Bodyguard
Kenraali
Nyt ei olekaan kysymys siitä rannikoiden suojaamisesta. Se asia voidaan tietysti hoitaa muutenkin, sitä ei kai kukaan täällä kyseenalaista. Kyse on merenkulun suojaamisesta, mitä ei maalta kunnolla voida tehdä.
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
Nyt ei olekaan kysymys siitä rannikoiden suojaamisesta. Se asia voidaan tietysti hoitaa muutenkin, sitä ei kai kukaan täällä kyseenalaista. Kyse on merenkulun suojaamisesta, mitä ei maalta kunnolla voida tehdä.
Tuolla summalla olisi pitänyt päivittää aikanaan Bukit ja hankkia niitä runsaasti lisää. Samaten jo stenatut T-72 vaunut olisi pitänyt modernisoida.
Kaikki nämä vanhoista SS lehdistä luettua menneinä vuosina. Nykyisistä en mene enää sanomaan, kun en niitä enää lue. Jukka Knuutin artikkelia ainostaan kaipaan.
Tämäpä on poikkeuksellisen heikkotasoinen valitus. Välillä satametriset sotalaivat on liian isoja Itämeren lätäkköön, välillä neljällä pienellä sotalaivalla ei tee mitään. Velkaantuva valtio haaskaa liikaa rahaa joilla pitäisi laskea veroja, kunnes seuraavassa kappaleessa rahaa pitäisi sijoittaa kannattamattomiin infrahankkeisiin.Suomi ei ole saari
Suomen Sotilas | 23.04.2018 | Pääkirjoitus
Maantiede ei muutu. Niinpä Suomesta ei tule saarta, vaikka joku murtovesimerimies niin kuinka väittäisi.
Suomi ei ole saari missään mielessä, ei fyysisesti eikä kuvainnollisesti. Valtiontalouden ja maanpuolustuksen kannalta vahingollista Laivue 2020 -hanketta kuulee usein kuitenkin perusteltavan päinvastaisella väitteellä. Suomi on muka saari, jonka huoltoa ja ulkomaankauppaa ei voida hoitaa kriisitilanteessa kuin meriteitse, ja sen takaaminen olisi muka sitten mahdollista neljällä erittäin haavoittuvaisella korvetiksi kutsutulla fregattiluokan aluksella. Väittämä on absurdi ja sisäisesti ristiriitainen, ja pelkkä vilkaisu karttaan riittää paljastamaan, että se ei ole tosi. Surkuhupaisinta on se, että teemme vain saman virheen uudelleen. Panssarilaivatkin osoittautuivat virheinvestoinniksi. Pahinta on se, että sodan kuva on muuttunut satametriselle sota-alukselle entistäkin synkemmäksi Itämeren kokoisella lätäköllä.
Mutta suomalaiset tietysti uskovat, kun upseeri sanoo. Toisaalta valtaosa suomalaisista taitaa muutenkin kuvitella, että Suomi on saari irrallaan muusta maailmasta. Usko mahdollisuuteen ylläpitää itsenäistä puolustuskykyä on Suomessa vahva. Eikä siihen sitten kukaan muu kuin suomalaisten valtaenemmistö uskokaan. Mutta se ei riitä. Suomi nimittäin ei ole saari, katsokaa vaikka karttaan.
Kyllä. Maailma on pallonmuotoinen, eivätkä suomalaiset ole valittu kansa. Meitä koskevat samat lainalaisuudet ja sama maantiede kuin muitakin. Nämä lainalaisuudet eivät muutu kansalaisaloitteilla eivätkä kansanäänestyksillä. Yksi lainalaisuus on se, että näin pienillä panostuksilla maanpuolustukseen ei voi ylläpitää kuin joko uskottavaa tai itsenäistä puolustuskykyä. Molempia emme voi saavuttaa.
Turvallisuus ei sitä paitsi synny pelkistä korveteista kaijassa ja hävittäjistä hallissa. Pitää olla myös varoja ja edellytyksiä käyttää niitä. Sotilaallinen turvallisuus on vain pieni osa kansakunnan turvallisuudesta. Turvallisuuden tärkein tae on vakaa talous ja tuottavuus. Ilman vahvaa taloutta ei ole varaa lopulta edes valtion päätehtävän – turvallisuuden – ylläpitämiseen. Kun maan talous on niin kuralla kuin se on Suomessa ollut jo yli kymmenen vuotta, tulisi maan poliittisen johdon pohtia tarkoin jokaista miljardia, jonka se suuntaa julkisiin hankkeisiin, olipa kyse sitten sosiaalimenoista ja koulutuksesta, infrastruktuurista tai turvallisuudesta.
