Laivue 2020

Olen olettanut 4A FF:n hoitavan S-taajuusalueella ESSM Block I -ohjusten ohjaamisen. Block II taitaa olla pelkästään X-taajuusalueella, joten sen puoliaktiivinen ohjaaminen 4A FF:llä ei onnistu ja 1X ei pyörivänä taida sekään kyetä puoliaktiivisena ohjaamaan. Ceros? Datalinkillä + aktiivisena Block II:sta voidaan sitten ohjata suunnilleen miltä tahansa sensorilta tulevalla maalitiedolla.

Olenko käsittänyt oikein?
 
Olen olettanut 4A FF:n hoitavan S-taajuusalueella ESSM Block I -ohjusten ohjaamisen. Block II taitaa olla pelkästään X-taajuusalueella, joten sen puoliaktiivinen ohjaaminen 4A FF:llä ei onnistu ja 1X ei pyörivänä taida sekään kyetä puoliaktiivisena ohjaamaan. Ceros? Datalinkillä + aktiivisena Block II:sta voidaan sitten ohjata suunnilleen miltä tahansa sensorilta tulevalla maalitiedolla.

Olenko käsittänyt oikein?
Terminaalivaiheen ohjaus ainakin jää Cerosille koska ICWI puuttuu muista Saabin tutkista, en ole tietoinen että muut kuin APAR pystyisivät tuohon.
 
Terminaalivaiheen ohjaus ainakin jää Cerosille koska ICWI puuttuu muista Saabin tutkista, en ole tietoinen että muut kuin APAR pystyisivät tuohon.
Noilla laivan kahdella Ceroksella voidaan siis ohjata peräti kahta puikkoa samanaikaisesti terminaalivaiheessa? Ja mikähän tuon Ceroksen käyttökelpoinen kantama valaisussa edes on suhteessa ESSM:n kantamaan? Toivon todella, että sieltä on tulossa Block II:sta ainakin osaksi, sillä tuo Block I + Ceros yksinään tuntuu taas todella aneemiselta köyhäilyratkaisulta. Vaan miksipä sinne taakse Ceros on asennettu, kun ei sinne tykkiäkään tule? No Block I:tä ohjaamaan tietysti, joten ei sieltä ainakaan pelkkää Block II:sta taida tulla. Vai oliko tuo Block II aktiivisen ohella myös puoliaktiivinen? Tällöinhän Block I:tä ei tarvittaisi mihinkään.
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos vastauksista.

Brosyyrien mukaan block 2 on aktiivinen ja puoliaktiivinen x-alueella.

En oikein jaksa uskoa, että tarjouksia vertailtaessa Ceros + ESSM block 1 on valikoitunut voittajaksi. Eiköhän sieltä jossain vaiheessa block 2 tule, tai sitten maalinosoitus on hoidettu fiksummin. Tänä on tietenkin vain oma veikkaukseni.
 
Noilla laivan kahdella Ceroksella voidaan siis ohjata peräti kahta puikkoa samanaikaisesti terminaalivaiheessa? Ja mikähän tuon Ceroksen käyttökelpoinen kantama valaisussa edes on suhteessa ESSM:n kantamaan? Toivon todella, että sieltä on tulossa Block II:sta ainakin osaksi, sillä tuo Block I + Ceros yksinään tuntuu taas todella aneemiselta köyhäilyratkaisulta. Vaan miksipä sinne taakse Ceros on asennettu, kun ei sinne tykkiäkään tule? No Block I:tä ohjaamaan tietysti, joten ei sieltä ainakaan pelkkää Block II:sta taida tulla. Vai oliko tuo Block II aktiivisen ohella myös puoliaktiivinen? Tällöinhän Block I:tä ei tarvittaisi mihinkään.

Block II:lle ei ainakaan haettu lupaa, eikä ole myönnetty, eli lienee parasta tässä vaiheessa hyväksyä se köyhän miehen ratkaisu. Ja ellen väärin muista, niin Kanadakin käytti Standard-ohjuksia Ceroksen kanssa Irokeesi lkalla...
 
@Commander Oletko sitä mieltä, että ESSM block I ja Ceros yhdistelmä on paras tai kustannustehokkain yhdistelmä, joka mahtui budjettiin? Vai ostettiinko ensisijaisesti kasvuvaraa VLS-siilon muodossa?
 
@Commander Oletko sitä mieltä, että ESSM block I ja Ceros yhdistelmä on paras tai kustannustehokkain yhdistelmä, joka mahtui budjettiin? Vai ostettiinko ensisijaisesti kasvuvaraa VLS-siilon muodossa?

Yleensä taistelualushankkeissa lavetin osuus on korkeintaan kolmannes kokonaisbudjetista, mutta LV2020-hankkeessa lavetin osuus lähestyy 50%. Ed tarkoittaa sitä, että taistelujärjestelmälle ei mitään järjettömiä summia jäänyt. Tähän suhteutettuna VLS 41 - ESSM 1 - Ceros oli kait se kustannustehokkain yhdistelmä hyvällä tulevaisuuden kasvuvaralla. Tarjousvaiheen loppukiemuroista en enää tiedä, kun piti keskittyä eläkepäätöksen hakemiseen yms yms :)
 
Yleensä taistelualushankkeissa lavetin osuus on korkeintaan kolmannes kokonaisbudjetista, mutta LV2020-hankkeessa lavetin osuus lähestyy 50%. Ed tarkoittaa sitä, että taistelujärjestelmälle ei mitään järjettömiä summia jäänyt. Tähän suhteutettuna VLS 41 - ESSM 1 - Ceros oli kait se kustannustehokkain yhdistelmä hyvällä tulevaisuuden kasvuvaralla. Tarjousvaiheen loppukiemuroista en enää tiedä, kun piti keskittyä eläkepäätöksen hakemiseen yms yms :)
Miksi Suomessa ei mene yhtä lailla kolmanneksen mukaan?
 
