Laivue 2020

The U.S. Navy is looking to build a new generation of destroyers from a clean-sheet design, following the model of one of its most successful ship classes, the Arleigh Burke-class DDG, the service’s top officer said Tuesday.

The idea, colloquially referred to in-house as DDG Next, is to build a new hull smaller than the nearly 16,000-ton Zumwalt-class destroyer but still big enough to accommodate a larger missile magazine, Adm. Michael Gilday told a virtual audience at Defense One’s State of the Navy event.

“I don’t want to build a monstrosity. But I need deeper magazines on ships than I have right now,” the chief of naval operations said. “I’m limited with respect to DDG Flight IIIs in terms of what additional stuff we could put on those ships. … So the idea is to come up with the next destroyer, and that would be a new hull. The idea would be to put existing technologies on that hull and update and modernize those capabilities over time.”

To avoid another costly failure, such as the canceled next-generation cruiser or severely truncated DDG-1000 program, the service is harkening back to its successful Arleigh Burke program, the mainstay of the Navy’s surface combatant program for the past 30 years, Gilday said. Much like on the forthcoming Constellation-class frigates, the service plans to install fielded systems on the new ship and upgrade them over time.

“So think DDG-51 (that’s exactly what we did): We had a new hull but we put Aegis on it,” Gilday said. “We put known systems that were reliable and were already fielded out in the fleet. That’s kind of the idea. I call it DDG Next to kind of right-size it. Smaller than a Zumwalt but packing some heat nonetheless.”
 
“I don’t want to build a monstrosity. But I need deeper magazines on ships than I have right now,” the chief of naval operations said. “I’m limited with respect to DDG Flight IIIs in terms of what additional stuff we could put on those ships. … So the idea is to come up with the next destroyer, and that would be a new hull.


Eli jos nykyiset Burket (9,500 tonnia uppouma) ovat liian pieniä, mutta Zumwalt liian iso (16,000 tonnia), uusi alus on Pohjanmaan kokoluokassa (3, 900 tonnia)? Tuskinpa...
 
“I don’t want to build a monstrosity. But I need deeper magazines on ships than I have right now,” the chief of naval operations said. “I’m limited with respect to DDG Flight IIIs in terms of what additional stuff we could put on those ships. … So the idea is to come up with the next destroyer, and that would be a new hull.


Eli jos nykyiset Burket (9,500 tonnia uppouma) ovat liian pieniä, mutta Zumwalt liian iso (16,000 tonnia), uusi alus on Pohjanmaan kokoluokassa (3, 900 tonnia)? Tuskinpa...
Pohjanmaan ja Burkien väliin aika paljon vielä skaalaa. Ehkä tulevat alukset ovat Saksan F 125 ja Type Brittien 26 GCS luokassa? Nuo ovat alle 150 m pitkiä ja uppoumaltaan +/- 7000 tonnia.
Tuon kokoiset alukset ovat vielä kookkaita fregatteja, joilla on hyvä toimintasäde ja hyvät valtameriominaisuudet. Tuo kokoluokka sallii vielä monitoimisuuden(heko-kansi, ASW+AAW+ASuW) ja runkonopeuskin on lähelle 30 solmua max.

Fincantierin FREMM- fregatti, joka voitti US FFGX-kilpailun on tuosta vähän pienempi (144m ja 6500 tn.)jos katsoo nykyisiä malleja. US-malli voi poiketa tuosta ainakin jonkin verran ainakin uppoumaltaan. Mielenkiintoista nähdä lopputulos siitä.
 
Pohjanmaiden soft-kill aseistus tuppaa jäämään torsoksi heitteiden suhteen jos tyydytään vain 2-4 kpl kierrätettyjä MASS-heittimiä. Perusversioilla ei ole paljon kantamaa, joten vaadittaisiin long-range versio jos halutaan harhauttaa ohjuksia kauempana laivasta. Rheinmetall ei myöskään tiettävästi kykene harhauttamaan torpedoja. Uudet tutkahakeutuvat ohjukset eivät välttämättä harhaudu pelkästä silpusta koska niiden signaaliprosessointi on kehittynyt, joten mukaan pitää ampua corner-reflectoreita. Uusi MASS kykenee kyllä tähän, mutta välttämättä nyt meillä käytössä olevat eivät.

Etienne Lacroix on tehnyt pitkään tuotteita tähän liittyen ja Sylena Mk 2 voi laukaista monenlaista tavaraa AAW:a ja hätämerkeistä anti-torpedoheitteisiin. Jälkimmäiset ovat järkevä lisä jos tosipaikassa lähdetään suto-jahtiin tai toimitaan saattueissa. Lacroix kykenee ampumaan heitteitä myös 2 km etäisyydelle, joten ihan iholle ei tarvitse ohjusta välttämättä päästää, jotta nähdään harhautuuko se.

