Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Benelli
Respected Leader
DISCLAIMER: Mielestäni on ihan hyvä että merivoimilla on muutama merikelpoinen alus enkä vastusta laivue 2020 hanketta itsessään jo ihan Ahvenanmaan vuoksi.
IIRC Tu-95 miehistöineen pystyy keskimäärin yhteen pommituslentoon päivässä.
Lisäksi maantie on suhteellisen helppo korjata verrattuna esimerkiksi satamaan uponneeseen laivaan, ponttooni/bailey siltoja voidaan tehdä lisää sekä saksalaisten perääntymistie Norjaan kunnostaa. (Ilmasuojat ovat vielä jäljellä.)
Kestää jonkin aikaa ennen kuin saavuttavat ilmaherruuden ja lyövät merivoimat millä välin voidaan hajauttaa toimintaa.
Tietysti senkin jälkeen kun kauppalaivat eivät enää uskalla Suomeen voidaan edelleen käyttää pienempiä aluksia jotka voivat purkaa kuormansa vapaammin ja ovat hankalampia maaleja.
Mahdolisesti voidaan talvella käyttää jääteitä.
Tai no voihan se olla että ne Norjan kallioon sijoitetut F/A-18:t on varattu meitä varten mutta kun olemme kieltäytyneet sotilaallisista turvatakuista meidän ei tule laskea sen varaan.
Eihän siihen tonneissa päästäkään kuten Ho Chi Minh tiellä kuljetettiin jotain 10 000 tonnia kuukaudessa. On kuitenkin tärkeää että esimerkiksi lääkkeitä, A-tarvikkeita, polttoainetta, yms saadaan edelleen.
Kyse on kokonaisuudesta. Kun vihollinen hajauttaa tulivoimaansa satamia, lentokenttiä, rautatietä ja maanteitä vastaan niin todennäköisemmin jostain pääsee läpi.
IIRC Tu-95 miehistöineen pystyy keskimäärin yhteen pommituslentoon päivässä.
Lisäksi maantie on suhteellisen helppo korjata verrattuna esimerkiksi satamaan uponneeseen laivaan, ponttooni/bailey siltoja voidaan tehdä lisää sekä saksalaisten perääntymistie Norjaan kunnostaa. (Ilmasuojat ovat vielä jäljellä.)
Kestää jonkin aikaa ennen kuin saavuttavat ilmaherruuden ja lyövät merivoimat millä välin voidaan hajauttaa toimintaa.
Tietysti senkin jälkeen kun kauppalaivat eivät enää uskalla Suomeen voidaan edelleen käyttää pienempiä aluksia jotka voivat purkaa kuormansa vapaammin ja ovat hankalampia maaleja.
Mahdolisesti voidaan talvella käyttää jääteitä.
Ikävä kyllä kulutussodassa Venäjää vastaan Hornettien loppuminen on vain ajan kysymys.
Tai no voihan se olla että ne Norjan kallioon sijoitetut F/A-18:t on varattu meitä varten mutta kun olemme kieltäytyneet sotilaallisista turvatakuista meidän ei tule laskea sen varaan.
Venäjä ei ole tällä hetkellä noin vahva kuin sen kuvittelet olevan mutta en jaksa asiasta vängätä.
Ei ehkä ole kaikkein turvallisin suorittaa huviristeilyjä sota-alueella. Mikä estää desanttien matkustamisen paluu matkalla ja mikä estää vihollista hukuttamasta noita jos epäilee että on sotaväkeä kyydissä rentoutumassa.
Ylli
Kapteeni
Älä rakenna olkiukkoja äläkä laita sanoja niiden suihin. Totesin vain, että parempi panos-tuotossuhde saadaan kotirantojen puolustamisella kuin yrittää pitää vihollista erossa kauppalaivoista neljällä korvetilla.
Järkevämpää olisi olla paljon pieniä aluksia eri tehtäviin kuin pari isoa moniin tehtäviin. Miinoitteet rakennetaan nopeammin usealla pienellä aluksella kuin parilla isolla, joiden pitäisi vielä samaan aikaan saattaa jossain avomerellä kauppa-aluksia jne. jne.
