Lentokoneita
- Viestiketjun aloittaja Isäm Maam Puolustaja
- Aloitus PVM
tulikomento
Supreme Leader
Tämä 90-luvun alun telkkarisarja iski penskana tajuntaani kuin miljoona volttia.
Näytettiin joskus 90-luvun puolivälissä Discovery Channelilla ja katsoin jokaisen jakson. Armstrong esitteli aina jonkun ilmailuhistoriallisesti merkittävän teeman, esim. WW1:n ja WW2:n ja sitten lenteli aina aikakauden konetyypeillä samalla esitellen niiden ominaisuuksia. Sarja alkoi 1910-luvun Blerioteista ja päättyi moderneihin suihkuhävittäjiin.
Näytettiin joskus 90-luvun puolivälissä Discovery Channelilla ja katsoin jokaisen jakson. Armstrong esitteli aina jonkun ilmailuhistoriallisesti merkittävän teeman, esim. WW1:n ja WW2:n ja sitten lenteli aina aikakauden konetyypeillä samalla esitellen niiden ominaisuuksia. Sarja alkoi 1910-luvun Blerioteista ja päättyi moderneihin suihkuhävittäjiin.
tulikomento
Supreme Leader
Walesin "Mach loopista" vielä tarinaa.
http://worldwarwings.com/the-most-magical-place-in-the-world-where-jets-roam-free
Ja tuolta vaan sitten tarkistelemaan, että milloinka alueella on lentotoimintaa. Ja ei muuta kun reissua suunnittelemaan.
https://www.gov.uk/government/publications/operational-low-flying-training-timetable
http://worldwarwings.com/the-most-magical-place-in-the-world-where-jets-roam-free
Ja tuolta vaan sitten tarkistelemaan, että milloinka alueella on lentotoimintaa. Ja ei muuta kun reissua suunnittelemaan.
https://www.gov.uk/government/publications/operational-low-flying-training-timetable
tulikomento
Supreme Leader
Toverit neuvostoliittolaiset insinöörit kehittivät 70-luvulla suihkumoottoreilla liikkuvan junan. Koska jutussa on ilmailullinen ulottuvuus, niin laitan tähän ketjuun.
https://m.thevintagenews.com/2016/01/10/44977/
Asensivat junan ohjaamon päälle Jak-40 matkustajakoneen moottorit. Kokeissa havaittiin että kyllä se liikkui. Suurin saavutettu nopeus oli n. 250 km/h. Polttoaineenkulutus oli kuitenkin sitä luokkaa, että projekti käsitettiin täysin kahjoksi neuvostotaloudelle.
Nyt härveli ruostuu hylättynä jossain päin laajaa Venäjänmaata.
https://m.thevintagenews.com/2016/01/10/44977/
Asensivat junan ohjaamon päälle Jak-40 matkustajakoneen moottorit. Kokeissa havaittiin että kyllä se liikkui. Suurin saavutettu nopeus oli n. 250 km/h. Polttoaineenkulutus oli kuitenkin sitä luokkaa, että projekti käsitettiin täysin kahjoksi neuvostotaloudelle.
Nyt härveli ruostuu hylättynä jossain päin laajaa Venäjänmaata.
JR49
Respected Leader
Pelottavaa
. En tiedä, kuinka moni on nähnyt Venäjän infran tasoa tai matkustanut siellä edes raitiovaunuilla, mutta ennen olisin vaikka kävellyt kuin noussut tuollaisen kyytiin. Ensimmäisessä mutkassa tuo olisi jatkanut suoraan, nimimerkillä itäisestä raideverkosta kokemusta omaavana.
juuja
Kersantti
Tuntuu jenkeilläkin olevan yhtä hulluja kokeilujaUskoisin, että matkustustiloissa olisi vallinnut myös melkoinen meteli ja lopulta myös jonkin asteinen tuulenvire jo pelkästään moottoreiden asennustavan takia.
The first attempt to use turbojet engines on a railroad was made by the New York Central Railroad in 1966. Their railcar M-497 was able to reach speeds up to 184 miles per hour (296 km/h)
Tämä siis tulikomennon linkaamasta sivusta https://m.thevintagenews.com/2016/01/10/44977/
Sivulla olevassa videossa sanotaan että juna insinöörit testasivat kuinka vaunut käyttäytyvät noissa nopeuksissa ja lentokone insinöörit kuinka noin matalalla mootorin käyttäminen vaikuttaa sen käyttöikään
tulikomento
Supreme Leader
Ruotsin salainen A36 -projekti.
