Laivue 2020

Eikö kaikki toiminta ala todennäköisesti iskulla pääkaupunkiin. Vallataan avainkohteet ja koetetaan haitata vastatoimia ja jopa estää liikekannallepano.
Muutama turistibussillinen erikoisjoukkoja voisi aloittaa toiminnan.
Jos pointtisi on tuhota hallitus niin ymmärrän. Sen sijaan sotilaallisesti ajatellen iskeminen ensin (ei samanaikaisesti) , Helsinkiin olisi idioottimaista. Joukot ovat muualla, asejärjestelmät ovat muualla, logistiikka on muualla, pääkaupungilla on enemmän symbolista, kuin sotilaallista merkitystä, jos siviilijohto unohdetaan. Se olisi käytännössä vain ovikellon soitto, että hei me hyökätään nyt, laittakaapa puolustus valmiiksi. Sotilaallista voimaa ei säilytetä Helsingissä, sinne iskemällä ensimmäisenä ei Suomen puolustusta murreta, vain herätetään ja ärsytetään.
 
Nyt meni jo puolet tästä keskustelusta ohi oman ajatuksen, mutta jos nyt omia mietteitäni tiivistelisin. Miina on ylipäätään puolustusase, olkoon sitten meri, jalka tai vaikka panssari. Mielestäni tuo kyky on todellakin hyvä pitää yllä, siltä osin kun noita vielä löytyy, jos ei muuten niin pelotteeksi. Ihmeellisiä väittämiä myös, että ei miinoitetta voida merelle tehdä, kun veikko vanaja ampuu heti pohjaan. Tuskin tuota miinoitetta tekemään lähetetään yksittäistä alusta, vaan suojana on varmasti apuja esim. ilmasta. Ja vaikka se miinoittava alus pohjaan ammuttaisiinkin, niin vittuako niille jo levitetyille teet, ja jos ajat vierestä, niin oletko varma siitä, että kukaan ei ole siihen ehtinyt levittämään.
 
Yksi kiinnostava juttu uusiin korvetteihin liittyen mistä ei paljon puhetta ole ollut on se että minkälainen ECM järjestelmä niihin tulee?

Rafaelilla on SEWS-DV:
http://www.rafael.co.il/SIP_STORAGE/FILES/2/2202.pdf

ELTA:lla oma EL/L-8275:
http://www.iai.co.il/sip_storage/FILES/0/36130.pdf

Italialaisella ELT:lla on Nettuno-4100:
http://www.aiad.it/aiad_res/cms/documents/NETTUNO_4100.pdf

Turkkilaisella Aselsanilla on NEWS:
http://www.aselsan.com.tr/en-us/press-room/Brochures/Electronic-Warfare-Systems/NEWS_ENG.pdf

Jne.
 
Sanottakoon aiempaan meriliikenteen suojaukseen liittyen, että Saab on ainakin huomannut sen. :D

Naval

Since more than 90 per cent of global trade is carried by sea, securing operations in the maritime environment poses greater challenges than ever. With Saab as your partner you will have access to a large number of systems enabling higher security and more efficient operations. What is more, you will be able to draw upon our vast experience of systems integration.
 
Miinoista vielä. Selväähän on, että älykkäät miinat ovat äärimmäisen fiksuja aseita myös tulevaisuudessa. Puhutaan kuitenkin sen hintaluokan systeemeistå etteivät matruusit niitä sieltä kiskoilta pudottele kenttiin. Niitä on äärimmäisen vähän. Veikkaisin korkeintaan muutamia satoja jos sitäkään. Niitä pudotetaan ilma-aluksista, sukellusveneistä sekä joiltakin pinta-aluksilta käsin mutta ei mitenkään satojen miljoonien miinakiskot omaavilta laivaluokan aluksilta joita on vielä ainostaan muutama kappale. Eiköhän korveteille ole kriisissä muuta tehtäviä yllin kyllin.
Koko miina keskustelu on aika ikävä aihe merivoimien fanipojille, koska juuri ollaan hankittu täysin typerä Katanpää-luokka.
Ja 99% kaikista merivoimien miinoista edustaa edelleen sitä aikakautta 1940-.
Toki sisukset on moneen kertaan uusittu mutta runko itsessään ehtaa vintagea.

Miten itse selviäisimme miinanraivauksesta ilman Katanpää-luokkaa?
 
En ennustanut taivaan pimentävää kopteriaparvea joka heinäsirkkojen lailla tuhoaa kaiken. Silti maahanlaskuoperaatiot ovat aika paljon todennäköisempi skenaario kuin pari ties minkä kuntoista vanhaa ilmatyynyalusta. Koptereita naapurilla kuitenkin riittää. Myös käyttökuntoisia.

Samaa mieltä sitten, pieniä taktisia maihinnousuja ja maahanlaskuja voi odottaa pitkin rannikkoa, niihinkin tosin katson että meillä on hyvät valmiudet vastata.
 