Jos jaat neljän korvetin suorituskyvyn pienemmille aluksille, lopputuloksena on helposti esimerkiksi 2 suto-kykyistä, 2 pintatorjuntakykyistä, 2 miinoituskykyistä ja 2 IT-kykyistä pientä alusta. Koska pieniin aluksiin mahtuu vähemmän miinoja ja ne voivat olla lyhyemmän aikaa merellä täydennysten välissä, ei lopputulos ole välttämättä yhtään nopeampi edes miinoitusten rakentamisen näkökulmasta.
Ihailtavaa itsetuntoa silti että uskot internetfoorumilla keksimäsi ratkaisun olevan järkevämpi kuin simulointiin, mallinnukseen, sotapelaamiseen, vuosikymmenten harjoitteluun, tutkimukseen, koulutukseen, uhka-arvioon, ja aluspalvelukseen perustuva ammattimiesten aika monen henkilötyövuoden työ johon vaikuttaa myös aluspalvelukseen käytössä oleva henkilöstömäärä.
Ai niin, mites ne pienet alukset talvella?
Raveni
Greatest Leader
Suomi ei ole saari
Suomen Sotilas | 23.04.2018 | Pääkirjoitus
Maantiede ei muutu. Niinpä Suomesta ei tule saarta, vaikka joku murtovesimerimies niin kuinka väittäisi.
Suomi ei ole saari missään mielessä, ei fyysisesti eikä kuvainnollisesti. Valtiontalouden ja maanpuolustuksen kannalta vahingollista Laivue 2020 -hanketta kuulee usein kuitenkin perusteltavan päinvastaisella väitteellä. Suomi on muka saari, jonka huoltoa ja ulkomaankauppaa ei voida hoitaa kriisitilanteessa kuin meriteitse, ja sen takaaminen olisi muka sitten mahdollista neljällä erittäin haavoittuvaisella korvetiksi kutsutulla fregattiluokan aluksella. Väittämä on absurdi ja sisäisesti ristiriitainen, ja pelkkä vilkaisu karttaan riittää paljastamaan, että se ei ole tosi. Surkuhupaisinta on se, että teemme vain saman virheen uudelleen. Panssarilaivatkin osoittautuivat virheinvestoinniksi. Pahinta on se, että sodan kuva on muuttunut satametriselle sota-alukselle entistäkin synkemmäksi Itämeren kokoisella lätäköllä.
Mutta suomalaiset tietysti uskovat, kun upseeri sanoo. Toisaalta valtaosa suomalaisista taitaa muutenkin kuvitella, että Suomi on saari irrallaan muusta maailmasta. Usko mahdollisuuteen ylläpitää itsenäistä puolustuskykyä on Suomessa vahva. Eikä siihen sitten kukaan muu kuin suomalaisten valtaenemmistö uskokaan. Mutta se ei riitä. Suomi nimittäin ei ole saari, katsokaa vaikka karttaan.
Kyllä. Maailma on pallonmuotoinen, eivätkä suomalaiset ole valittu kansa. Meitä koskevat samat lainalaisuudet ja sama maantiede kuin muitakin. Nämä lainalaisuudet eivät muutu kansalaisaloitteilla eivätkä kansanäänestyksillä. Yksi lainalaisuus on se, että näin pienillä panostuksilla maanpuolustukseen ei voi ylläpitää kuin joko uskottavaa tai itsenäistä puolustuskykyä. Molempia emme voi saavuttaa.
Turvallisuus ei sitä paitsi synny pelkistä korveteista kaijassa ja hävittäjistä hallissa. Pitää olla myös varoja ja edellytyksiä käyttää niitä. Sotilaallinen turvallisuus on vain pieni osa kansakunnan turvallisuudesta. Turvallisuuden tärkein tae on vakaa talous ja tuottavuus. Ilman vahvaa taloutta ei ole varaa lopulta edes valtion päätehtävän – turvallisuuden – ylläpitämiseen. Kun maan talous on niin kuralla kuin se on Suomessa ollut jo yli kymmenen vuotta, tulisi maan poliittisen johdon pohtia tarkoin jokaista miljardia, jonka se suuntaa julkisiin hankkeisiin, olipa kyse sitten sosiaalimenoista ja koulutuksesta, infrastruktuurista tai turvallisuudesta.
