Kuva: Niko Häggman
Hamina-luokan ensimmäinen peruskorjattava alus, Tornio, on seissyt Western Shipyardin telakalla Salossa nyt kuukauden päivät.
Hamina-luokka luo kaiken paitsi nahkansa
Aaro Aalto 22.2.2018 8.00
Hamina-luokan aluksissa tehdään elinkaaren puolivälin päivitystä 220 miljoonalla eurolla. Sen myötä merivoimat saa käyttöönsä kokonaan uuden aselajin, torpedot. Se ei ole kuitenkaan ainoa uudistus – varusmiehet saavat esimerkiksi punkkiinsa pistorasiat, jotta kännykkää on mukavampi ladata.
Hamina-luokan Tornio-alus seisoo koinsyömän näköisenä Teijon telakalla Salossa. Alus seisoo paikalla parhaillaan toista kuukautta. Maalipintaa ollaan hiomassa ja puhaltamassa pois, joten ympäröivät lumikasat ovat peittyneet hiekkapölyyn.
– Teemme aluksesta kuin tyhjän taulun, kaikki muu paitsi runko menee vaihtoon, kertoo päivityshankkeen päällikkö, komentajakapteeni Markus Mildh.
Mildhin toteamus vahvistuu aluksen sisällä. Haisee maalille ja sirkkelimäinen ääni raastaa korvia. Huonekalut on viety pitkälti pois, ohjaamostakin on jäljellä vain massiivinen rivi katosta roikkuvia johtoja.
Asejärjestelmät menevät kokonaan uusiksi: luvassa on upouudet kevyttorpedot ja Pintatorjuntaohjus 2020 -hankkeen yhteydessä valittava ase. Vartalo-ohjattavat konekiväärit korvataan kauko-ohjattavalla asejärjestelmällä. (pysyvätkö ilmatorjuntaohjukset ennallaan?)
Tiloja sijoitellaan ahtaassa laivassa hieman uusiksi. Monipuolisempaa laitteistoa on luvassa, toisaalta nykytietokoneet vievät aiempaa vähemmän tilaa. Sommittelussa auttoivat esimerkiksi sähköiset 3D-mallinnusohjelmat.
– Majoitustilat pysyvät eniten ennallaan. Nyt kaikille varusmiehille on tosin luvassa oma kaappi, lisäksi punkkien seiniin saadaan pistorasiat ja suihkuhuoneeseen kuivaava pesukone, erittelee rakennusvalvontapäällikkö, kapteeniluutnantti Malik Abdeen.
Merellä aluksessa on kerrallaan parikymmentä henkilökunnan jäsentä ja 6–8 varusmiestä. Laivastovarusmiehet asuvat aluksessa myös ajoittain sen ollessa satamassa. Viihtyvyyttä parannetaan mahdollistamalla alukseen tv- ja nettiyhteyksiä, toki niitä tullaan käyttämään vain operaatioturvallisuuden ehdoilla, tilanteen ja vallitsevan uhkatason mukaan.
Uusi aseistus on huomattava parannus merivoimien iskukykyyn. Torpedot moninkertaistavat sukellusveneentorjunnan kantaman, jolloin elintärkeitä meriyhteyksiä voidaan suojata paremmin. Torpedoksi valittiin ruotsalainen upouusi Saab Torpedo 47, joita toimitetaan parhaillaan myös Ruotsin merivoimille. Ruotsin merivoimat kouluttaa torpedojen käyttöä Suomelle, ja siinä vaiheessa myös lainaa ohjuksia.
– Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö on merkittävässä asemassa, ja mitä enemmän teemme materiaalistakin yhteistyötä, sitä hedelmällisempää se toki on. Kilpailutimme kuitenkin kaikki toimittajat, kartoitimme plussat ja miinukset, ja paras voitti, Abdeen kuvailee.
Yhtenä syynä valinnalle on myös se, että Saabin järjestelmä on suunniteltu Itämeren omintakeisille – vaihteleville ja matalille pinnanmuodoille.
Veden pinnalla iskukykyä parantaa puolestaan järjestelmä, joka valitaan pian Pintatorjuntaohjus 2020 -hankkeessa. Se korvaa nykyisen Meritorjuntaohjus 85 -järjestelmän, jolloin kantama yhtä lailla paranee merkittävästi. Ohjukset tulevat olemaan monipuolisempia, ne kykenevät esimerkiksi vaikuttamaan merimaalien lisäksi myös maamaaleihin.
Lähialueen suojaus on perustunut aiemmin vartalosuunnattaviin konekivääreihin, jolloin yhtä asetta kohden on vaadittu yksi taistelija. Uusi kauko-ohjattava järjestelmä seuraa kohdetta ja määrittää ampuma-arvot automaattisesti, sekä osoittaa maalin muiden sensoreiden tuottaman tiedon perusteella. Sää, valon määrä ja ampujan taito eivät siis enää vaikuta yhtä paljon, samalla torjuntaan tarvitaan vain yksi operaattori, aiemman yhden operaattorin ja kahden ampujan sijaan.
Sensorijärjestelmää päivitetään, joten alukset pystyvät tuottamaan parempaa maalitietoa itsenäisesti yhä kauempaa. Vedenalaista tilannekuvaa taas monipuolistavat uudet kaikumittaimet.
Alukset saapuivat merivoimille 2000-luvun alussa, ja nyt käynnissä on elinkaaren puolivälin päivitys. Sen voimin alusten on määrä toimia vuoteen 2035 asti. Luokka koostuu Hamina-, Tornio-, Hanko- ja Pori-nimisistä aluksista, ja Tornio on päivitettävistä ensimmäinen. Viimeisen aluksen on määrä olla päivitetty vuonna 2021.
– Emme ota vielä kantaa, mitä aluksille 2030-luvulla tapahtuu. Tulevien viidentoista vuoden aikana huolehdimme, että runko, koneet ja järjestelmät ovat kunnossa. Sitten katsomme, millaista käyttöä aluksille on, Mildh sanoo.
Peruskorjauksen yhteishinta on puolustusministeriön mukaan noin 223 miljoonaa euroa, ja se työllistää kolmisensataa henkilöä.
