Laivue 2020

Sidottuna/myönnettynä ilmeisesti on PVKEH18:sta ja muista kohdista yhteensä n. 1,325 miljardia tähän hankkeeseen, jos nyt oikein tulkitsin budjettikirjan numeroita. Lisäksi tulee torpedoja, PTO:t, tykit ja muuta kierrätyskamaa siten, että alusten kokonaisarvo lienee jossain 1,4 miljardin hujakoilla.

Lehtitietojen mukaan korvettien torpedot kustantaisivat 51 miljoonaa euroa. Tai optio on tuon suuruinen. Voidaanhan se käyttää vain osittain. Hamina-luokan torpedot maksoivat samaisen jutun mukaan 41 miljoonaa.
 
Hei tää on niin helppoa, että klikkaatte ignore niiden pahimpien trollien ja turhimpien vänkääjien kanssa, niin ei tarvi menettää hermoja, lopettaa foorumilla... Ja vielä parempi jos ette vastaa niille, niin ei tarvi nähdä edes niitä
Kuplautuminen on perseestä, varsinkin kun silloin ulkopuoliset luulee vaan että niiden viestit ignoorataan. Eri asia jos on jotain henkilöönkäyvää trollausta, mielestäni aina pitää voida vastata eri mieltä oleville vaikka kuinka väärässä omasta mielestä olisivatkin.

Mä en ainakaan halua, että joku tulee tänne sivullisena ja näkee pelkästään jonkun huonot argumentit koska muut on ingoorannut sen. Paras tapa tyhmyreitä vastaan (oli se tahallisesti tai tahattomasti) on vastata fiksusti.
 
Ensinnäkin, panssarilaivat olivat ihan kohtuullisesti onnistunut hankinta.

"Kohtuullisesti onnistunut":rolleyes:
Suomen laivastolla panssarilaivoineen oli sotien aikana sama dilemma kuin saksalaisilla. Isoja aluksia ei passannut tärvätä.
Bismarck meni ja haastoi brittilaivaston ja upotettiin. Seurauksena sisarlaiva Tirpitz lymyili Norjan vuonoissa saamatta mitään aikaan, kunnes se lopulta upotettiin.
Ilmarinen upposi miinaan. Sen seurauksena Väinämöinen lymyili sodan loppuun asti aikaansaamatta mitään, kunnes myytiin romuksi venäläisille. Se oli sen suurin saavutus. Iso kasa romurautaa sotakorvauksena.
Siinä mielessä "onnistunut".
 
"Kohtuullisesti onnistunut":rolleyes:
Suomen laivastolla panssarilaivoineen oli sotien aikana sama dilemma kuin saksalaisilla. Isoja aluksia ei passannut tärvätä.
Bismarck meni ja haastoi brittilaivaston ja upotettiin. Seurauksena sisarlaiva Tirpitz lymyili Norjan vuonoissa saamatta mitään aikaan, kunnes se lopulta upotettiin.
Ilmarinen upposi miinaan. Sen seurauksena Väinämöinen lymyili sodan loppuun asti aikaansaamatta mitään, kunnes myytiin romuksi venäläisille. Se oli sen suurin saavutus. Iso kasa romurautaa sotakorvauksena.
Siinä mielessä "onnistunut".

Mutta mikä siitä teki 1920 - 30 - luvun kriteereillä epäonnistuneen hankinnan? Sillä tuolloinhan ne hankittiin.
 
Silloin kun ryssä hallitsi Viroa 39-41 niin Ahvenanmaa oli aidosti vaarassa, silloin varmaan oltiin iloisia että nämä tuli hankittua.

Uskoisin kyllä,että näin oli. Kaikki jumalat meitä armahtakoon tilanteelta, kun vuonna 2100 sukupuolineutraalit tutkijat arvioivat tämänhetkisiä strategisia hankkeita: voi hyvä luoja, kun eivät tajunneet edes keskittyä info-sodankäyntiin, tai tajunneet laser-aseiden merkitystä, ja LAIVATKIN KÄYTTIVÄT FOSSIILISIA polttoaineita.
 
