Leopard 2 A 4/A 6 TUSK

Edelleen ollaan ulalla olosuhteiden osalta. Aachen kooltaan ainoa lähellekään vertailukelpoinen Suomeen. Sekin piiritettiin ja jauhettiin tykistöllä. Siegfried-linjan hirmuiset linnoitukset ja totaalista sotaa. 100k amerikkalaista vs 12k saksalaista.
Pitkä operaatio. Puolivälissä mm. tällainen kuvaava asia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Aachen

Ei tuolta ole nähtävissä mitään sellaista, johon olisi vara kuvitella ryhtyvänsä meidän oloissa.

Avain on siinä, että jos vastassa on asutuskeskukseen puolustukseen ryhmittynyt vihollinen, etenkin venäläinen, jalkaväkitappiot ovat mittavat. Linnoitettuja rakennuksia ei lamauteta jalkaväkiaseilla ja sisään tunkeutuminen on vaikeaa kun esteitä raivaavat ja puhkaisupanoksia asettavat pioneerit joutuvat konekiväärien ja tarkka-ampujien ristituleen vallattavan rakennuksen seinustoilla. Lisäksi rakennuksen kaikki sisääntuloaukot on normaalisti ansoitettu hidastaen etenemistä ja aiheuttaen lisää tappioita.
Mekanisoitu taisteluosasto kykenee hoitamaan kyseiset linnotetut rakennukset pelkällä suora-ammuntatulivoimallaan, ilman että tulitetaan aluetta tykistöllä tuntokausia aiheuttaen laajaa tuhoa ja tehden raunioissa etenemisen laajalla alueella vaikeaksi, lähes mahdottomaksi. Jos rakennus pitää vallata, voidaan vaunujen tulella tehdä ulkoseinään tunkeutumisaukot jalkaväelle turvallisen etäisyyden päästä. Vaunujen mittavan ampumatarviketäytön ansiosta tulitukea voidaan antaa pitkään ja telakaluston hyvän liikkuvuuden takia niillä voidaan nopeasti hakea lisää täydennystä ja hoitaa evakuointeja osin raunioituneessakin kaupungissa.

Aachenissa jenkit joutuivat tunkeutumaan kaupungin sisäosiin pakottaakseen saksalaiset antautumaan kun pelkkä pommitus ei riittänyt. Tällöin eteneminen perustui nimenomaan vaunujen jalkaväelle antamaan tukeen.
 
Ja tämä on nimenomaan koulutus- eikä kalustoasiaa? Jos kalusto on suunnilleen tasaveroista, niin koulutus on käsittääkseni SE, jolla ero tehdään.

Amerikkalainen vaununkäyttö Bagdadissa ei ollut mitään Possujunajuttua. Vaunut etenivät visusti toisiaan tukien ja tuolloinhan putken koro-ongelmiakin ratkeaa vähän itsestään. Vaatii tottakai kouluttamista ja osaamista, toimivaa viestintää ja jalkaväen mukanaoloa. Ohessa näytti kulkevan koko ajan joustavampia aseita, kuten raskaat kk:t ja kranaattikk:t. Mitään ihan helppoa se ei varmasti ole, jos vastassa on valmisteltu puolustus ja halutaan säästää siviilejä, joita irakilaiset käyttivät täysin häikäilemättä kilpinään. Johtamisen tarvitsema tilannekuva on sitten asia, jota en osaa kommentoida lainkaan.

Aukeita ja suoria ei ylitetty kolonnavauhdilla vaan käsittääkseni urkupillit auki.

Vaunujen mukanaolo kaupunkitaistelussa on myös moraalinen asia. Se tekee hyvää jalkaväen moraalille. Ja toisinpäin: pahaa vastustajan moraalille.

Kyllä, ehdottomasti koulutusasia. Esim Leolla kohtaamistilanteessa huonosti koulutettu vaunuampuja ottaa maalin piikille, mittaa ja ampuu. Hyvin koulutettu ampuja on laittanut taistelutähtäimen hyvissä ajoin päälle ja kohtaamistilanteessa ottaa vain maalin piikille ja ampuu, säästäen sen sekunnin jolla voitetaan taistelu. Viime sodissa meikäläset vaunumiehet pääsivät 1:10 voittosuhteeseen juuri paremman koulutustason ansiosta, kalusto oli tasaveroista tai heikompaa.

