Laivue 2020

Yhdistämme asiat ja viemme ne yhtenä esittelyputkena valtioneuvoston päätettäväksi. Taistelujärjestelmää ei lähdetä hankkimaan, ennen kuin olemme saaneet selville, että laivat pystytään rakentamaan.

https://www.aamulehti.fi/a/201403173

Nyt suurin riski lienee päätöksenteon viivästyminen seuraavalle hallitukselle - tai toisaalta ehkä se halutaankin ajoittaa vaalien jälkeiselle toimitusministeriölle, ts. aikaan juuri ennen uuden hallituksen muodostamista.
 
Rauman telakalla lienee valtit hihassa . Telakka tahtoo tietenkin tehdä voittoa sotalaivoillakin ja kun tilauskirjatkaan eivät ole tyhjät niin ainakaan riskisopimuksiin ei ole mielenkiintoa.

Tämä on aika hauska tilanne. PV pelkäsi ensin, ettei telakka pysty suoriutumaan tilauksesta. Sitten telakalle tuli toinen tilaus, ja nyt PV:n tilaus alkaa olla telakalle enemmän "yksi muiden joukossa". Sinällään on tietysti ihan kiva, jos tämä PV:n tilaus on ollut mukana elvyttämässä suomalaista telakkateollisuutta ja tuomassa muita tilauksia, mutta on tässä varjopuolensakin. Jos venäläiset vielä tilaavat sen uuden kuivatelakan Raumalta, niin... :D
 
Tämä on aika hauska tilanne. PV pelkäsi ensin, ettei telakka pysty suoriutumaan tilauksesta. Sitten telakalle tuli toinen tilaus, ja nyt PV:n tilaus alkaa olla telakalle enemmän "yksi muiden joukossa". Sinällään on tietysti ihan kiva, jos tämä PV:n tilaus on ollut mukana elvyttämässä suomalaista telakkateollisuutta ja tuomassa muita tilauksia, mutta on tässä varjopuolensakin. Jos venäläiset vielä tilaavat sen uuden kuivatelakan Raumalta, niin... :D
Tuskin on yksi muiden joukossa. Nyt aikaa menee sotalaivojen tekemiseen sen sijaan, että voitaisiin rakennella rahakkaampia risteilijöitä.
Uskoisin koko laivueen olevan Raumalle pahemman luokan rasite.
 
Tuskin on yksi muiden joukossa. Nyt aikaa menee sotalaivojen tekemiseen sen sijaan, että voitaisiin rakennella rahakkaampia risteilijöitä.
Uskoisin koko laivueen olevan Raumalle pahemman luokan rasite.

Jos se olisi rasite, niin neuvottelut olisi lyöty poikki telakan toimesta jo jonkin aikaa sitten. Kyllä Raumalla sotalaivat rakennetaan, mutta ei tietenkään tappiolla. Tulevaisuudessa kenties jopa risteilijät, kun merivoimat saavat 30-luvulla seuraavan laivahankinnan lävitse.
 
Jos se olisi rasite, niin neuvottelut olisi lyöty poikki telakan toimesta jo jonkin aikaa sitten. Kyllä Raumalla sotalaivat rakennetaan, mutta ei tietenkään tappiolla. Tulevaisuudessa kenties jopa risteilijät, kun merivoimat saavat 30-luvulla seuraavan laivahankinnan lävitse.
Eivät tietenkään halua katkaista välejä strategisen kumppanin kanssa. Varmasti kuitenkin siellä tehtäisiin mielummin paattia josta kakahtaa moninkertainen mälli rahnaa tilille refrensseistä puhumattakaan. Laivue 2020 tuskin paljoa tuo asiakkaita maailmalta. No Etelä-Amerikan jotkin valtiot voisivat olla kiinostuneita jos nekään.
 
Pääasiallinen ongelma lienee kengännauha-budjetti
Siltä se vähän näyttää. Jos ei ylityksiä saa tapahtua niin riski on jäämässä telakalle ei tilaajalle. Milloin sotalaiva on pysynyt budjetissa olisi oikea kysymys? En yhtään ihmettele, että hieman homma takkuaa.
 
Juu, riskit on suuret sekä uuden tekijän että uudenlaisen aluksen (sekä koko että ominaisuudet) kohdalla.

Tämän hetken arvioni on, että homma mulkattiin kun ei vedetty uusiksi kun nähtiin tulevan vain yksi tarjoaja.
Olisi luultavasti pitänyt arvioida ulkomaista vaihtoehtoa julkisesti vaikutuksineen.
Sillä ei Suomessa tekeminen voi olla pääkriteeri vaan kyvyn saaminen käyttöön sopuhintaan ja oikeaan aikaan. Se, että paatti voitaisiin tehdä vain täällä on ainakin huono vitsi.

HX:ssä on sentään mistä valita. Tässä kaikki sekoilut menee omaan piikkiin kun RMC on käsiohjauksessa.

