Leopard 2 A 4/A 6 TUSK

En usko että yhtään Leopardia tänne kukaan lähettää Euroopasta, miehiä olisi jossain koulutuksessa ylijäämä Abramseihin joita modattaisiin niin paljon kuin mahdollista ennen laivausta Suomeen.

Ruotsalaiset tietävät, että heidän tilanteensa tulee ankeaksi, jos Suomen puolustus romahtaa. Liekö siellä edes miehistöjä kaikille Leoille?
 
Tietysti mekanisoidut nyrkkimme taistelevat rakennetulla alueella, koska ilman niitä emme siihen taisteluun kykene. Ei kyse ole siitä, onko panssareille parempi toimia pelloilla vai taajamissa, vaan siitä ettemme ilman panssareiden tuomaa voimakerrointa kykene aktiiviseen sodankäyntiin rakennetulla alueella.
 
Tietysti mekanisoidut nyrkkimme taistelevat rakennetulla alueella, koska ilman niitä emme siihen taisteluun kykene. Ei kyse ole siitä, onko panssareille parempi toimia pelloilla vai taajamissa, vaan siitä ettemme ilman panssareiden tuomaa voimakerrointa kykene aktiiviseen sodankäyntiin rakennetulla alueella.
Onhan meillä Kaupunkijääkärit....
 
Tietysti mekanisoidut nyrkkimme taistelevat rakennetulla alueella, koska ilman niitä emme siihen taisteluun kykene. Ei kyse ole siitä, onko panssareille parempi toimia pelloilla vai taajamissa, vaan siitä ettemme ilman panssareiden tuomaa voimakerrointa kykene aktiiviseen sodankäyntiin rakennetulla alueella.

Kerro tuo Kaartin Jääkärirykmentille. :rolleyes:
 
Miksi niitä korvataan 2A6:lla, jos kunnossa ei ole mitään vikaa?

2A4:t ovat 1980-luvun tavaraa, jolle ei ole tehty isompia muutostöitä about 30 vuoteen. Sinä aikana ne ovat nähneet runsaasti varusmieskoulutusta ja useamman panssarimiessukupolven. Lisäksi kaikilta osin tuotetukea ei enää ole tarjolla, muistaakseni foorumilla on mainittu, ettei esim. lämpökameraan saa valmistajan tuotetukea.

Osa vaunuista on toki epäilemättä paremmassa kunnossa, ja niiden osalta voisikin harkita peruskorjausta ja kevyttä päivitystä muutaman erillisen psv-komppanian tarpeiksi. Jotain tällaista PV:ssa ehkä haaveillaankin, kun vanhoja Leopardeja on nyt siirretty pieni määrä koulutuskäyttöön myös Sodankylään ja Kainuuseen. Löytyykö siihen lopulta rahaa, sitä kyllä epäilen vahvasti.
Pv voisi päivittää Leo-kaluston lämppärit kokonaisuudessaan uusiin Attica-lämppäreihin jotka on Leo-perheen suosiossa sekä ampujan että johtajan lämpökameroissa. Alkaa A6-vaunujenkin lämppärit olemaan päivityksen tarpeessa lähivuosina.

A4-kalustolla on tärkeitä tehtäviä operatiivisissa myös jatkossa. Leopard 2A4+urdan-jyrät on mekkien liikkeenedistämisen tärkein työkalu ja motitkin on saanut omat vaunukomppaniansa A4-kalustosta.

Edit. rajuimpia typoja karsittu
 
Viimeksi muokattu:
Ei nekään joka paikkaan kerkeä.

Kommenttini paino oli siinä väitteessä, jonka mukaan emme "ilman panssareiden tuomaa voimakerrointa kykene aktiiviseen sodankäyntiin rakennetulla alueella". Kaarti uskoo kykenevänsä.
 