Bagdadin valtauksessa jenkkien elämää helpotti irakilaisten heikko koulutustaso. Paremmin johdettu ja koulutettu joukko olisi tehnyt elämästä paljon vaikeampaa. Toisaalta myöhemmin mm Fallujahin taisteluissa vastassa oli jo paremmin koulutettua joukkoa, mutta jenkit olivat aika hyviä kehittämään taistelutekniikkaansa niin että vaunuista saatii tehot irti.
 
Mekanisoitu taisteluosasto kykenee hoitamaan kyseiset linnotetut rakennukset pelkällä suora-ammuntatulivoimallaan, ilman että tulitetaan aluetta tykistöllä tuntokausia aiheuttaen laajaa tuhoa ja tehden raunioissa etenemisen laajalla alueella vaikeaksi, lähes mahdottomaksi. Jos rakennus pitää vallata, voidaan vaunujen tulella tehdä ulkoseinään tunkeutumisaukot jalkaväelle turvallisen etäisyyden päästä. Vaunujen mittavan ampumatarviketäytön ansiosta tulitukea voidaan antaa pitkään ja telakaluston hyvän liikkuvuuden takia niillä voidaan nopeasti hakea lisää täydennystä ja hoitaa evakuointeja osin raunioituneessakin kaupungissa.

Juu. Silti katsottiin tarpeelliseksi kehittää parempia erillisiä ratkaisuja ongelmaan kuin MBT. Rynnäkkötykit, pioneerivaunut.
Voisihan niillä hädän tullen jotain tehdä. Silti määrä on pieni ja Suomessa on epätodennäköistä osua oikeaan kaupunkitaisteluun.

SMAWeja, Kalle Kustaata yms. voisi hankkia enemmän kyllä ko. tarpeeseen.
 
Bagdadin valtauksessa jenkkien elämää helpotti irakilaisten heikko koulutustaso. Paremmin johdettu ja koulutettu joukko olisi tehnyt elämästä paljon vaikeampaa. Toisaalta myöhemmin mm Fallujahin taisteluissa vastassa oli jo paremmin koulutettua joukkoa, mutta jenkit olivat aika hyviä kehittämään taistelutekniikkaansa niin että vaunuista saatii tehot irti.
Fallujahissa jenkit eivät taistellet armeijaa vaan puutteellisesti aseistettua ja varustetttua sissijoukkoa vastaan. Olikohan edes Irakin armeijalla Bagdadin taistelussa kunnon pst-ohjuksia tai raskaita sinkoja, millä jenkkien vaunuja olisi voinut tuhota, sen sijaan että jollain RPG:illä vähän Abramseja kutitellaan?
 
Fallujahissa jenkit eivät taistellet armeijaa vaan puutteellisesti aseistettua ja varustetttua sissijoukkoa vastaan. Olikohan edes Irakin armeijalla Bagdadin taistelussa kunnon pst-ohjuksia tai raskaita sinkoja, millä jenkkien vaunuja olisi voinut tuhota, sen sijaan että jollain RPG:illä vähän Abramseja kutitellaan?

Kyllä sillä RPG:lläkin Abramsista läpi pääsee, kunhan ampuu kyljen puolelta.
 
Kyllä sillä RPG:lläkin Abramsista läpi pääsee, kunhan ampuu kyljen puolelta.
No kyllä esim. RPG-29 melko varmasti läpäisee sivusta ja tekee ilkeää jälkeä panssarin sisällä, mutta RPG-7:llä vaikutus jää huomattavasti vähäisemmäksi. Ja Abramsissa on muutenkin miehistöstä eristetty ammustila tornin takaosassa, joten koko vaunua ei menetetä vaikka sivusta saisikin pienen läpäisyn.

