Maidan
Respected Leader
Ja ilman sähköä, kaasua, junia ja junaratoja...jne jne...
Eli kelpaa mitä vaan, kunhan ei sanoisi sitä tärkeintä syytä - ei olisi onnistunut ilman natsien PROPAGANDA.
Laura Huhtasaari on isänmaallinen
- Viestiketjun aloittaja KIM
- Aloitus PVM
Ja ilman sähköä, kaasua, junia ja junaratoja...jne jne...
Eli kelpaa mitä vaan, kunhan ei sanoisi sitä tärkeintä syytä - ei olisi onnistunut ilman natsien PROPAGANDA.
Vonka
Supreme Leader
Tämä on helppo sovittaa. Sanat järjestä mielenterveytenä ovat oleellisia. Otan kopin siitä, mitä @Maidan kertoo.
Täysjärkinen ihminen ei käyttäydy tuhoavasti. Hän on eksyksissä. Harha-askel tapahtuu siinä, kun hän alkaa järkeillä. Tuo puolinainen järkeily sisältää tunne-elämän ja mahdollisesti myös mielenterveyden harhoja. Hän kuvittelee sitä rationaaliseksi päättelyksi.
Mietin Hitleriä ja pahuuden syntyä. Miten koukut tarttuivat hänen leukaansa? Kuvitellaanpa itävaltalainen korpraali, joka makaa haavoittuneena sairaalassa ja seuraa raskaan Versailles´n häpeärauha synnyn ja Saksan valtavan inflaation. Täynnä morfiinia hän näkee vaikkapa hullun näyn, miten Rotschildien eri sukuhaarat rahoittivat sekä Saksan että Englannin ja Ranskan sotaponnisteluja, kunnes Euroopan verestä oli imetty kaikki voitto omiin laareihin ja sota voitiin päättää.
Sillä ei ole väliä, onko tämä totta. Hitler näkee juutalaiset keinottelijat Saksan alennustilan syypäinä. Kaikki tämä täytyy vain kertoa kansalle!
Vallassa ollessaan Hitler tutki taloudellispoliittisia asioita ja huomaa ensimmäisen maailmansodan, suurimman traumansa, yhden perussyyn eli Euroopan liikakansoituksen vaikutuksen. Voiko se tapahtua uudelleen?
Hän järkeilee (mutta ilman tervettä järkeä), että slaavilaiset lisääntyvät nopeammin ja ovat elinvoimaisempia kuin Saksa. Saksa tulee väistämättä jäämään vyöryvän elinvoimaisen slaavimassan alle.
Hän päättää hulluutensa tilassa, että toiset ovat huonompia kuin toiset. Hän tarjoaa nopeita vastauksia ja helppoja ratkaisuja. Hän nosuee valtaan ja toteuttaa sisältäpäin osittaisen vallankaappauksen, käyttää väkivaltaa ja määrää uudet lait.
On siis tuhottava ja hyökättävä.
Sillä, että joku insinööri on vaikkapa kehittänyt junan tai Auschwitzia johdetaan kuin Volkswagenin tehdasta, ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Maa on itse laillistamansa mielisairauden vallassa. Tuhoamisjohtajan stressikin on kuin siviilitehtaassa: tavaraa tulee sisään mutta uunit eivät vedä, tuotantolinjat tökkivät, homma kusee... voi minua poloista, valtava stressi tästä kaikesta...
Aikanaan jäljelle jääneitä hävettää.
Ehkäpä nousee taas uusi järkeilijöiden joukko pelkäämään uutta invaasiota, joka tuhoaa Saksan...
Täysjärkinen ihminen ei käyttäydy tuhoavasti. Hän on eksyksissä. Harha-askel tapahtuu siinä, kun hän alkaa järkeillä. Tuo puolinainen järkeily sisältää tunne-elämän ja mahdollisesti myös mielenterveyden harhoja. Hän kuvittelee sitä rationaaliseksi päättelyksi.
Mietin Hitleriä ja pahuuden syntyä. Miten koukut tarttuivat hänen leukaansa? Kuvitellaanpa itävaltalainen korpraali, joka makaa haavoittuneena sairaalassa ja seuraa raskaan Versailles´n häpeärauha synnyn ja Saksan valtavan inflaation. Täynnä morfiinia hän näkee vaikkapa hullun näyn, miten Rotschildien eri sukuhaarat rahoittivat sekä Saksan että Englannin ja Ranskan sotaponnisteluja, kunnes Euroopan verestä oli imetty kaikki voitto omiin laareihin ja sota voitiin päättää.
Sillä ei ole väliä, onko tämä totta. Hitler näkee juutalaiset keinottelijat Saksan alennustilan syypäinä. Kaikki tämä täytyy vain kertoa kansalle!
Vallassa ollessaan Hitler tutki taloudellispoliittisia asioita ja huomaa ensimmäisen maailmansodan, suurimman traumansa, yhden perussyyn eli Euroopan liikakansoituksen vaikutuksen. Voiko se tapahtua uudelleen?
