Laivue 2020

Benelli kirjoitti:
Riippuu siitä mitä sattuu olemaan saatavilla kuten esimerkiksi Itämeren laivaston kahdesta Kilo ja yhdestä Lada sukellusveneestä voi laukaista yhteensä 18 merimaali ohjusta kerralla.
K-300P Bastionit ylttävät Olulun seudulle rajan takaa, jne.
On myös huomioitava että Venäjän laivasto siirtää Tanskan salmen läpi lisää kalustoa rintamalle, tosin heidän lentotukialuksensa ei taida mahtua sillan ali. Ennen sodan alkua he voivat siirtää tarpeelliseksi katsomansa määrän ohjuksia, polttoainetta, varaosia yms Kaliningradiin näiden huoltamiseksi.
Samoin venäläisillä tulisi olemaan se määrä ohjuksia sodan alkaessa kuin mitä he katsovat tarpeelliseksi tai hyökkäystä lykätään kunnes riittävä määrä on tuotettu.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ohjuksia voi kyllä laukoa mutta miten ne maalit löydetään ja osoitetaan on toinen juttu? Sukellusveneet tarvitsevat jonkun ulkoisen maalinosoituksen jos niiden ohjuksilla meinataan osua liikkuvaan merimaaliin satojen kilometrien päässä. On eri asia ampua 30 km päähän puikon kuin 200 km päähän. Horisontin taakse pitää nähdä.

Miksi Venäjä siirtäisi rannikkopuolustusjärjestelmän maarajalle? Sinne Oulun seudulle pitää nähdä jollain jos laivoja meinataan kurmottaa. Eri asia on ampua ohjuksia kiinteisiin maaleihin koska niiden paikka voidaan selvittää etukäteen, eivätkä ne liiku.

Tanskan salmi on Grönlannin ja Islannin välissä mutta Tanskan salmet on Jyllannin ja Kattegatin välisellä alueelle olevat salmet (saarien välissä myös). Kumpaa tarkoitat? Jos meinaat että sotatilassa Venäjä kierrättäisi merivoimiaan Pohjan mereltä tai Välimereltä Tanskan alueen läpi niin melko riskaabelia hommaa. Ilmavoimilla ei voida suojata ja NATO-maita on joka puolella. Saattue olisi meren pohjassa ennen aikojaan...
 
Hanski kirjoitti:
Hangossa oli telinvaihtoalue ja Railship:llä oli Suomen liikenteeseen erikseen varattuja vaunuja, joissa telin tai akselinvaihto oli mahdollista ja joihin oli varattu sopivan raideleveyden telejä. Normaalissa rautatievaunussa vaihto ei suju ollenkaan niin näppärästi.

Narvikin rata on ollut vuosikymmeniä kapasiteettinsa äärirajoilla jo pelkkien malmikuljetusten takia. Siviililiikenteeseen se olisi aika huono reitti ja Jäämeren rautatien linjauksia pohtineessa työryhmässä normaaliajan kuljetukset olivat kuitenkin tärkein peruste.

Narvikin satamaa en osaa arvioida kuin maakravun näkökulmasta, mutta se vaikuttaa kovasti ahtaalta ja vuono on monesti täynnä lastausta/purkua odottavia malmilaivoja. Konttisatama on nykymuodossaan esimerkiksi Loviisaa pienempi, en usko sieltä kovin suuria tavaravirtoja liikuteltavan.

Uudelleenkuormaustahan on harjoitettu mm. Torniossa/Haaparannassa vuodesta 1917 lähtien ja se ei ole konteista huolimatta ratkaisu tehokkaaseen logistiikkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotain tuollaista muistelin, mutta kysymys onkin pystytäänkö lähellä itärajaa oleva rata kriisitilanteessa pitämään toiminnassa tai onko länsirajalla oleva rata vaikkakin ruuhkainen oleva helpommin puolustettava?
Vihollinen tulee idästä siitä tuskin on erimielisyyttä, ei sieltä koskaan ystäviä ole tullut.
 