"Kohtuullisesti onnistunut":rolleyes:
Suomen laivastolla panssarilaivoineen oli sotien aikana sama dilemma kuin saksalaisilla. Isoja aluksia ei passannut tärvätä.
Bismarck meni ja haastoi brittilaivaston ja upotettiin. Seurauksena sisarlaiva Tirpitz lymyili Norjan vuonoissa saamatta mitään aikaan, kunnes se lopulta upotettiin.
Ilmarinen upposi miinaan. Sen seurauksena Väinämöinen lymyili sodan loppuun asti aikaansaamatta mitään, kunnes myytiin romuksi venäläisille. Se oli sen suurin saavutus. Iso kasa romurautaa sotakorvauksena.
Siinä mielessä "onnistunut".
Mielestäni aika onnistunut hankinta, kun Merivoimat oli ainoa puolustushaara joka molempien sotien aikana (Lapin sotaan ei pahemmin tarvittu) täyttivät tehtävänsä. Maavoimat paskoivat housuunsa Kannaksella, Ilmavoimat päästi pommikoneet Helsinkiin ja muihin suurkaupunkeihin mutta maihinnousua ei tapahtunut eikä Ahvenanmaata vallattu. Ehkä Merivoimat tiesi mitä teki.
 
"Kohtuullisesti onnistunut":rolleyes:
Suomen laivastolla panssarilaivoineen oli sotien aikana sama dilemma kuin saksalaisilla. Isoja aluksia ei passannut tärvätä.
Bismarck meni ja haastoi brittilaivaston ja upotettiin. Seurauksena sisarlaiva Tirpitz lymyili Norjan vuonoissa saamatta mitään aikaan, kunnes se lopulta upotettiin.
Ilmarinen upposi miinaan. Sen seurauksena Väinämöinen lymyili sodan loppuun asti aikaansaamatta mitään, kunnes myytiin romuksi venäläisille. Se oli sen suurin saavutus. Iso kasa romurautaa sotakorvauksena.
Siinä mielessä "onnistunut".
Wagner, et tiedä asiasta yhtään mitään, joten varsinaista keskustelua asiasta ei pysty syntymään. Mainittakoon, että jo pelkällä olemassaolollaan...

Ja sitten nämä enemmän tekniset virheet, jotka paljastaa täydellisen tietämättömyytesi asiasta: Väinämöistä ei myyty romuksi, vaan operatiiviseen käyttöön. Viimeiset vuodet se toimi sukellusveneiden emälaivana, koska sähkövoimansiirron omaavana se pysty lataamaan akkuja suurella teholla. Kun NL oli päättänyt luopua aluksesta, sen luovuttamista Suomelle harkittiin, mutta sitten se myytiin romuksi, vuosi oli 1966, alus oli silloin 34 vuoden ikäinen.

Alusta ei myöskään annettu minään sotakorvauksena, vaan myytiin ns. saksalaissaatavista. Koita vaikka selvittää, mitä se tarkoittaa...

Parempaa onnea ensi kerralla, mutta minun kanssa ei sinun tiedoilla ehkä kannata tulla väittelemään.
 
Jäykän puolustava rannikkopuolustus on voittanut vain kerran. Kuka tietää missä?
Parempaa onnea ensi kerralla, mutta minun kanssa ei sinun tiedoilla ehkä kannata tulla väittelemään.
Heti tulee mieleen kaksikin tapausta ihan omasta sotahistoriastamme: Virolahden edusta maaliskuussa 1940 sekä Suursaari syyskuussa 1944. Isommassa mittakaavassa sitten jo mainittu Gallipoli sekä Anzio. Näissä molemmissahan itse maihinnousu onnistui mutta joukot ei päässy rannalta eteentäin.
 
Heti tulee mieleen kaksikin tapausta ihan omasta sotahistoriastamme: Virolahden edusta maaliskuussa 1940 sekä Suursaari syyskuussa 1944. Isommassa mittakaavassa sitten jo mainittu Gallipoli sekä Anzio. Näissä molemmissahan itse maihinnousu onnistui mutta joukot ei päässy rannalta eteentäin.

Dieppe vuodelta 1942 voisi tulla myös kyseeseen?
 
Dieppe vuodelta 1942 voisi tulla myös kyseeseen?
Dieppe ja Suursaari oli niin pienimuotoisia juttuja, etten laske niitä tähän "oikeiden" maihinnousujen sarjaan. Dieppe oli vain testireissu, joka kävi kalliiksi kanadalaisille. Mutta sieltä saatiin arvokasta tietoa ja kokemusta D-päivää varten. On vaikea sanoa, mitä saksalaiset luuli Suursaaren tempauksella saavuttavansa? Ei siinä mitään mahdollisuuksia ollut. Vaikka saari olisi hetkeksi siirtynytkin heidän haltuunsa, joukkojen huoltaminen sinne olisi ollut aivan mahdotonta.

