Laivue 2020

Laivue 2020 on fantastinen projekti poliittisessa mielessä ja osoittaa upseeriston loistavan kyvyn taktikointiin; mitoittamalla projekti hieman ylisuureksi saadaan merkittävä osa nykyisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi välttämättömistä hankinnoista maksatettua puolustusbudjetin ulkopuolelta. Samalla saadaan enemmän suorituskykyä kuin puolustusbudjetin rajoista olisi ollut mahdollista.

LV2020:een uppoavalle rahalle olisi varmasti ollut vaihtoehtoja. Miltä olisi kuulostanut kahden miinalaivan korvaaminen (ilman Pohjanmaan miinoituskykyäkin on katsottu pärjättävän, vain liturgiassa voidaan jättää 10 vuotta kaluston poistamisen ja kaluston korvaamisen väliin) nykyistä LV2020:tä muistuttavilla aluksilla, lievästi paranneltuina? Ohjusveneiden suorituskyky taas olisi ollut korvattavissa panostamalla ilmasta ja rannikolta tapahtuvaan valvontaan ja vaikuttamiseen. Mutta kuka uskoo, että tälle paketille olisi koskaan saatu lisärahoitusta?

En minä ainakaan. Siksi LV2020 on hyvä veto.
 
Merivoimilla oli vielä viime vuonna useita eri konsepteja, monesta pienestä muutamaan suureen. Se luki eräässä artikkelissa joka tästäkin ketjusta löytynee. Eli vasta viime vuonna lyötiin lukkoon yli satametriset jötkäleet.
 
Mun piti lukea noi SS:n artikkelit laivue2020 koskien. Aloitin lehden pääkirjoituksesta ja jo parista sen ensimmäisestä lauseesta kävi ilmi, miten asenteellisesti aviisin päätoimittaja merivoimiin ja sitä kautta noihin korvetteihin suhtautuu. Heti alkuun hän väitti, että Suomi ei ole saari. Siinä hän tietenkin on oikeassa, että puhtaasti maantiedettä ajatellen maamme ei suinkaan ole saari. Mutta kun siihen maantieteeseen lisää politiikan ja logistiikan, niin silloin tilanne muuttuu radikaalisti.Kaikki varmaan ymmärtävät, mihin suuntaan meillä on toimiva rautatieyhteys...? Ja kun mietimme kuljetuksia, niin ykkösenä toistaiseksi ovat merikuljetukset, seuraavana rautatiet ja vasta pitkän matkan päästä näistä tulevat maantiekuljetukset. Jos haluamme hoitaa tarvittavat materiaalivirrat meille myös kriisiaikana, on merikuljetukset tavalla tai toisella pystyttävä suojaamaan. Toki ne määrät pienenevät, mutta kuitenkin. Kun maamme ei kerran halua liittoutua ja länsinaapurimme uudet rannikkokorvetit omaavat olemattoman itkyvyn, pitää meidän se sitten itse hoitaa. Millä se tehdään... Aluksilla, joilla on riittävän hyvä it- ja sutokyky. korvettien miinoituskyky taas liittyy siihen, että miinoilla voidaan helposti sulkea väyliä, rajoittaa vihollisen liikkumismahdollisuuksia ja luoda passiivinen, ennalta arvaamaton uhka iholliselle. Jos noiden korvettien aseistusta pitää miettiä, niin pääpaino pitäisi olla it- ja sutoaseistuksessa, toki sitä miinoituskykyä unohtamatta.
Ja, jos joku väittää, että me voimme kriisitilanteessa hoitaa tarvitsemamme tavaravirrat maanteitse, niin se täytyy myös pystyä osoittamaan uskottavasti. Minä en sellaista väitettä purematta niele. Ei tarvitse kuin vilkaista ulkomaankauppamme tilastoja, niin tajuaa, kuinka monta rekkasuoritusta yhtä rorolaivan lastia kohti tarvitaan.
SS.ssa puhutaan myös siitä, miten helppoa merenkulkuinframme ( lähinnä satamat ) tuhoaminen/vaurioittaminen kauaskantoisilla ohjuksilla on. No, eikös niiden maanteiden solmukohtien, esim. Tornionjoen siltojen tuhoaminen ole ihan yhtä helppoa tai jopa helpompaa...
Suomi on logistisesti ja sotilaspoliittisesti saari, sanoi joku Puuperä mitä tahansa. Ja miten saareen mennään... vettä pitkin. Ja millä kokemuksella minä tässä paasaan. Sellaisella n 37 vuoden työkokemuksella suomalaisen merenkulun parissa. Ja nykyään satun olemaan vieläpä logistiikkahommissa.

