Laivue 2020

Suomen sotilaassa on pitkä juttu jossa todetaan, että koko meriliikenteen suojaaminen on täysin epärealistinen projekti. Suomen uudet laivat eivät voi suojata saattueita vihollisen merimaaliohjuksilta. Yksinkertaisesti niiden ilmatorjunta kyllästetään.

Koko "meriliikenteen suojaaminen" on meristrategiana täyttä hölynpölyä. Jotain tekemistähän merivoimille piti keksiä, kun suurimittaisen maihinnousun uhka poistui 90-luvulla.

Jos ja kun Suomi on länsiliittouman följyssä seuraavassa sodassa, niin ainoa järkevä tehtävä merivoimille maihinnousun torjunnan lisäksi on Suomenlahden sulkeminen yhdessä länsiliittolaisten kanssa. Siihen ei korvetteja/fregatteja tarvita.

Uudet alukset ajautuvat sodan aikana aivan samaan rooliin kuin aikoinaan panssarilaivat. Niiden ainoa hyötykäyttö oli Turun ilmatorjunnan tukeminen. Kaiken muun ajan ne piileksivät ja kun vähän yritettiin merioperaatioita, niin johan oli toinen paatti merenpohjassa.
Oliko jutussa mitään järkeviä perusteluita vai oliko se vain Suomen Sotilaalle tyypillistä tyhjien lauseiden kirjoittelua ilman, että niihin annetaan mitään taustaa?

Kuka muuten jutun on kirjoittanut, onko kirjoittaja jälleen sotilaallinen yleisasiantuntija Aleksei Kettunen?
 
Suomen sotilaassa on pitkä juttu jossa todetaan, että koko meriliikenteen suojaaminen on täysin epärealistinen projekti. Suomen uudet laivat eivät voi suojata saattueita vihollisen merimaaliohjuksilta. Yksinkertaisesti niiden ilmatorjunta kyllästetään.

Koko "meriliikenteen suojaaminen" strategiana on täyttä hölynpölyä. Jotain tekemistähän merivoimille piti keksiä kun suurimittaisen maihinnousun uhka poistui 90-luvulla.

Jos ja kun Suomi on länsiliittouman följyssä seuraavassa sodassa, niin ainoa järkevä tehtävä merivoimille maihinnousun torjunnan lisäksi on Suomenlahden sulkeminen yhdessä länsiliittolaisten kanssa. Siihen ei korvetti/fregatteja tarvita.

Jaha, uusi SS:n mielipiteen ( huom! mielipide ) kannattaja. Meriliikenne on meille elinehto, kuten täällä on jo monesti todettu. Vaikka se supistuukin huomattavasti sotatilassa, ei se saa loppua kokonaan. Joten sitä pitää suojata. Ja koska muut eivät sitä meidän puolestamme tee, niin meidän pitää se sitten itse tehdä niillä resursseilla, mitä on. Tällä hetkellä niitä resursseja ei ole riittävästi, jos ollenkaan. Korvettien myötä me saamme ne resurssit. Samalla myös muiden alustemme käyttöarvo nousee, koska niitä voidaan käyttää sen suojaamisen apuna. Oikein käytettynä meidän merelliset voimamme pystyvät kyllä tulevaisuudessa riittävästi suojaamaan meille kriittistä meriliikennettä. Ja, jos olemme liitossa jonkun muun kanssa sotatilassa, niin tilannehan paranee entisestään. Mutta siihen liittoutumiseen/muiden apuun ei kannata liikaa panostaa.

Kannattaisiko ensin lukea langan viestit eikä tuijottaa sokeasti Puuperän ristiriitaiseen ja kovin asenteelliseen kirjoitukseen. Kärjistäen sanottuna Puuperähän mielellään lakkauttaisi sekä meri- että ilmavoimat kokonaan. Vaikka tuossa samaisessa lehdessä on mainintoja siitä, että puolustuskyky on eri puolustushaarojen yhteistoimintaa, niin seuraavissa lauseissa lähes tyrmätään hävittäjät ja myös nämä korvetit. Jos ajattelee sitä yhteistoimintaa vastakkaiselta kantilta, niin huomaa, että on niillä hävittäjilläkin käyttöä ja myös se meriliikenteen suojaus luo edellytyksiä maavoimien taistelulle. Samaten maalla toimivat joukot pystyvät auttamaan sitä meriliikenteen suojausta. Yhteispelillä se sujuu.

Ja kuka täällä olisi väittänyt, että koko rauhanajan meriliikennettä yritettäisiin suojata. Mielestäni ei kukaan. Ennemminkin täällä on todettu, että se meriliikenne supistuu todella radikaalisti. Ja sitä supistunutta, kriittistä meriliikennettä kyetään ja pitää jatkossa suojata.
 