Hän järkeilee (mutta ilman tervettä järkeä), että slaavilaiset lisääntyvät nopeammin ja ovat elinvoimaisempia kuin Saksa. Saksa tulee väistämättä jäämään vyöryvän elinvoimaisen slaavimassan alle.
Hän päättää hulluutensa tilassa, että toiset ovat huonompia kuin toiset. Hän tarjoaa nopeita vastauksia ja helppoja ratkaisuja. Hän nosuee valtaan ja toteuttaa sisältäpäin osittaisen vallankaappauksen, käyttää väkivaltaa ja määrää uudet lait.
On siis tuhottava ja hyökättävä.
Sillä, että joku insinööri on vaikkapa kehittänyt junan tai Auschwitzia johdetaan kuin Volkswagenin tehdasta, ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Maa on itse laillistamansa mielisairauden vallassa. Tuhoamisjohtajan stressikin on kuin siviilitehtaassa: tavaraa tulee sisään mutta uunit eivät vedä, tuotantolinjat tökkivät, homma kusee... voi minua poloista, valtava stressi tästä kaikesta...
Aikanaan jäljelle jääneitä hävettää.
Ehkäpä nousee taas uusi järkeilijöiden joukko pelkäämään uutta invaasiota, joka tuhoaa Saksan...
Viimeksi muokattu:
https://www.suomenuutiset.fi/laura-huhtasaaren-uudenvuodenpuhe/
"Presidentin yhtenä keskeisenä tehtävänä on vaalia kansallista eheyttä. Lähihistoriassamme on tapahtumia, joita ei ole läpivalaistu eikä tehty oikeudenmukaista loppuselvitystä. Yhdeksänkymmentäluvun pankkikriisi ja lama on ollut sotiemme jälkeen järkyttävin tapahtuma, joka horjutti kansalaisen luottamusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Se varjostaa vieläkin presidentti-instituutin uskottavuutta. Presidenttinä asettaisin totuuskomission selvittämään pankkikriisin tapahtumat. Pahoittelut tai anteeksipyynnöt pankkikriisin uhreille ja heidän omaisilleen eivät riitä. Kymmenillä tuhansilla yrittäjillä ja sadoilla tuhansilla velallisilla sekä heidän jälkeläisillään on oikeus saada korvaukset kärsimistään vääryyksistä. Luottamuksen palauttaminen presidentti-instituutioon oikeudenmukaisuuden vartijana on välttämätöntä."
Tässä asiassa annan Huhtasaarelle täydet pisteet. Siinä missä käymme lapsellisesti puimaan sitä kuka oli oikeassa ja väärässä 1918 voisimme keskittyä myös niihin tapahtumiin joihin osalliset ja uhrit ovat vielä elossa.
"Presidentin yhtenä keskeisenä tehtävänä on vaalia kansallista eheyttä. Lähihistoriassamme on tapahtumia, joita ei ole läpivalaistu eikä tehty oikeudenmukaista loppuselvitystä. Yhdeksänkymmentäluvun pankkikriisi ja lama on ollut sotiemme jälkeen järkyttävin tapahtuma, joka horjutti kansalaisen luottamusta yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Se varjostaa vieläkin presidentti-instituutin uskottavuutta. Presidenttinä asettaisin totuuskomission selvittämään pankkikriisin tapahtumat. Pahoittelut tai anteeksipyynnöt pankkikriisin uhreille ja heidän omaisilleen eivät riitä. Kymmenillä tuhansilla yrittäjillä ja sadoilla tuhansilla velallisilla sekä heidän jälkeläisillään on oikeus saada korvaukset kärsimistään vääryyksistä. Luottamuksen palauttaminen presidentti-instituutioon oikeudenmukaisuuden vartijana on välttämätöntä."
Tässä asiassa annan Huhtasaarelle täydet pisteet. Siinä missä käymme lapsellisesti puimaan sitä kuka oli oikeassa ja väärässä 1918 voisimme keskittyä myös niihin tapahtumiin joihin osalliset ja uhrit ovat vielä elossa.
Maidan
Respected Leader
Ehkä, mutta saksalaisia on rokotettu Hitlerista aika lailla.
Mutta näitä järkeilijöitä on NYT pilvin pimein Venäjällä ja ne toimii ihan oikeasti: "Me ollaan suurenmoinen kansa, meillä on sitä mitä muilla ei ole, meillä on hengellisyys, jota muilla ei ole, kaikki ovat kateellisia meille ja haluavat valloittaa meitä, jos emme olisi menneet Krimiin, siellä olisi NATO jne" kukahan tätä kaikkia toitottaa satoja kertoja päivässä Venäjän TV:sta? Täällä kaikella on isäkin - järkeilijä Putin ja häntä vielä sairammat tai yhtä sairaat järkeilijät. Juutalaisvastaisuuttakin siellä on vaikka kuinka paljon - salaliittoteoreetikoita kenties enemmään kun muualla.