Miettikääpä skenaariota, jossa ensimmäisestä tulee ns. susi? RMC:n kyvyt korjata tilanne sellaisessa on vähäiset (ei kokemusta). Ongelmia tulee vastaavissa hankkeissa paljon kun katselee maailmalle.

RMC:n resurssit vaikuttaa sellaisilta, että ne kestää lähinnä jos homma menee jollain ilveellä täysin nappiin.

On tietenkin mahdollista, että PV oli tässä asiassa se toope ja esim. teollisuuden Karangon suulla aiemmin esittämä vakava alibudjetointi -heitto on osoittautunut syyksi, miksi sopimuksen teko oikeasti tahmoo. " Varmistamme, että saamme käytettävällä rahalla sellaiset laivat, joita tarvitsemme, ja se vähän kestää tässä. Neuvottelut eivät ole olleet niin yksinkertaiset kuin ajattelimme." Jos kuvitellulla summalla ei olekaan saatavissa sen näköistä alusta mitä kuvittelivat... tai vain 3.

Vastuuta näyttäisi olevan kannettavaksi suhteessa enemmän kuin avaimet käteen HX-hankkeessa. Se nostaa palaa kurkkuun.
 
Viimeksi muokattu:
Pari mielenkiintoista järjestelmää tuomaan ASW-kykyä ja maalinosoitusta, tiedustelukykyä ym. uusille korveteille:
MARTAC Mantas HII LX robottivene ja Airbus VSR7000 drone (joka voi kantaa mm. sonarheitteitä).
 
Tämän hetken arvioni on, että homma mulkattiin kun ei vedetty uusiksi kun nähtiin tulevan vain yksi tarjoaja.
Olisi luultavasti pitänyt arvioida ulkomaista vaihtoehtoa julkisesti vaikutuksineen.
Sillä ei Suomessa tekeminen voi olla pääkriteeri vaan kyvyn saaminen käyttöön sopuhintaan ja oikeaan aikaan. Se, että paatti voitaisiin tehdä vain täällä on ainakin huono vitsi.
Joo, olisihan ollut noita tekijöitä joilla on oikein kokemustakin kuten Damen Shipbuilding. Niillä on melkoinen portfolio eri kokoisia korvetteja ja fregatteja + rutkasti kokemusta. Esimerkiksi Sigma 10514 on hyvä verrokki:
https://products.damen.com/-/media/...t_Sheet_Damen_Sigma_Frigate_10514_02_2017.pdf

Osasta merivoimien vaatimuksia olisi ehkä pitänyt tinkiä kuten jäämurtoluokituksesta (ehkä), mutta ne erikoispotkurit ja miinoitusjärjestelmät olisi voitu varmasti suunnitella suomessa. Damen olisi vastannut pääurakoinnista. Modifikaatiot valmiiksi suunniteltuun konseptiin olisi ollut paljon nopeampi ja helpompi tie kuin tämä RMC-sotku. Nyt pv:n on paras onnistua jos rahoitus tulee eikä uutta Tuuli-sekoilua enää kaivata!
 
Alusta alkaen oli huoltovarmuusseikkojen takia päätetty, että nää rakennetaan Suomessa. Turha tässä nyt on viisastella. Sinänsä lykkäyksellä nyt ei ole väliä. Sillä on, että onnistuvat laadullisesti. Vuosi sinne tai tänne ei tässä ole kriittistä.
 
Alusta alkaen oli huoltovarmuusseikkojen takia päätetty, että nää rakennetaan Suomessa. Turha tässä nyt on viisastella. Sinänsä lykkäyksellä nyt ei ole väliä. Sillä on, että onnistuvat laadullisesti. Vuosi sinne tai tänne ei tässä ole kriittistä.

Eikö vanha kalusto happane käsiin? Eikö se ole kriittistä? Poikkeaako laiva tässä suhteessa jotenkin olennaisesti lentokoneesta, jonka rakenne voi pettää käyttöiän ylittyessä?
 
Eikö vanha kalusto happane käsiin? Eikö se ole kriittistä? Poikkeaako laiva tässä suhteessa jotenkin olennaisesti lentokoneesta, jonka rakenne voi pettää käyttöiän ylittyessä?
Poikkeaa radikaalisti. Lentokone voi pudota mut laiva ei.
 
Poikkeaa radikaalisti. Lentokone voi pudota mut laiva ei.

Ohjailukykynsä [teknisistä tai taktisista syistä] menettänyt laiva voi olla vaarallinen siinä missä lentokonekin. USN ja Norjan kuninkaallinen laivasto hyvinä esimerkkeinä viime vuosilta.
 
Laivalla ei ole samalla tavalla selvää käyttötuntirajoitusta kuin esim. hävittäjän rungon lentotuntimäärä. Maailmalla liikkuu valtava määrä +30v aluksia joiden ohjailukyky on kiinni lähinnä ruorikoneesta/jetin kunnosta. Se on melko pieni osa aluksen tekniikasta ja sotalaivoilla ajetaan vain vähän.