Suomen Sotilaassa oli hauskaa kuinka todistettiin kuinka kahden koneen rynnäkkö tyhjentää kahden kauppalaivoja suojaavan korvetin it-ohjusvarastot. Jonka jälkeen korvetit on hyödyttömiä.

En oikein usko että ohjusveneillä homma hoituisi paremmin.

Kuinka helppoa rynnäkköaseistuksella varustettujen Su-34 on lentää perämerelle ja takaisin omaan tukikohtaan?
 
Ainostaan miinojen änkeäminen väkisin pakettiin on kaiku erityisolosuhteisesta historiasta. Niitä kun on luolat täynnään.
 
Laivue 2020 on fantastinen projekti poliittisessa mielessä ja osoittaa upseeriston loistavan kyvyn taktikointiin; mitoittamalla projekti hieman ylisuureksi saadaan merkittävä osa nykyisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi välttämättömistä hankinnoista maksatettua puolustusbudjetin ulkopuolelta. Samalla saadaan enemmän suorituskykyä kuin puolustusbudjetin rajoista olisi ollut mahdollista.
Mistä lisärahoituksesta puhut! Ei mitään sellaista päätöstä ole tehty eikä voidakaan tehdä, koska hallitus vaihtuu ensi vuonna. Viime päivien tapahtumat näyttävät varmistavan, että seuraava pääministeri on Antti Rinne. Se siis lisärahoituksesta ainakin Merivoimien hankinnan osalta.
 
Suomen Sotilaassa oli hauskaa kuinka todistettiin kuinka kahden koneen rynnäkkö tyhjentää kahden kauppalaivoja suojaavan korvetin it-ohjusvarastot. Jonka jälkeen korvetit on hyödyttömiä.

En oikein usko että ohjusveneillä homma hoituisi paremmin.

Kuinka helppoa rynnäkköaseistuksella varustettujen Su-34 on lentää perämerelle ja takaisin omaan tukikohtaan?
Olettaen että Viro on NATOn hallussa, Ruotsi vapaa, ja taistelut mantereella Kotkan toisella puolella, niin suunnilleen yhtä helppoa kuin voittaa lehmällä ravit.
 
Ainostaan miinojen änkeäminen väkisin pakettiin on kaiku erityisolosuhteisesta historiasta. Niitä kun on luolat täynnään.

Varsin haasteelliseksi menee Merivoimien toiminta jos miinat poistetaan keinovalikoimasta.

Se on mielenkiintoista että korveteille on ilmoitettu siirrettävän nykyisten miinalaivojen miinoitusjärjestelmät. Onkohan niin että vain kaksi neljästä korvetista saa täyden miinoitusvarustuksen?
 
Laivue 2020 on fantastinen projekti poliittisessa mielessä ja osoittaa upseeriston loistavan kyvyn taktikointiin; mitoittamalla projekti hieman ylisuureksi saadaan merkittävä osa nykyisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi välttämättömistä hankinnoista maksatettua puolustusbudjetin ulkopuolelta. Samalla saadaan enemmän suorituskykyä kuin puolustusbudjetin rajoista olisi ollut mahdollista.

LV2020:een uppoavalle rahalle olisi varmasti ollut vaihtoehtoja. Miltä olisi kuulostanut kahden miinalaivan korvaaminen (ilman Pohjanmaan miinoituskykyäkin on katsottu pärjättävän, vain liturgiassa voidaan jättää 10 vuotta kaluston poistamisen ja kaluston korvaamisen väliin) nykyistä LV2020:tä muistuttavilla aluksilla, lievästi paranneltuina? Ohjusveneiden suorituskyky taas olisi ollut korvattavissa panostamalla ilmasta ja rannikolta tapahtuvaan valvontaan ja vaikuttamiseen. Mutta kuka uskoo, että tälle paketille olisi koskaan saatu lisärahoitusta?