Miksi Suomessa ei mene yhtä lailla kolmanneksen mukaan?

Kokonaisbudjetti oli alusta lähtien liian pieni neljälle alukselle, eikä jostain syystä ollut hintahaarukkaa kuten HX-hankkeessa. Jäävahvisteisen sota-alusstandardien mukaisesti suunnitellun korvetin pykääminen ei sekään ole ihan ilmaista.

Yleensä lavetti/budjettisuhde on noin karkealla tasolla: pintataistelualukset 30%, MITO - alukset 50% ja SUVEt 70%.
 
Block II:lle ei ainakaan haettu lupaa, eikä ole myönnetty, eli lienee parasta tässä vaiheessa hyväksyä se köyhän miehen ratkaisu. Ja ellen väärin muista, niin Kanadakin käytti Standard-ohjuksia Ceroksen kanssa Irokeesi lkalla...
US Navyn AEGIS-aluksetkin (ml. uudet Burke flight 3) käyttävät erillistä tulenjohtotutkaa (AN/SPG-62) Standard-2 - ja ESSM-ohjusten tulenjohtoon. SM-6 ja ESSM block 2 muuttavat tilannetta tulevaisuudessa, mutta olemassaolevan varaston korvautuminen kestää vielä pitkään. Todellinen köyhän miehen ratkaisu olisi ollut joku Mica VL/Umkhonto/RAM-linjaa seuraileva valinta.
 
US Navyn AEGIS-aluksetkin (ml. uudet Burke flight 3) käyttävät erillistä tulenjohtotutkaa (AN/SPG-62) Standard-2 - ja ESSM-ohjusten tulenjohtoon. SM-6 ja ESSM block 2 muuttavat tilannetta tulevaisuudessa, mutta olemassaolevan varaston korvautuminen kestää vielä pitkään. Todellinen köyhän miehen ratkaisu olisi ollut joku Mica VL/Umkhonto/RAM-linjaa seuraileva valinta.

AN/SPG-62 on kait tarkoitettu vain ja ainoastaan ohjusten loppuvalaisuun, eli ovat ominaisuuksiltaan rajoitetumpia kuin Ceros, fyysisiltä ulkomitoiltaan kookkaita ja suhteellisen halpoja. Ainoa tilaa säästävä ja kallis ratkaisu olisi ollut joka Apar-johdannainen (jota ei ole) tai odottaa ja käyttää SPY6 antennielementtejä (ei vielä valmis ja pkeleen kallis).
 
Oli sen verran hektistä keskustelua torpedoista ja lentotukialuksista että täytyi oikein katsoa minkälaista rakennetta sen torpedon täytyy tuhota. Aika tiivistä on briteilläkin.
Katso liite: 40321


Katso liite: 40322
Tuosta puuttuu jopa kyljen panssarointi+ ylimääräiset osastot mitkä USA:lla on. Ainoastaan sangen korkea kaksoispohja. Ei mitenkään erityisen kestävä rakenne. Huomasin, mitä olin aiemmin muistellut: olin muistellut niitä vanhoja tukialuksia, jotka tehtiin periaatteessa taisteluristeilijän rungolle, niissä ja taistelulaivoissa on kaksinkertainen kaksoispohja.
 
Yleensä taistelualushankkeissa lavetin osuus on korkeintaan kolmannes kokonaisbudjetista, mutta LV2020-hankkeessa lavetin osuus lähestyy 50%. Ed tarkoittaa sitä, että taistelujärjestelmälle ei mitään järjettömiä summia jäänyt. Tähän suhteutettuna VLS 41 - ESSM 1 - Ceros oli kait se kustannustehokkain yhdistelmä hyvällä tulevaisuuden kasvuvaralla. Tarjousvaiheen loppukiemuroista en enää tiedä, kun piti keskittyä eläkepäätöksen hakemiseen yms yms :)

LV2020:t on 'design to cost' eli veikkaan tuon kombon olleen yksinkertaisesti ainoa joka mahtui budjettiin. Barak 8 tai Aster-viritelmät olisi varmaan vetäneet hankkeen konkkaan. Eli vaihtoehto on ollut tuo, tai sitten downshiftata Umkhonto-tasolle.
 
LV2020:t on 'design to cost' eli veikkaan tuon kombon olleen yksinkertaisesti ainoa joka mahtui budjettiin. Barak 8 tai Aster-viritelmät olisi varmaan vetäneet hankkeen konkkaan. Eli vaihtoehto on ollut tuo, tai sitten downshiftata Umkhonto-tasolle.

Vaihtoehtoja ei varmaan hirveästi ollut halutulle suorituskykytasolle kantaman suhteen. Umkhonton paranneltu versio olisi ehkä ollut sinne päin. Mica NG olisi voinut olla vaihtoehto, mutta tuli ehkä liian myöhään.
 
Back
Top