Kannattaako tuollaisia Tomahawkeja edes harkita? Syyriassa taisi Assadin IT pudottaa näistä valtaosan.
No ei osteta sitten
Laivue 2020
- Viestiketjun aloittaja Mikael-IGI
- Aloitus PVM
No ei osteta sitten
Huhta
Greatest Leader
Voiko vientilupaa edes hakea kehityksessä olevalle aseelle? Puolet tilasta jäisi siis tulevalle Block 2 ESSMlle tuossa
Vanhan aseen pyytämisessä ei kyllä olisi mitään järkeä, kun ensimmäinen Pohjanmaa liikkuu omalla voimalla vasta useiden vuosien kuluttua.
Yksi tulkintahan on ollut, että ESSM-vientilupa olisi ollut Haminoille, mutta se ei kuulosta loogiselta. Sekä ohjusta että Mk 41:stä koskevista vientilupahakemuksista nimittäin tuli DSCA:n ilmoitus samassa kuussa, ja ei kai niitä siiloja sentään Haminoihin ajateltu asentaa?! Samaten Hamina tarvitsisi käytännössä aktiivisesti hakeutuvan ilmatorjuntaohjuksen.
Strike-siilo Haminassa olisi aika miehekkään näköinen.
En edes tajunnut tarkistaa @Museo :n lukuja, mutta hienoa ja foorumin linjan mukaista toimintaa että tottakai etsitään pienin mahdollinen määrä mitä Suomi voi hankkia aseistusta ja sitten päätelmät tämän mukaan
Korvettien osalta foorumiväen odotukset eivät tosiaan ole olleet korkealla. Jos telakalta lopulta tulee jotain harmaata johon on asennettu mikä tahansa ase ja joka kelluu edes auttavasti niin odotukset on jo ylitetty
Einomies1
Respected Leader
Oma veikkaus korveteista on se että kaikkea ei suinkaan ympätä tuohon 1,2 miljardiin ja siksi se riittää.
Keulatykit ja tj-seuraimet on jo. Rakennusaikaiseen hankintaan tulevat tst-järjestelmän lisäksi 1 Trackfire, 16 it-ohjusta, tutka ja perätykki alusta kohden.
Pohjanmaiden hankintaoptiona on nuo PTO 2020 puikot(193 miljoonaa). Ensin hankitaan 4 quad-packia Haminoille ja 4 ajoneuvoalustoille(162 miljoonaa).
Myöhemmin kalliimpi optio on 8 quad-packia Pohjanmaalle ja loput 4 packia maalle.
Optiona on myös Mk 47 torpedot, jotka asennetaan/hankitaan Pohjanmaa-aluksille myöhempinä vuosina ja erissä.
Sama homma siis kuin K9 ja Leopard 2 vaunujen kanssa: pitkä toimitusaika ja kustannuksia tasataan useille vuosille.
Keulatykit ja tj-seuraimet on jo. Rakennusaikaiseen hankintaan tulevat tst-järjestelmän lisäksi 1 Trackfire, 16 it-ohjusta, tutka ja perätykki alusta kohden.
Pohjanmaiden hankintaoptiona on nuo PTO 2020 puikot(193 miljoonaa). Ensin hankitaan 4 quad-packia Haminoille ja 4 ajoneuvoalustoille(162 miljoonaa).
Myöhemmin kalliimpi optio on 8 quad-packia Pohjanmaalle ja loput 4 packia maalle.
Optiona on myös Mk 47 torpedot, jotka asennetaan/hankitaan Pohjanmaa-aluksille myöhempinä vuosina ja erissä.
Sama homma siis kuin K9 ja Leopard 2 vaunujen kanssa: pitkä toimitusaika ja kustannuksia tasataan useille vuosille.
Leaderwolf
Respected Leader
Äläs nyt yleistäKorvettien osalta foorumiväen odotukset eivät tosiaan ole olleet korkealla. Jos telakalta lopulta tulee jotain harmaata johon on asennettu mikä tahansa ase ja joka kelluu edes auttavasti niin odotukset on jo ylitetty
Itse olen kokoajan odottanut tehokasta tutkaa luokkaa MF-Star, 8xpto per alus, ESSM tai Barak 8 IToa ja CIWSiä helikopterihangaarin katolle Ja uskon että ne tulevatkin.intternetsoturi
Majuri
No tämä oma näkemys perustuu tuttujen laivaston skappareiden puheisiin, sekä joihinkin kansainvälisiin artikkeleihin mitä olen aiheesta lukenut. Tarkennetaan että tarkoitin sitä, että kineettisen omasuojan toimintavarmuutta ei pidetä kovin hyvänä, ja heitteet ja häirintä ovat osoittautuneet luotettavammiksi torjuntakeinoiksi. Saaristo-olosuhteissa niiden merkitys on vielä avomerta isompi. Toki molempi on parempi.