En minä ainakaan. Siksi LV2020 on hyvä veto.

Merikuljetusten suojaaminen on kyllä heille annettu tehtävä jota ei oikein voi muuten suorittaa kuin LV2020 projektilla.
 
Varsin haasteelliseksi menee Merivoimien toiminta jos miinat poistetaan keinovalikoimasta.

Se on mielenkiintoista että korveteille on ilmoitettu siirrettävän nykyisten miinalaivojen miinoitusjärjestelmät. Onkohan niin että vain kaksi neljästä korvetista saa täyden miinoitusvarustuksen?

Tai jokainen saa yhden kiskon.
 
Mistä lisärahoituksesta puhut! Ei mitään sellaista päätöstä ole tehty eikä voidakaan tehdä, koska hallitus vaihtuu ensi vuonna. Viime päivien tapahtumat näyttävät varmistavan, että seuraava pääministeri on Antti Rinne. Se siis lisärahoituksesta ainakin Merivoimien hankinnan osalta.

Siitä, että puolustusministeriölle myönnettiin tänä vuonna 1 608 060 tuhannen euron tilausvaltuus. Valtiolla ei ole käytännössä mitään keinoa puuttua tuohon tilausvaltuuteen myöhemmin, sopimussakot pitävät siitä huolen. Toki eduskunta voi leikata muut materiaalihankinnat minimitasolle ja näin ollen ottaa erillisrahoituksen takaisin toisaalla, mutta sen riskin realisoituminen on epävarmaa. Ja vaikka nyt ei ostettaisi mitään, niin seuraava hallitus voi halutessaan silti vetää materiaalihankinnat vaikka 0 euroon.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto...8/aky/aky.xml&opennode=0:1:11:259:509:519:523:
 
Olettaen että Viro on NATOn hallussa, Ruotsi vapaa, ja taistelut mantereella Kotkan toisella puolella, niin suunnilleen yhtä helppoa kuin voittaa lehmällä ravit.

Näin sen itsekkin laskin.

Vaikka ohjuksen kantomatka olisi 200-300 km, niin en usko että Kouvolan ilmatilasta ammutut 12 ohjusta olisivat helpommin torjuttavissa ohjusveneillä.
 
Rajoitettukin käyttö tarkoittaa tuhansia ja taas tuhansia miinoja. Ja ne on saatava sekä nopeasti että tarkasti paikoilleen.
Ymmärrän toki, että miinoilla on puolustajansa. Sama juttu Leopard 2a6 suurella hankinnalla. On aika kääntää sivu. Painava rauta on eilispäivää.
Öitä
 
Siitä, että puolustusministeriölle myönnettiin tänä vuonna 1 608 060 tuhannen euron tilausvaltuus. Valtiolla ei ole käytännössä mitään keinoa puuttua tuohon tilausvaltuuteen myöhemmin, sopimussakot pitävät siitä huolen. Toki eduskunta voi leikata muut materiaalihankinnat minimitasolle ja näin ollen ottaa erillisrahoituksen takaisin toisaalla, mutta sen riskin realisoituminen on epävarmaa. Ja vaikka nyt ei ostettaisi mitään, niin seuraava hallitus voi halutessaan silti vetää materiaalihankinnat vaikka 0 euroon.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto...8/aky/aky.xml&opennode=0:1:11:259:509:519:523:

Puolustushallinnon on kuitenkin rahoitettava tilausvaltuus tulevien vuosien budjeteista. Jos lisärahoitusta ei tule leikataan siis kaikkea muuta korvettien hyväksi.
 
Merikuljetusten suojaaminen on kyllä heille annettu tehtävä jota ei oikein voi muuten suorittaa kuin LV2020 projektilla.