Pahinta on siiloutuminen, eli vallassa olevien piiloutuminen todellisuudelta oman hallinnonhaaransa budjetin taakse. Todellisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kenties vielä pahempaa on oppositiopopulismi; lupaukset siitä, että mitä vaan voidaan aina rahoittaa ottamalla lisää lainaa ja laittamalla tuottavimmat kansalaiset – nämä niin kutsutut hyvätuloiset – maksamaan lainat ja vaalilupaukset lisäveroilla muutenkin maailmanennätystasoa olevien verojen päälle. Se ei voi jatkua loputtomiin. Vahvakin selkä katkeaa, kun kylliksi kuormitetaan. Suomi nimittäin ei ole saari. Yhä useampi nettoveronmaksaja tai sellainen, josta olisi voinut tulla tuottava kansalainen, pakkaa laukkunsa ja häipyy lopullisesti. Suomessa ei palkita ahkeraa menestyjää. Häntä rangaistaan.
1,2 miljardia euroa on valtava rahasumma. Se tuntuu velkaantuvan maan taloudessa. Suomen turvallisuus lisääntyisi enemmän jo pelkästään jättämällä käyttämättä tämä rahasumma kokonaan. Se olisi kaikki kansantaloudessa lisäämässä veronmaksajien ostovoimaa ja vahvistamassa Suomen julkista taloutta, jotta sitä rahaa voitaisiin sitten käyttää oikeasti turvallisuutta parantaviin hankkeisiin. Tällaisia hankkeita tuiki tärkeiden puolustusmenojen – vaikkapa Puolustusvoimien vakavan henkilöstövajeen korjaamisen – lisäksi voisivat olla vaikkapa infrastruktuuri- ja väylähankkeet. Mikä olisi Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kansantalouden kannalta tehokkainta, ostaa neljä pientä sota-alusta vai sijoittaa rahat vaikkapa Helsinki–Tallinna-tunneliin, Jäämeren ratahankkeeseen, Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien kehittämiseen tai vaikkapa Pohjanlahden satamien syöttökyvyn parantamiseen?
jaakko.puupera(at)suomensotilas.fi
PS. Suomi on sata vuotta veljessodan jälkeen oikein tutkimusten mukaan maailman onnellisin maa. Se on hieno juttu. Mutta olisi kiva tietää, miksi nuorisomme lupaavin ja tuotteliain osa lähtee ilmaisen koulutuksen saatuaan maasta, pois lukien ne, jotka ovat jo lähteneet. Se on pieni joukko, mutta se tulee meille kalliiksi. Se on turvallisuusuhka, josta Suomessa ei puhuta ja johon ei puututa. Se ei poistu maastamuuttoverolla eikä sääntelyllä ja sanktioilla. Vapaa maa muodostuu nimittäin vapaista kansalaisista ja hyvin koulutetuista ihmisistä, ja se saa heihin investoidun rahan takaisin moninkertaisesti vain kannustamalla ja antamalla toiminnan vapautta. Ei lannistamalla ja vahtimalla. Vapaus luo vaurautta. Olemme kenties sitten onnellisia, mutta olemmeko vapaita?
Kuvituskuva: Venäjän Baltian laivastoon kuuluva стерегущий-luokan korvetti “Stoiki”, jonka Nato luokittelee yli 104,5 metrisenä ja 2200 tonnisena fregatiksi. Venäjän laivastolla on näitä uusia korvetteja Itämeren laivastossa nyt neljä ja kaksi uutta on valmistumassa. Kuva: Alex Fedorov, wikimedia commons -lisenssillä.