Alta löytyy selostus ja kuvia irakin sodassa sattuneesta tapauksesta, missä Abramsia ammuttiin tuntemattomalla RPG:llä kylkeen. Ammus läpäisi tankin sivupanssarin tehden siihen pikkuisen reiän, mutta miehistöä se ei tappanut, vaikka ampujan sirpaleliivi kokikin pienen kolauksen.
https://cervens.net/legionbbs123/showthread.php?4177-Merkava/page2
 
Fallujahissa jenkit eivät taistellet armeijaa vaan puutteellisesti aseistettua ja varustetttua sissijoukkoa vastaan. Olikohan edes Irakin armeijalla Bagdadin taistelussa kunnon pst-ohjuksia tai raskaita sinkoja, millä jenkkien vaunuja olisi voinut tuhota, sen sijaan että jollain RPG:illä vähän Abramseja kutitellaan?

Ei pidä paikkaansa. Sisseillä oli runsaasti jalkaväkiaseita, sinkoaseita, räjähteitä ja miinoja.
Bagdadissa Irakin armeijalla oli puolestaan ihan riittävästi raskasta aseistusta tykistö, panssarivaunut ja erilaiset sinkoaseet mukaan lukien. Kysymys ei ollut aseistuksen määrästä ja laadusta vaan siitä miten niitä käytettiin. Ja kyllä RPG-7:lla Abramsin tuhoaa kun ampuu vain oikeasta suunnasta. Puheet Abramsien haavoittumattomuudesta olivat pitkälti jenkkien tarkoituksellista propagandaa.
 
Juu. Silti katsottiin tarpeelliseksi kehittää parempia erillisiä ratkaisuja ongelmaan kuin MBT. Rynnäkkötykit, pioneerivaunut.
Voisihan niillä hädän tullen jotain tehdä. Silti määrä on pieni ja Suomessa on epätodennäköistä osua oikeaan kaupunkitaisteluun.

SMAWeja, Kalle Kustaata yms. voisi hankkia enemmän kyllä ko. tarpeeseen.

Öööh, mitähän tuo nyt tarkoittaa? Rynnäkkötykit kehitettiin lähinnä kun niitä oli halvempi ja helpompi valmistaa kuin panssarivaunut. Enää niitä kukaan ei enää harrasta. Pioneerivaunut ovat ehdottoman käyttökelpoisia ja tarpeellisia asutuskeskustaistelussa, mutta ei niillä taisteluvaunua korvata. Suomessa mekanisoituja joukkoja ei lähtökohtaisesti ole tarkoitus käyttää asutuskeskuksissa. Jos hommat menee suunnitellusti, asutuskeskukset ovat oman jalkaväen hallussa, mutta silti pitää varautua myös siihen että naapuri ehtii ensin. Ja pahimmassa tapauksessa asutuskeskus pitää vallata takaisin. Tällöin mekanisoitu joukko on tarpeen.
 
Kysymys ei ollut aseistuksen määrästä ja laadusta vaan siitä miten niitä käytettiin

Onko asia yksiselitteisesti näin? Ja jos on, niin mikä tekijä oli merkittävin, että "niitä käytettiin väärin tai huonosti tai ei ollenkaan"?
 
No kyllä esim. RPG-29 melko varmasti läpäisee sivusta ja tekee ilkeää jälkeä panssarin sisällä, mutta RPG-7:llä vaikutus jää huomattavasti vähäisemmäksi. Ja Abramsissa on muutenkin miehistöstä eristetty ammustila tornin takaosassa, joten koko vaunua ei menetetä vaikka sivusta saisikin pienen läpäisyn.

Alta löytyy selostus ja kuvia irakin sodassa sattuneesta tapauksesta, missä Abramsia ammuttiin tuntemattomalla RPG:llä kylkeen. Ammus läpäisi tankin sivupanssarin tehden siihen pikkuisen reiän, mutta miehistöä se ei tappanut, vaikka ampujan sirpaleliivi kokikin pienen kolauksen.
https://cervens.net/legionbbs123/showthread.php?4177-Merkava/page2

Olen kyllä tietoinen tapauksesta. Ei sillä ole väliä, jos jokainen osuma ei räjäytä vaunua miehistöineen. Irakilaisilla oli ihan tarpeeksi RPG:itä käytössään, että niillä olisi saanut ihan tarpeeksi vahinkoa noille vaunuille estääkseen isommat läpiajot. Jos siis Irakilaisilla olisi ollut tahtoa ja kykyä taistella. Ja muistelen, että tuokin osuma teki tarpeeksi vahinkoa, että torni oli pois käytöstä kunnes pääsivät huoltoon. Jos miehistöllä ei olisi ollut sirpaleliivejä (saattoi olla peräti luotiliivi, joka siis oli tarpeeksi tukeva, että se ontelopanoksen vaikutus saatiin ohjattua sivuun), niin silloin tilanne olisi ollut vieläkin pahempi.