Einomies1 kirjoitti:
Ohjuksia voi kyllä laukoa mutta miten ne maalit löydetään ja osoitetaan on toinen juttu? Sukellusveneet tarvitsevat jonkun ulkoisen maalinosoituksen jos niiden ohjuksilla meinataan osua liikkuvaan merimaaliin satojen kilometrien päässä. On eri asia ampua 30 km päähän puikon kuin 200 km päähän. Horisontin taakse pitää nähdä.

Miksi Venäjä siirtäisi rannikkopuolustusjärjestelmän maarajalle? Sinne Oulun seudulle pitää nähdä jollain jos laivoja meinataan kurmottaa. Eri asia on ampua ohjuksia kiinteisiin maaleihin koska niiden paikka voidaan selvittää etukäteen, eivätkä ne liiku.

Tanskan salmi on Grönlannin ja Islannin välissä mutta Tanskan salmet on Jyllannin ja Kattegatin välisellä alueelle olevat salmet (saarien välissä myös). Kumpaa tarkoitat? Jos meinaat että sotatilassa Venäjä kierrättäisi merivoimiaan Pohjan mereltä tai Välimereltä Tanskan alueen läpi niin melko riskaabelia hommaa. Ilmavoimilla ei voida suojata ja NATO-maita on joka puolella. Saattue olisi meren pohjassa ennen aikojaan...
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomellakin on kyky jahdata näitä ohjuspattereita joten ei sieltä voi montaa samasta paikasta laukoa.
Ilmaista laukaistavat ovat ainoa realistinen tapa hyökätä saattueen kimppuun ja siihen liittyy aina myös ilmasota Hornetien kanssa.
Mutta Benelli on monta kertaa todennut että Venäjä voi tuhota ilmavoimatkin helposti joten itse välttelen näitä vänkäyksiä.
 
pikkusimo kirjoitti:
Jotain tuollaista muistelin, mutta kysymys onkin pystytäänkö lähellä itärajaa oleva rata kriisitilanteessa pitämään toiminnassa tai onko länsirajalla oleva rata vaikkakin ruuhkainen oleva helpommin puolustettava?
Vihollinen tulee idästä siitä tuskin on erimielisyyttä, ei sieltä koskaan ystäviä ole tullut.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kummatkin olisivat ohjustulen alla, mutta Narvikin vaihtoehdossa Tornion/Haaparannan uudelleenkuormausalue ja telinvaihtohalli muodostaisivat todella lihavan kiinteän maalin. Suomalaisesta rataverkosta esimerkiksi Kirkenesiin tehtävä erillinen haara poistaisi uudelleenkuormaustarpeen.
 
Talvela kirjoitti:
Ei ole jos vaurioita pitää huoltaa ja korjata usein, sitä itse tarkoitin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aivan, eli jos radan saa hajalle pelkällä kenttätykistöllä sitä tehdään jatkuvasti eikä rataa saada pidettyä ajokuntoisena hetkeäkään. Mikäli taas rata on kaukana ja tarvitaan pitemmän kantaman ohjuksia on silloinkin mahdollista pitää rata jatkuvasti hajalla korjaamisesta huolimatta, mutta se ohjusten käyttö maksaa valtavasti enemmän ja ne ohjukset ovat sitten poissa jostain muusta käytöstä.
 
Erikoinen logiikka, että korvetteja vastustetaan Venäjän kyvyllä ampua sukellusveneistä ohjuksia. Nämähän nimenomaan tuovat kyvyn vaikuttaa sukellusveneitä vastaan! Sukellusveneistä laukaistavat 18 ohjusta eivät kyllä saa vielä kauheaa pelkotilaa aikaiseksi, pelkästään Haminoilta voi laukaista 24 ohjusta.

Joka tapuksessa miinalaivoille tarvitaan korvaaja ja korvettien myötä myös miinanlaskukyky tehostuu huimasti. @Merten sheriffi nosti esille miinasodankäynnin tarpeen jatkossa ja sen mahdollisen vanhentuneisuuden. Minusta merimiinat ovat yksi hyvä keino työkalupakkiin. Näin maakrapuna vertaan merimiinoitteita panssarimiinoitteisiin - eivät nekään ole yksinään sodan ratkaisukeino, mutta harva haluaisi olla ilmankaan!

Lisäksi jalkaväkimiehillekin on oikein mukavaa, että vaikkapa Harmajan luota voi tilata tappavat terveiset Kymenlaakson Kurskiin...
 