Hitler apureineen levittaneet sairaan propagandansa radion ja painotuotteiden avulla. Putinilla nyt radion ja painotuotteiden lisäksi myös TV ja tietokoneet - propagandapaskan levittämiseen on paljon laajempi valikoima. Ja venäläinen kun venäläinen avaa tv:n aamulla herättyään ja sammuttaa vain nukkumisen ajaksi ja siellä hänelle kerrotaan tätä samaa kaikilta kanavilta. Kaikilla on telkkari ja koko media on Kremlin omistuksessa. Tietokoneiden kanssa onneksi huonompi tilanne TV:n verrattuna, internettia käyttää päivittäin vain 50,1 miljoona (145 miljoonasta) tai 43% täysikäisistä. Tämä on statistiikka v.2013. En usko että tilanne nyt on muuttunut paljon sitä.
Ja vaikka olisi hiukan parantunut, kaikki jotka kirjoittaa netissa järkeviä asioita ja suoraan - blokataan.
Neuvostoliittoa ja sen perijä Venäjä ei rokotettu koskaan tsekistien massivisista rikoksista, siksi se on paisunut tälläiseksi - juhlivat tsekistien 100 v päivä!
Viimeksi muokattu:
Lepukki
Eversti
En kyllä ole täysin samaa mieltä. Nykyään tehdään aivan liian usein kuin miten juuri itse kirjoitit, eli piilotetaan pahuus jonkin mielisairauden taakse. Entä jos Hitler ei ollutkaan hullu? Jos hän olikin täysjärkinen, mutta oman (meidän mielestä) sairaan ideologiansa vanki. Mites Breivik? Tai Unabomber? Omien ideoligoidensa perusteella toimivia järkeviä ja vieläpä älykkäitä ihmisiä.
Voimmeko aidosti määritellä joku hulluksi vain sen vuoksi, että hän käyttäytyy täysin toisenlaisen aatteen ja sen arvojen pohjalta?
En sano, että Hitler ei ollut hullu. Sanon vain, että hänen ei tarvinnut olla hullu tehdäkseen mitä teki vaikka helpompaahan hänet ja hänen ideologiansa olisi nähdä mielenvikaisena. Pahuutta on olemassa ja se toimii tässä maailmassa. Mikä taas on pahuutta? No senhän puolestaan määrittelee kukin aate, uskonto, ideologia tai maailmankatsomus aina hiukan erilailla. Eli noin keskimäärin länsimaisen sivilisaation arvojen mukaan se, mihin Hitlerin Saksa kollektiivisesti uskoi ja mitä se teki oli väärin ja pahaa.
Itse uskon, että elämme aikaa jolloin oman, länsimaisen sivilisaatiomme arvot ovat murroksessa. Ihmiset eivät enää löydä yhteistä kollektiivista ideologiaa josta niitä ammentaa yhtälailla kuin ennen. Sitten yhteisiin arvoihin täytyisi tukeutua ja esim. tuomita Breivikin ammuselujen kaltaiset teot pahoina ja väärinä, niin siihen ei pystytäkkään koska yhteistä arvopohjaa ei enää löydykkään. Sen sijaan pyritään piilottelemaan tätä ristiriitaa leimaamalla kaikki toisin ajattelevat hulluiksi, joita ei täydy ottaa todesta ja jolloin sitä kahden eri arvopohjan ristiriitaa ei tarvitse tunnistaa - eikä siis oman arvopohjan ideologiaa tarvitse tunnistaa!
Täysin vastaava tilanne terroristi-iskujen kanssa on ollut käynnissä. Terroristit on pyritty leimaamaan mielisairaiksi ja vaikka miksi mielenvikaiseksi, jotta arvopohjien ristiriitoja ei jouduttaisi käsittelemään.
Itseäni on mietityttänyt seuraava kysymys: mitä tapahtuu sitten, kun länsimaisen sivilisaation ihmiset heräävät nykymaailman arvojen myllerryksessä horroksestaan ja tajuavat tarvitsevansa jonkin aatteen, ideologian uskonnon tai muun maailmankatsomuksen arvopohjansa perustaksi? Etsivätkö ne sellaisen ja tarttuvat siihen kaksin käsin? Sitähän se on ollut kunkin vallankumouksen kohdalla. Kommunistiset vallankumoukset, nationalististen aatteiden nousut, arabikevät jne... Mikä on meidän tulevaisuus?
Vonka
Supreme Leader
Ajattelen näin. Luonto ja maailmankaikkeus vihaa itsetuhoa, mikä taas välillä näkyy juuri ihmisen pahuudessa. Siinä on hyvän ja pahan ero. Pahuus ei ole elämän ja luonnon kannalta järkevää eikä paha käyttäydy järkevästi. Missään tapauksessa sen enempää terroristi kuin Hitlerkään ei ole tasapainoinen mieleltään. Se ei tietenkään tee heitä syyntakeettomiksi sen enempää kuin tunne-elämän vammoista kärsivää psykopaattista murhaajaa voisi pitää syyttömänä.