Pahinta on siiloutuminen, eli vallassa olevien piiloutuminen todellisuudelta oman hallinnonhaaransa budjetin taakse. Todellisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kenties vielä pahempaa on oppositiopopulismi; lupaukset siitä, että mitä vaan voidaan aina rahoittaa ottamalla lisää lainaa ja laittamalla tuottavimmat kansalaiset – nämä niin kutsutut hyvätuloiset – maksamaan lainat ja vaalilupaukset lisäveroilla muutenkin maailmanennätystasoa olevien verojen päälle. Se ei voi jatkua loputtomiin. Vahvakin selkä katkeaa, kun kylliksi kuormitetaan. Suomi nimittäin ei ole saari. Yhä useampi nettoveronmaksaja tai sellainen, josta olisi voinut tulla tuottava kansalainen, pakkaa laukkunsa ja häipyy lopullisesti. Suomessa ei palkita ahkeraa menestyjää. Häntä rangaistaan.
1,2 miljardia euroa on valtava rahasumma. Se tuntuu velkaantuvan maan taloudessa. Suomen turvallisuus lisääntyisi enemmän jo pelkästään jättämällä käyttämättä tämä rahasumma kokonaan. Se olisi kaikki kansantaloudessa lisäämässä veronmaksajien ostovoimaa ja vahvistamassa Suomen julkista taloutta, jotta sitä rahaa voitaisiin sitten käyttää oikeasti turvallisuutta parantaviin hankkeisiin. Tällaisia hankkeita tuiki tärkeiden puolustusmenojen – vaikkapa Puolustusvoimien vakavan henkilöstövajeen korjaamisen – lisäksi voisivat olla vaikkapa infrastruktuuri- ja väylähankkeet. Mikä olisi Suomen turvallisuuden, huoltovarmuuden ja kansantalouden kannalta tehokkainta, ostaa neljä pientä sota-alusta vai sijoittaa rahat vaikkapa Helsinki–Tallinna-tunneliin, Jäämeren ratahankkeeseen, Suomen ja Ruotsin välisten maaliikenneyhteyksien kehittämiseen tai vaikkapa Pohjanlahden satamien syöttökyvyn parantamiseen?
jaakko.puupera(at)suomensotilas.fi
PS. Suomi on sata vuotta veljessodan jälkeen oikein tutkimusten mukaan maailman onnellisin maa. Se on hieno juttu. Mutta olisi kiva tietää, miksi nuorisomme lupaavin ja tuotteliain osa lähtee ilmaisen koulutuksen saatuaan maasta, pois lukien ne, jotka ovat jo lähteneet. Se on pieni joukko, mutta se tulee meille kalliiksi. Se on turvallisuusuhka, josta Suomessa ei puhuta ja johon ei puututa. Se ei poistu maastamuuttoverolla eikä sääntelyllä ja sanktioilla. Vapaa maa muodostuu nimittäin vapaista kansalaisista ja hyvin koulutetuista ihmisistä, ja se saa heihin investoidun rahan takaisin moninkertaisesti vain kannustamalla ja antamalla toiminnan vapautta. Ei lannistamalla ja vahtimalla. Vapaus luo vaurautta. Olemme kenties sitten onnellisia, mutta olemmeko vapaita?
Kuvituskuva: Venäjän Baltian laivastoon kuuluva стерегущий-luokan korvetti “Stoiki”, jonka Nato luokittelee yli 104,5 metrisenä ja 2200 tonnisena fregatiksi. Venäjän laivastolla on näitä uusia korvetteja Itämeren laivastossa nyt neljä ja kaksi uutta on valmistumassa. Kuva: Alex Fedorov, wikimedia commons -lisenssillä.
Avainsanat: laivue 2020, Maanpuolustus, Merivoimat
Varmaan haluavat tuplata operatiiviset ja alueelliset, niin minäkin mutta en tekisi sitä ilmavoimien tai merivoimien kustannuksella.
Hanski
Ylipäällikkö
Muut jo kommentoivatkin muita kohtia, mutta minulla heräsi oma sisäinen insinöörini ja tein yhden laskentaesimerkin miinoittamisen kestoajoista. Tämä on totta kai ainoastaan esimerkki, mutta antaa suuntaa suuruusluokista...
Tein laskelman seuraavilla oletuksilla:
- rakennettavana on 1500 miinan miinoite
- miinojen noutomatka satamasta on 50 km
- pienempiä aluksia olisi käytettävissä 20 kpl, kunkin miinakuorma 20 kpl, nopeus tyhjänä 30 kn, lastattuna 25 kn
- Verrokkina Laivue2020-korvetit 4 kpl, kunkin miinakuorma esim. 150 kpl, nopeus tyhjänä 25 kn, lastattuna 20 kn
- Yksittäisen miinan laskeminen oikeaan paikkaan ja siirtyminen seuraavaan laskupaikkaan kestää 20 s
Eli aika guru saa olla, että voi lonkalta heittää miinoituksen syntyvän nopeammin pienemmillä aluksilla! Voisit seuraavaksi arvioida 20 pienemmän aluksen hankinta- ja ylläpitokustannuksia verrattuna 4 korvettiin.
yrjö
Ylipäällikkö
Aivan. Ja väylä- ja satamaverkosto on hajautettu. Ei tainnut todistaa?