Oliko jutussa mitään järkeviä perusteluita vai oliko se vain Suomen Sotilaalle tyypillistä tyhjien lauseiden kirjoittelua ilman, että niihin annetaan mitään taustaa?

Kuka muuten jutun on kirjoittanut, onko kirjoittaja jälleen sotilaallinen yleisasiantuntija Aleksei Kettunen?

Pääkirjoituksen ja yhteistoimintaa käsittelevän "Yhdessä seisten" artikkelin on kirjoittanut Jaakko Puuperä sekä Osui ja upposi artikkelin ( korvettia käsittelevä ) Esa Järvelä. Lehdessä on myös toisaalla Merivoimien puheenvuorona otsikoitu Laivue 2020 artikkeli kirjoittajanaan Seppo Salmi. Se on selkeästi asiantuntevammalla otteella tehty kuin nuo muut ja on myös huomattavasti kiihkottomampi. Näistä johtuen myös huomattavasti uskottavampi.
 
Merivoimilla on yksi järkevä sodan ajan tehtävä, nimittäin Suomen etelärannikon suojaaminen maihinnousuilta.

Mikäli Suomi sotii yhdessä länsimaiden kanssa, toiseksi tehtäväksi sopii myös Suomenlahden sulkeminen.

Kumpaankaan tehtävään ei tarvita neljää satametristä korvettia/fregattia.
 
Merivoimilla on yksi järkevä sodan ajan tehtävä, nimittäin Suomen etelärannikon suojaaminen maihinnousuilta.

Mikäli Suomi sotii yhdessä länsimaiden kanssa, toiseksi tehtäväksi sopii myös Suomenlahden sulkeminen.

Kumpaankaan tehtävään ei tarvita neljää satametristä korvettia/fregattia.

Eli jo nykyiset merivoimat ovat täysin ylimitoitetut?
 
Merivoimilla on yksi järkevä sodan ajan tehtävä, nimittäin Suomen etelärannikon suojaaminen maihinnousuilta.

Mikäli Suomi sotii yhdessä länsimaiden kanssa, toiseksi tehtäväksi sopii myös Suomenlahden sulkeminen.

Kumpaankaan tehtävään ei tarvita neljää satametristä korvettia/fregattia.

Merivoimiin kuuluvat rannikkojoukot voivat yhdessä maavoimien kanssa kyllä hoitaa nuo mahdolliset maihinnousut. Merivoimien merellinen elementti tukee tietysti niitä miinoituksin ja ulompana merellä tapahtuvalla torjunnalla. Tuo merellinen ulkotorjunta toimii samalla tilannepäivityksenä muulle merelliselle toiminnalle. Samaten rannikkopuolustus kykenee merelliseen valvontaan, kuten ilmavoimatkin. Kaikki siis toimivat yhdessä. Ohjusveneet tukevat korvetteja ja rannikkojoukkoja, korvetit tukevat rannikkopuolustusta alkuvaiheen miinoituksilla. Ilmavoimat tukevat kaikkia maa- ja merisotatoimia. Rannikkojoukot ja maavoimat tukevat laivastojoukkoja.
Perustelepa meille, miten me taistelemme vihollista vastaan, jos emme saa täydennyksiä. Miten siviiliväestö pärjää, lääkintähuolto, polttoainehuolto, taisteluvälineet, ruoka ym ym. Ne täydennykset tulevat merta pitkin.
Kannattaisiko sinunkin tutustua merenkulkuun ja sen merkitykseen ennen kommentointia....
 
Jaha, uusi SS:n mielipiteen ( huom! mielipide ) kannattaja. Meriliikenne on meille elinehto, kuten täällä on jo monesti todettu. Vaikka se supistuukin huomattavasti sotatilassa, ei se saa loppua kokonaan. Joten sitä pitää suojata. Ja koska muut eivät sitä meidän puolestamme tee, niin meidän pitää se sitten itse tehdä niillä resursseilla, mitä on. Tällä hetkellä niitä resursseja ei ole riittävästi, jos ollenkaan. Korvettien myötä me saamme ne resurssit. Samalla myös muiden alustemme käyttöarvo nousee, koska niitä voidaan käyttää sen suojaamisen apuna. Oikein käytettynä meidän merelliset voimamme pystyvät kyllä tulevaisuudessa riittävästi suojaamaan meille kriittistä meriliikennettä. Ja, jos olemme liitossa jonkun muun kanssa sotatilassa, niin tilannehan paranee entisestään. Mutta siihen liittoutumiseen/muiden apuun ei kannata liikaa panostaa.

