Laivue 2020

[scip10]

Ilman mitään todellista tietoa asiasta, voin kuvitella että meidän maallikoiden yliarvioivan hard killiä soft killin kustannuksella. Onhan se jo ajatuksena miehekkäämpää räiskiä vihulaisen ohjukset taivaalta, kuin laukaista harhamaalipilvi ja toivoa parasta.

Soft killillä on kuitenkin etuja hard killiin nähden. Sitä ei voi varsinaisesti kyllästää, koska jokainen ammuttu ohjus joutuu itsenäisesti löytämään aluksen harhamaaliheitteiden ja häivemuotoilun "sisältä". Lisäksi puolustajan reaktioaika on harhamaalin kohdalla erittäin lyhyt, ja aluksen muotoilun osalta pyöreä nolla. Merellä voi olla yllättävän paljon ohjusta hämääviä tutkakaikuja, varsinkin Suomen rannikkovesillä joka on täynnä luotoja, kareja ja merimerkkejä.

Soft ja hard kill ei tietenkään sulje toisiaan pois vaan ovat toisiaan täydentäviä, mutta ei kannata väheksyä passiivisten menetelmien tehokkuutta.

 

[Leaderwolf]

Eikös kaksisuuntainen datalinkki heikennä kuitenkin soft killiä enemmän?

HX hanke tukee Laivue2020 hanketta kuvavalinnallaan, laivat ovat Pohjanmaita

 

[Raveni]

Ilman mitään todellista tietoa asiasta, voin kuvitella että meidän maallikoiden yliarvioivan hard killiä soft killin kustannuksella. Onhan se jo ajatuksena miehekkäämpää räiskiä vihulaisen ohjukset taivaalta, kuin laukaista harhamaalipilvi ja toivoa parasta.

Soft killillä on kuitenkin etuja hard killiin nähden. Sitä ei voi varsinaisesti kyllästää, koska jokainen ammuttu ohjus joutuu itsenäisesti löytämään aluksen harhamaaliheitteiden ja häivemuotoilun "sisältä". Lisäksi puolustajan reaktioaika on harhamaalin kohdalla erittäin lyhyt, ja aluksen muotoilun osalta pyöreä nolla. Merellä voi olla yllättävän paljon ohjusta hämääviä tutkakaikuja, varsinkin Suomen rannikkovesillä joka on täynnä luotoja, kareja ja merimerkkejä.

Soft ja hard kill ei tietenkään sulje toisiaan pois vaan ovat toisiaan täydentäviä, mutta ei kannata väheksyä passiivisten menetelmien tehokkuutta.

Itse ajattelen niiden täydentävän toisiaan. Ohjustenhaku menetelmät kehittyvät ja toki kehittyvät sitten taas vastatoimetkin. Sen vuoksi on hyvä, että alukesen puolustus on kerrosteinen. Ikävää se olisi menettää 300 milj€ alus sen vuoksi. että säästettiin sen aktiivisesta lähitorjunnasta. Nyt jo taktiikka on muuttunut, että saturoidaan aluksen puolustusta useammalla ohjuksella jotka iskevät samanaikaisesti useammasta suunnasta. Tähän on vastattu mm. searam järjestelmällä jonka torjunta etäisyys on ainakin tuplat CIWS ammusjärjestelmään nähden. Samoin teho monimaali tilanteessa on parempi koska searam voi ohjuksen ammuttuaan ottaa kohteeksi toisen maalin.

Toki jos aluksia on tarkoitus piilottaa saaristoon ja säilyttää rannikolla niin suojautuminen on varmasti helpompaa. Jos niitä on tarkoitus käyttää sen sijaan toisten alusten suojaamiseen ja muutoin aktiivisesti niin kyllä sitä suojaa vaan tänä päivänä tulee olla.

Jos katsoo Venäjän röyhkeyttä esim. Tuolla krimin suunnalla niin onhan se aikamoista. Kyseessä kuitenkin "vain" tilanne jossa ei Venäjä virallisesti ole sotiva osapuoli. Mitä se olisi esim. harmaassa vaiheessa suomenlahdella tai itämerellä jos venäjä oikeasti olisi aktiivinen osapuoli ja sillä olisi sotilaalliset tavoitteet jotka täyttää? Siinä voi harmaakin vaihe paikallisesti kuumeta kovinkin paljon. Voi mennä ihan laukomiseksi asti.