Naval News esittelee Sylvenaa:
 
Pohjanmaiden soft-kill aseistus tuppaa jäämään torsoksi heitteiden suhteen jos tyydytään vain 2-4 kpl kierrätettyjä MASS-heittimiä. Perusversioilla ei ole paljon kantamaa, joten vaadittaisiin long-range versio jos halutaan harhauttaa ohjuksia kauempana laivasta. Rheinmetall ei myöskään tiettävästi kykene harhauttamaan torpedoja. Uudet tutkahakeutuvat ohjukset eivät välttämättä harhaudu pelkästä silpusta koska niiden signaaliprosessointi on kehittynyt, joten mukaan pitää ampua corner-reflectoreita. Uusi MASS kykenee kyllä tähän, mutta välttämättä nyt meillä käytössä olevat eivät.

Etienne Lacroix on tehnyt pitkään tuotteita tähän liittyen ja Sylena Mk 2 voi laukaista monenlaista tavaraa AAW:a ja hätämerkeistä anti-torpedoheitteisiin. Jälkimmäiset ovat järkevä lisä jos tosipaikassa lähdetään suto-jahtiin tai toimitaan saattueissa. Lacroix kykenee ampumaan heitteitä myös 2 km etäisyydelle, joten ihan iholle ei tarvitse ohjusta välttämättä päästää, jotta nähdään harhautuuko se.

Naval News esittelee Sylvenaa:

Kierrätetyt heittimet tulevat peruskorjattuina/modernisoituina Rauma-luokalta. Kun Hämeenmaa-luokalta ei voi vielä järjestelmiä purkaa, joudutaan myös uusia ostamaan.

Heitteiden kantama ei tosiaankaan ole suuri, mutta MASS:n toimintafilosofia lieneekin: hyvä peitto laajalla spektrialueella nopeasti ja lähelle.
 
Kierrätetyt heittimet tulevat peruskorjattuina/modernisoituina Rauma-luokalta. Kun Hämeenmaa-luokalta ei voi vielä järjestelmiä purkaa, joudutaan myös uusia ostamaan.

Heitteiden kantama ei tosiaankaan ole suuri, mutta MASS:n toimintafilosofia lieneekin: hyvä peitto laajalla spektrialueella nopeasti ja lähelle.
Eikä määrä muutenkaan riitä kun Rauma-luokalla on vain 1 per paatti ja miinalaivoilla 2. Korveteille tarvitaan kuitenkin 16Kpl. Ostoksille on lähdettävä joka tapauksessa.
 
Pohjanmaan ja Burkien väliin aika paljon vielä skaalaa. Ehkä tulevat alukset ovat Saksan F 125 ja Type Brittien 26 GCS luokassa? Nuo ovat alle 150 m pitkiä ja uppoumaltaan +/- 7000 tonnia.
Tuon kokoiset alukset ovat vielä kookkaita fregatteja, joilla on hyvä toimintasäde ja hyvät valtameriominaisuudet. Tuo kokoluokka sallii vielä monitoimisuuden(heko-kansi, ASW+AAW+ASuW) ja runkonopeuskin on lähelle 30 solmua max.

Fincantierin FREMM- fregatti, joka voitti US FFGX-kilpailun on tuosta vähän pienempi (144m ja 6500 tn.)jos katsoo nykyisiä malleja. US-malli voi poiketa tuosta ainakin jonkin verran ainakin uppoumaltaan. Mielenkiintoista nähdä lopputulos siitä.
Ymmärtääkseni USA tarvitsee aluksen Burke markki kolmosen ja Zumwaltterin välistä. Ei risteilijän kokoista, mutta lisää tilaa kuitenkin siiloille ja voimantuotolle tulevia energia-aseita varten.
 
Olisihan se hienoa kun Pohjanmaatki pöröttelis tähän malliin :cool: Ei tehokkainta, mutta komiaa!
Näyttää olevan jossain radalla tämä. Hiukan haastavaa näyttää olevan osuminen noillakin kun maalille tulee kulmanopeutta vaikka kyllähän ne sieltä putoaa sitten.
 
Jah, olipa hyvät graffat. Tuossa pidemmässä videossa tekstuurit näyttää paljon huonommalta.
Se mistä olisi tunnistanut on tietysti ettei ammusten itsetuhoa näy.
 