Norjan ja USA:n vahingoissa laivan ikä ei tainnut liittyä mitenkään?
 
Eikö vanha kalusto happane käsiin? Eikö se ole kriittistä? Poikkeaako laiva tässä suhteessa jotenkin olennaisesti lentokoneesta, jonka rakenne voi pettää käyttöiän ylittyessä?
Miinalaiva Pohjanmaakin jatkaa purjehdusta uusissa väreissä ties kuinka kauan. Ei ne laivat mitään loppuunajettuja ole ne vaan vanhenevat arvokkaasti.
 
Eikö vanha kalusto happane käsiin? Eikö se ole kriittistä? Poikkeaako laiva tässä suhteessa jotenkin olennaisesti lentokoneesta, jonka rakenne voi pettää käyttöiän ylittyessä?

Poikkeaa se ainakin siltä osin, että laivat eivät toistuvasti altistu usean G-voiman rasitukselle yliäänisesti liikkuttaessa. Tämä on myös yksi syy, miksi aseiden tai muiden järjestelmien integrointi laivoihin ja niiden taistelujärjestelmiin ei ole läheskään yhtä iso asia kuin hävittäjiin.
 
Eikö vanha kalusto happane käsiin? Eikö se ole kriittistä? Poikkeaako laiva tässä suhteessa jotenkin olennaisesti lentokoneesta, jonka rakenne voi pettää käyttöiän ylittyessä?

Kyllä vanhaa voi usein sen verran tekohengittää että se ylimenokauden kestää. Vrt NH90 viivästykset joidenka vuoksi vanhoille Mi-kaseille laitettiin vielä yksi peruskorjaus.
Teräsrunkoisissa aluksissa ei yleensä runko lopu, se voi kestää vaikka kuinka pitkään. Alumiinirunkoisissa voi tulla elinikä vastaan. Yleensä laivoista loppuu koneiston taloudellinen käyttöikä. Tietyn pisteen jälkeen niitä vaan ei kannata enää rempata.
 
Laivalla ei ole samalla tavalla selvää käyttötuntirajoitusta kuin esim. hävittäjän rungon lentotuntimäärä. Maailmalla liikkuu valtava määrä +30v aluksia joiden ohjailukyky on kiinni lähinnä ruorikoneesta/jetin kunnosta. Se on melko pieni osa aluksen tekniikasta ja sotalaivoilla ajetaan vain vähän.

Norjan ja USA:n vahingoissa laivan ikä ei tainnut liittyä mitenkään?

Kyllä vanhaa voi usein sen verran tekohengittää että se ylimenokauden kestää. Vrt NH90 viivästykset joidenka vuoksi vanhoille Mi-kaseille laitettiin vielä yksi peruskorjaus.
Teräsrunkoisissa aluksissa ei yleensä runko lopu, se voi kestää vaikka kuinka pitkään. Alumiinirunkoisissa voi tulla elinikä vastaan. Yleensä laivoista loppuu koneiston taloudellinen käyttöikä. Tietyn pisteen jälkeen niitä vaan ei kannata enää rempata.

Kuinka helppoa/nopeaa/halpaa koneistoihin liittyvien juttujen remontointi on? Entä ne Raumojen alumiinirungot, joita on jo korjailtu?

Ase- ja elektroniikkapuoli sitten vielä erikseen. RBS-15 vanhenee ja Raumojen Sea Giraffe on alkuperäinen, miten lie molempien alusluokkien navigointitutkien tilanne.

En muuten tuota ylimenokauden pitkittämistä epäilisi, mutta kun PV on jo todennut, että kustannustehokkaampaa on rakentaa uudet alukset eikä modata nykyisiä.
 
Jos laivue 2020 menee kunnolla puihin, niin millainen voisi olla laivaston tulevaisuuden kuva? Itselläni seuraavan kaltaisia hajatelmia.

Taistelualuskalusto nojaa Hämeenmaa- ja Hamina-luokkiin aina pitkälle 30-luvulle asti. Jälkimmäistä modernisoidaan parhaillaan. Hämeenmaat tarvitsevat MLU2:n.

Hämeenmaa-luokan modernisointi voisi käsittää:

-Saabin taistelunjohtojärjestelmän
-Bofors 57 Mk3 (kierrätetään Haminoilta)
-Torped 47 (lunastetaan optio)
-ELMA-600 (kierrätetään Raumoista, kun Ruotsikin jatkaa järjestelmän käyttöä)
-CAMM-ilmatorjuntaohjukset

Pelimies vaihdattaisi samalla Haminoiden Umkhontot CAMM:iin, sillä se menisi samalla ohjelmistoprojektilla, kun aluksissa olisi sama taistelunjohtojärjestelmä ja ilmavalvontatutka. Tosin jos rahat ovat oikeasti finito, niin IT-ohjusten ennakoiva vaihto on toki helppo säästökohde.
 
Back
Top