 

[Einomies1]

On niitä torjuttu enemmänkin. Tosin kuten jälkimmäisessä käyttäen molempia. Aikaisemmin mainittu myös, että varmasti molempien yhteinen suorituskyky tukee toinen toista.

Tutkielma on julkaistu 4. huhtikuuta 2016 ja sinun linkkaamasi Jemen-konfliktia käsittelevä uutinen saman vuoden syyskuulta. Eipä siis ihme että tilastot eivät ole täysin ajan tasalla.

Uutisesta kannattaa bongata tämäkin seikka: The Mason fired two missiles in response to the attack, the official said. The first U.S. missile did not hit the incoming missile, but the second U.S. missile might have destroyed it. The Navy was still assessing the attack to confirm what happened, the official said. Eli USN ei tuolloin ollut edes varma oliko kumpikaan ohjuksista edes osunut, ensimmäinen ei ainakaan. Tätä ei siis voi pitää varmana tappona tuon tiedon perusteella, koska ohjus on voinut osua myös mereen tms.

Persianlahden kärhämän Silkkitoukka-mittelö saattaa olla se mihin tutkielmassa viitataan. Mene ja tiedä.

 

[Einomies1]

Sen sijaan on tunnettua, että useat ohjukset osaavat havaita niihin kohdistuvan häirinnän [joitakin muotoja] ja hakeutua tähän häirintälähettimeen.

Puhut varmaan ilmataistelu-ohjuksista kuten AMRAAM? Vai onko jotain näyttöä METOjen osalta? Minusta meritaisteluohjuksien osalta ei tunnu järkeenkäyvältä se että ohjukset vaihtaisivat häirintään hakeutumiselle heti kun niitä häiritään, ainakaan nykyään.
Perustelen sen sillä että ELSO-antennit sijaisevat yleensä aluksissa varsin korkealla mastoissa tai muissa rakenteissa ja mikäli ohjus pyrkii osumaan siihen, ei saavuteta parasta/tuhoisinta osumaa keskilaivaan välttämättä. Tällöin myös häirintäantennit kannattaisi nostaa hyvin ylös tai jopa kehittää leijutettavia ja vedettäviä antenneja.

Kuten videoilla voidaan nähdä testeistä, osumakohdalla kovaan maaliin on merkitystä siksikin että ohjus ei kimpoa tai tee vain pintavauriota. Tarkoitus on tuhota alus tai tehdä siitä uiva hylky jota ei voi korjata.

Ilmataistelussa toiminta on erilaista ja lentokone on paljon haavoittuvaisempi joten osumakohdalla ei ole merkitystä sirpaleiden takia.

Puhtaat IR-ohjukset ovat saavuttaneet niukalti suosiota, kun katsoo Umkhonton ja Mican IR-version sekä Chaparralin myynti"menestystä" laivastoille.

Umkhonto ei ole siinä mielessä puhdas IR-ohjus että se käyttää tutkaa maalinhaussa ja ohjautumisessa suurimman osan matkasta. Ohjus hakeutuu siis datalinkin avulla suurimman osan matkasta ja ir-hakupää aktivoituu vasta viimeisen 1 km etäisyydellä ja aloittaa maalinhaun. Ohjus käyttää tietääkseni vain LOAL-tekniikkaa ja tutkan ominaisuudet ratkaisevat eniten. Siksi ohjuksesta saadaan tehoja irti tutkaa kehittämällä ja siihen santsaamalla.

Soft killillä on kuitenkin etuja hard killiin nähden. Sitä ei voi varsinaisesti kyllästää, koska jokainen ammuttu ohjus joutuu itsenäisesti löytämään aluksen harhamaaliheitteiden ja häivemuotoilun "sisältä". Lisäksi puolustajan reaktioaika on harhamaalin kohdalla erittäin lyhyt, ja aluksen muotoilun osalta pyöreä nolla. Merellä voi olla yllättävän paljon ohjusta hämääviä tutkakaikuja, varsinkin Suomen rannikkovesillä joka on täynnä luotoja, kareja ja merimerkkejä.