Miinalaivoja oli kolme, nyt on kaksi. Tulevaisuudessa miinalaivoja (=korvetteja) on neljä eli enemmän hajautusta! Ohjusveneitä on myös neljä eli tilanne on samankaltainen. Paitsi miinalaivoja ei ole erikseen, mikä säästää ylläpitokustannuksia mutta palauttaa samalla menetettyjä suorituskykyjä eli torpedoaseen. Siirtyy 4+4-tilanteesta 4+4-tilanteeseen. Miinalaivoilla ei nytkään ole iskuvoimaa siten kuin ohjusaseistuksella varustetuissa aluksissa on. Nykyisessä tilanteessa yhden miinalaivan tuhoaminen on 50% menetys, mikä on paljon huonompi juttu kuin 25% menetys. (jos miinalautat jätetään huomioimatta). Suto:n suhteen vertailua ei voi kunnolla tehdä, koska nyt suto-kelpoista kalustoa on 0%. Ohjusveneitä on 8, tulevaisuudessa 4+4 eli plus miinus nolla jos katsoo vain alusten määrää.
yrjö
Ylipäällikkö
Miksi ei voi suojata?
Merenkulkua ei unohdettu viime sodassakaan ja onnistui vaikka ei ollut mitään korvetteja. Silloin maa oli omavaraisuudessa sentään aivan eri tasolla kuin mitä nyt ollaan. Sitähän se kauppamerenkulun suojaaminen nimenomaan onkin, että laivoja muilutetaan Ruotsin rannikkoa pitkin. Suojaisa reitti on suojan kovinta mahdollista ydintä. Ei kukaan hullu aja taloudellisimpia ja lyhimpä kauppareittejä jos ne ovat vaarallisia.
Eikö ole ristiriitaista suojata omia rantoja laivoilla jos rantojen suojaaminen tapahtuu parhaiten rannalta käsin maasijoitteisilla torjuntaohjuksilla?
Korvetti sentään liikkuu ja torjuu. Merenkurkun yli tuleva tavara pysähtyy satamaan jos kiinteät sillat, ne eivät liiku, pasautetaan ohjuksilla hajalle. Epäilemättä Merenkurkku on tärkeä satamineen, mutta kansakunnan ja maan painopiste on ruuhka-Suomessa mikä on ihan eri paikassa kuin Merenkurkku ja Tornio.
Leaderwolf
Respected Leader
No tuo lippu on hyvin yksinkertainen, kun alus seilaa merivoimien saattajafrigattien välissä, perseessä heiluu Suomen lippu, ja jos alusta tuodaan etelästä esim. USAn aselastissa, perseessä heiluu stars and stripes, jolloin jenkit voivat kylmänviileästi ilmoittaa eetteriin että hyökkäys tätä kauppalaivaa vastaan on hyökkäys Yhdysvaltoja vastaan, yrittäkää niin tuhoudutte.
Hommahan on juuri noin. Suomeen saapuvaa liikennettä kun katsoo niin se on lukumääräisesti niin valtavaa että siitä ei pystytä suojaamaan kuin murto-osa.
Suomeen saapui viimevuonna n. 30 000 alusta ulkomailta joista n14000 oli puhtaita rahtialuksia. Lisäksi saapui n14000 ro-ro matkustaja-alusta(näissä ro-ro aluksissa rahtia oli 4 373 000t).
https://www.liikennevirasto.fi/docu...16.+2016/1d0a2b00-58ad-44d3-aba0-fd0232881778
Tuosta n30000 tuhannen saapumisen määrästä oli n10000 suomalaisia aluksia.
https://www.liikennevirasto.fi/docu...15.+2016/339d9f22-6df0-4dea-97e3-179fed69401c
Toisaalta ulkomaiset varustamot tuskin on suomen rahtiliikenteestä kiinnostunu kriisin aikana joitain kiinalaisia tai pohjoiskorealaisia lukuunottamatta.. Riskit aivan liian isot. Laivojen Vakuuttajatkaan tuskin hyväksyy sotatoimialueella seilaamista.
Oli suojausta tai ei.
Jokatapauksessa tuollaisen merikuljetus määrän suojaus on valtava urakka pyöritteli noita lukuja kuinka tahansa.
Voi olla että kaupasta on loppu se suosikki hiuskiinne.