Lepukki
Eversti
Kas näin. Määrittelit juuri oman maailmankatsomuksesi kannalta mitä on pahuus ja ilmeisesti siinä samassa sen, että mikään paha ei ole järkevää käyttäytymistä.
Tuon perusteella pitäisi varmaan vielä tarkentaa, että mikä on itsensä tuhoamista ja mikä ei ole. Dan Brownin yhdessä kirjassa esiintyi tiedemies jonka näkemus oli, että maapallo pelastuu vain jos ihmisten lukumäärä säilyy tai laskee tiettyyn lukemaan ja yritti siksi aiheuttaa maailmanlaajuisen epidemian. Oliko tuo itsetuhoa vai itsetuhon estämistä? En halua yhtään vähätellä tuota näkemystä, mutta haluasin silti haastaa ajattelemaan hieman pidemmälle (ei ehkä tässä ketjussa tarpeellista).
Pointtini kuitenkin minulla oli se, että jonkin määritteleminen vaikkapa juuri "ei tasapainoiseksi mieleltään" tehdään aivan liian usein väärin motiivein ja kohtaamatta oman ajatusmaailmansa perusteita (tai niiden puuttumista).
Komppaan aika pitkälle avauskommentteja. Isänmaallinen, rohkea ja tietyllä tavalla tarkkanäköinen, pystyy puhkaisemaan fundamentaaliliberaalien kuplat ja nousemaan niiden yläpuolelle. Taito/tietotaso ei riittävä ylipäällikön hommiin perinteisessä mielessä, mutta mieluummin hän kuin vihervasurikentän isänmaantuhoajat.
Olisin juuttunut vielä muutama vuosi sitten tuohon evoluutiojuttuun, mutta en enää. Elämme päiviä, jolloin valtamedia joka päivä tuputtaa mitä omituisimpia elämänmuotoja ja pikkuruisia promilletason juttuja uutena normaalina (polyamoria, ei-binäärit sukupuolet, ... jatka listaa tähän), ja asettuu samaan aikaan ylimmäksi suojelijaksi näiden omituisuuksien suurimmalle uhalle eli islamille. Tämä on tolkutonta mielisairautta. On ihmeellistä ja kaunista, että joku uskaltaa vielä sanoa: Jumala loi miehen ja naisen.
Edit: mainittakoon vielä, että viimeinen lause ei ole uskonnollinen kommentti.
Olisin juuttunut vielä muutama vuosi sitten tuohon evoluutiojuttuun, mutta en enää. Elämme päiviä, jolloin valtamedia joka päivä tuputtaa mitä omituisimpia elämänmuotoja ja pikkuruisia promilletason juttuja uutena normaalina (polyamoria, ei-binäärit sukupuolet, ... jatka listaa tähän), ja asettuu samaan aikaan ylimmäksi suojelijaksi näiden omituisuuksien suurimmalle uhalle eli islamille. Tämä on tolkutonta mielisairautta. On ihmeellistä ja kaunista, että joku uskaltaa vielä sanoa: Jumala loi miehen ja naisen.
Edit: mainittakoon vielä, että viimeinen lause ei ole uskonnollinen kommentti.
Lepukki
Eversti
Pitääpä lukea nuo pari ekaa sivua tästä threadista vielä... muutama kommentti kuitenkin:
Oli Laura konservatiivi tai ei, minun luottamustani hän ei kyllä ole lunastanut. Poliitikkojen kohdalla arvot - ne painavat vain sen verran miten teot niitä vastaavat. Laura on minulle toistaiseksi tekojensa pohjalta vielä tuntematon. Ainoat asiat jotka häntä minun tutkassani määrittävät ovat toistaiseksi hänen suhteensa jo tunntetuihin henkilöhahmoihin ja liikkeisiin - eivätkä ne vakuuta.
Benelli
Respected Leader
Ihan sivuhuomautuksena; Holokausti vaati myös paljon puhdasta järjettömyyttä. Huomattavien resurssien tuhlaaminen suhteellisen kesyn työkykyisen väestön tuhoamiseen on niin absurdia että OSS:n johtaja jolla oli käytännössä kaikki vaadittava tieto saatavilla ei ollut uskoa asiaa.
Moraaliton mutta järkevä taho ei ryhtyisi vastaavaan.
Moraaliton mutta järkevä taho ei ryhtyisi vastaavaan.
Vonka
Supreme Leader
Dan Brownin fiktiossa esiintyvä tiedemies?
Kaipaan sinulta paljon parempaa haastetta, ellet jostain syystä aio ikävystyttää minua kuin Hitler.