Flygvapnet ja Saab aloittivat 50-luvun puolivälissä A36 -nimellä kulkeneen ydinpommittajan suunnittelun. Konetyypin oli tarkoitus korvata Lansen ja sen päätehtäväksi suunniteltiin Ruotsin oman ydinpommin kuljettamista. Suunnittelun parametrit lähtivät siitä, että koneen tuli kyetä kuskaamaan 800 kiloa painava ydinpommi. Pääkohteina ilmeisesti pidettiin Neuvostoliiton Itämeren laivaston tukikohtia, joista olisi käynnistetty maihinnousuhyökkäys Ruotsia vastaan. Koneen suunnittelu lopetettiin jo 1957 eikä yhtään prototyyppiä valmistettu. Tämän jälkeen Saab keskittyi Viggenin suunnitteluun ja kehittämiseen.
Flygvapnet ja Saab aloittivat 50-luvun puolivälissä A36 -nimellä kulkeneen ydinpommittajan suunnittelun. Konetyypin oli tarkoitus korvata Lansen ja sen päätehtäväksi suunniteltiin Ruotsin oman ydinpommin kuljettamista. Suunnittelun parametrit lähtivät siitä, että koneen tuli kyetä kuskaamaan 800 kiloa painava ydinpommi. Pääkohteina ilmeisesti pidettiin Neuvostoliiton Itämeren laivaston tukikohtia, joista olisi käynnistetty maihinnousuhyökkäys Ruotsia vastaan. Koneen suunnittelu lopetettiin jo 1957 eikä yhtään prototyyppiä valmistettu. Tämän jälkeen Saab keskittyi Viggenin suunnitteluun ja kehittämiseen.
Ikarus
Respected Leader
Tuo kakkoskuvan luonnos on sikäli hieman hankala, pakkotilanteessa heittoistuimen lakkoillessa olisi ollut hypättäessä todellinen riski, että ns.
pelikaani meni turbiinista läpi
Siis tuossa ohjaamon yläpuolisessa moottorin ilmanotossa.
Mutta Viggenistä tulikin sitten hieno![/QUOTE]
pelikaani meni turbiinista läpi
Siis tuossa ohjaamon yläpuolisessa moottorin ilmanotossa.
Mutta Viggenistä tulikin sitten hieno![/QUOTE]
Recon x
Alikersantti
[/QUOTE]Tuo kakkoskuvan luonnos on sikäli hieman hankala, pakkotilanteessa heittoistuimen lakkoillessa olisi ollut hypättäessä todellinen riski, että ns.
pelikaani meni turbiinista läpi
Mutta Viggenistä tulikin sitten hieno!
Viggen on valehtelematta yksi maailman hienoimmista koneista!
Mikoyan
Ylipäällikkö
Tuolla haastatellaan Viggen lentäjä, kapteeni Mikael Tormalmia ja avataan samalla Viggenin suorituskykyä melko laajalti omakohtaisesta kokemuksesta. Myös kysymyksiisi annetaan vastaukset;
http://www.milavia.net/specials/iv_viggen/
Viimeksi muokattu:
Ikarus
Respected Leader
https://en.wikipedia.org/wiki/Saab_37_Viggen
Onko Draken -fani veli @tulikomento päässyt perille tuosta Viggenin suorituskyvystä?
Kääntelin tuohon vähän Viggenistä, virheitä tekstissä on vieläkin, mutta pystyy sitä lukemaan.
Olen päässyt kerran näkemään livenä Viggenin, -80-luvun lopulla Åren hiihtokeskuksen päällä oli Viggen lentonäytöksessä. Meno oli tiukkaa liikehtimistä sekä ääntä lähti koneesta mukavasti. Näyttävää menoa.
En ole mikään asiantuntija, pelkkä harrastelija, mutta jonkunlainen käsitys Viggenistä on päässyt vuosien kuluessa muotoutumaan.
Ilmasta-maahan rooli lienee ollut koneen alkuvaiheessa se pääasia. Myöhemmin koneesta kehitettiin myös kyvykäs ilmataistelija.
Tietovuo tai datalinkki, miksi sitä sitten kutsutaankin, lienee ollut aikaansa edellä. Suomen Drakenissa tämä oli käsittääkseni myös ja sitä on kehuttu.
Jos Viggen olisi totiseen koeponnistukseen joutunut, olisi vastassa ollut MiG-21, 23 ja 25 koneita. Näille se olisi kyllä närhen värkit näyttänyt
Viggen on ainoa hävittäjäkone maailmassa, joka on onnistunut ohjuksen tutkalukituksessa SR-71 Blackbird koneeseen. Ei mikään maailman helpoin tehtävä.
Tässä alla käännettyä juttua:
Viggen kehitettiin alun perin korvaamaan Saab 32 Lansen ilmasta-maahan/mereen roolissa ja myöhemmin Saab 35 Draken hävittäjä roolissa. Ensimmäiset tutkimukset tehtiin vuosien 1952 ja 1957, mukana Suomen ilma suunnittelija Aarne Lakomaa.
Viggenissä oli Volvo RM8 ohivirtausmoottori . Tämä oli lisenssi variantti Pratt & Whitney JT8D + jälkipoltin lisätty . Työntövoima oli mahdollista kääntää-reverserseille, joka mahdollisti rajoitetun STOL kaltaisen suorituskyvyn, operointi 500 m kiitoradoilta . Viggen oli ensimmäinen lentokone varustettuna sekä jälkipolttimilla että reverserseillä. Vain Viggenissä, Concordessa ja Tornadossa on tämä kombinaatio moottoreissa.
Viggenin moottori oli tuolloin toiseksi suurin hävittäjän moottori, pituus on 6,1 m ja 1,35 m halkaisija; vain Tumansky R-15 oli suurempi.
Koneessa oli tietokone, nimeltään CK 37 (centralkalkylator [Keskuslaskin] 37), oli maailman ensimmäinen hävittäjässä käytetty tietokone, joka käytti integroituja piirejä. Se hyödynsi Stril 60 järjestelmää, joka yhdisti koneen Ruotsin puolustusvoimien järjestelmiin. Pääanturille oli Ericsson PS 37 X-alueen monopulse tutka useilla moodeeilla, kuten ilmasta maahan ja ilmasta ilmaan telemetria ja kartografian . Honeywell tutkan korkeusmittari lähettimen ja vastaanottimen Canard siivet käytettiin auttamaan matalalla lento. Koneessa oli myös Decca Type 72 Doppler-navigointi tutka . TILS (Tactical Instrument Landing System ), lasku-avustusjärjestelmä tekemät Cutler-Hammer AIL, parannettu laskutarkkuus 30 m kynnyksen lyhyellä valtatie lentotukikohdan järjestelmä. [ 12 ]ECM koostui Satt Elektronik tutka varoitus vastaanotin järjestelmä siivet ja pyrstö, [ 13 ] valinnainen Ericsson Erijammer pod ja BOZ-100 akanat / leimahtaa pod. Kaikkiaan elektroniikka painoi 600 kg, huomattava määrä yksimoottorisella hävittäjälle tuolla aikakaudella.
CK 37.
JA 37 jatkuvasti päivittettiin sen elinkaaren aikana. Vuonna 1985, "taistelija linkki" otettiin käyttöön, joka mahdollistaa salatun tietoliikenteen neljän koneen välillä. Tämä mahdollisti yhden hävittäjän "maalata" ilmassa vihollisen ohjausta tutka Skyflash ohjuksia kolmen muun taistelijat ryhmän, kun heillä oli haku ja ohjausta tutka sammutetaan. Tämä järjestelmä oli toiminnassa 10 vuotta ennen muita maita. Autopilotti oli myös mahdollista alistaa tutkavalvontaan, jotta saatiin parempi tarkkuus ampua tykillä.
Aseita voitiin koneeseen lastata enintään 7000 kg. Yhdeksän kiinnityspistettä: yksi keskiviivan kiinnityspiste, kaksi rungossa, kaksi sisä- ja kaksi ulompaa siipi kiinnityspistettä ja kaksi pistettä takana siipi laskuteline. Keskiviivan piste oli ainoa märkä kiinityspiste ja siinä tavallisesti on ulkopuolinen polttoainesäiliö. Perän moottorin siipi pisteet ei ole koskaan käytetty rauhan aikana, aerodynaaminen värinä olisi rakenteellisesti väsyttänyt siipiä.
tulikomento
Supreme Leader
Mutu-tuntumalla sanottuna samaa tasoa olevia aikalaisia olivat esim. Mirage F1, F-4 Phantomin Vietnamin sodan jälkeiset versiot jne.
Hyvää: Suunniteltu Ruotsin olosuhteisiin. Erityisen tärkeänä pidettiin kykyä operoida hajautetuista maantietukikohdista. Huippunopeus Mach 2. Ketterämpi kuin edeltäjänsä Draken. Aikakausi huomioiden hyvä tutka, asejärjestelmä ja ohjukset. Toimi mainiosti ruotsalaisten STRIL-60 -taistelunjohtojärjestelmään integroituna. Modausvaraa myös oli ja viimeisin päivityskierros taisi olla joskus 90-luvun jälkipuoliskolla.