Samaa mieltä sitten, pieniä taktisia maihinnousuja ja maahanlaskuja voi odottaa pitkin rannikkoa, niihinkin tosin katson että meillä on hyvät valmiudet vastata.

On ja ei. Riippuu paljolti paikasta. Suomeen jää valtavia alueita ilman minkäänlaisia joukkoja joten maahanlaskut tai niiden uhka aiheuttaisivat kohtuullisesti jumppaa. Toki tärkeissä paikoissa olisi yleensä jotain millä vastata. Rantaviivalla on vähemmän ulottuvuuksia ja kohtuullinen miehitys. Vähemmän kriittiset alueet ovat Suomessa onneksi rikkonaisia eikä maahanlaskujakaan tehdä satojen kilometrien syvyyteen tiettömien taipaleiden taa. Siinä voi käydä niin kuin kerran Arnhemin liepeillä.
 
On ja ei. Riippuu paljolti paikasta. Suomeen jää valtavia alueita ilman minkäänlaisia joukkoja joten maahanlaskut tai niiden uhka aiheuttaisivat kohtuullisesti jumppaa. Toki tärkeissä paikoissa olisi yleensä jotain millä vastata. Rantaviivalla on vähemmän ulottuvuuksia ja kohtuullinen miehitys. Vähemmän kriittiset alueet ovat Suomessa onneksi rikkonaisia eikä maahanlaskujakaan tehdä satojen kilometrien syvyyteen tiettömien taipaleiden taa. Siinä voi käydä niin kuin kerran Arnhemin liepeillä.


Itse tarkoitin Suomenlahden rannikkoa välillä Hamina-Helsinki ja todellakin pieniä liittyen muihin operaatioihin, maahanlaskuja kaikkien hyökkäysurien varrella koko maassa.
 
Itse tarkoitin Suomenlahden rannikkoa välillä Hamina-Helsinki ja todellakin pieniä liittyen muihin operaatioihin, maahanlaskuja kaikkien hyökkäysurien varrella koko maassa.

Se isoin haaste tulee rannikollakin tulee nimenomaan nopeudesta ja ulottuvuuksista. En käyttäisi aikaani koko Zubrien miettimiseen koska nuo ovat lähinnä ihmeasekategoriaan kuuluvia välineitä. Saattavat kertaluontoisesti vilahtaa joskus jossain mutta siinä se.
 
Miinoista vielä. Selväähän on, että älykkäät miinat ovat äärimmäisen fiksuja aseita myös tulevaisuudessa. Puhutaan kuitenkin sen hintaluokan systeemeistå etteivät matruusit niitä sieltä kiskoilta pudottele kenttiin. Niitä on äärimmäisen vähän. Veikkaisin korkeintaan muutamia satoja jos sitäkään. Niitä pudotetaan ilma-aluksista, sukellusveneistä sekä joiltakin pinta-aluksilta käsin mutta ei mitenkään satojen miljoonien miinakiskot omaavilta laivaluokan aluksilta joita on vielä ainostaan muutama kappale. Eiköhän korveteille ole kriisissä muuta tehtäviä yllin kyllin.
Koko miina keskustelu on aika ikävä aihe merivoimien fanipojille, koska juuri ollaan hankittu täysin typerä Katanpää-luokka.
Ja 99% kaikista merivoimien miinoista edustaa edelleen sitä aikakautta 1940-.
Toki sisukset on moneen kertaan uusittu mutta runko itsessään ehtaa vintagea.
Tästä postauksessa olen jokseenkin eri mieltä. Laivoista tiputettavista miinoista kotoinen MM2000 edustaa todennäköisesti merimiinojen kehityksen huippua. Kehityskulujen jälkeen yksittäisen miinan valmistuskulut ovat naurettavan pienet: lasikuitulaatikko, johon asennetaan taistelulataus, anturit, akku ja piirikortillinen elektroniikkaa. Näitä on hankittu kymmenillä miljoonilla, joten määrät eivät voi olla aivan pieniä.

Ilman Katanpää-luokkaa jopa yksittäinenkin lentokoneesta pudotettu herätemiina sopivalla väylällä saattaisi todella haitata meriliikennettä.
 
Jaha. Huolimattomasti luettu multa, mutta ei poista sitä etteivätkö miinat rannikkovesillä olisi uhka maihinnousulle. Ei tietysti samanlainen kuin uppouma-aluksille, mutta uhka kuitenkin. Tämä nyt oli yksi vastaveto sille väitteelle, että miinat olisivat hyödyttömiä. Pikaisesti luettuna viestistäsi saa sen käsityksen, että miinat olisivat turhia. Jotenkin paistaa läpi... mutta ei millään pahalla. Asiallisesti olet asiasi esittänyt.