Avainsanat: laivue 2020, Maanpuolustus, Merivoimat
Suomen Sotilas | 23.04.2018 | Pääkirjoitus
Maantiede ei muutu. Niinpä Suomesta ei tule saarta, vaikka joku murtovesimerimies niin kuinka väittäisi.Suomi ei ole saari missään mielessä, ei fyysisesti eikä kuvainnollisesti. Valtiontalouden ja maanpuolustuksen kannalta vahingollista Laivue 2020 -hanketta kuulee usein kuitenkin perusteltavan päinvastaisella väitteellä. Suomi on muka saari, jonka huoltoa ja ulkomaankauppaa ei voida hoitaa kriisitilanteessa kuin meriteitse, ja sen takaaminen olisi muka sitten mahdollista neljällä erittäin haavoittuvaisella korvetiksi kutsutulla fregattiluokan aluksella. Väittämä on absurdi ja sisäisesti ristiriitainen, ja pelkkä vilkaisu karttaan riittää paljastamaan, että se ei ole tosi. Surkuhupaisinta on se, että teemme vain saman virheen uudelleen. Panssarilaivatkin osoittautuivat virheinvestoinniksi. Pahinta on se, että sodan kuva on muuttunut satametriselle sota-alukselle entistäkin synkemmäksi Itämeren kokoisella lätäköllä.
Mutta suomalaiset tietysti uskovat, kun upseeri sanoo. Toisaalta valtaosa suomalaisista taitaa muutenkin kuvitella, että Suomi on saari irrallaan muusta maailmasta. Usko mahdollisuuteen ylläpitää itsenäistä puolustuskykyä on Suomessa vahva. Eikä siihen sitten kukaan muu kuin suomalaisten valtaenemmistö uskokaan. Mutta se ei riitä. Suomi nimittäin ei ole saari, katsokaa vaikka karttaan.
Kyllä. Maailma on pallonmuotoinen, eivätkä suomalaiset ole valittu kansa. Meitä koskevat samat lainalaisuudet ja sama maantiede kuin muitakin. Nämä lainalaisuudet eivät muutu kansalaisaloitteilla eivätkä kansanäänestyksillä. Yksi lainalaisuus on se, että näin pienillä panostuksilla maanpuolustukseen ei voi ylläpitää kuin joko uskottavaa tai itsenäistä puolustuskykyä. Molempia emme voi saavuttaa.
Turvallisuus ei sitä paitsi synny pelkistä korveteista kaijassa ja hävittäjistä hallissa. Pitää olla myös varoja ja edellytyksiä käyttää niitä. Sotilaallinen turvallisuus on vain pieni osa kansakunnan turvallisuudesta. Turvallisuuden tärkein tae on vakaa talous ja tuottavuus. Ilman vahvaa taloutta ei ole varaa lopulta edes valtion päätehtävän – turvallisuuden – ylläpitämiseen. Kun maan talous on niin kuralla kuin se on Suomessa ollut jo yli kymmenen vuotta, tulisi maan poliittisen johdon pohtia tarkoin jokaista miljardia, jonka se suuntaa julkisiin hankkeisiin, olipa kyse sitten sosiaalimenoista ja koulutuksesta, infrastruktuurista tai turvallisuudesta.
Pahinta on siiloutuminen, eli vallassa olevien piiloutuminen todellisuudelta oman hallinnonhaaransa budjetin taakse. Todellisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kenties vielä pahempaa on oppositiopopulismi; lupaukset siitä, että mitä vaan voidaan aina rahoittaa ottamalla lisää lainaa ja laittamalla tuottavimmat kansalaiset – nämä niin kutsutut hyvätuloiset – maksamaan lainat ja vaalilupaukset lisäveroilla muutenkin maailmanennätystasoa olevien verojen päälle. Se ei voi jatkua loputtomiin. Vahvakin selkä katkeaa, kun kylliksi kuormitetaan. Suomi nimittäin ei ole saari. Yhä useampi nettoveronmaksaja tai sellainen, josta olisi voinut tulla tuottava kansalainen, pakkaa laukkunsa ja häipyy lopullisesti. Suomessa ei palkita ahkeraa menestyjää. Häntä rangaistaan.