Miksi niitä korvataan 2A6:lla, jos kunnossa ei ole mitään vikaa?
Siksi, että Leopard 2A4 on suorituskyvyltään jäämässä jälkeen moderneista taistelupanssarivaunuista, jo T-72B3:ssa on modernimmat tähystyslaitteet. Lisäksi 2A6:ia sai poikkeuksellisen halvalla hankinnan aikaan (piti ostaa ennen kuin joku muu vie), eikähän 2A4 ole poistumassa minnekään, vaan niiden tehtävänkuvaa vain ollaan muuttamassa, juurikin alemman suorituskykynsä vuoksi.

Suosittelen ottamaan huomioon, että lähestulkoon puoli vuosisataa meillä käytössä olleet T-55:t (jotka päivitettiin jo 90-luvun alussa, mutta ilmeisesti mitään suurempaa kunnostustyötä ei tehty) poistuivat harjoituskäytöstä vasta vuodenvaihteessa (ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, pysyvät vielä jonkin aikaa SA-varastoissa). Vaunut eivät todellakaan kulu ihan niin nopeasti kuin täälläkin foorumilla joskus puhutaan.

Tietysti mekanisoidut nyrkkimme taistelevat rakennetulla alueella, koska ilman niitä emme siihen taisteluun kykene. Ei kyse ole siitä, onko panssareille parempi toimia pelloilla vai taajamissa, vaan siitä ettemme ilman panssareiden tuomaa voimakerrointa kykene aktiiviseen sodankäyntiin rakennetulla alueella.
Panssarit ovat varsin avuttomia taajamissa (PST-asein päästään todella lähelle niin, että vaunun on mahdotonta reagoida siihen). Esimerkiksi putken koroalue ei ole taajamataisteluun useimmiten sopiva, ja vaunujen tilannetietoisuus on surkea. Tämän sai Venäjä karvaasti kokea Tsetsenian sodissa.
 
Jos tavan panssari toimisi hyvin akessa niin mihin olisi aikoinaan tarvittu legendaarisia rynnäkköhaupitseja?

Sturmpanzer.Saumur.0008gkp7.jpg
 
Siksi, että Leopard 2A4 on suorituskyvyltään jäämässä jälkeen moderneista taistelupanssarivaunuista, jo T-72B3:ssa on modernimmat tähystyslaitteet. Lisäksi 2A6:ia sai poikkeuksellisen halvalla hankinnan aikaan (piti ostaa ennen kuin joku muu vie), eikähän 2A4 ole poistumassa minnekään, vaan niiden tehtävänkuvaa vain ollaan muuttamassa, juurikin alemman suorituskykynsä vuoksi.

Epäilen, että kyse olisi pelkästä suorituskyvystä. Monessa muussakin suhteessa tyydymme riittävän hyvään. Vaunut toki ottavat suoraan matsia keskenään, toisin kuin vaikkapa panssarihaupitsit, mutta menneinä vuosikymmeninä pärjättiin riittävän hyvällä (T-55, T-72), vaikka vastassa oli selkeästi parempaakin kalustoa (mm. T-80).

Jos kyse olisi pelkästä suorituskyvystä, niin vanhoihin Leopardeihin olisi varmaankin saanut esim. uudet tähtäimet ja lisää panssarointia murto-osalla Hollannin kaupan hinnasta.

Suosittelen ottamaan huomioon, että lähestulkoon puoli vuosisataa meillä käytössä olleet T-55:t (jotka päivitettiin jo 90-luvun alussa, mutta ilmeisesti mitään suurempaa kunnostustyötä ei tehty) poistuivat harjoituskäytöstä vasta vuodenvaihteessa (ja jos vanhat merkit pitävät paikkansa, pysyvät vielä jonkin aikaa SA-varastoissa). Vaunut eivät todellakaan kulu ihan niin nopeasti kuin täälläkin foorumilla joskus puhutaan.

Oletan, että T-55M:n suunniteltuihin tehtäviin ei ole enää vuosiin kuulunut toisia vaunuja vastaan taistelu. Samalla tavalla BMP-1 on kai myös yhä edelleen käytössä, mutta enpä kyllä näe sitäkään rynnäköimässä urhoollisesti ja jalkauttamassa takatilasta.