Hanski kirjoitti:
Kummatkin olisivat ohjustulen alla, mutta Narvikin vaihtoehdossa Tornion/Haaparannan uudelleenkuormausalue ja telinvaihtohalli muodostaisivat todella lihavan kiinteän maalin. Suomalaisesta rataverkosta esimerkiksi Kirkenesiin tehtävä erillinen haara poistaisi uudelleenkuormaustarpeen.
Klikkaa laajentaaksesi...
En ole mikään strategi mutta kun katsoo karttaa onko itäraja sitten turvallisempi?
https://yle.fi/uutiset/3-10109092
 

Liitteet

  • 1524679678727.webp
    1524679678727.webp
    41.9 KB · Luettu: 14
fyysikko kirjoitti:
Aivan, eli jos radan saa hajalle pelkällä kenttätykistöllä sitä tehdään jatkuvasti eikä rataa saada pidettyä ajokuntoisena hetkeäkään. Mikäli taas rata on kaukana ja tarvitaan pitemmän kantaman ohjuksia on silloinkin mahdollista pitää rata jatkuvasti hajalla korjaamisesta huolimatta, mutta se ohjusten käyttö maksaa valtavasti enemmän ja ne ohjukset ovat sitten poissa jostain muusta käytöstä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta tämäkin, itse vain huomatin siitä erosta joka on korjata rataa Riihimäellä ja tunturissa.
 
pikkusimo kirjoitti:
En ole mikään strategi mutta kun katsoo karttaa onko itäraja sitten turvallisempi?
https://yle.fi/uutiset/3-10109092
Klikkaa laajentaaksesi...
Ai niin, en muistanut tuota Tromssa-vaihtoehtoa! Suomalaisella raideleveydellä siinä voisi olla jo vähän kriisiajan merkitystä. Kaikkein idioottimaisin oli vaihtoehto, jossa Sallan rata olisi kunnostettu ja yhdistetty Muurmannin rataan... :mad:
 
Mahtoiko noiden itäisimpien vaihtoehtojen takana olla muitakin kuin Putinilta palkkansa nostava Paavo? :S
Karttaa kun katsoo niin tuon puolesta voi liputtaa vain "Venäjä on ystävä" -väki :D
 
Hanski kirjoitti:
Erikoinen logiikka, että korvetteja vastustetaan Venäjän kyvyllä ampua sukellusveneistä ohjuksia. Nämähän nimenomaan tuovat kyvyn vaikuttaa sukellusveneitä vastaan! Sukellusveneistä laukaistavat 18 ohjusta eivät kyllä saa vielä kauheaa pelkotilaa aikaiseksi, pelkästään Haminoilta voi laukaista 24 ohjusta.

Joka tapuksessa miinalaivoille tarvitaan korvaaja ja korvettien myötä myös miinanlaskukyky tehostuu huimasti. @Merten sheriffi nosti esille miinasodankäynnin tarpeen jatkossa ja sen mahdollisen vanhentuneisuuden. Minusta merimiinat ovat yksi hyvä keino työkalupakkiin. Näin maakrapuna vertaan merimiinoitteita panssarimiinoitteisiin - eivät nekään ole yksinään sodan ratkaisukeino, mutta harva haluaisi olla ilmankaan!

Lisäksi jalkaväkimiehillekin on oikein mukavaa, että vaikkapa Harmajan luota voi tilata tappavat terveiset Kymenlaakson Kurskiin...
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja varmaan se jalkaväkimies on tyytyväinen kun tietää, että jatkossakin saa ruokaa ja ammuttavaa sekä mahdollisesti haavoituttuaan myös tarvitsemiaan lääkkeitä.
 
Einomies1 kirjoitti:
Ohjuksia voi kyllä laukoa mutta miten ne maalit löydetään ja osoitetaan on toinen juttu? Sukellusveneet tarvitsevat jonkun ulkoisen maalinosoituksen jos niiden ohjuksilla meinataan osua liikkuvaan merimaaliin satojen kilometrien päässä. On eri asia ampua 30 km päähän puikon kuin 200 km päähän. Horisontin taakse pitää nähdä.