Jep. Esimerkiksi BAE:n Nulka on merkittävimpiä länsimaiden laivastojen soft-kill järjestelmiä ja ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Sitä on kehitetty jatkuvasti ja edelleen siihen luotetaan.
https://www.baesystems.com/en/product/nulka

Ohjuksilla torjuminen pelkästään on hasardihomma koska siinä ammutaan "luotia luodilla" ja pikkujututkin vaikuttavat suorituskykyyn. Ohjustorjunta ei ole lainkaan 100% varmaa tai edes sinnepäin, varsinkin jos tosiaan halutaan kyllästää puolustus. Soft-killin huono puoli on se että lähellä alusta tehty torjunta voi silti vaarantaa kohteen ja altistaa vaurioille.
Toinen on ikävä puoli on se että jos joudutaan soft-killin varaan, voidaan pistää vaan kädet ristiin ja toivoa että puikko ei osu. Varmuutta systeemin toimivuudesta ei välttämättä saa kovin paljon etukäteen.

Muistelen "Sea of Fire"- dokkaria Falklandeilta, jossa Coventryn miehistö koki hirvittävää pelkoa kun odotettiin mahdollisesti kohtitulevaa Exocet-ohjusta, jota vastaan oli silloin vähän keinoja. Kapteeni sanoi että he odottivat rukoillen että häirintä tehoaa kun muuta ei voinut.

 

[Kukamuumuka]

Tutkielma on julkaistu 4. huhtikuuta 2016 ja sinun linkkaamasi Jemen-konfliktia käsittelevä uutinen saman vuoden syyskuulta. Eipä siis ihme että tilastot eivät ole täysin ajan tasalla.

Uutisesta kannattaa bongata tämäkin seikka: The Mason fired two missiles in response to the attack, the official said. The first U.S. missile did not hit the incoming missile, but the second U.S. missile might have destroyed it. The Navy was still assessing the attack to confirm what happened, the official said. Eli USN ei tuolloin ollut edes varma oliko kumpikaan ohjuksista edes osunut, ensimmäinen ei ainakaan. Tätä ei siis voi pitää varmana tappona tuon tiedon perusteella, koska ohjus on voinut osua myös mereen tms.

Persianlahden kärhämän Silkkitoukka-mittelö saattaa olla se mihin tutkielmassa viitataan. Mene ja tiedä.

Kyllä, olet aivan oikeassa ajoituksen suhteen ja tuo Persianlahden tapaus on todennäköisesti se tutkielmassa mainittu. Lisäisin kuitenkin lainaamasi uutisen toisenkin kappaleen:

On Sunday, the Mason and the USS Ponce, another amphibious transport dock ship, were also fired on by missiles launched from Yemen as the vessels cruised the strait. The Mason fired SM-2 and Sea Sparrow missiles in response to the attack, according to news reports.

Puhutaan monikossa, eikä mainita kuinka hyvin onnistuttiin kuten paria päivää aikaisemmassa tapauksessa.

 

[Leaderwolf]

Kyllä, olet aivan oikeassa ajoituksen suhteen ja tuo Persianlahden tapaus on todennäköisesti se tutkielmassa mainittu. Lisäisin kuitenkin lainaamasi uutisen toisenkin kappaleen:

On Sunday, the Mason and the USS Ponce, another amphibious transport dock ship, were also fired on by missiles launched from Yemen as the vessels cruised the strait. The Mason fired SM-2 and Sea Sparrow missiles in response to the attack, according to news reports.

Puhutaan monikossa, eikä mainita kuinka hyvin onnistuttiin kuten paria päivää aikaisemmassa tapauksessa.

Rypistelen tässä foliota. Syy miksi Masonia ja Poncea vastaan tehdyn iskun yksityiskohdat ovat vajaita, saattaa olla Poncelle vuonna 2014 asennettu LaWs lasertykki. Jos sitä on käytetty ohjuksia vastaan, se olisi tehokkaampi kuin on oletettu julkisuudessa, jossa sitä on puhuttu käytettävän UAV, vene ja lentokonemaaleihin.


Edit. Antaisivatkohan jenkit meille pari seuraavan kehitysasteen lasertykkiä arktisten olojen testaukseen Pohjanmailla

 

[Jukkis]

Perustelen sen sillä että ELSO-antennit sijaisevat yleensä aluksissa varsin korkealla mastoissa tai muissa rakenteissa ja mikäli ohjus pyrkii osumaan siihen, ei saavuteta parasta/tuhoisinta osumaa keskilaivaan välttämättä. Tällöin myös häirintäantennit kannattaisi nostaa hyvin ylös tai jopa kehittää leijutettavia ja vedettäviä antenneja.