Miten merikuljetuksia suojataan nykyisellä kalustolla?

operaatioalue.jpg

Yllä on useimpien foorumilaisten toimesta Suomen kriisiajan kauppamerenkulun kannalta olennaiseksi katsoma alue. Miten merenkulku alueella turvataan?

Mitään en tiedä, mutta maallikkokäsitykseni asiasta on, että vihollisen pinta-alusten ja sukellusveneiden pääsy Pohjanlahdelle estetään alueen eteläpäässä. Tähän tarvitaan merimiinoja. meritorjuntaohjuksia ja SUTO-kykyä.

Sitten jää ilmauhka. Mutta miten alueelle voisi vaikuttaa ilmasta käsin? Jos Hornetit eivät pysty torjumaan satoja kilometrejä Suomen ilmatilassa lentäviä rynnäkkökoneita (tai ohjuksia), niin meillä on aika isoja ongelmia, joista kauppamerenkulku on listan häntäpäässä.
 
Miten merikuljetuksia suojataan nykyisellä kalustolla?

Katso liite: 21167

Yllä on useimpien foorumilaisten toimesta Suomen kriisiajan kauppamerenkulun kannalta olennaiseksi katsoma alue. Miten merenkulku alueella turvataan?

Mitään en tiedä, mutta maallikkokäsitykseni asiasta on, että vihollisen pinta-alusten ja sukellusveneiden pääsy Pohjanlahdelle estetään alueen eteläpäässä. Tähän tarvitaan merimiinoja. meritorjuntaohjuksia ja SUTO-kykyä.

Sitten jää ilmauhka. Mutta miten alueelle voisi vaikuttaa ilmasta käsin? Jos Hornetit eivät pysty torjumaan satoja kilometrejä Suomen ilmatilassa lentäviä rynnäkkökoneita (tai ohjuksia), niin meillä on aika isoja ongelmia, joista kauppamerenkulku on listan häntäpäässä.

Kai niitä nyt suojataan ilmasta pääosin Horneteilla ja ohjusveneet yrittävät pitää sukellusveneet ja pintayksiköt pois saaristossa partioiden, vartiolaivat saattajina kauppalaivoille?

Uusilla aluksilla kauppalaivat voidaan joustavasti saattaa sopiviin satamiin niiden kantaessa päävastuun suojauksesta kaikilta osin.

En tiedä, minäkin veikkaan, joku merivoimien mies voi jatkaa.
 
Miten merikuljetuksia suojataan nykyisellä kalustolla?

Katso liite: 21167

Yllä on useimpien foorumilaisten toimesta Suomen kriisiajan kauppamerenkulun kannalta olennaiseksi katsoma alue. Miten merenkulku alueella turvataan?

Mitään en tiedä, mutta maallikkokäsitykseni asiasta on, että vihollisen pinta-alusten ja sukellusveneiden pääsy Pohjanlahdelle estetään alueen eteläpäässä. Tähän tarvitaan merimiinoja. meritorjuntaohjuksia ja SUTO-kykyä.

Sitten jää ilmauhka. Mutta miten alueelle voisi vaikuttaa ilmasta käsin? Jos Hornetit eivät pysty torjumaan satoja kilometrejä Suomen ilmatilassa lentäviä rynnäkkökoneita (tai ohjuksia), niin meillä on aika isoja ongelmia, joista kauppamerenkulku on listan häntäpäässä.

Eikö tietty satama esiinny joissakin harjoituksissa useim usein sellaisena satamana, joka pidettäisiin auki ulkomaisen avun varalta
 
Muistaakseni projekti lähti siitä liikkeelle, koska meillä oli rajoitettu kyky toimia valtamerillä kv/yk-operaatioissa. Projekti lähti liikkeelle Tavjan valtakaudella.

Näitäkin näkökantoja esitettiin ja epäilemättä ne ovat toimineet vaikuttimena. Kuitenkin tarve ohjusvenettä isommille rungoille on ilmeinen jo miinasodankin vaatimusten vuoksi. Tavjalla nyt ei ole asian kanssa mitään tekemistä, eihän hän mikään innokain tykkivenediplomaatti ollut muutenkaan.
 
Back
Top