Parhaassa kunnossa olevien vaunuyksilöiden jatkaminen tukitehtävissä ei kerro paljoakaan kaluston yleisestä kunnosta. Usein tukitehtävät ovat vaunuille vähemmän rasittavia, eikä esimerkiksi pääaseen toimintakuntoisuudella ole enää suurta merkitystä.
 
Jos kyse olisi pelkästä suorituskyvystä, niin vanhoihin Leopardeihin olisi varmaankin saanut esim. uudet tähtäimet ja lisää panssarointia murto-osalla Hollannin kaupan hinnasta.
Tarvitsisi myös mm. ammunnanhallinnan päivityksen, ja lisäpanssarointi ainakin torniin taas on ongelmallista 2A4:n optiikoiden sijainnin vuoksi. Ainakin Puolan ja Turkin päivityspaketit ovat Hollannin-hankintaamme kalliimpia, en tosin tiedä, paljonko niissä vaihdetaan muitakin osia.

Oletan, että T-55M:n suunniteltuihin tehtäviin ei ole enää vuosiin kuulunut toisia vaunuja vastaan taistelu. Samalla tavalla BMP-1 on kai myös yhä edelleen käytössä, mutta enpä kyllä näe sitäkään rynnäköimässä urhoollisesti ja jalkauttamassa takatilasta.

Parhaassa kunnossa olevien vaunuyksilöiden jatkaminen tukitehtävissä ei kerro paljoakaan kaluston yleisestä kunnosta. Usein tukitehtävät ovat vaunuille vähemmän rasittavia, eikä esimerkiksi pääaseen toimintakuntoisuudella ole enää suurta merkitystä.
Muistaakseni @CV9030FIN sanoi, että BMP-1:t stenattiin kaikki tulenjohtovaunuja lukuunottamatta. Ne olivat kuulemma olleet varsin rapeassa kunnossa jo DDR:n varastoista tullessaan, ja vain parhaat säästettiin ja muunnettiin tulenjohtovaunuiksi.
T-55M sen sijaan oli ammunnanhallintajärjestelmältään erinomainen (se päivityshän sisälsi aikanaan maailman huippua olleen ammunnanhallinnan), varusmiesten mukaan sillä oli helpompi osua puikkelehtiviin rynnäkkövaunuihin kuin Leopard 2A4:llä (jossa on huonompi ammunnanhallintajärjestelmä, onhan se ajallisestikin vanhempi). Niiden tehtävänä olisi kaiketi ollut (ja jos ne ovat SA-varastossa yhä, niin on siis) jalkaväen tukeminen etenkin rynnäkkövaunuja vastaan.

T-55M:ien säilyttäminen vähän aikaa vielä lienee itse asiassa ihan järkevä veto, sillä belgialaista a-tarviketta on vielä, ja jos tilanne kiristyy ja lisäkaluston hankinnat ulkomailta jäävät täysin pois laskuista, saisi niitä vielä korjaamalla ja vaikkapa reaktiivit lisäämällä jonkin verran suorituskykyä lisää, jos aivan pakkorako tulee.
 
Mietytytää käytäisiinkö kaupunkisotaa panssareilla/tykistöllä? Jos esim. Lappeenranta olisi yllättävän hyökkäyksen takia vihollisen hallinnassa se tarkoittaisi sitä, ettei siviilejä olisi edes keretty evakoida alueelta kriisin alkaessa.
 
Mietytytää käytäisiinkö kaupunkisotaa panssareilla/tykistöllä? Jos esim. Lappeenranta olisi yllättävän hyökkäyksen takia vihollisen hallinnassa se tarkoittaisi sitä, ettei siviilejä olisi edes keretty evakoida alueelta kriisin alkaessa.

Eikös siellä ollut joskus tapaus jossa venäläinen heko ylitti rajan "vahingossa" ja isännät jo osoitteli hirvikivääreillä sitä, varmaan aika kaaos on jos vihollisen tankit on torilla ja siviilitkin ammuskelee.
 
Tarvitsisi myös mm. ammunnanhallinnan päivityksen, ja lisäpanssarointi ainakin torniin taas on ongelmallista 2A4:n optiikoiden sijainnin vuoksi. Ainakin Puolan ja Turkin päivityspaketit ovat Hollannin-hankintaamme kalliimpia, en tosin tiedä, paljonko niissä vaihdetaan muitakin osia.