Lainataan nyt Merivoimien Kehitysnäkymästä tämä näin:
''2030-luvulla Merivoimien keskeisimmän aluskaluston muodostavat 2020-luvulla valmistuvat Pohjanmaa-luokan korvetit sekä äskettäin käyttöön otetut Katanpääkuokan miinantorjunta-alukset. Peruskorjatuista Pansio-luokan miinalautoista ja Hamina-luokan ohjusveistä luovuttaan asteittain.''

- Merivoimat -vamiutta muutoksen keskellä, Tuomas Tiilikainen et al., Sotilasaikakausilehti 5/2020

En tajua, että mitenkä voidaan missään nimessä vain luopua Hamina-luokasta ja Pansiosta ja jättää kaikki niiden tehtävät Pohjanmaan ja Katanpään olkapäille. Menee merivoimien suorittava osa liian kapeaksi numeraalisen määrän osalta. Vain neljä korvettia. Luulisi, että kyllä nyt Haminoiden korvaajaksi saisi budjettiin mahdutettua pari fregattia.
 
Lainataan nyt Merivoimien Kehitysnäkymästä tämä näin:
''2030-luvulla Merivoimien keskeisimmän aluskaluston muodostavat 2020-luvulla valmistuvat Pohjanmaa-luokan korvetit sekä äskettäin käyttöön otetut Katanpääkuokan miinantorjunta-alukset. Peruskorjatuista Pansio-luokan miinalautoista ja Hamina-luokan ohjusveistä luovuttaan asteittain.''

- Merivoimat -vamiutta muutoksen keskellä, Tuomas Tiilikainen et al., Sotilasaikakausilehti 5/2020

En tajua, että mitenkä voidaan missään nimessä vain luopua Hamina-luokasta ja Pansiosta ja jättää kaikki niiden tehtävät Pohjanmaan ja Katanpään olkapäille. Menee merivoimien suorittava osa liian kapeaksi numeraalisen määrän osalta. Vain neljä korvettia. Luulisi, että kyllä nyt Haminoiden korvaajaksi saisi budjettiin mahdutettua pari fregattia.
Neljän ison korvetin päälle vielä pari fregattia lisää. Mistä rahat? Eihän tuollaista ole edes rikkaalla Tanskalla jolla on intressäjä Grönlantia myöden.
 
Lainataan nyt Merivoimien Kehitysnäkymästä tämä näin:
''2030-luvulla Merivoimien keskeisimmän aluskaluston muodostavat 2020-luvulla valmistuvat Pohjanmaa-luokan korvetit sekä äskettäin käyttöön otetut Katanpääkuokan miinantorjunta-alukset. Peruskorjatuista Pansio-luokan miinalautoista ja Hamina-luokan ohjusveistä luovuttaan asteittain.''

- Merivoimat -vamiutta muutoksen keskellä, Tuomas Tiilikainen et al., Sotilasaikakausilehti 5/2020

En tajua, että mitenkä voidaan missään nimessä vain luopua Hamina-luokasta ja Pansiosta ja jättää kaikki niiden tehtävät Pohjanmaan ja Katanpään olkapäille. Menee merivoimien suorittava osa liian kapeaksi numeraalisen määrän osalta. Vain neljä korvettia. Luulisi, että kyllä nyt Haminoiden korvaajaksi saisi budjettiin mahdutettua pari fregattia.

Älä vielä hätäänny. Vaikka olen kyllä itsekin joskus heittänyt ilmoille ajatuksen että korvetteihin sisään rakennettu kasvuvara täytetään 30-luvun lopulla hankkeessa jossa MLU:n yhteydessä korvataan Hamina-luokan suorituskyky. Arvaan ettei tästä asiasta kuitenkaan ole sitä lopullista kantaa vielä lukittu.

Jos nyt ulkoa miettii mitä hankintoja Merivoimille on kirjoituksissa kaavailtu niin konkreettisina alushankkeina siellä ovat esiintyneet miinanraivaajat ja huoltoalukset. Ensin mainitut tietysti Kuha/Kiiski-akselia korvaamaan ja jälkimmäiset 80-luvulla hankittujen öljyntorjunta-alusten korvaajiksi. Raivaajien osalta ovat kaavailuissa olleet vahvasti mukana miehittämättömät laitteet.
 
Älä vielä hätäänny. Vaikka olen kyllä itsekin joskus heittänyt ilmoille ajatuksen että korvetteihin sisään rakennettu kasvuvara täytetään 30-luvun lopulla hankkeessa jossa MLU:n yhteydessä korvataan Hamina-luokan suorituskyky. Arvaan ettei tästä asiasta kuitenkaan ole sitä lopullista kantaa vielä lukittu.
Mitenkä se muka korvaa Haminan suorituskyvyn? Kun kuitenkin jos Haminoiden tilalle hankittaisiin jotakin, niin sitten saataisiin niitä runkoja, joilla tehdä enemmän tehtäviä. Kun kuitenkin neljä runkoa voi olla vain max. neljässä paikassa, ja jos joku Pohjanmaan jatkokehittelyversio tehtäisiin ja tilattaisiin pari kappaletta, niin saataisiin kuusi runkoa käytettäväksi.
 