1,2 miljardia euroa on valtava rahasumma. Se tuntuu velkaantuvan maan taloudessa. Suomen turvallisuus lisääntyisi enemmän jo pelkästään jättämällä käyttämättä tämä rahasumma kokonaan. Se olisi kaikki kansantaloudessa lisäämässä veronmaksajien ostovoimaa ja vahvistamassa Suomen julkista taloutta, jotta sitä rahaa voitaisiin sitten käyttää oikeasti turvallisuutta parantaviin hankkeisiin. Tällaisia hankkeita tuiki tärkeiden puolustusmenojen – vaikkapa Puolustusvoimien vakavan henkilöstövajeen korjaamisen – lisäksi voisivat olla vaikkapa infrastruktuuri- ja väylähankkeet. Mikä olisi Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kansantalouden kannalta tehokkainta, ostaa neljä pientä sota-alusta vai sijoittaa rahat vaikkapa Helsinki–Tallinna-tunneliin, Jäämeren ratahankkeeseen, Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien kehittämiseen tai vaikkapa Pohjanlahden satamien syöttökyvyn parantamiseen?
jaakko.puupera(at)suomensotilas.fi
PS. Suomi on sata vuotta veljessodan jälkeen oikein tutkimusten mukaan maailman onnellisin maa. Se on hieno juttu. Mutta olisi kiva tietää, miksi nuorisomme lupaavin ja tuotteliain osa lähtee ilmaisen koulutuksen saatuaan maasta, pois lukien ne, jotka ovat jo lähteneet. Se on pieni joukko, mutta se tulee meille kalliiksi. Se on turvallisuusuhka, josta Suomessa ei puhuta ja johon ei puututa. Se ei poistu maastamuuttoverolla eikä sääntelyllä ja sanktioilla. Vapaa maa muodostuu nimittäin vapaista kansalaisista ja hyvin koulutetuista ihmisistä, ja se saa heihin investoidun rahan takaisin moninkertaisesti vain kannustamalla ja antamalla toiminnan vapautta. Ei lannistamalla ja vahtimalla. Vapaus luo vaurautta. Olemme kenties sitten onnellisia, mutta olemmeko vapaita?
Kuvituskuva: Venäjän Baltian laivastoon kuuluva стерегущий-luokan korvetti “Stoiki”, jonka Nato luokittelee yli 104,5 metrisenä ja 2200 tonnisena fregatiksi. Venäjän laivastolla on näitä uusia korvetteja Itämeren laivastossa nyt neljä ja kaksi uutta on valmistumassa. Kuva: Alex Fedorov, wikimedia commons -lisenssillä.
Avainsanat: laivue 2020, Maanpuolustus, Merivoimat
Ylli
Kapteeni
Älkää vittu olko taas lapsellisia, mitkään korvetit eivät voi sodassa suojata kauppamerenkulkuamme. Se mitä pitää yrittää laivoilla suojata on omat rantamme. Jos sota paukkaa päälle, saa kauppamerenkulun unohtaa. Valtion pitää varautua monilla eri tavoin tähän tilanteeseen. Varmuusvarastot (joo maksaa nekin mutta varmasti varmempi tapa saada tavaraa kuin luottaa korvetteihin laivojen suojelijana), laivojen muiluttaminen Ruotsin rannikkoa pitkin, maakuljetukset Ruotsin kautta Merenkurkun yli ja Torniosta. Samoja tonnistoja ei näillä saa kuin rauhanomainen kauppamerenkulku tarjoaa mutta voisimme ehkä pärjätä ilman joitain asioita sodan aikana kunhan ruokaa ja aseita riittää.
Ylli
Kapteeni
Ai niin miten mikään käytössä oleva sota-alus talvella?
Klassiseen sotataktiikkaan kuuluu myös hajauttaminen. Eikös puolustusministerikin äskettäin todistanut, että Suomi ei tarvitse ballististen ohjusten torjuntakykä koska hajautamme kaiken?
Sama on näissä laivoissa. Jos iskuvoima koostuu neljästä aluksesta, poistaa yhden menettäminen vahvuudesta 25 prosenttia. Jos taistelivahvuus koostuu esim. kymmenestä aluksesta, vähentää yhden menettäminen vain 10 prosenttia taisteluvahvuutta. Kannattaako kaikki munia siis laittaa samaa koriin?