Muistaakseni @CV9030FIN sanoi, että BMP-1:t stenattiin kaikki tulenjohtovaunuja lukuunottamatta. Ne olivat kuulemma olleet varsin rapeassa kunnossa jo DDR:n varastoista tullessaan, ja vain parhaat säästettiin ja muunnettiin tulenjohtovaunuiksi.
T-55M sen sijaan oli ammunnanhallintajärjestelmältään erinomainen (se päivityshän sisälsi aikanaan maailman huippua olleen ammunnanhallinnan), varusmiesten mukaan sillä oli helpompi osua puikkelehtiviin rynnäkkövaunuihin kuin Leopard 2A4:llä (jossa on huonompi ammunnanhallintajärjestelmä, onhan se ajallisestikin vanhempi). Niiden tehtävänä olisi kaiketi ollut (ja jos ne ovat SA-varastossa yhä, niin on siis) jalkaväen tukeminen etenkin rynnäkkövaunuja vastaan.

T-55M:ien säilyttäminen vähän aikaa vielä lienee itse asiassa ihan järkevä veto, sillä belgialaista a-tarviketta on vielä, ja jos tilanne kiristyy ja lisäkaluston hankinnat ulkomailta jäävät täysin pois laskuista, saisi niitä vielä korjaamalla ja vaikkapa reaktiivit lisäämällä jonkin verran suorituskykyä lisää, jos aivan pakkorako tulee.

Ne voi siirtää vaikka niihin merivoimien varastoihin, ihan vakavastikin, varmasti niillä vielä iskee maihinnousua/maahanlaskua vastaan.
 
Mietytytää käytäisiinkö kaupunkisotaa panssareilla/tykistöllä? Jos esim. Lappeenranta olisi yllättävän hyökkäyksen takia vihollisen hallinnassa se tarkoittaisi sitä, ettei siviilejä olisi edes keretty evakoida alueelta kriisin alkaessa.

Suomalaiset siviilit voivat olla hieman omatoimisempia evakuoitumaan, jos venäläiset hyökkäävät. Samaten viranomaistoiminta on täällä vähän eri luokkaa kuin Ukrainassa, eli aika huonosti menee, jos kaupungissa jyristelee täysin yllättäen vanjan panssaridivisoona.
 
Suomalaiset siviilit voivat olla hieman omatoimisempia evakuoitumaan, jos venäläiset hyökkäävät. Samaten viranomaistoiminta on täällä vähän eri luokkaa kuin Ukrainassa, eli aika huonosti menee, jos kaupungissa jyristelee täysin yllättäen vanjan panssaridivisoona.

Silti, nyt kun valmiutta kohotetaan niin ei olisi pahitteeksi järjestää evakuointi harjoituksia siviileille.
Japanissa treenavat maanjäristysten ja tsunamien varalta ja se pelasti tuhansia viimeksi kun sellainen tuli.
Aika karua tulee jos vihreitä miehiä on siviilien keskellä koska takuulla suomalaiset aloittavat taistelun ihan käskemättäkin ja kielloista piittaamatta.
 
Suomalaiset siviilit voivat olla hieman omatoimisempia evakuoitumaan, jos venäläiset hyökkäävät. Samaten viranomaistoiminta on täällä vähän eri luokkaa kuin Ukrainassa, eli aika huonosti menee, jos kaupungissa jyristelee täysin yllättäen vanjan panssaridivisoona.
Osa siviileistä toki karkuun lähtisi mutta suurimalla osalla ei olisi sitä mahdollisuutta. Kyllä ne panssarit on jo tunnissa rajan yli Lappeenrannassa jos ei mitään ennakkovaroitusta saada, Imatrasta puhumattakaan.

Kyse on siitä, että käyttäisikö armeija kaupunkisodassa raskasta aseistusta vihollisen valtaamaa kaupunkia kohti jos siellä on siviilejä?
 