Just näin. Onhan se tosiaan ihan julkisestikin kerrottu että kaikki osaset huomioiden liikutaan virallisestikin 1,4-1,5 miljardin euron tasolla. Se helpottaa vähän. Tai aika paljonkin koska takaa sen että aseistuksen puolella on hankittavana korvettien budjetista enää se mahdollinen CIWS ja it-ohjukset. 4 tai ehkä mieluummin 8 Trackfirea ei voi olla kynnyskysymys. Ne eivät maksa mitään tolkuttomia summia. Riskit lienevät sensoripuolella. Jotain varmaan vielä kikkaillaan vaikkapa toisen it-ohjussatsin tai VDS:n tai muun päälle liimattavan varustuksen kanssa.
Museo
Kenraali
En edes tajunnut tarkistaa @Museo :n lukuja, mutta hienoa ja foorumin linjan mukaista toimintaa että tottakai etsitään pienin mahdollinen määrä mitä Suomi voi hankkia aseistusta ja sitten päätelmät tämän mukaan
Miksi joku pyytäisi vietilupaa pienemmälle määrälle ohjuksia kun mitä aikoo hankkia? Ohjusten hinta tiedetään suurin piirtein ja samoin tiedetään budjetti. Ei noilla rahoilla vaan mitään kovin isoa satsia voi hankkia. Nykyistä parempi sekin tosin olisi. Ja parempi kun Ruotsilla ja Balttian mailla.
Shadowmon
Kenraali
No ei kai se mikään salaisuus ole että ei meillä ole kalleimpia "ammuksia" ostettu heti "tarpeeksi" tai "sodan ajan varastoa".
Jos mahdollisessa konfliktissa meidän pohjanmaat seilaisi vajaalla ohjuskuormalla niin sitten on taas asioita kustu.
Raveni
Greatest Leader
Toisaalta baltit ovat naton sateenvarjon alla ja Ruotsikin Suomen selän takana. Suomessa verrataan turvallisuuspoliittisia asioita aivan liikaa Ruotsiin nykyään. Katsotaan mitä Ruotsi tekee tai ei tee. Tosiasiassa Ruotsi on mm. huollollisesti täysin eriasemassa mitä Suomi. Sen vuoksi Suomen laivaston tarpeet vs. Ruotsin laivaston tarpeet voivat olla tyystin toisenlaiset ja ne ovatkin. Suomen riesana ja rasitteena on se, että turvallisuusympäristöä pyritään sovittamaan resursseihin eikä niin kuin kuuluisi, että resurssit sovitettaisiin ympäristöön. Toki ongelma koskee lähes kaikkia länsimaita. Armeija on rahan syöjä, eikä tuota rauhan aikana mitään sillä tavalla käsinkosketeltavaa ja konkreettista.
Jos Suomen tulee pitää meriliikenne liikkeellä kesät/talvet, maailmanpolittisesta sekä alueellisista tekijöistä riippumatta niin tällöin hommaan vaaditaan tietynlainen panos. Jos mennään minimillä tai sen alle tuossa suhteessa niin panos menee helposti hukkaan. Silloin on mietittävä muita keinoja. Nyt ollaan lähdetty, että meillä on X budjetti joka on ennen ensimmäistäkään hitsaus saumaa törmännyt kiveen kirjoitetun rahoituksen luomaan seinään. Laivastolla on rahaa mutta jos kerran se on tuossa niin onko mitään järkeä rakentaa 4 alusta jos ne eivät vastaa alkuperäistä tarvetta? Pitäisikö tyytyä siinä vaiheessa 3:n alukseen? Toki taistelun kestävyys heikkenee aika paljon.
Ei ole laivastolla helppo rasti edessä. Toisaalla painaa riskit ja toisaalla raha.
Shadowmon
Kenraali
Ruotsi Suomen selän takana? Mites Gotlanti? Eiköhän siellä ole jokunen kenraali aika kovissa kuumotuksissa kun hienoilla häivekorveteillakaan ei ole edes it-ohjuksia.
https://www.verkkouutiset.fi/ruotsi-vahvistaa-gotlannin-puolustusta-uudella-rykmentilla/
Tässä Suomi on kyllä ollut aivan esimerkillinen kun vertaa suureen osaan muuta Eurooppaa. Ja se näkyykin esim. siinä että ollaan ostettu muiden käytettyä kalustoa halvalla kun muut ovat päättäneet pistää armeijansa "turhina" pakettiin.