MTO:t nyt eivät korkeussuunnassa etsi osumakohtaa tutkan tai muun sensorin perusteella muutenkaan. Korkeusohjaus niissä tapahtuu oman radiokorkeusmittarin avulla, niin että pääsevät hyvin matalalle lähelle aallonharjoja. Sen puolesta ELSO-signaaliin suuntiminen olisikin juuri hyvä, koska korkeimmat mastot ovat yleensä keskilaivan seudulla. Lopullinen syöksy vesirajaan tietysti jää tekemättä, jos etäisyystietoa maaliin ei saa ajoissa, joten sen puolesta osuma voi jäädä heikommaksi.

Tosin jotkut kehittyneemmät häirintämenetelmät (esim. "cross eye jamming") toimivat paremmin jos häirintäantennit ovat mahdollisimman kaukana toisistaan eli keulassa ja perässä. Lisäksi monet ohjusosumasta tuhoutuneet laivat ovat palaneet tunteja ennen uppoamistaan. Se toki käy argumentiksi kumpaankin suuntaan osumakohdan tärkeydestä.

 

[Huhta]

Puhut varmaan ilmataistelu-ohjuksista kuten AMRAAM? Vai onko jotain näyttöä METOjen osalta? Minusta meritaisteluohjuksien osalta ei tunnu järkeenkäyvältä se että ohjukset vaihtaisivat häirintään hakeutumiselle heti kun niitä häiritään, ainakaan nykyään.
Perustelen sen sillä että ELSO-antennit sijaisevat yleensä aluksissa varsin korkealla mastoissa tai muissa rakenteissa ja mikäli ohjus pyrkii osumaan siihen, ei saavuteta parasta/tuhoisinta osumaa keskilaivaan välttämättä. Tällöin myös häirintäantennit kannattaisi nostaa hyvin ylös tai jopa kehittää leijutettavia ja vedettäviä antenneja.

Kuten videoilla voidaan nähdä testeistä, osumakohdalla kovaan maaliin on merkitystä siksikin että ohjus ei kimpoa tai tee vain pintavauriota. Tarkoitus on tuhota alus tai tehdä siitä uiva hylky jota ei voi korjata.

Ilmataistelussa toiminta on erilaista ja lentokone on paljon haavoittuvaisempi joten osumakohdalla ei ole merkitystä sirpaleiden takia.

@Jukkis vastasikin jo kattavasti tähän asiaan. Saabin mukaan RBS-15 kykenee hakeutumaan häirintään, ja kanadalaisen tutkimuksen mukaan ainakin myös Exocetin 90-luvulta olevassa Block II-versiossa on kyseinen ominaisuus. Muistakin olen nähnyt mainintoja, mutta nuo löytyivät luotettavista lähteistä lyhyellä hakemisella.

Yksi RBS15 Mk3:n monista ominaisuuksista on Home-On-Jam-ominaisuus. Sen ansiosta ohjus voi erityisissä olosuhteissa ja eri häirintätyyppien kohdalla lentää kohti häirinnän kohdetta ja tehdä itsestään ei-säteilevän ohjuksen. Tämä asettaa vastustajan vaikeaan tilanteeseen; joko sen on pakko lopettaa häirintätoimet ja todeta ohjuksen löytävän tiensä kohteeseen tai jatkaa häirintää ja antautua kohteeksi.

https://saab.com/fi/region/finland/...n-saallatoimintakykya-huonoimmallakin-saalla/

Umkhonto ei ole siinä mielessä puhdas IR-ohjus että se käyttää tutkaa maalinhaussa ja ohjautumisessa suurimman osan matkasta. Ohjus hakeutuu siis datalinkin avulla suurimman osan matkasta ja ir-hakupää aktivoituu vasta viimeisen 1 km etäisyydellä ja aloittaa maalinhaun. Ohjus käyttää tietääkseni vain LOAL-tekniikkaa ja tutkan ominaisuudet ratkaisevat eniten. Siksi ohjuksesta saadaan tehoja irti tutkaa kehittämällä ja siihen santsaamalla.

Sidewinder ei ole siinä mielessä puhdas IR-ohjus, että se voidaan ampua tutkalle alisteisena.

Haminoissa on EO-sensorijärjestelmä, joten kaiken järjen mukaan Umkhonto voidaan ampua passiivisesti. Tiettävästi Umkhontot oli tarkoitus ampua Tuuli-luokalta tällaisella ratkaisulla.