Gallipoli oli se mitä tarkoitin. Sillanpäätä ei saatu laajennettua millään ja lopulta sieltä oli lähdettävä häntä koipien välissä pois. Virolahti voisi ehkä kuulua joukkoon tosiaan, enpä muistanutkaan enkä ole siihen perehtynyt tarkemmin. Mistähän löytyisi tietoa siitä, joku hyvä kirja?

Anzio ei lopulta kuitenkaan kääntynyt maihinnosijoiden tappioksi ja heitä ei saatu ajettua pois. Kuukausia tosin kesti ennen kuin hyökkäys eteni sillanpäästä. Mutta lasken maihinnousijoiden voitoksi.
 
Osaisiko joku lyhyesti tiivistää mikä kaikki tuossa Gallipolin maihinnousussa oikein meni pieleen?
 
Osaisiko joku lyhyesti tiivistää mikä kaikki tuossa Gallipolin maihinnousussa oikein meni pieleen?
Kaikki. :)

No, alueen merenherruutta ei saatu liittoutuneille täydellisesti, vaan toiminta oli rajoittunutta miinojen ja turkkilaisten tulituksen takia. Maihinnousua ei alunperin pitänyt tehdä lainkaan, laivaston piti hoitaa homma yksin. Maasto oli vaikeaa, turkkilaisten linnoitukset kestivät riittävästi. Huolto oli hankalaa ja täydennyksiä ei saatu tarvittavia määriä. Pieleen mennyt yritys liittolaisten kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
Näin alkajaisiksi, ei kannata antaa vastustajalle parin kuukauden ennakkovaroitusta...

Wake-saaren ensimmäinen puolustustaistelu onnistui myös.
 
Näin alkajaisiksi, ei kannata antaa vastustajalle parin kuukauden ennakkovaroitusta...

Wake-saaren ensimmäinen puolustustaistelu onnistui myös.
Kyllä. Näitä "pienempiä" maihinnousuja on sinällään torjuttu enemmänkin. Esim vaikkapa meillä Bengtsär ja Teikari. En tarkoittanut tämän kaltaisia tapahtumia, vaan strategisia, koko sodan kulkuun vaikuttavia isoja maihinnousuja. Esim. saksalaisten maihinnousu Hankoon 1918 ja vaikkapa suomalaisten maihinnousu Tornioon 1944 voisivat kuulua jo tuohon joukkoon, vaikkei niissä joukkojen määrä ollut mikään valtava.
 
Kyllä. Näitä "pienempiä" maihinnousuja on sinällään torjuttu enemmänkin. Esim vaikkapa meillä Bengtsär ja Teikari. En tarkoittanut tämän kaltaisia tapahtumia, vaan strategisia, koko sodan kulkuun vaikuttavia isoja maihinnousuja. Esim. saksalaisten maihinnousu Hankoon 1918 ja vaikkapa suomalaisten maihinnousu Tornioon 1944 voisivat kuulua jo tuohon joukkoon, vaikkei niissä joukkojen määrä ollut mikään valtava.

Toki sitten maihinnousut on yleensä pelattu varman päälle - kiinteä rannikkopuolustus kohotti kynnystä. Esim. länsiliittoutuneet olisivat jälkiviisaasti (toki useat aikalaiset olivat samaa mieltä) voineet nousta Ranskaan jo 1943. Gallipoli oli nostanut kuitenkin kynnyksen korkealle.
 
Toki sitten maihinnousut on yleensä pelattu varman päälle - kiinteä rannikkopuolustus kohotti kynnystä. Esim. länsiliittoutuneet olisivat jälkiviisaasti (toki useat aikalaiset olivat samaa mieltä) voineet nousta Ranskaan jo 1943. Gallipoli oli nostanut kuitenkin kynnyksen korkealle.
Maihinnousut nimenomaan pelataan varman päälle. Se on monimutkainen ja hankala sotilasoperaatio, jonka epäonnistuminen käy hyvin kalliiksi. Tänä päivänä ei kiinteä rannikkopuolustus nosta(isi) kynnystä lainkaan, mutta tehokas liikkuva laivasto ja ilmavoimat kyllä. Kiinteästä rannikkopuolustuksesta ollaan luovuttu lähes täydellisesti, lieneekö muuten Suomen rannikkotykit viimeiset operatiiviset lajissaan? Ihan vain kuriositeettina tulee mieleen, että entä jos meillä olisi ollut keihäin varustettua ratsuväkeä vielä talvisotaan lähtiessä, ihan vaan siksi, että ollaan varmoja siitä, että meillä se toimii vielä... :)
 