Mitenkä se muka korvaa Haminan suorituskyvyn? Kun kuitenkin jos Haminoiden tilalle hankittaisiin jotakin, niin sitten saataisiin niitä runkoja, joilla tehdä enemmän tehtäviä. Kun kuitenkin neljä runkoa voi olla vain max. neljässä paikassa, ja jos joku Pohjanmaan jatkokehittelyversio tehtäisiin ja tilattaisiin pari kappaletta, niin saataisiin kuusi runkoa käytettäväksi.

Suorituskyvyn korvaaminenhan on hallinnollinen päätös. Päätetään asia ja kopautetaan nuijalla pöytää niin se on siinä.

En todellakaan osaa tätä kokonaisuutta arvioida mutta ihan jo hengissä selviytyminen voi asettaa yllättävän kovia vaateita 2040/50-lukujen taistelualuksille. Jos pitää olla kaikki pelit ja vehkeet ja käkättimet niin kustannus voi olla sellainen ettei niitä lisärunkoja parane enää tavoitella vaikka kuinka mieli tekisi. Parempi laittaa se olemassa oleva aluskanta asialliselle tolalle. Ja vaikka isoja paatteja olisikin vain neljä niin kevyeen päähän rosteria voi silti tulla vaikka mitä suorituskykyjä. Etenkin sinne miehittämättömälle osastolle. Minä kuitenkin ymmärrän tästä asiasta vain sen etten sitä ymmärrä.

Ihan samalla tavalla maapuoli kehittyy niin ettei meillä ollenkaan välttämättä ole kohta kuin yksi prikaati. Kollektiivinen perseemme ei vain kestä enempää kun terävän kärjen kalusto hoidetaan alusta loppuun tikkiin. Ynnämuita joukkoja voi siinä sivussa olla vaikka kuinka paljon. Ja varmasti onkin.
 
Samaa mieltä. Pitkän matkan IT, torpedot.. Ihan eri luokan aseistusta verrattuna nykyhärveleihin, huikea loikka.
Jos ajatellaan että Haminan IT:llä lähitulevaisuudessa vain välttävästi puolustetaan itseä, liekö tuollaiset MTO-laukaisimet sitten maailman tähdellisin asia että saadaan esim. parista paatista niitä vähän useampaan paikkaan.

...

Ihan samalla tavalla maapuoli kehittyy niin ettei meillä ollenkaan välttämättä ole kohta kuin yksi prikaati. Kollektiivinen perseemme ei vain kestä enempää kun terävän kärjen kalusto hoidetaan alusta loppuun tikkiin. Ynnämuita joukkoja voi siinä sivussa olla vaikka kuinka paljon. Ja varmasti onkin.

Heikosti nykyään määrä korvaa laatua, varsinkin jos kaluston lisäksi myös koulutus on heikkoa. Katsoo vaikka Ukrainaa (konfliktin alkupuoli) niin sillä vanhalla neukkuraudalla ja heikostikoulutetulla armeijalla ei sitten loppujen lopuksi tehnyt yhtään mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Heikosti nykyään määrä korvaa laatua, varsinkin jos kaluston lisäksi myös koulutus on heikkoa. Katsoo vaikka Ukrainaa (konfliktin alkupuoli) niin sillä vanhalla neukkuraudalla ja heikostikoulutetulla armeijalla ei sitten loppujen lopuksi tehnyt yhtään mitään.

Viime aikojen taistelukenttä on korostanut joukkojen moraalia ja osaamista. ISIS kaappaa Irakin asevoimilta Abramsit ja Blackhawkit. Saudit luovuttavat Bradleyt kevyesti aseistetuille jemenimiliiseille. Jep jep. Ei siinä teknoarmeija auta, jos moraali on tasoa "olen vain töissä täällä" ja taidot luokkaa peruskoulutuskausi.
 
Suorituskyvyn korvaaminenhan on hallinnollinen päätös. Päätetään asia ja kopautetaan nuijalla pöytää niin se on siinä.
Tämä suorituskykyhän korvataan tietysti SUOMI HÄV... eiku siis SUOMI SUKELLUSVENEELLÄ, joka valmistetaan tietysti vanerista jämsässä paperitehtaalla. Kehitystyö on nopeaa ja halpaa kun kaikki tehnologia ostetaa suoraan ulkomailta.
 
Back
Top