Toisekseen TWS-moodissa mittaava tutka on havaittavuuden ja etenkin uhkaavuuden kannalta eri asia kuin tulenjohtotutkan lukitus. Vaikka maalin tutkavaroitin havaitsisi mittaavan TRS-3D:n, mikä ei ole itsestäänselvyys, niin maalilla ei ole mitään varmuutta siitä, onko Umkhonto matkalla torjuntaan vaiko ei.


P.S.

Santsata = ottaa lisää (tyypillisesti ruokaa)
Satsata = panostaa johonkin

 

[Falangi]

Tutkielma on julkaistu 4. huhtikuuta 2016 ja sinun linkkaamasi Jemen-konfliktia käsittelevä uutinen saman vuoden syyskuulta. Eipä siis ihme että tilastot eivät ole täysin ajan tasalla.

Uutisesta kannattaa bongata tämäkin seikka: The Mason fired two missiles in response to the attack, the official said. The first U.S. missile did not hit the incoming missile, but the second U.S. missile might have destroyed it. The Navy was still assessing the attack to confirm what happened, the official said. Eli USN ei tuolloin ollut edes varma oliko kumpikaan ohjuksista edes osunut, ensimmäinen ei ainakaan. Tätä ei siis voi pitää varmana tappona tuon tiedon perusteella, koska ohjus on voinut osua myös mereen tms.

USS Masonia vastaan ei hyökätty syyskuussa 2016, vaan saman vuoden lokakuussa kolmena eri päivänä: 9. 12. ja 15. Ja olivat aika varmoja että 12. päivänä ampuivat alas yhden ohjuksen.

https://www.stripes.com/news/aegis-defense-system-helped-stop-missile-attack-on-uss-mason-1.433974

Published: October 13, 2016

WASHINGTON – In about 90 seconds Wednesday, the Navy’s Aegis Combat System proved its value and saved the USS Mason from a missile strike.

During the attack, the ship’s defense system detected, tracked and intercepted the incoming cruise missile and destroyed it, two Pentagon officials told Stars and Stripes on the condition of anonymity.

“We actually saw an explosion,” one official said, relaying what has been reported to the Pentagon from the Mason.

 

[Huhta]

Lukeeko kukaan enää Suomen Sotilasta? Maanpuolustuksen Osto-opas 2 2018 kertoo lisää Laivueesta.

Pahoin pelkään että tuossa on herra meriupseereilla lähinnä haaveissa erikoismuotoiltu jäävahvistettu teräsrunko, kansirakenteet komposiittia ja joku hiljaisuuden nopeuteen yhdistävä CODLAG WARP tai vastaava eksoottinen propulsiojärjestelmä. Noita on sitten turha haaveilla niitä kahta enempää, ainakaan aseiden kanssa.

No, onko tarpeeksi eksoottista?

Korvetteihin tulee tavallaan kaksinkertainen kuljetuskoneisto. Propulsiotehoa tuotetaan sekä kahden sähkömoottorin että yhden kaasuturbiinin voimin. Kaasuturbiini ja sähkömoottorit on kytketty yhteisen vaihdelaatikon kautta kahdelle potkuriakselille.
Laivan sähköntuotantoon on varattu neljä dieselgeneraattoria, joista kaksi varustetaan kaksinkertaisella värinänvaimennuksella ja melusuojauksella.
Tarkoituksena on, että ajettaessa SuTo-moodissa laiva kulkee äänettömästi ja värinättömästi. Normaalissa siirto- tai partiointiajossa sähkön tuotantoon voidaan käyttää kahta muuta dieselgeneraattoria, ja kun halutaan ajaa suurilla nopeuksilla, herätetään kaasuturbiini avuksi. Tällöin sähkömoottoreita voidaan käyttää generaattoreina tuottamaan sähköä laivan tarpeisiin.
Kahden erilaisen voimanlähteen yhteiskäyttö ei ole mikään uusi keksintö. Merivoimien aluksista sitä käytettiin jo Turunmaa-luokan tykkiveneissä – jotka muuten kansainvälisessä alusluokituksessa luokiteltiin korveteiksi. Niissä dieselmoottorit pyörittivät kahta säätösiipipotkuria ja kaasuturbiini puolestaan pyöritti näiden välissä olevaa omaa kiinteälapaista tunnelipotkuriaan.
Uusissa korveteissa propulsioteho tulee maksimissaan olemaan noin 30 MW, joka tutummin ilmaistuna on 40 800 hevosvoimaa. Koneiston molemmat osat – kaasuturbiini ja dieselmoottorit – käyttävät samanlaista polttoainetta, joten laivoissa ei tarvita kuin yhtä polttoainelaatua.