Osa siviileistä toki karkuun lähtisi mutta suurimalla osalla ei olisi sitä mahdollisuutta. Kyllä ne panssarit on jo tunnissa rajan yli Lappeenrannassa jos ei mitään ennakkovaroitusta saada, Imatrasta puhumattakaan.

Kyse on siitä, että käyttäisikö armeija kaupunkisodassa raskasta aseistusta vihollisen valtaamaa kaupunkia kohti jos siellä on siviilejä?

Ryssä ei kyllä jää asumaan noihin kaupunkeihin isolla porukalla vaan painaa heti ohi jos baanaa on.
Tilanteesta kai riippuu mitä tehdään jos siviilejä on välissä, jos koko sodan lopputulos on pelissä niin sitten käytetään mitä vain tarve vaatii.
 
Tarvitsisi myös mm. ammunnanhallinnan päivityksen, ja lisäpanssarointi ainakin torniin taas on ongelmallista 2A4:n optiikoiden sijainnin vuoksi. Ainakin Puolan ja Turkin päivityspaketit ovat Hollannin-hankintaamme kalliimpia, en tosin tiedä, paljonko niissä vaihdetaan muitakin osia.

Näistä Leopardien päivityksistähän on väännetty foorumilla aiemminkin... Ainakin lämpötähtäimien uusiminen on todettu edulliseksi, hinta jäi reiluun 150 000 euroon vaunulta. Ammunnanhallinnasta en tiedä, mutta ei senkään luulisi olevan kovin kallis uusintakohde.

Lisäpanssaroinnin vaikeutta ei kannata surra. Joissakin päivityspaketeissa (MBT Revolution ja RUAG:n viritys) ampujan tähtäimeen ei ole koskettu lainkaan. Toki se jättää heikon kohdan vaunun etusektoriin, mutta kaikkea ei voi saada.

Muistaakseni @CV9030FIN sanoi, että BMP-1:t stenattiin kaikki tulenjohtovaunuja lukuunottamatta. Ne olivat kuulemma olleet varsin rapeassa kunnossa jo DDR:n varastoista tullessaan, ja vain parhaat säästettiin ja muunnettiin tulenjohtovaunuiksi.

Juuri näin, eli kalusto voi olla yleisesti huonossakin kunnossa, vaikka jokin osa siitä jatkaisi palvelustaan.

Mainittakoon vielä, mitä @CV9030FIN on kirjoittanut Leopardeistakin:

No hyvä että tiedät sen että Leot eivät tarvitse rungon, voimapaketin tai tornin mekaanista huoltoa...veikkaan että jokainen joka niitä on käyttänyt on eri mieltä.

T-55M sen sijaan oli ammunnanhallintajärjestelmältään erinomainen (se päivityshän sisälsi aikanaan maailman huippua olleen ammunnanhallinnan), varusmiesten mukaan sillä oli helpompi osua puikkelehtiviin rynnäkkövaunuihin kuin Leopard 2A4:llä (jossa on huonompi ammunnanhallintajärjestelmä, onhan se ajallisestikin vanhempi). Niiden tehtävänä olisi kaiketi ollut (ja jos ne ovat SA-varastossa yhä, niin on siis) jalkaväen tukeminen etenkin rynnäkkövaunuja vastaan.

T-55M:ien säilyttäminen vähän aikaa vielä lienee itse asiassa ihan järkevä veto, sillä belgialaista a-tarviketta on vielä, ja jos tilanne kiristyy ja lisäkaluston hankinnat ulkomailta jäävät täysin pois laskuista, saisi niitä vielä korjaamalla ja vaikkapa reaktiivit lisäämällä jonkin verran suorituskykyä lisää, jos aivan pakkorako tulee.

Milloinkohan T-55M:lle on viimeksi koulutettu/kertautettu? Lienevät padassa. ;)


Varusmiesten
T-55M-koulutus
taistelu-
panssarivaunuilla
lopetettiin
vuoden
2001
lopussa,
mutta
koulutus
raivauspanssarivaunuilla
jatkuu
edel-
leen.

http://www.jalkavakimuseo.fi/images/vuosikirjat/Jalkavaen_Vuosikirja_XXIV_(2003).pdf
 
Back
Top