Taisit sotkea M.Sheriffin lausuntoon jossa näin todettiin. Miinat ovat toki edelleen hyvin tärkeä osa rannikkopuolustustamme, ei siinä mitään. Nykyään vain maailman laivastot ovat enenevissä määrin siirtyneet OTH-konsepteihin, joissa maihinnousu aloitetaan ulapalta eikä yhdenkään maihinnousualuksen tarvitse välttämättä koskea merenpintaa. Myös pinta-alusten asevaikutus on kasvanut, tykeissä on rakettiavusteisia älyammuksia, it-ohjusten kantamat parantuneet jne joten sota-aluksetkaan eivät enää tule niin lähelle rantaa kuin ennen.
 
Taisit sotkea M.Sheriffin lausuntoon jossa näin todettiin. Miinat ovat toki edelleen hyvin tärkeä osa rannikkopuolustustamme, ei siinä mitään. Nykyään vain maailman laivastot ovat enenevissä määrin siirtyneet OTH-konsepteihin, joissa maihinnousu aloitetaan ulapalta eikä yhdenkään maihinnousualuksen tarvitse välttämättä koskea merenpintaa. Myös pinta-alusten asevaikutus on kasvanut, tykeissä on rakettiavusteisia älyammuksia, it-ohjusten kantamat parantuneet jne joten sota-aluksetkaan eivät enää tule niin lähelle rantaa kuin ennen.

Joo, vanhalla miehellä muisti pätkii...
 
Tästä postauksessa olen jokseenkin eri mieltä. Laivoista tiputettavista miinoista kotoinen MM2000 edustaa todennäköisesti merimiinojen kehityksen huippua. Kehityskulujen jälkeen yksittäisen miinan valmistuskulut ovat naurettavan pienet: lasikuitulaatikko, johon asennetaan taistelulataus, anturit, akku ja piirikortillinen elektroniikkaa. Näitä on hankittu kymmenillä miljoonilla, joten määrät eivät voi olla aivan pieniä.

Ilman Katanpää-luokkaa jopa yksittäinenkin lentokoneesta pudotettu herätemiina sopivalla väylällä saattaisi todella haitata meriliikennettä.

Ja kakstonnisen seuraaja PM16 on sekin jo tullut käyttöön. Kun vanhempia Stonefishejäkin hankittiin aikanaan kohtuullisella summalla kolmena eri versiona ( PM85E/R/S ) niin on syytä olettaa herätemiinoja olevan yhteensä varastoissa ainakin satoja kappaleita. Hyvin todennäköisesti paljon enemmänkin. Olisi sangen erikoista jos hankintoja olisi tosiaan tehty vuosikymmenet esimerkiksi kolmen miinan keskimääräisellä vuosivauhdilla. Sekin olisi erikoista jos kappalehinta liikkuisi miljoonissa.
 
Tätä en ollut tiennytkään, mitä eroa näillä versioilla oli?

Perusmallia on Suomessa jatkokehitelty. Heitän ulkomuistista:

E on "englantilainen" perusmalli
R on varustettu ranskalaisella panososalla ja ( mahdollisesti ) kotimaisella elektroniikalla
S on suomalainen versio kotimaisella panososalla ja elektroniikalla

Liitteenä sivu 110 Merisotilaan käsikirjasta. Havainnollistaa hyvin miinan koon pienentymistä kehitystyön myötä. Räjähdeosan teho lienee säilynyt ennallaan.

Kaikki edellä esitetty varauksella. Tarkastan yksityiskohdat ja palaan asiaan.
 

Liitteet

  • Herätemiinat.pdf
    215.4 KB · Luettu: 15
Ikuinen jauhanta erityisolosuhteista herättää syystäkin hilpeyttä, mutta Merivoimien toimintaympäristö tosiaan on erityinen. Yhtä matalaa ja kivistä rannikkoa ei löydy juuri mistään, ja kartassa avovedeltä näyttävä alue on väylien ulkopuolella usein karikkoinen ja kulkukelvoton. Väylästö on yhtä keppiviidakkoa.

Merimiina sopii tähän toimintaympäristöön kuin nenä päähän. Ei ole tarpeen miinoittaa koko rannatonta ulappaa, kun voi tukkia reitit joille ei halua vihollista päästää.
 
Joo. Ja alkuun voisi tietenkin kysyä että kummalla ilmatyynyaluksella ne ajatteli tulla (ehkä jopa molemmilla)? Koko matkan sieltä 400 mpk:n takaa ... aika one-way-ticket kun kantama on 300mpk.
Taitaa herätemiina tulla silmille, kun tuommoinen metelöi kohdalle.
Joo, samaa mietin minäkin eli niitä Pomornikkeja taitaa olla käyttökunnossa peräti 2 kpl Itämerellä...
Viehän ne paljon porukkaa kyllä mutta 2 kortin varassa ei taida oikein maihinnousu onnistua? Kaiken lisäksi miinat eivät liene ainoa ase, jolla noita vastaan taistellaan vaan metolla nuo hoideltaisiin.

Eikös miinoilla ole sama tehtävä merellä ja maalla eli vaikeuttaa/ohjata vihollisen liikettä ja "pitää vahtia" siellä mihin ei sensoreilla nähdä kovin hyvin?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Back
Top