Torpedot ovat luokkaa "mahdollisesti". @Rannari n kanssa tätä aiemminkin pähkäilty, ja pahalta näyttää...

Tärkeimmät asejärjestelmät tulevat olemaan pintatorjuntaohjukset ja merimiinat, jotka muodostavat jo nyt meripuolustuksemme rungon. Uusilla pintatorjuntaohjuksilla voidaan torjua myös pistemäisiä maamaaleja. Aseistukseen tulee kuulumaan myös ilmatorjuntaohjuksia sekä mahdollisesti torpedoja sukellusveneiden torjuntaan.

Mittojen osalta tarkentumaa, syväyksen maksimiksi määritelty viisi metriä ja alkuun se on huomattavasti vähemmän. Uppoumaa tulee n. 3 300 tonnia. Budjettikorvetteja, fitted for but not with.

Saaristo määrittää päämitat
Alusten perussuunnittelu on käynnissä ja yksityiskohtainen suunnittelu alkamassa. Seuraavat asiat ovat – vielä lopullisesti tarkentumatta – tiedossa.
Pituudeltaan alukset tulevat olemaan noin 105-metrisiä. Mikäli hydrodynaamiset, vakavuus- ja hyötykuormaominaisuudet olisi haluttu optimoida, niistä olisi täytynyt tehdä tätä pitempiä, mutta Suomen saariston erityisvaatimukset eivät antaneet siihen mahdollisuutta.
Leveyttä aluksilla tulee olemaan noin 14,5 metriä ja uppoumaa noin 3 300 tonnia. Syväyksen maksimimitaksi on määritelty viisi metriä, missä on huomioitu se seikka, että elinkaarensa aikana niiden syväys tullee kasvamaan. Kokemuksesta tiedämme, että vuosien varrella varustusta yleensä parannetaan, jolloin tavaran määrä laivassa lisääntyy, mikä kasvattaa suoraan sen massaa ja siis kulkusyvyyttä. Valmistuttuaan alusten syväys tulee siis aluksi alittamaan tämän mitan reilusti. Päämittojen määrittämisessä Suomen rannikkoväylät ja Merivoimien käyttämät omat sotilasväylät vaikuttavat suoraan alusten kokoon

 

[magitsu]

Ok, CODLAG eli Finnjet (tai Italian FREMM, F125, Type 23). CODLOG olisi kuten Ranskan FREMM, Daegu-class, Global Combat Ship.

 

[Leaderwolf]

Uppoumaa tulee n. 3 300 tonnia

Aluksi, vai lopullinen? Eli legopalikoiden lisäilyt vuosien saatossa, ja aikanaan MLU kasvattavat sitä tuosta ylöspäin? Ei mikään kovin peltisesti rakennettu ottaen pienet ulkomitat huomioon

Muotoilu IT- ohjuksista toissijaisena, ja torpedoista mahdollisina aseina kyllä masentaa...

Edit. Lisäyksiä.

Siellä on siis kuitenkin säätölaparopellit

 

[Tups]

Louhessa ei muuten ole Azipod-ruoripotkureita vaan Rolls-Roycen Z-vetolaitteet.

 

[Leaderwolf]

Ja sitten suosikkiaiheeseeni, kaikkien lisätietojen, tarkennusten, torpedo manausten ja iiteen sivuraiteistamisen eli pelottavaa kyllä, ehkä jopa piste-ITn ennakoinnin jälkeen. Tykki numero 2 eli PerseCIWS on yhä mukana suunnitelmissa

...something so impossible that only a fool would think it even worth doing, only a bigger fool would attempt it....and only a fool would hope it could work.

 

[Merten sheriffi]

Ja sitten suosikkiaiheeseeni, kaikkien lisätietojen, tarkennusten, torpedo manausten ja iiteen sivuraiteistamisen eli pelottavaa kyllä, ehkä jopa piste-ITn ennakoinnin jälkeen. Tykki numero 2 eli PerseCIWS on yhä mukana suunnitelmissa

...something so impossible that only a fool would think it even worth doing, only a bigger fool would attempt it....and only a fool would hope it could work.