Eli tuokin tapaus oli, että se osuma teki vaunusta "mission-killin."
 
Juu. Silti katsottiin tarpeelliseksi kehittää parempia erillisiä ratkaisuja ongelmaan kuin MBT. Rynnäkkötykit, pioneerivaunut.
Voisihan niillä hädän tullen jotain tehdä. Silti määrä on pieni ja Suomessa on epätodennäköistä osua oikeaan kaupunkitaisteluun.

SMAWeja, Kalle Kustaata yms. voisi hankkia enemmän kyllä ko. tarpeeseen.

Kuka ja koska on viimeeksi kehitetty rynnäkkötykkejä? TAi sellaisia pioneerivaunuja joilla tuhota vihollisen linnoitettuja asemia?

Kaupunkitaistelun epätodennäköisyys on mielipidekysymys. Millainne ympäristö sitten laskettaan kaupungiksi. Etelä-Suomessa on kuitenkin paljon rakennettua aluetta ja ne keskittyvät isojen teiden varsille. Vihollisella taas tarve edetä ja vallta juuri nämä seudut. Kun oma vastahyökkäys käynnistyy ei se tapahdu korvessa, vaan joudutaan väkisinkin rakennettuun ympäristöön.

Kalle Kustaan tarpeesta olen samaa mieltä, mutta ne eivät poista panssarijoukon tarvetta asutuskeskuksissa.
 
Aivan. Se tehdään tykistöllä.
Rakennukset voidaan rakentaa uusiksi sodan jälkeenkin.

Kivitalojen tuhoaminen perinteisellä kenttätykiställä ei ole niin helppoa ja nopeaa kuin voisi luukka. Neljä kerroksiksine talon kasi alinta kerrosta ovat melko hyvin suojassa, jos talo on muiden vastaavien ympäröimä. TAisteluvaunu voi ampua haluttuun kohtaan tarkasti ja ammukseen voi säätää viivettä (ei koske kaikkia a-tarvikkeita), jolloin saadaan vaikutusta myös syvemmälle rakennuksen sisään.

Puusta tehdyn pientaloalueen tuhoaminen/polttaminen onnistuu varmasti tehokkaasti kenttätykistän avulla.
 
Puusta tehdyn pientaloalueen tuhoaminen/polttaminen onnistuu varmasti tehokkaasti kenttätykistän avulla.

No ei kyllä aivan. Oletteko nähneet Ukrainassa tykistön polttamia kyliä?

Kyllä nuo Suomenlahden rannan isommat kirkot eli Porvoo, Hamina ja Kotka on semmoisia missä saa ihan kaupunkitaistella sekä sitten Lappeenranta eli Lepra ja Kouvostoliitto. Tykistöllä voidaan lamauttaa ja eristää kaupungissa muttei tuhota. Eristäminenkin vain jos maan alla ei ole kulkukelpoisia reittejä. Jossain uuden linnoittamiskonseptin mukaisten linnoitten testaamisessa Lapissa niihin ammuttiin rekkalasteittain ja linnoittessa tappiot olivat 0-7% riippuen ampumatarvikkeesta ja avoimella olleiden maalien tappiot 50-70% joten sama pätee kaupunkiin varsinkin, kun luetaan mitä Ukrainan havaintoihin postattiin ne kaksi artikkelia.

Vaunulla tuhotaan pistemaalit ja tykistöllä koitetaan estää huolto ja reservien taisteluunveto sekä naamioidaan liike savuilla.
 
Kivitalojen tuhoaminen perinteisellä kenttätykiställä ei ole niin helppoa ja nopeaa kuin voisi luukka. Neljä kerroksiksine talon kasi alinta kerrosta ovat melko hyvin suojassa, jos talo on muiden vastaavien ympäröimä. TAisteluvaunu voi ampua haluttuun kohtaan tarkasti ja ammukseen voi säätää viivettä (ei koske kaikkia a-tarvikkeita), jolloin saadaan vaikutusta myös syvemmälle rakennuksen sisään.