Leaderwolf
Respected Leader
Sota-aikana tuskin tarvitsee vaivata päätään uusimpien iPhonejen ja seksilelujen kaupalla. Välttämättömyydet ja sotatarvikkeet tarvitsee vain saaja suojattua.
yrjö
Ylipäällikkö
Jos tuhannet kauppalaivat, satamien laiturit joita kilometreittäin, lentokentät, maantieden laskupaikat ja sillat tuhotaan ohjuksilla niin aika monta niitä pitää ampua. Ja sitten pitää vielä tulittaa niitä sotavaltion tavanomaisia kohteita kuten joukko- ja kalustokeskittymiä, tietoliikennemastoja, tutka-asemia, tukikohtia ym. Kiirettä pitelee ohjusjoukoissa...
Bodyguard
Kenraali
No niin, nyt saatiin kunnon lukuja tänne. Nuo tietysti ovat suorituksia, noin monta alusta ei tänne tule vaan monet niistä kulkevat kuin junat, eli käyvät säännöllisesti ja useita kertoja kuukaudessa täällä. Ja, kuten aiemmin totesin kaikkia ei voida suojata eikä ole tarpeenkaan. Nuo määrät pienenevät huomattavasti kriisiaikana ja kuljetuksia myös priorisoidaan rankasti. Ne kärkipään kuljetukset sitten ovat niitä, mitä kyetään ja pitää suojata. Tosin paljon muita ei sitten olekaan. Vaikka nuo määrät tippuvat rankasti kriisitilanteesta, niin tuosta saa käsitystä, millaisia tavaravirtoja tänne ( ja täältä pois ) liikkuu. Ja samaten nuo luvut vahvistavat sitä, että logistisesti maamme on saari. Ja sotilaspoliittisesti vielä enemmän saari...
Shadowmon
Kenraali
Sama juttuhan se on maavoimien kanssa. Jos niiltä kysytään niin kokoajan pitää saada se ison tankki eikä mikään muu kelpaa. Viimeksi hehkuttivat kuola valuen kuinka pitäisi hommata maksimimäärä mauseja:
Suomen sotilassa voidaan myös olla välillä vähän pihalla asioista, niinkuin täällä foorumillakin.
Huhta
Greatest Leader
Onko Norjaan ennakkosijoitettu myös Horneteja? Enpä olisi uskonut, kun miettii Hornetien heikkoa käytettävyysastetta amerikkalaispalveluksessa!
Benelli
Respected Leader
No ainakin on ollut.
Suomen suurin tuontistama tonneissa on kilpilahti.
Tämä kertoo jo paljon.
Venäjältä tulevan tuonnin osuus on suurin , se on 30%.
Primorskin osuus suomen tuonnista on 15%. Ust-lugan 8% rotterdam 4%. Tuossa kolme suurinta lähtösatamaa.
Kaikki venäläinen liikenne siirtyisi muualle ja tuo rahti on pääosin elintärkeää. Öljyä , kemikaaleja. Kivihiiltäkin näytti tulleen.
Suojattavas jää paljon vaikka rihkamasta luovuttais
Lähde
Ulkomaan meriliikennetilasto 2016
https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/lti_2017-03_ulkomaan_meriliikennetilasto_2016_web.pdf
Leaderwolf
Respected Leader
Tässä seuraava kohde SS jouk..toimitukselle. Toivottavasti ehdottavat Laivue2020 projektin rahoituksen siirtämistä Salpa linjan palauttamiseksi käyttöön 
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...aa-puolustuksellista-arvoa/6877172#gs.jlLzs4E
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/...aa-puolustuksellista-arvoa/6877172#gs.jlLzs4E
Leaderwolf
Respected Leader
Onkos Affenanmaan pohjoispuolella Ruotsin rannikolla öljysatamia? Naantalin jalostamolle pääsee väyliä pitkin suojassa jos vastapäätä olisi paikka missä lastata öljyä laivaan. Muuten menee Tukholman edustan terminaalille, tai etelämmäksi. Mutta sitä varten meille frigatit tuleekin.
Huhta
Greatest Leader
Kaikella kunnioituksella, merikontillinen tuskin ratkaisee ongelmia.
20 jalkaa pitkä kontti (TEU) on tilavuudeltaan 33,2 kuutiometriä. Kansainvälinen asekauppa tapahtuu yleensä dollareissa, joten satasia käytettäessä yhden setelin tilavuus on n. 0,0000011377 kuutiometriä (perustuu setelin mittoihin: 0,156 m * 0,0663 m * 0,00011 m). Seteleitä mahtuisi siis konttiin 29 181 682 kpl, arvoltaan 2,9 miljardia dollaria ja hilut päälle. Se on vähemmän kuin Suomen vuotuinen puolustusbudjetti.
Kehotan siis tilaamaan Suomen Pankista useamman merikontillisen seteleitä, etenkin jos tarkoitus on hoitaa myös suurhankinnat.