Katso liite: 27384

Mulla olisi ehdotus tykki numero kakkoseksi. Vinkki: avatarissani saattaa ehkä esiintyä kyseinen tykki.

 

[Leaderwolf]

Mulla olisi ehdotus tykki numero kakkoseksi. Vinkki: avatarissani saattaa ehkä esiintyä kyseinen tykki.

Sergei suojelemaan aluksen takasektoria olisi kuin siveysvyö valmistettuna kermavaahdosta

 

[Merten sheriffi]

Sergei suojelemaan aluksen takasektoria olisi kuin siveysvyö valmistettuna kermavaahdosta

Kiitos. DR pepperit menivät nenään.

 

[peelo]

@Huhta hienoa kun linkkasit. Ei tule kauheasti SS luettua nyt oli kyllä hyvää tarinaa

Aika mielenkiintoinen propulsioratkaisu ja jotain aivan muuta kuin olisi voinut kuvitella. Nyt ei todellakaan ole lähdetty vaatimattomalla linjalla ja nopeuskin voi olla ihan kohdillaan, jos runkomuoto sen mahdollistaa.

@magitsu propulsio luokituksesta en osaa sanoa, mutta systeemi ei kuitenkaan ole kuin Finnjetissä. Eli vain kaasuturbiini ja sähkömoottorit on mekaanisesti voimansiirtoon (potkureihin) kytkettynä. Hitaassa ajossa ajetaan sähköllä, joka tuotetaan dieseleillä. Dieselit siis tuottavat vain sähköä

 

[Einomies1]

@Jukkis vastasikin jo kattavasti tähän asiaan. Saabin mukaan RBS-15 kykenee hakeutumaan häirintään, ja kanadalaisen tutkimuksen mukaan ainakin myös Exocetin 90-luvulta olevassa Block II-versiossa on kyseinen ominaisuus. Muistakin olen nähnyt mainintoja, mutta nuo löytyivät luotettavista lähteistä lyhyellä hakemisella.



https://saab.com/fi/region/finland/...n-saallatoimintakykya-huonoimmallakin-saalla/



Sidewinder ei ole siinä mielessä puhdas IR-ohjus, että se voidaan ampua tutkalle alisteisena.

Haminoissa on EO-sensorijärjestelmä, joten kaiken järjen mukaan Umkhonto voidaan ampua passiivisesti. Tiettävästi Umkhontot oli tarkoitus ampua Tuuli-luokalta tällaisella ratkaisulla.

Toisekseen TWS-moodissa mittaava tutka on havaittavuuden ja etenkin uhkaavuuden kannalta eri asia kuin tulenjohtotutkan lukitus. Vaikka maalin tutkavaroitin havaitsisi mittaavan TRS-3D:n, mikä ei ole itsestäänselvyys, niin maalilla ei ole mitään varmuutta siitä, onko Umkhonto matkalla torjuntaan vaiko ei.


P.S.

Santsata = ottaa lisää (tyypillisesti ruokaa)
Satsata = panostaa johonkin

Tuo oli uusi asia meritaisteluohjuksista minulle.

En ymmärrä miksi kerrot Haminan tutkasta minulle? Tiedän kyllä tuon periaatteen. Toki voi olla että Umkhonto voitaisiin laukaista vaikka Ceros 200 lämpökameran avulla mutta silloin voidaan tulittaa vain 1 maalia kerrallaan koska sensori on kiinni maalinvalaisussa. Se ei ole aina järkevää, koska monimaalitilanteessa voidaan joutua käyttämään tutkaa ja tykkiä samanaikaisesti ja ohjaamalla it-ohjusta x-alueen/lämpökameran sensorilla ei voida torjua kuin 1 maalia. Lämppärillä pelkästään toimiessa ohjukselle pitää antaa ainakin etäisyys, korkeus ja nopeus maalista, joten se vaatii ainakin etäisyyslaserin käyttöä. Laser taas on olosuhderiippuvainen sensori joka ei pelitä aina.

Näillä argumenteillä TRS:n käyttäminen maalinhakuun ja ohjaukseen on varmasti päätoimintatapa.

Kerro nyt miten kategorisoit sitten "puhtaan IR-ohjuksen" ?
Olisi kiva kuulla nyt jotain perusteita sensijaan että leikit äikänmaikkaa. Normaalilla älyllä varustettu henkilö ymmärtää mitä tarkoitin sanalla.