Bodyguard
Kenraali
No, jos korvettien käyttäminen merenkulun suojaamiseen on lapsellista, niin millä sitä merenkulkua sitten suojataan...??? Kuten jo aiemmin sanoin, ei kaikkea olekaan tarkoistus suojata, eikä kaikkia tehtäviä tehdä saman aikaisesti. Millainen on se pikkualus, jolla voidaan suojata edes pientä yhden, kahden rollikan saattuetta...? Eipä taid löytyä vastausta, koska sellaista ei ole.
Ja, mietipä sitä, mitä ylisuurten varastojen hankkiminen ja ylläpito maksaa. Sillä materiaalilla, mitä tarvitaan, on myös jonkinlainen "parasta ennen" päivämäärä. Eli sinun logiikallasi, olisi määräajoin massiivinen varmuusvarastojen täydentäminen edessä. Joo, kaikilla tavaroilla ei ole sitä "parasta ennen" pvm, mutta aika monella on. Ja, eikös sille vihulaiselle ole yksinkertaiseen helppoa tuhota ne varmuusvarastot heti kärkeen. Ne kun tuppaavat olemaan staattisia, eli eivät liiku mihinkään.
Ja kyllä niitä laivoja pitää suojata myös siellä Merenkurkussa. Ainakaan minä en tiedä yhtään maalta operoivaa sutojärjestelmää. Lentokoneet ja helikopterit, mutta nekin operoivat ilmasta.
Kukahan tässä on lapsellinen.... Puhutaan kovasti rekoista ja maantiekuljetuksista. Tornionjoen sillat tuhotaan ohjusiskulla. Mitäs sitten.... Ja perustuu samaan logiikkaan, mitä korvettien vastustajat käyttävät, eli siihen että vihollinen tuhoaa nuo korvetit tosta noin vaan. Samaten ja helpommin ne sillat tuhotaan, niillä ei ole edes torjuntakykyä, ellei sitten vähäistä ilmatorjuntakykyämme keskitetä niiden suojaksi...mitä kyllä suuresti epäilen. Siltojen korjaaminen/rakentaminen ei sitten olekaan niin yksinkertainen juttu kuin tien paikkaaminen. Jos luet viestini tarkemmin, en puhunut teistä vaan teiden solmukohdista. Ja ne kriittiset solmukohdat meille ovat juuri ne Tornionjoen sillat. Ja, mikä on niiden rekkojen kapasiteetti... Niitä taritaan aika helvetinmoinen saattue, jotta yksi roro alus voidaan korvata rekoilla. Eikös sellainen saattue ole aika lihava maali.... ja sillä ei taida olla minkäänlaista ohjusten torjuntakykyä...
Viimeksi muokattu:
Shadowmon
Kenraali
Puolustusvoimat on kanssasi eri mieltä. Koetko oikeasti olevasi noin ylivertainen esimerkiksi puolustusvoimiin nähden?
Kerro vaihe vaiheelta ne operaatiot, taktiikat, joukot, asejärjestelmät ja menetelmät joilla Suomen meriyhteydet katkaistaan, pelataan kuvio läpi.
Bodyguard
Kenraali
Musta alkaa tuntua, että sinä et merenkulusta ja sen roolista ymmärrä yhtään mitään...
Benelli
Respected Leader
Ehkä niin juuri tällä hetkellä mutta puolustusta ei voida laskea vihollisen perseilyn varaan tai sen varaan että se perseily jatkuu.Venäjä ei ole tällä hetkellä noin vahva kuin sen kuvittelet olevan mutta en jaksa asiasta vängätä.
Asiantuntija 1: Rakennamme Suomeen uuden biotehtaan. Meillä on tässä rakennustekniikan, tuotantotalouden, konetekniikan, biotekniikan ja ties minkä tekniikan dippainssit suunnittelemassa. Kaupallisen puolen kaverit ovat laskeneet kannattavuuden. Tehdasta on suunniteltu vuosia ja siitä tulee maailman parhaita.
Suomalainen: kuulostaa hyvältä, hieno homma!
Asiantuntija 2: Teemme tähän uuden sillan. Olemme laskeneet liikennevirrat, ottaneet huomioon sääolosuhteet, ajoneuvojen massat ja oikeastaan kaiken mahdollisen. Siltaa on suunniteltu vuosia ja siitä tulee tosi hyvä.