Miksi Venäjä siirtäisi rannikkopuolustusjärjestelmän maarajalle? Sinne Oulun seudulle pitää nähdä jollain jos laivoja meinataan kurmottaa. Eri asia on ampua ohjuksia kiinteisiin maaleihin koska niiden paikka voidaan selvittää etukäteen, eivätkä ne liiku.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvällä säällä ohjuksia voidaan laukoa laivoja vastaan pelkästään satelliittien lähettämän livekuvan perusteella ja sitten on erikoisjoukkoja, lennokkeja, AWACS voi havaita ne hyvinkin kaukaa, jne.
Teoriassa olisi tuossa olisi tietysti aikaa tehdä savuverho* ja laukoa valemaaleja.

*Ymmärtääkseni amerikkalaiset ovat kehittäneet silppua sisältävän version josta ei näe läpi sen enempää tutkalla kuin lämppärilläkään.

Einomies1 kirjoitti:
Tanskan salmi on Grönlannin ja Islannin välissä mutta Tanskan salmet on Jyllannin ja Kattegatin välisellä alueelle olevat salmet (saarien välissä myös). Kumpaa tarkoitat? Jos meinaat että sotatilassa Venäjä kierrättäisi merivoimiaan Pohjan mereltä tai Välimereltä Tanskan alueen läpi niin melko riskaabelia hommaa. Ilmavoimilla ei voida suojata ja NATO-maita on joka puolella. Saattue olisi meren pohjassa ennen aikojaan...
Klikkaa laajentaaksesi...
Koska olemme itse kieltäytyneet sotilaallisista turvatakuista niin meidän tulee olettaa että Venäjä ei joudu merisaartoon NATO maiden toimesta.
 
Shadowmon kirjoitti:
Sukellusvene sukeltaisi ja aika vitun äkkiä. Kaikki arvokkaat mastot siinä sopivasti esillä ja alttiita tulitukselle. Sukellusvene ei ole myöskään panssaroitu, että en ihmettele mikäli kapteeni tekisi jotain ihan muuta kuin nauraisi jo ihan senkään puolesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
no ei pysty haukkaan happea naurultaan, jotta voisivat sukeltaa!
Tietenki salainen merivoimien tuplapiippuinen ciws on ryssalle kalmaksi... Ala nyt paljasta meidan salaista asetta.
 
Bodyguard kirjoitti:
Ja varmaan se jalkaväkimies on tyytyväinen kun tietää, että jatkossakin saa ruokaa ja ammuttavaa sekä mahdollisesti haavoituttuaan myös tarvitsemiaan lääkkeitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
KYLLÄ! Ja puhumattakaan siitä, että jonkin merikontin perälle voisi jopa mahtua kelttien CIMIC-hengessä lähettämä savunmakuinen taistelujuomaterveinen, ehkä edes kerran kolmessa kuussa...
 
Hanski kirjoitti:
KYLLÄ! Ja puhumattakaan siitä, että jonkin merikontin perälle voisi jopa mahtua kelttien CIMIC-hengessä lähettämä savunmakuinen taistelujuomaterveinen, ehkä edes kerran kolmessa kuussa...
Klikkaa laajentaaksesi...

Se vasta olisikin todellista asevelihenkeä ja korottaisi kummasti taistelumoraalia...
 
Talvela kirjoitti:
Kai jollakin on se artikkeli?
Klikkaa laajentaaksesi...
Oletan että kysyt sitä, mistä SS:n laatuartikkelin mukaan lauotaan ohjuksia laivoihin? Se tapahtumapaikka SS:n poikkeuksellisen realismia-tihkuvassa ja hyvännäköisessä pohjaan-menee-simulaatiossa oli Pohjanlahti (tietenkin, nimikin jo sanoo sen), ja lavettina on Su-34(muistaakseni) johon toimittajan viiltävän arvion perusteella meritorjuntaohjuksia saa kuusi kappaletta. (...ainakin) Koneita taisi olla kaksi (ei nyt ole sitä artikkelia tässä, vaikka en olekaan alkuperäisen aikomukseni mukaisesti polttanut kyseistä lehteä - vielä.... kun olin länsinaapurissa käymässä ei ehtinyt).
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top