Maihinnousut nimenomaan pelataan varman päälle. Se on monimutkainen ja hankala sotilasoperaatio, jonka epäonnistuminen käy hyvin kalliiksi. Tänä päivänä ei kiinteä rannikkopuolustus nosta(isi) kynnystä lainkaan, mutta tehokas liikkuva laivasto ja ilmavoimat kyllä. Kiinteästä rannikkopuolustuksesta ollaan luovuttu lähes täydellisesti, lieneekö muuten Suomen rannikkotykit viimeiset operatiiviset lajissaan? Ihan vain kuriositeettina tulee mieleen, että entä jos meillä olisi ollut keihäin varustettua ratsuväkeä vielä talvisotaan lähtiessä, ihan vaan siksi, että ollaan varmoja siitä, että meillä se toimii vielä... :)

Juu, paino imperfektillä kohotti.
 
Näitä "pienempiä" maihinnousuja on sinällään torjuttu enemmänkin. Esim vaikkapa meillä Bengtsär ja Teikari. En tarkoittanut tämän kaltaisia tapahtumia, vaan strategisia, koko sodan kulkuun vaikuttavia isoja maihinnousuja.
Ainahan jälkeenpäin voi asettaa kaikenlaisia poissulkevia ehtoja, mutta kyllä minusta tuolla ylempänä väitetään Gallipolin olevan ainoan epäonnistuneen maihinnousun.
No entä Tanga samassa sodassa vuonna 1914? Hyökkääviä brittejä 9.000, jotka lyötiin takaisin. Toinen esimerkki olisi Cadiz vuonna 1625, kun hyökkäävillä briteillä oli 102 laivaa ja 15.000 miestä. Unohdit myös meidän Virolahden, jossa hyökkääjiä oli Heikki Tiilikaisen kirjan mukaan divisioona ja lisääkin olis tullu mikäli kärki olisi pääsyt maihin. Vanhin esimerkki epäonnistuneesta maihinnoususta on ateenalaisten hyökkäys Syracusaan Peloponnesolaissodissa.

entä jos meillä olisi ollut keihäin varustettua ratsuväkeä vielä talvisotaan lähtiessä, ihan vaan siksi, että ollaan varmoja siitä, että meillä se toimii vielä
Ihan hauskaa näin sadepäivänä, kun pääsee väittelemään asian tuntijan kanssa...
Meillä ei ratsuväellä ollu keihäitä talvisodassa, mutta miekat oli. Tiedossa ei tosin ole, kuinka monta venäläistä niillä listittiin.

 
Viimeksi muokattu:
Ainahan jälkeenpäin voi asettaa kaikenlaisia poissulkevia ehtoja, mutta kyllä minusta tuolla ylempänä väitetään Anzion olevan ainoan epäonnistuneen maihinnousun.
No entä Tanga samassa sodassa vuonna 1914? Hyökkääviä brittejä 9.000, jotka lyötiin takaisin. Toinen esimerkki olisi Cadiz vuonna 1625, kun hyökkäävillä briteillä oli 102 laivaa ja 15.000 miestä. Unohdit myös meidän Virolahden, jossa hyökkääjiä oli Heikki Tiilikaisen kirjan mukaan divisioona ja lisääkin olis tullu mikäli kärki olisi pääsyt maihin. Vanhin esimerkki epäonnistuneesta maihinnoususta on ateenalaisten hyökkäys Syracusaan Peloponnesolaissodissa.


Ihan hauskaa näin sadepäivänä, kun pääsee väittelemään asian tuntijan kanssa...
Meillä ei ratsuväellä ollu keihäitä talvisodassa, mutta miekat oli. Tiedossa ei tosin ole, kuinka monta venäläistä niillä listittiin.

Tuota Virolahtea en tosiaan muistanut. Enkä ole siitä oikein lukenutkaan paljonkaan.

Olin myös koko ajan ajatuksissani 1900- ja 2000 luvuilla... Noita vanhempia maihinnousuja on sitten niitä onnistuneita ja epäonnistuneita useampia. Olen aina enemmän perehtynyt siihen merisotahistoriaan missä laivat oli terästä ja miehet puuta. En siihen, missä asia oli päinvastoin... myönnän etten niitä tunne hyvin kuin joitakin harvoja juttuja.
 
Back
Top