Suomalainen: kuulostaa hyvältä, hieno homma!
Asiantuntija 3: Teemme vaativan sydänsiirron. Muuten potilas kuolee. Hommaa tekevät Suomen parhaat sydänlääkärit Suomen parhaassa sairaalassa. Olemme suunnitelleet parhaalla mahdollisella tavalla miten potilas pelastetaan.
Suomalainen: kuulostaa hyvältä, hieno homma!
Asiantuntija 4: Teemme uuden alusluokan. Hommaa ovat suunnitelleet vuosien ajan tutkijat, insinöörit ja kokeneet merimiehet joilla on paras tieto siitä mikä meitä uhkaa ja mihin alusten tulee kyetä.
Suomalainen: ei vitussa! Ei noita hommia noin tehdä. Minä olin viestimies vuonna -78 ja harrastan vetouistelua. Kyllä minä tiedän miten meripuolustus oikein järjestetään!
Suomalainen: kuulostaa hyvältä, hieno homma!
Asiantuntija 2: Teemme tähän uuden sillan. Olemme laskeneet liikennevirrat, ottaneet huomioon sääolosuhteet, ajoneuvojen massat ja oikeastaan kaiken mahdollisen. Siltaa on suunniteltu vuosia ja siitä tulee tosi hyvä.
Suomalainen: kuulostaa hyvältä, hieno homma!
Asiantuntija 3: Teemme vaativan sydänsiirron. Muuten potilas kuolee. Hommaa tekevät Suomen parhaat sydänlääkärit Suomen parhaassa sairaalassa. Olemme suunnitelleet parhaalla mahdollisella tavalla miten potilas pelastetaan.
Suomalainen: kuulostaa hyvältä, hieno homma!
Asiantuntija 4: Teemme uuden alusluokan. Hommaa ovat suunnitelleet vuosien ajan tutkijat, insinöörit ja kokeneet merimiehet joilla on paras tieto siitä mikä meitä uhkaa ja mihin alusten tulee kyetä.
Suomalainen: ei vitussa! Ei noita hommia noin tehdä. Minä olin viestimies vuonna -78 ja harrastan vetouistelua. Kyllä minä tiedän miten meripuolustus oikein järjestetään!
kimmo.j
Respected Leader
Puuperä ja @Ylli unohtavat molemat kertoa uskottavan vaihtoehdon kauppamerenkululle. Maantiekuljetukset ovat täysin riittämättömiä, eikä niitäkään kyetä suojaamaan aukottomasti. Ilmakuljetukset taas soveltuvat vain pienelle osalle tarpeesta. Ja kuten @Bodyguard ansiokkaasti selitti, ei sinne ruotsin rannikolle noin vain päästä. Siihen tarvitaan suojaa ja sitä ei pystytä tuottamaan ilman aluksia. Pienet alukset taas soveltuvat huonosti muuhun kuin yhteen dedikoituun rooliin. Alusmääränkasvu taas tuo lisää käyttökustannuksia ja hankintahintaa.
Raveni
Greatest Leader
Eikai kukaan ole tapellut etteikö alukset olisi jopa kansainvälisesti state of arts. Ihmetellä ja kysyä sopii saadaanko neljällä aluksella paras mahdollinen vastine euroille vai olisiko ollut jokin muu keino hoitaa rannikko alueen suojaus. Mahdollisesti kustannustehokkaampi ja/tai taistelunkestävämpi. Jos merivoimilta kysytään niin vastaus on aina laiva ja vielä mahdollisimman monta tai ainakin mahdollisimma isoja.
Bodyguard
Kenraali
Mikäli Suomi on sodassa, niin suomalaiset ( ne laivat, joilla perässä liehuu Suomen lippu ) ovat "vapaata riistaa" sille, kenen kanssa sodassa olemme. Kauppalaivat eivät samalla tavalla ole "siviileitä" kuin monet muut asiat. Ainahan niitä on sodissa upotettu ja upotetaan vastakin. Silloin on ihan sama, mitä se kv merilaki sanoo... Mitä sanktioita esim Saksalle tuli IIMS jälkeen kauppalaivojen upottamisesta... tietääkseni ei suoranaisesti mitään.