Puusta tehdyn pientaloalueen tuhoaminen/polttaminen onnistuu varmasti tehokkaasti kenttätykistän avulla.
Myös mm. Helsingin keskustan vanhemmat kerrostalot polttaa tykistön ja kranaatinheittimistön savuammuksilla, sillä ne menevät peltikattojen läpi helposti, ja sytyttävät puiset rakenteet nopeasti tuleen. Moni vanhempi kerrostalohan on ainakin kattorakenteiltaan puinen, vielä 1900-luvun loppupuolellakin rakennetut.

Puolustavan vihollisjoukon on vaikea lähteä sammuttamaan paloa, ja riistäytyneet rakennuspalot tuhoavat elementtitaloonkin linnoittautuneen joukon tehokkaasti.

Suora-ammuntatulivoimaa saa paremmin termobaarisilla ammuksilla, ne ovat 120 mm HE-kranaatteja merkittävästi tehokkaampia (esim. USA tuhosi kokonaisia monikerroksisia rakennuksia Irakissa yksittäisillä SMAW:n termobaarisilla raketilla). Ja jo KES 12 RAK on rakennusten tuhoamisessa parempi kuin tavalliset 120 mm HE-kranaatit (ja säädettävät a-tarvikkeet taisteluvaunuun ovat fantasiaa vielä ainakin Suomen tai Venäjän kohdalla).
 
No ei kyllä aivan. Oletteko nähneet Ukrainassa tykistön polttamia kyliä?

Kyllä nuo Suomenlahden rannan isommat kirkot eli Porvoo, Hamina ja Kotka on semmoisia missä saa ihan kaupunkitaistella sekä sitten Lappeenranta eli Lepra ja Kouvostoliitto. Tykistöllä voidaan lamauttaa ja eristää kaupungissa muttei tuhota. Eristäminenkin vain jos maan alla ei ole kulkukelpoisia reittejä. Jossain uuden linnoittamiskonseptin mukaisten linnoitten testaamisessa Lapissa niihin ammuttiin rekkalasteittain ja linnoittessa tappiot olivat 0-7% riippuen ampumatarvikkeesta ja avoimella olleiden maalien tappiot 50-70% joten sama pätee kaupunkiin varsinkin, kun luetaan mitä Ukrainan havaintoihin postattiin ne kaksi artikkelia.

Vaunulla tuhotaan pistemaalit ja tykistöllä koitetaan estää huolto ja reservien taisteluunveto sekä naamioidaan liike savuilla.
Sirpalekraanaatilla tätä ei synny, mutta ampumalla fosforikranaatteja alkavat talot palamaan. Onko meillä fosforia, on toinen asia.
Jotta vältettäisiin sotarikossyyte siviiliväestö pitää olla evakoitu alueelta.

Myös mm. Helsingin keskustan vanhemmat kerrostalot polttaa tykistön ja kranaatinheittimistön savuammuksilla, sillä ne menevät peltikattojen läpi helposti, ja sytyttävät puiset rakenteet nopeasti tuleen. Moni vanhempi kerrostalohan on ainakin kattorakenteiltaan puinen, vielä 1900-luvun loppupuolellakin rakennetut.

Puolustavan vihollisjoukon on vaikea lähteä sammuttamaan paloa, ja riistäytyneet rakennuspalot tuhoavat elementtitaloonkin linnoittautuneen joukon tehokkaasti.

Suora-ammuntatulivoimaa saa paremmin termobaarisilla ammuksilla, ne ovat 120 mm HE-kranaatteja merkittävästi tehokkaampia (esim. USA tuhosi kokonaisia monikerroksisia rakennuksia Irakissa yksittäisillä SMAW:n termobaarisilla raketilla). Ja jo KES 12 RAK on rakennusten tuhoamisessa parempi kuin tavalliset 120 mm HE-kranaatit (ja säädettävät a-tarvikkeet taisteluvaunuun ovat fantasiaa vielä ainakin Suomen tai Venäjän kohdalla).

