Edelleen ollaan ulalla olosuhteiden osalta. Aachen kooltaan ainoa lähellekään vertailukelpoinen Suomeen. Sekin piiritettiin ja jauhettiin tykistöllä. Siegfried-linjan hirmuiset linnoitukset ja totaalista sotaa. 100k amerikkalaista vs 12k saksalaista.
Pitkä operaatio. Puolivälissä mm. tällainen kuvaava asia.
https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Aachen
Ei tuolta ole nähtävissä mitään sellaista, johon olisi vara kuvitella ryhtyvänsä meidän oloissa.
Avain on siinä, että jos vastassa on asutuskeskukseen puolustukseen ryhmittynyt vihollinen, etenkin venäläinen, jalkaväkitappiot ovat mittavat. Linnoitettuja rakennuksia ei lamauteta jalkaväkiaseilla ja sisään tunkeutuminen on vaikeaa kun esteitä raivaavat ja puhkaisupanoksia asettavat pioneerit joutuvat konekiväärien ja tarkka-ampujien ristituleen vallattavan rakennuksen seinustoilla. Lisäksi rakennuksen kaikki sisääntuloaukot on normaalisti ansoitettu hidastaen etenemistä ja aiheuttaen lisää tappioita.
Mekanisoitu taisteluosasto kykenee hoitamaan kyseiset linnotetut rakennukset pelkällä suora-ammuntatulivoimallaan, ilman että tulitetaan aluetta tykistöllä tuntokausia aiheuttaen laajaa tuhoa ja tehden raunioissa etenemisen laajalla alueella vaikeaksi, lähes mahdottomaksi. Jos rakennus pitää vallata, voidaan vaunujen tulella tehdä ulkoseinään tunkeutumisaukot jalkaväelle turvallisen etäisyyden päästä. Vaunujen mittavan ampumatarviketäytön ansiosta tulitukea voidaan antaa pitkään ja telakaluston hyvän liikkuvuuden takia niillä voidaan nopeasti hakea lisää täydennystä ja hoitaa evakuointeja osin raunioituneessakin kaupungissa.
Aachenissa jenkit joutuivat tunkeutumaan kaupungin sisäosiin pakottaakseen saksalaiset antautumaan kun pelkkä pommitus ei riittänyt. Tällöin eteneminen perustui nimenomaan vaunujen jalkaväelle antamaan tukeen.