Jos maailman kaikille ihmisille antaa pari neliömetriä tilaa, he mahtuvat parille Tyynenmeren saarelle pystyyn. Yhtä hyvin siis voisi ajatella, että kyse on vain siitä, että monet asuvat väärissä elinkelvottomissa paikoissa ja toisilla on ruokaa viemäriin heittää ja toisilla ei ole oikeastaan mitään?
Lepukki
Eversti
Pakko haastaa (ottamatta henkilökohtaisesti kantaa evoluutioteoriaan):
Eikö maailmankäsitys nimen omaan määrittele sen mihin uskotaan? Eihän "usko" pohjimmiltaan ole kuin elämistä sen mukaan minkä ajattelee olevan totuus. Tarkoitan tässä sitä, että johonkin uskovalla ihmisellä se "realistinen logiikka" on juuri käyttäytyä sen mukaan mihin uskoo. Myös sinä itse uskot johonkin ja toivottavasti elät sen mukaan.
Muuten, kun vuonna 1965 kosminen taustasäteily (alkuräjähdyksen kaiku) ensimmäisen kerran löydettin, kirjoittivat jenkkilehdet (en tiedä suomalaisista), että "Raamatun luomiskertomus onkin totta". Siihen asti ateistisissa piireissä oli aina uskottu maailmankaikkeuden olleen olemassa ikuisesti, koska onhan loogista ajatella, että jokin alku tarvitsisi myös aluelle panijaa mikä viittaisi luojan olemassa oloon. Tuolloin lukemattomat ihmiset joutuivat kamppailemaan sen kanssa, että muuttavatko he käsitystänsä maailmankaikkeuden syntymisestä. Osa ei sitä tehnyt ja siksi kehitettiin myös teorioita jonkinlaisesta syklisestä maailmasta, joka olisi olemassa ikuisesti, vaikka löytö taustasäteilystä osoittikin jonkinlaiseen alkuun.
Pointtini tässä on se, että jos ihmisellä on jokin maailmankatsomus, ei kannata olettaa hänen muokkaavan käsitystään kovin helposti. Jos jonkin mielestä on loogista, että Jumala loi maan ja siihen kuuluu Raamatun luomiskertomuksen kirjaimellisesti ottaminen, voi se olla hänelle ainoa looginen ja luovuttamaton näkökulma siinä maailmankatsomuksessa, jos haluaa säilyttää sen mihin uskoo.
Ps. Pahinta muuten olisi se, että käyttäytyy päinvastaisesti kuin uskoo. Semmoiseen henkilöön luottaisin kaikista vähiten
.
Lepukki
Eversti
Ah, mutta mitä väliä onko se fiktiivinen hahmo vai ei. Otin sen vain esimerkiksi siitä, miten joku voisi ajatella, tarkotuksena haastaa tuo määritelmäsi pahuudesta.
Lepukki
Eversti
Niin, meidän näkökulmastamme kyllä.
Mutta mitä jos maailmankatsomuksessasi juutalaiset olisivat se suurin uhka koko ja mädänneisyys koko systeemissä, eivätkä välttämättä edes vihamieliset naapurusvallat? Eikö silloin juuri olisi järkevää tuhota heidät mitä pikimmiten, resursseja säästämättä.
Tästä tuli mieleeni. Näin muuten youtubessa clipin jostain rabbista saarnaamassa kuinka hän itse asiassa ymmärsi miksi natsit ottivat juutalaiset vihansa kohteeksi. 30-luvulla monet juutalaiset toimivat kommunistiaktivisteina ja siten vastavoimana natseille. Oli tavallaan luonnollista ottaa juutalaiset kansana vihan kohteeksi ja asettaa heidät yhdessä kommunistien kanssa yhteen nippuun yhteiskunnan vihollisiksi numero yksi. Tässä nyt lähdevaroitus, että en tiedä kuka clipin tyyppi oli ja missä tilaisuudessa kuvattu, mutta tavallaan teki kyllä järkeä (ei siis tehnyt natsien teoista yhtään vähemmän tuomittavia, mutta jotenkin ymmärsin logiikan holokaustille paremmin sen jälkeen).
edit: muutama typo...
Viimeksi muokattu:
arix
Respected Leader
Muutama miljoona ei riitä, useampi miljardi taitaa olla seuraavassa isossa tavoitteena...
Maidan
Respected Leader
Juutalaisia on sorrettu ja syrjitty Venäjällä jo paljon aikaisemmin, ennen vallankumousta, pogromitkin olivat täyttä totta ja sama järjettömyyttä kun holokaustkin. Heitä sai tappaa rangaistusta saamatta - pogromeista harvoin tuomittu ketään ja poliisi sulki silmät. Valtaosa juutalaisista elännyt hyvin köyhinä. Heillä ei ollut äänioikeutta. Erityisen kipeästi he suhtautuneet opiskelurajoituksiin. V.1886-1887 korkeakouluissa määrätty prosenttiluvun: 10% siellä missä ne saaneet luvan asua, 5% sen ulkopuolella ja 3% pääkaupungeissa. (V.1908, 1915 tätä prosenttilukua hiukan nostettu).