Kannattaisiko ensin lukea langan viestit eikä tuijottaa sokeasti Puuperän ristiriitaiseen ja kovin asenteelliseen kirjoitukseen. Kärjistäen sanottuna Puuperähän mielellään lakkauttaisi sekä meri- että ilmavoimat kokonaan. Vaikka tuossa samaisessa lehdessä on mainintoja siitä, että puolustuskyky on eri puolustushaarojen yhteistoimintaa, niin seuraavissa lauseissa lähes tyrmätään hävittäjät ja myös nämä korvetit. Jos ajattelee sitä yhteistoimintaa vastakkaiselta kantilta, niin huomaa, että on niillä hävittäjilläkin käyttöä ja myös se meriliikenteen suojaus luo edellytyksiä maavoimien taistelulle. Samaten maalla toimivat joukot pystyvät auttamaan sitä meriliikenteen suojausta. Yhteispelillä se sujuu.

Ja kuka täällä olisi väittänyt, että koko rauhanajan meriliikennettä yritettäisiin suojata. Mielestäni ei kukaan. Ennemminkin täällä on todettu, että se meriliikenne supistuu todella radikaalisti. Ja sitä supistunutta, kriittistä meriliikennettä kyetään ja pitää jatkossa suojata.

Puuperän hotinat on sitä luokkaa, erityisesti kun lisätään se venäjän ihmeaseiden ihannointi, että ei oikein voi ymmärtää, että miten mies voi olla tuon ennen niin laadukkaan lehden kirjoilla.
 
Noh, sitten ei auta muu kuin murtaa neljällä korvetilla naapurin merisaarto.
Tai tehdä rautatie Narvikkiin silloin ei ryssä niin helposti katkaise yhteyttä länteen kuin Lipposen esityksessä jossa Narvik oli kaikkein huonoin vaihtoehto, olikohan tuohon linjaukseen joku muu syy kuin Suomen turvallisuus?
 
Tai tehdä rautatie Narvikkiin silloin ei ryssä niin helposti katkaise yhteyttä länteen kuin Lipposen esityksessä jossa Narvik oli kaikkein huonoin vaihtoehto, olikohan tuohon linjaukseen joku muu syy kuin Suomen turvallisuus?
89 mm eroava raideleveys? :unsure:
 
89 mm eroava raideleveys? :unsure:
En ole mikään asiantuntia mutta muistelen että on joku systeemi millä vaunuihin vaihdetaan akselit tai siirretään lasti toisiin vaunuihin, ainakin Hangon satamaan sellaista joskus suunniteltiin kun rautatie yhteyttä järjesteltiin Suomen ja Saksan välillä.
Joku muu voi tuntea tuon systeemin paremmin ja jos on tietoa olisi hyvä joku joka tietää kertoo olenko väärässä?
 
Millaisia määriä näitä superohjuksia sitten ammutaan saattueisiin? Mistä ne ammutaan?
Riippuu siitä mitä sattuu olemaan saatavilla kuten esimerkiksi Itämeren laivaston kahdesta Kilo ja yhdestä Lada sukellusveneestä voi laukaista yhteensä 18 merimaali ohjusta kerralla.
K-300P Bastionit ylttävät Olulun seudulle rajan takaa, jne.
On myös huomioitava että Venäjän laivasto siirtää Tanskan salmen läpi lisää kalustoa rintamalle, tosin heidän lentotukialuksensa ei taida mahtua sillan ali. Ennen sodan alkua he voivat siirtää tarpeelliseksi katsomansa määrän ohjuksia, polttoainetta, varaosia yms Kaliningradiin näiden huoltamiseksi.
Samoin venäläisillä tulisi olemaan se määrä ohjuksia sodan alkaessa kuin mitä he katsovat tarpeelliseksi tai hyökkäystä lykätään kunnes riittävä määrä on tuotettu.
 
En ole mikään asiantuntia mutta muistelen että on joku systeemi millä vaunuihin vaihdetaan akselit tai siirretään lasti toisiin vaunuihin, ainakin Hangon satamaan sellaista joskus suunniteltiin kun rautatie yhteyttä järjesteltiin Suomen ja Saksan välillä.
Joku muu voi tuntea tuon systeemin paremmin ja jos on tietoa olisi hyvä joku joka tietää kertoo olenko väärässä?
Hangossa oli telinvaihtoalue ja Railship:llä oli Suomen liikenteeseen erikseen varattuja vaunuja, joissa telin tai akselinvaihto oli mahdollista ja joihin oli varattu sopivan raideleveyden telejä. Normaalissa rautatievaunussa vaihto ei suju ollenkaan niin näppärästi.

