Alun perin taistelukärkenä oli modattu Bullpupin 1000 paunan kärki. Block III:lle kehitettiin uusi 700 paunan kärki. Block V:lle tulee ainakin kaksi eri kärkeä meri- ja maamaaleille.
Taistelukärjistä joskus kerrotaan koko ao. osan paino, ja joskus sen sisältämä ra-ainemäärä, joka on tietenkin paljon pienempi (joskus vain puolet).
Onkos ohjuksen perää nähty luonnossa? Havainnekuvan mukaan voisi olla vektoroitu töhötin pyllyssä. Voi olla että ei ole, mutta suutinosan liitos runkoon muistuttaa TV ohjusten perää.
Ota näistä selvää... suurimmassa osassa taulukon ohjuksista on sekä lentokoneesta että pinnalta laukaistavat versiot, kantamat ei voi olla kummassakin tapauksessa samanlaiset. Väitän että toisinaan virallisemmissakin spekseissä nämä menee sekaisin. Mainosmielessä saatetaan julkaista mitä vaan ja taas toisaalta saatetaan pitää todellinen kantama salaisuutena.
Kai minua alitajuisesti häiritsi asian mihinkään liittymättömyys. Taistelukärjen koolle, ohjuksen kantamalle ja ohjuksen painolle on vaikea vetää tiukkoja yhtäläisyyksiä.
Ohjus Ohjuksen kantama Ohjuksen kokonaispaino Taistelukärjen paino Gabriel Mk 4LR 200 km 960 kg 240 kg PTO 2020 200+ km 1 250 kg ? Tomahawk Block IV 1 600 km 1 300 kg 450 kg Marte ER 100+ km 340 kg 70 kg RBS15 Mk 3 200+ km 820 kg ~200 kg RBS15 Gungnir 300+ km 810 kg ~200 kg Naval Strike Missile 185+ km 407 kg 125 kg Delilah 250 km 187 kg 30 kg Sea Venom 20 km 110 kg 30 kg AS.15 15 km 96 kg 30 kg Sea Skua 25 km 145 kg 30 kg
Ilmeisesti tutkahakupää painaa enemmän kuin maallikko uskoisi. Esim. jos vertaa Martea ja NSM:ää, niin eron huomaa. Lisäksi tietysti moottoreissa ja polttoaineissa on eroavuutta, kuten JASSM:n ja JASSM-ER:n (ei taulukossa) kantamaerosta tiedämme. Mutta on se silti hämmästyttävää, kuinka Tomahawk lentää niin pitkälle niinkin raskaalla taistelukärjellä varustettuna. Eikä edes ole hinnalla pilattu!
Siinähän on myös joku boosteri, jolla se lähtee putkesta. Se ei ehkä näy tuossa kuvassa vaan on vielä erikseen. Tai ainakin Harpoonilla kerrotaan olevan.
Kyllä minusta SeaVenomin kantama vaikuttaa aivan realistiselta ohjuksen koko huomioiden. Ja se, miten käy, riippuu kovasti vihollisesta. Esim Suomen Merivoimien aluksia tuhotessa voi tulla vielä vähän lähemmäksi ja räiskiä kuin ampuma-alueella ikään. Ihan vaaratta.
Jos G5:sta, niin kuvissa lähtömoottori näkyy aivan selvästi. Se palaa varmaan muutaman sekunnin ja antaa laitteella tarvittavan alkunopeuden ja sitten se putoaa pois ja matkamoottori aloittaa lentämisen.
Onkos Pansiossa, Upinniemessä ja Skinnarvikissä Pohjanmaiden ohjushuoltoon kykenevät nosturit? Vai uskalletaanko heilutella ESSM ohjuksia autonosturilla?
Näillä siirtävät ja lihasvoimin siiloon.
Kyllä se autonosturi on paljon parempi idea kuin joku kiinteä nosturi. Sen nyt arvaa, miten sille kävisi heti alussa... Autonostureita taas on maassa vaikka "kulutukseen".Näillä siirtävät ja lihasvoimin siiloon.
No, jo maalaisjärki sanoo, että jossakin muualla, paikassa mitä kukaan ei voi ennustaa ennalta.
Ahvenanmaalla? =D
Sodan aikana nyt homma rullaa ihan eri kaavalla ja sitä en edes halua tietää miten käytännössä. Sen tietää ne keiden se tarvitsee tietää.Miksi rauhanaikana sitä pitäisi jotenkin erilailla tehdä? Ei missään nimessä pitäisikään - niin sodit kuin harjoittelet.Lähinnä ajattelin rauhan ajan arkista toimintaa, että onko nosturit ja satamat valmiita uusiin taskutaistelulaivoihimme vai pitääkö laajentaa materiaalinkäsittelylaitteita ja laitureita yms
Riittääkö ohjuksia sodassa uudelleen latausta varten?