Koostessa "Juutalaiset ja Venäjän vallankumous. Oliko valinta" on maininta sitä että heidän olot olivat kuitenkin koko ajan parantuneet. Yksi koosten kirjoittajista Josef Bickermann https://lechaim.ru/ARHIV/103/madievskiy.htm
Juutalaisilla oli erilaiset monet rajoitukset asuin- ja työpaikan suhteen, heitä ei päästetty mihinkään valtiotehtaviin, armejassa vain alimpaan portaaseen, siksi vallankumouksen myötä jotkut heistä tunsi helpotusta ja liittyneet boltsuihin. Ne jotka halusivat oikeudenmukaisuutta uskoneet vasemmistolaisten vallankumouksellisten lupaukseen tasavertaisuudesta. Heitä oli kuitenkin hyvin vähän heidän riveissä verrattuna kokonaislukuun, heitä oli yli 5 miljoona silloin. Sen sijan Leninin ympärillä korkeimmissa tehtävissä jostain syystä oli jopa kolmannes juutalaisia: Leninin lähipiirissä oli Trotskyi, Sverdlov, Kamenev,Zinovjev. Syytä en tiedä.
Mutta kuitenkin ne edusti murto-osan juutalaisista. Heitä taisteli barrikadien molemmilla puolilla, suurin osa ei kannattanut koko vallankumousta.
En tiedä kuinka hyvin Hitler tunsi taustat, mutta se ei haittanut häntä kouluttaa omia korkeantason upsereita Stalinin kutsuista NL:ssa, ja vuoteen1940 NL:ei ollut antisemitismia, sen sijan heti seuraavana vuonna se alkoin kukoistaa taas ja jatkui pitkälle 1980 luvuun. Miten paljon heitä oli kommareiden keskuudessa myöhemmin 1930 luvulla en osa sanoa.
Vonka
Supreme Leader
@Lepukki
Järki ei ole näkökulmakysymys. En innostu ajatuksesta, että jos joku asia on ollut Hitlerille (tai vaikka Stalinille) maailmankatsomuksellisesti järkeenkäypää, se on sitten järkevää a priori. Järki ei ole subjektiivinen määre. Aika harvat asiat ovat. Pelkästään sokraattisella metodilla niistä paljastuu oikea karva.
Tunnen kyllä ranskalaisen 1960-luvun moraalirelativismin. Sen tunsi Charles Mansonkin. Ne olivat sen koulukunnan vasemmistolaisten ideoita. Lyotard, joka eniten suhteellisti moraalin, totuuden ja järjen, kuului Socialisme ou Barbarie -järjestöön. Se alkoi siitä lässytyksestä, että mikä on totuus ja voimmeko sitä lainkaan itse tietää ja katsooko totuus peiliin, joka onkin sirpaleina ja blaa blaa blaa. Onko olemassa hyvää?
Nuoret menivät mukavasti sekaisin tästä.
1960-luvulta lähtien taidefilosofiassa ranskalaisten akateemisten kommunistianarkistien toimesta hylättiin universaali, kaikki metakertomukset ja yleisyys. Samalla etiikasta tulee mahdotonta ja oikeudenmukaisuus on totta vain mikronarratiivien sisällä. Kuitenkin ranskalaisten oma narratiivi julisti ainoastaan joidenkin epäonnistuneiden "legimaation kertomusten" (vaikkapa juuri kreationismi) kuolemaa, eikä itse tiedon kertomuksen kuolemaa. Postmodernin narratiiveja koskeva väite on itsekin narratiivi.
Hassua on, että kun maailman johtavissa yliopistoissa lyotardilaiset, fenomenologia ja jopa ranskalainen strukturalismi saivat voimakkaan vastakritiikin jo 1990-luvulle tultaessa, Suomessa suuntaus on vieläkin erittäin tuntuva taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmissa ja feministisessä aatteellisessa "tieteenharjoittamisessa".
Erikoista, koska kyse on kvasiajattelusta.
Postmoderneja keskusteluja kuvaa hyvin pitkälle episteeminen egalitarianismi eli näkemys, jonka mukaan kaikki käsitykset ovat yhtä totuudenmukaisia niiden alkuperästä riippumatta: väitteen pätevyys ei ole merkittävää, ainoastaan kyseisen näkökulman mielenkiintoisuus. Tiedon tasapäistäminen ja asioiden voimakas tulkinnallisuus ovat osa postmoderniksi väitettyä aikakauttamme.
Luonnontieteilijät nauroivat ajatuksille, että "Pariisi on vain teksti" tai "Suomi on vain tarina", joilla pyrittiin myös poliittisesti johonkin; sehän oli Socialisme ou Barbarien tarkoituskin.