Narvikin rata on ollut vuosikymmeniä kapasiteettinsa äärirajoilla jo pelkkien malmikuljetusten takia. Siviililiikenteeseen se olisi aika huono reitti ja Jäämeren rautatien linjauksia pohtineessa työryhmässä normaaliajan kuljetukset olivat kuitenkin tärkein peruste.

Narvikin satamaa en osaa arvioida kuin maakravun näkökulmasta, mutta se vaikuttaa kovasti ahtaalta ja vuono on monesti täynnä lastausta/purkua odottavia malmilaivoja. Konttisatama on nykymuodossaan esimerkiksi Loviisaa pienempi, en usko sieltä kovin suuria tavaravirtoja liikuteltavan.

Uudelleenkuormaustahan on harjoitettu mm. Torniossa/Haaparannassa vuodesta 1917 lähtien ja se ei ole konteista huolimatta ratkaisu tehokkaaseen logistiikkaan.
 
No eipä se ihan noin mene. Jos naapuri päättää julistaa meidät merisaartoon niin silloinhan se halutessaan yrittää pysäyttää jokaisen aluksen jolla on suunta tänne, oli lippu mikä hyvänsä.
Mitenkäs NATO-viro ja sen NATO-kumppanit siihen mahtavat reagoida että kaikki Viroon ja sieltä pois kulkeva laivarahtiliikenne internoidaan Suomeen kohdistuvan sotatoimen eli merisaarron seurauksena? Helsinkin ja Tallinnahan ovat samalla suunnalla itämerellä kulkiessaan, joten niitä ei voi erottaa toisistaan.

Venäjä on reitittänyt saapuvia autorahtejaan rauhan aikana sekä suomen että viron kautta, mikäs estää suomea menettelemästä kriisissä samoin, eli kuljettamasta rahtia viron satamien kautta, jonka jälkeen pääosa matkasta on nimenomaan viroon ja sieltä pois kulkevalla matkalla, eikä suomeen suuntautuvalla. Luonnollisesti tavara kulkee silloin yhdessä muun samojen satamien välillä kulkevan rahdin kanssa, eikä rahtia silloin erotella eri laivoihin sen mukaan onko se tulossa/menossa suomeen vai viroon.
On harhaa kuvitella NATOn tai Ruotsin hoitavan rahdin suojauksen puolestamme, mutta yhtälailla on harhaa kuvitella meidän olevan ainoa joka suojaamiseen osallistuu, kun liikenteen turvaaminen on muidenkin alueen maiden etu. Kyse on mitä suurimmassa määrin yhteistyöstä, ja sitä hyödyntäen 4 korvettia ovat riittävä kyky, mutta ilman niitä ei loisiminen muiden kustannuksella varmasti tulisi onnistumaan. Tosin Ruotsin kynnys puuttua suojaamiseen tarvittaessa sotilaallisin menetelmin on luultavasti korkeampi kuin NATO maiden, joten Viron satamien käyttö logistiikassa olisi onnistuneempi ratkaisu kuin Ruotsin. Lisäksi Ruotsin kyky suojata rahtiliikennettä omilla aluevesillään ei välttämättä olisi edes riittävä, ellei apua muualta tulisi.
 
1. Turussa on myös rautatiesataman akselinvaihtohallit, eli kyllä niitä on, mutta se ei ole ihan yhtä nopeaa kuin auton renkaiden vaihto. Säätyviäkin akseleita on, maksaa hunajaa. Rautatie on melko helppo katkaista, toisinkuin teräsbetoninen laituri ja meri.

2. Niin mistäs se taivaan pimentävä ohjuskuuro ammutaan? Viron yli? Latvian yli? Liettuan yli? No tuskin, kymmenien tai satojen ohjuksien ampuminen NATOn ilmatilaan olisi Venäjälle itsemurha. Ei, rannikkosijoitteiset ammutaan tasan tarkkaan joko Königsbergista, tai Suomenlahden pohjukasta. Käytännössä königsbergistä. Eli tiedetään että jos niitä tulee, niin sieltä.

3. Ei Venäjällä ole ampua satoja ohjuksia Suomeen tuleviin saattueisiin.

4. Jos jokin niiden pinta-aluksista ampuu 18 ohjusta, meidän frigatit kyllä torjuvat sen määrän, kunhan meillä on nuo ESSM blokki kakkoset siiloissa. Tietenkin aina jokin voi päästä läpi, mutta hei, se on sotaa. Tappioita tulee.

6. JOS NATO on mukana karkeloissa, ei Königsbergistä ammuta enään yhtään mitään
 
Back
Top