Einomies1
Respected Leader
Sopii toivoa. Tärkeää olisi tulevaisuuden uhkia varten (nopeat ohjukset ja saturaatiohyökkäykset ohjuksilla/droneilla) saada hankittua vaiheohjattua antennia ja 360 asteen pyyhkäisyä käyttävä GaN-elementtitutka. Mekaaninen pyyhkäisy on liian hidas. Vaiheohjattu tutka mahdollistaisi useamman pienen ja nopean maalin tarkan havaitsemisen sekä seurannan samanaikaisesti.Äläs nyt yleistä
Ehkä mielummin hyvä tutka ja keskinkertainen ohjus kuin päinvastoin. Kiväärin kanssa sama juttu: ennemmin hyvä kiikaritähtäin ja peruspyssy kuin päinvastoin
Luulen että Barak 8 on liian kallis, jos muistan myyntilukuja oikein. Harmillista mutta SeaCeptor ER riittäisi kyllä omasuojan lisäksi saattueen suojaamiseen.
Einomies1
Respected Leader
Vuodesta 1967 lähtien maailmassa on taistelutilanteessa laukaistu 241 meritorjuntaohjusta.
Näistä ohjuksista 127 on torjuttu harhamaaleilla tai häirinnällä ja vain yksi on torjuttu tuhoamalla ohjus.
Ohjuksilla on upotettu kahdeksan ja vaurioitettu viittä taistelualusta. Loput ohjukset ovat menneet ohi tai ne ovat osuneet siviilialuksiin.
Kaikille meritorjuntaohjuksille tuotetuille tappioille on yhteistä se, että ne on aiheutettu tutkahakupäällä varustetulla ohjuksella.
Meritorjuntaohjuksissa on suosittu tutkahakupäitä johtuen tutkataajuisen säteilyn hyvästä etenemisestä merellisessä toimintaympäristössä. Sensoritekniikan kehityksen myötä kilpailevaksi hakupäätekniikaksi meritorjuntaohjuksiin ollaan ottamassa käyttöön kuvantavia infrapunahakupäitä. Kehittyneet infrapunasensorit tuovat meritorjuntaohjuksiin uusia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi kyvyn tunnistaa maaleja niiden muodon perusteella. http://www.doria.fi/bitstream/handl...d=22E3CD6C442AD5CF46ED387759959A8E?sequence=2
Nyt löytyi tutkielma jossa on tietoa ohjuksista.
Kukamuumuka
Korpraali
Huhta
Greatest Leader
Lähdeviite koskien väitettä "vain yksi on torjuttu tuhoamalla ohjus" johtaa Rheinmetallin sivuille ja on muutenkin vanhentunut... Perustana lienee HMS Gloucesterin saavutus Persianlahden sodassa 1991. Kuitenkin USS Mason torjui vuonna 2016 vahvistetusti yhden ohjuksen ja potentiaalisesti useita muita käyttäen ilmatorjuntaohjuksia.
Yleisesti ottaen välttäisin vetämästä mitään johtopäätöksiä tuollaisesta historianlaajuisesta aineistosta. Ilmasodankäynnistä löytyy ihan vastaavaa materiaalia. Ilmataisteluissa on tuhottu kymmeniätuhansia lentokoneita ammusaseilla, ohjuksilla vain satoja. Todistusarvo nykypäivän ja huomisen tarpeita ajatellen on kuitenkin aika lailla olematon. Vai kuka pitää tykkiä olennaisimpana hävittäjän aseena?
Falangi
Kenraali
Tutkielma onkin päivätty "huhtikuu 2016", joten ei voida olettaa että siinä olisi pitänyt huomioida lokakuun 2016 tapahtumia.
Huhta
Greatest Leader
Tuonkaltaista älyä havaita radiotaajuisia uhkia on tiettävästi vain harvoissa ohjuksissa. (LRASM ja JSM, P-800 Onyx.) Sellaista on väitetty myös neuvostoliittolaisesta P-700 Granitista, mutta ko. ohjuksesta on muutoinkin esitetty jokseenkin julkeita väitteitä ottaen huomioon sen olevan 70- ja 80-lukujen neuvostoteknologiaa. Sen sijaan on tunnettua, että useat ohjukset osaavat havaita niihin kohdistuvan häirinnän [joitakin muotoja] ja hakeutua tähän häirintälähettimeen.
IR-hakupäällä varustetut ilmatorjuntaohjukset laivastokäytössä eivät muutenkaan ole saavuttaneet hirveän suurta suosiota. Aster 15 ja 30, ESSM, CAMM... kaikki ovat yksinomaan radiotaajuisia, vaikka kaikki ovat tällä vuosituhannella käyttöönotettuja. Suurempaa suosiota saavuttaneet IR-hakeutumista käyttävät ohjukset (pl. olkapääohjukset) yhdistävät IR-hakeutumisen jonkin toisen hakeutumismenetelmän kanssa, kuten muutama SM-sarjan ohjus ja RAM. Puhtaat IR-ohjukset ovat saavuttaneet niukalti suosiota, kun katsoo Umkhonton ja Mican IR-version sekä Chaparralin myynti"menestystä" laivastoille.