Fysiikan professori Alan Sokal teki kokeen osoittaakseen humanistiseen syvään juurtuneen postmodernin typeryyden. Fyysikot ja matemaatikot olivat jo kauan ihmetelleet postmodernin humanismin epä-älyllisyyttä. Väitteillä ”Maa on pyöreä” ja ”Maa on litteä kuin pannukakku” ei nykypäivän tietorelativisteille ole eroa: molemmat ovat yhtä ”tosia”, ne ovat vain sitoutuneet erilaisiin yksilöihin tai kulttuureihin.
Koko juttu Skepsiksen linkissä
Postmodernismi oli vaikuttanut ilman näkyviä vastaväitteitä niin akateemisissa kuin laajemmissakin yhteiskunnallisissa piireissä. Alan Sokalia, New York Universityn fysiikan professoria, oli jo pitkään vaivannut yhdysvaltalaisten postmodernien filosofien ja yhteiskuntatieteilijöiden älyllisen vaatimustason rappeutuminen. Hän päätti kokeilla julkaisisiko Pohjois-Amerikan johtava kulttuuritutkimuksen aikakauslehti artikkelin, joka olisi täyttä luonnontieteellistä hölynpölyä, mutta joka kuulostaisi hyvältä ja imartelisi toimittajien ideologisia näkemyksiä. Sokalin juttu sisälsi analogioita, sanaleikkejä, mielisteleviä viittauksia tunnettuihin auktoriteetteihin sekä puhdasta inttämistä.
Hän ja Bricmont tekivät jutun.
Social Text -lehdessä ilmestyi mahtipontisesti nimetty artikkeli Transgressing the boundaries: Towards a transformative hermeneutics of quantum gravity eli Yli rajojen: kohti kvanttigravitaation transformatiivista hermeneutiikkaa ilmestyi keväällä 1996.
Sokal ilmiantoi ”Troijan hevosensa” kolmen viikon kuluttua Lingua Franca -nimisessä julkaisussa.
Reaktiot Sokalin tempaukseen olivat mitä moninaisimpia. Jotkus eivät uksoneet, että se oli parodiaa, vaan että Sokal oli muuttanut mielensä. Kyse oli kuitenkin intellektuaalisen tason testaamisesta.
Suuttumus Sokalin ja Bricmontin huijausta kohtaan oli voimakasta. Tunnettu postmodenisti Julia Kristeva totesi psykoanalyytikon arvovallalla, että heidän pitäisi hakeutua psykiatriseen hoitoon. Sokalista oli ilmiselvästi tullut piikki postmodernismin lihaan.
Sokal puolusti parodian käyttöään sillä, että tavanomainen postmodernismia kritisoiva artikkeli olisi jäänyt huomiotta, ja ”niinpä tämän alakulttuurin älyllinen taso täytyi osoittaa suoraviivaisemmin menetelmin”. Hölynpölymäisyyttä puolusti myös se, että kuka tahansa pätevä fyysikko tai matemaatikko (tai matematiikan tai fysiikan opiskelija) olisi oivaltanut nopeasti, että kyseessä on jäynä.
Sokal ja Bricmont kirjoittivat vakavankin postmodernin kritiikin. He julkaisivat vuonna 1997 ranskankielisen teoksen Les impostures scientifiques des philosophes (post-)modernes. Siinä he käsittelevät perusteellisesti postmodernismia edustavien ajattelijoiden kirjoituksia. Kirja on ilmestynyt tietenkin myös englanniksi, ja jopa kataloniaksi ja kiinaksi, mutta ei suomeksi.
Järki ei ole näkökulmakysymys. En innostu ajatuksesta, että jos joku asia on ollut Hitlerille (tai vaikka Stalinille) maailmankatsomuksellisesti järkeenkäypää, se on sitten järkevää a priori. Järki ei ole subjektiivinen määre. Aika harvat asiat ovat. Pelkästään sokraattisella metodilla niistä paljastuu oikea karva.
Tunnen kyllä ranskalaisen 1960-luvun moraalirelativismin. Sen tunsi Charles Mansonkin. Ne olivat sen koulukunnan vasemmistolaisten ideoita. Lyotard, joka eniten suhteellisti moraalin, totuuden ja järjen, kuului Socialisme ou Barbarie -järjestöön. Se alkoi siitä lässytyksestä, että mikä on totuus ja voimmeko sitä lainkaan itse tietää ja katsooko totuus peiliin, joka onkin sirpaleina ja blaa blaa blaa. Onko olemassa hyvää?
Nuoret menivät mukavasti sekaisin tästä.
1960-luvulta lähtien taidefilosofiassa ranskalaisten akateemisten kommunistianarkistien toimesta hylättiin universaali, kaikki metakertomukset ja yleisyys. Samalla etiikasta tulee mahdotonta ja oikeudenmukaisuus on totta vain mikronarratiivien sisällä. Kuitenkin ranskalaisten oma narratiivi julisti ainoastaan joidenkin epäonnistuneiden "legimaation kertomusten" (vaikkapa juuri kreationismi) kuolemaa, eikä itse tiedon kertomuksen kuolemaa. Postmodernin narratiiveja koskeva väite on itsekin narratiivi.
