huono, ettei sillä olisi suorituskykyä moiseen??
 
Paljon saa iivana ampua ohjuksia jos relevantit laiturit on siinä kunnossa, että niissä ei voi purkaa laivoja ja että tilanne myös pidetään tällaisena vaikka pitemmän aikaa.

Laiva on mobiili yksikkö ja satamaverkosto hajautettu.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Näkisin Vaasan myös hyvin tärkeänä. Se merireitti ( ja vähän muukin) vaatii hyvän it-ohjaus suojauksen... luokkaa Patriot. Sitähän tasoa ei meillä ole. Olisiko syytä ostaa moinen vastaava järjestelmä ja upottaa Väinämöinen/Ilmarinen ajatus (laivue 2020)??
Vaasa voi ollakin hyvin tärkeä mutta satama on pieni, joten kapasiteetti voi tulla vastaan. Sinne pääsee vain siltaa pitkin. Lisäksi on paljon muitakin ongelmia tilanteessa jossa Selkämeri ja Merenkurkku on muuttunut turvattomaksi.
 
Ei millään pahalla toverit... Mutta jotenkin tässä laivue 2020 projektissa haisee lemmenlaiva-operaatiot Somalian rannikolle.
 
Ei millään pahalla toverit... Mutta jotenkin tässä laivue 2020 projektissa haisee lemmenlaiva-operaatiot Somalian rannikolle.

Varmaan sinnekin ne kelpaavat mutta kyllä niille on ihan käyttöä Suomessakin, fregatit, ohjusveneet ja ohjuspatterit suojaavat meriyhteytemme jo kansainvälisestikin verraten todella uskottavasti.
 
  • Tykkää
Reactions: EK
Miten tämä käsitys muodostuu?
Muistaakseni projekti lähti siitä liikkeelle, koska meillä oli rajoitettu kyky toimia valtamerillä kv/yk-operaatioissa. Projekti lähti liikkeelle Tavjan valtakaudella.
 
Muistaakseni projekti lähti siitä liikkeelle, koska meillä oli rajoitettu kyky toimia valtamerillä kv/yk-operaatioissa. Projekti lähti liikkeelle Tavjan valtakaudella.

Ei kai tuo sentään liikkeelepanevana voimana ollut. Yhtenä rikkana rokassa kyllä koska korvettia/korvetteja tullaan käyttämään myös kv-tehtävissä ja koululaivana. Kyky toimia Intian valtamerellä mainittiin ihan Merivoimien silloisen komentajan suulla. Siihen olisi kyllä päästy myös hankkimalla yksi isompi koululaiva ja jatkamalla muuten ohjustinveneillä. Eli koko laivueen paisuttamista ei voi tuolla selittää.
 
Back
Top