Kerrostalon ja pientalon ero syntyy osastoinnista. Osastointi estää, tai ainakin hidastaa palon etenemistä hyvinkin tehokaasti, joten ullakolla pari kerrosta ylempänä roihuava palo, ei taistelutilanteessa pakota poistumaan alemmista kerroksista. Tilanne tietysti elää ja lopulta rakennuksesta pitää poistua, mutta siihen voi mennä pitkään. Eri asia on,jos palo syttyy alhaalta.

Mitä tulee LEO 2:n a-tarvikkeisiin, en tiedä mitä nykyisin meillä on, mutta jo T-55M:n a-tarvikkeisiin kuului sirpalekranaatti jossa oli säätöinä herkkä/jäykkä ja hidastus.kaikki toki lataajan käsin säätämänä. Käsittääkseni 120mm sirpalekranaattia löytyy markkinoilta, joten olisi erikoista, jos niistä ei löytyisi samoja ominaisuuksia. Termobaariset ammukset joita ammuttaisiin singoilla olisivat erittäin tehokkaita, mutta meillä ei ole sellaisia, valitettavasti.
 
Sirpalekraanaatilla tätä ei synny, mutta ampumalla fosforikranaatteja alkavat talot palamaan. Onko meillä fosforia, on toinen asia.
Jotta vältettäisiin sotarikossyyte siviiliväestö pitää olla evakoitu alueelta.

Punafosforiammuksia on, mutta ei niillä taloja ammuta. Punainen fosfori ei pala niin kuumana eikä siitä mitään sotaoikeutta tule. Toinen asia on saada se ammus osumaan taloon sekä se punafosforisavuammus toimii aikasytyttimellä eli se heittää ilmalennon lopussa fosforipelletit pihalle ja ne alkaa savuttamaan.
 
Jos tavan panssari toimisi hyvin akessa niin mihin olisi aikoinaan tarvittu legendaarisia rynnäkköhaupitseja?

Sturmpanzer.Saumur.0008gkp7.jpg
Koska tuon ajan tyypillisessä tst-vaunussa oli tykkinä se 75-76-millinen, jota ei aina pidetty riittävänä linnoitteita tms vastaan. Suurikaliperinen haupitsi tarjosi myös tehoisamman sirpalekranaatin elävää voimaa vastaan.
 
Olisiko parempi hoitaa rakennusten valtaus täsmätulenkäytöllä minimoimalla oheisvahingot kuin tuhota omia asutuskeskuksia massamaisesti?
Mikä tahansa säästää suomalaisten sotilaiden henkiä. Muutenkaan esim. jonkun Kouvolan tai Lahden tuhoamisesta en menettäisi yöuniani.
Ei pidä paikkaansa. Sisseillä oli runsaasti jalkaväkiaseita, sinkoaseita, räjähteitä ja miinoja.
Kerro lisää tuosta niiden sinkoaseistuksesta, keskittyen erityisesti raskaisiin sinkoihin ja niiden määriin.
Bagdadissa Irakin armeijalla oli puolestaan ihan riittävästi raskasta aseistusta tykistö, panssarivaunut ja erilaiset sinkoaseet mukaan lukien. Kysymys ei ollut aseistuksen määrästä ja laadusta vaan siitä miten niitä käytettiin.
Ok, eli irakin armeija ei edes osannut käyttää aseitaan... ja jotkut käyttävät silti tuota taistelua hyvänä esimerkkinä panssarien menestyksekkäästä hyökkäyksestä asutuskeskukseen.
Ja kyllä RPG-7:lla Abramsin tuhoaa kun ampuu vain oikeasta suunnasta. Puheet Abramsien haavoittumattomuudesta olivat pitkälti jenkkien tarkoituksellista propagandaa.
Anna sitten tulla lähteitä missä jenkkien Abramseja on tuhottu (=totaalisesti menetetty) RPG-7:lla. Mieluiten sellaisia tapauksia, missä tankkiin on osunut vähemmän kuin puolen tusinaa RPG:n kranaattia.

Enkä minä kyllä edes muista väittäneeni, että Abrams on absoluuttisen mahdoton tuhota RPG:llä.
 
Back
Top