Hassua on, että kun maailman johtavissa yliopistoissa lyotardilaiset, fenomenologia ja jopa ranskalainen strukturalismi saivat voimakkaan vastakritiikin jo 1990-luvulle tultaessa, Suomessa suuntaus on vieläkin erittäin tuntuva taiteiden tutkimuksen koulutusohjelmissa ja feministisessä aatteellisessa "tieteenharjoittamisessa".
Erikoista, koska kyse on kvasiajattelusta.
Postmoderneja keskusteluja kuvaa hyvin pitkälle episteeminen egalitarianismi eli näkemys, jonka mukaan kaikki käsitykset ovat yhtä totuudenmukaisia niiden alkuperästä riippumatta: väitteen pätevyys ei ole merkittävää, ainoastaan kyseisen näkökulman mielenkiintoisuus. Tiedon tasapäistäminen ja asioiden voimakas tulkinnallisuus ovat osa postmoderniksi väitettyä aikakauttamme.
Luonnontieteilijät nauroivat ajatuksille, että "Pariisi on vain teksti" tai "Suomi on vain tarina", joilla pyrittiin myös poliittisesti johonkin; sehän oli Socialisme ou Barbarien tarkoituskin.
Fysiikan professori Alan Sokal teki kokeen osoittaakseen humanistiseen syvään juurtuneen postmodernin typeryyden. Fyysikot ja matemaatikot olivat jo kauan ihmetelleet postmodernin humanismin epä-älyllisyyttä. Väitteillä ”Maa on pyöreä” ja ”Maa on litteä kuin pannukakku” ei nykypäivän tietorelativisteille ole eroa: molemmat ovat yhtä ”tosia”, ne ovat vain sitoutuneet erilaisiin yksilöihin tai kulttuureihin.
Koko juttu Skepsiksen linkissä
Postmodernismi oli vaikuttanut ilman näkyviä vastaväitteitä niin akateemisissa kuin laajemmissakin yhteiskunnallisissa piireissä. Alan Sokalia, New York Universityn fysiikan professoria, oli jo pitkään vaivannut yhdysvaltalaisten postmodernien filosofien ja yhteiskuntatieteilijöiden älyllisen vaatimustason rappeutuminen. Hän päätti kokeilla julkaisisiko Pohjois-Amerikan johtava kulttuuritutkimuksen aikakauslehti artikkelin, joka olisi täyttä luonnontieteellistä hölynpölyä, mutta joka kuulostaisi hyvältä ja imartelisi toimittajien ideologisia näkemyksiä. Sokalin juttu sisälsi analogioita, sanaleikkejä, mielisteleviä viittauksia tunnettuihin auktoriteetteihin sekä puhdasta inttämistä.
Hän ja Bricmont tekivät jutun.
Social Text -lehdessä ilmestyi mahtipontisesti nimetty artikkeli Transgressing the boundaries: Towards a transformative hermeneutics of quantum gravity eli Yli rajojen: kohti kvanttigravitaation transformatiivista hermeneutiikkaa ilmestyi keväällä 1996.
Sokal ilmiantoi ”Troijan hevosensa” kolmen viikon kuluttua Lingua Franca -nimisessä julkaisussa.
Reaktiot Sokalin tempaukseen olivat mitä moninaisimpia. Jotkus eivät uksoneet, että se oli parodiaa, vaan että Sokal oli muuttanut mielensä. Kyse oli kuitenkin intellektuaalisen tason testaamisesta.
Suuttumus Sokalin ja Bricmontin huijausta kohtaan oli voimakasta. Tunnettu postmodenisti Julia Kristeva totesi psykoanalyytikon arvovallalla, että heidän pitäisi hakeutua psykiatriseen hoitoon. Sokalista oli ilmiselvästi tullut piikki postmodernismin lihaan.
Sokal puolusti parodian käyttöään sillä, että tavanomainen postmodernismia kritisoiva artikkeli olisi jäänyt huomiotta, ja ”niinpä tämän alakulttuurin älyllinen taso täytyi osoittaa suoraviivaisemmin menetelmin”. Hölynpölymäisyyttä puolusti myös se, että kuka tahansa pätevä fyysikko tai matemaatikko (tai matematiikan tai fysiikan opiskelija) olisi oivaltanut nopeasti, että kyseessä on jäynä.
Sokal ja Bricmont kirjoittivat vakavankin postmodernin kritiikin. He julkaisivat vuonna 1997 ranskankielisen teoksen Les impostures scientifiques des philosophes (post-)modernes. Siinä he käsittelevät perusteellisesti postmodernismia edustavien ajattelijoiden kirjoituksia. Kirja on ilmestynyt tietenkin myös englanniksi, ja jopa kataloniaksi ja kiinaksi, mutta ei suomeksi.
Viimeksi muokattu: