M270 MLRS & HIMARS
- Viestiketjun aloittaja RPG83
- Aloitus PVM
Kuka tässä on salaliitosta mitään puhunut? Normaalia poliitikkojen toimintaa, vieläpä varsin taitavaa sellaista. On ihan ymmärrettävää, että kaikki eivät näe metsää puilta, mutta itse en ehkä tulisi tänne asialla kehuskelemaan...
Puolustusvoimathan on tiukasti kieltäytynyt yksilöimästä millaisia ampumatarvikkeita esim. iskukykytutkimuksessa väitetysti on tutkittu. Kaskealan kauden puheissa toistuivat kuitenkin kanuunoille ja raskaille raketinheittimille hankittavat kuorma-ammukset tulen tehon lisääjänä ja maavoimien tulevana syömähampaana. Ilman näitä ei tuolloisen sanoman mukaan tultaisi ensinkään toimeen. Puheet ajoittuvat vuosille 2007-08, jolloin pääosa tykistöstä oli jo hävitetty.
Onko nyt siis niin, että on tehty oikein tutkimus, jossa on osoitettu sellaisten a-tarpeiden teho, joita ei ole edes olemassa? Ja tämän tutkimuksen pohjalta on lähetetty olemassa olevat tykit Stenalle ja kranaatit uunituoreina suoraan tuotantolinjalta Pokkaan. Sittenhän olen väärässä, asiat ovatkin tosi hyvällä mallilla
Museo
Kenraali
Siltä se vähän vaikuttaa. Ja tätä on sitten yritetty parhaan mukaan hyssytellä, on syytetty milloin Halosta, milloin kansan mielipidettä, milloin on vedottu muutoksiin strategisessa tilanteessa.
Siis aikanaan tehtiin ns. tutkimus jonka perusteella päätettiin kehittää iskukykyä hankkimalla tykistölle uusia ampumatarvikkeita, erityisesti raketinheittimien kuorma-ammuksia. Näistä uusista ampumatarvikkeista on nyt hankitty 360kpl 155mm Bonus-ammusta sekä pieni määrä AT-2 -miinaraketteja MLRS-kalustolle korvaamaan yhteensä yli tuhannen käytöstä poistetun tykistöaseen iskuky.
Viimeksi muokattu:
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Niin. Siis tämä raketinheittimien kuorma-ammusten suunnittelu ei ole mitään rakettitiedettä... Tai siis on.
Vakavammin ottaen: omavaraisuus olisi paikallaan. Mutta jos ja kun USA, Saksa ja Israel on kehittämässä tai tuottamassa alan ammuksia, kannattaa ehkä muutama vuosi odottaa ja katsoa, mitä tulee tarjolle. Kilpailu tuo vaihtoehtoja.
Oman tuotannon ongelmat ovat talous ja politiikka. Suomen pienet sarjat tulevat kalliiksi, jos alusta alkaen ammukset kehitetään vain PV:n tarpeisiin. Toisaalta poliittiset sitoumukset ja sopimukset saattavat muuttaa tilanteen nopeastikin tuotannolle epäedulliseksi. Riskit ovat suuret.
Kyllä tämä koko raketinheitin-spektaakkeli on ollut sellainen saaga, että huh, huh!
Jos ei olisi kyse niin vakavista asioista, niin tämä olisi huippuhyvää viihdettä. Niin moneen kertaan ovat suunnitelmat muuttuneet tämän projektin aikana, ja se mitä on julkisuuteen sanottu, ei yleensä ole pitänyt paikkaansa. Kyllä tässä on PV:n tavoitteet asian suhteen muuttuneet kuin Pentagonilla konsanaan. Henkilökohtaiset taloudelliset edut tuntuvat olleen tässä(kin) merkittävässä osassa. Sitten kun samaan soppaan on lisätty sopivissa määrin ulko- ja sisäpolitiikkaa, niin lopputulos on nyt nähdyn kaltainen...
Vaikka sinänsä pidän MLRS:ää suorituskykyisenä ja Suomen olosuhteisiin tarpeellisena järjestelmänä, kyllä vähän tuntuu siltä, että koko maavoimien kehittämisohjelma MRLS-hankkeineen ja iskukykytutkimuksineen on ollut suurta sumutusta, jonka tarkoituksena on ollut ajaa maavoimien todellinen suorituskyky alas, rahat tiettyjen henkilöiden taskuihin ja ajaa maavoimia etupäässä kriisinhallintaan sovetuvan palkka-armeijan suuntaan Ruotsin mallin mukaan...
Kannattaa huomioida, että nämä miinakiellot, ja siitä seuranneet iskukykytutkimukset ajoittuvat aikaan, jolloin myös maavoimien helikopterihanke oli kovasti tapetilla. Rahat on hassattu muutamiin harvoihin korkean hintaluokan vempeleisiin ilman minkäänlaista pitkän aikavälin suunnittelua, samalla kun kertausharjoituksista ja perustaistelijan varustuksesta on tingitty...
Tämän sekoilun rinnalla merivoimien Tuuli-projektiin tuhlatut rahat ovat nappikauppaa...
Jos ei olisi kyse niin vakavista asioista, niin tämä olisi huippuhyvää viihdettä. Niin moneen kertaan ovat suunnitelmat muuttuneet tämän projektin aikana, ja se mitä on julkisuuteen sanottu, ei yleensä ole pitänyt paikkaansa. Kyllä tässä on PV:n tavoitteet asian suhteen muuttuneet kuin Pentagonilla konsanaan. Henkilökohtaiset taloudelliset edut tuntuvat olleen tässä(kin) merkittävässä osassa. Sitten kun samaan soppaan on lisätty sopivissa määrin ulko- ja sisäpolitiikkaa, niin lopputulos on nyt nähdyn kaltainen...
Vaikka sinänsä pidän MLRS:ää suorituskykyisenä ja Suomen olosuhteisiin tarpeellisena järjestelmänä, kyllä vähän tuntuu siltä, että koko maavoimien kehittämisohjelma MRLS-hankkeineen ja iskukykytutkimuksineen on ollut suurta sumutusta, jonka tarkoituksena on ollut ajaa maavoimien todellinen suorituskyky alas, rahat tiettyjen henkilöiden taskuihin ja ajaa maavoimia etupäässä kriisinhallintaan sovetuvan palkka-armeijan suuntaan Ruotsin mallin mukaan...
Kannattaa huomioida, että nämä miinakiellot, ja siitä seuranneet iskukykytutkimukset ajoittuvat aikaan, jolloin myös maavoimien helikopterihanke oli kovasti tapetilla. Rahat on hassattu muutamiin harvoihin korkean hintaluokan vempeleisiin ilman minkäänlaista pitkän aikavälin suunnittelua, samalla kun kertausharjoituksista ja perustaistelijan varustuksesta on tingitty...
Tämän sekoilun rinnalla merivoimien Tuuli-projektiin tuhlatut rahat ovat nappikauppaa...
Viimeksi muokattu:
Lisäyksenä vielä sen verran, että mielestäni koko maavoimien hankintaosaaminen tulisi kyseenalaistaa. Mikä maavoimien isommista hankintaohjelmista on viime vuosina oikeastaan mennyt hyvin putkeen?
Ei ainakaan NH-90, MLRS, Orbiterit tai uusi viestijärjestelmä...
Ilmavoimilla taitaa olla puolustushaaroistamme paras hankintaosaaminen, ainakin tietääkseni lähestulkoon kaikki ilmavoimien (kylläkin kalliit) hankinnat ovat toteutuneet ajallaan ja niihin osoitetun budjetin sisällä.
Ei ainakaan NH-90, MLRS, Orbiterit tai uusi viestijärjestelmä...
Ilmavoimilla taitaa olla puolustushaaroistamme paras hankintaosaaminen, ainakin tietääkseni lähestulkoon kaikki ilmavoimien (kylläkin kalliit) hankinnat ovat toteutuneet ajallaan ja niihin osoitetun budjetin sisällä.
Viimeksi muokattu:
Tuli tässä mieleeni sellainen kansanviisaus että: "vain tulevaisuuteen voi vaikuttaa". Menneisyys ja siellä mahdollisesti tehdyt virheet ovat mitä ovat ja niitä voi korjata
vain tulevaisuudessa.
Suhteellisen lyhyelläkin asian selvittelyllä meikäläiselle on selvinnyt että täsmä-aseet ja erityisesti GMLRS-raketit ovat nykyaikaisen maavoimien tärkeimpiä asejärjestelmiä.
Tämä mainitaan useimmissa lähteissä joihin olen törmännyt. GMLRS-järjestelmän rakettien kantama ja tarkkuus on ihan ylivertainen verrattuna muihin asejärjestelmiin.
On jopa sanottu että ne voivat korvata ilmavoimien tuen maavoimille ja ovat jopa parempia kuin ilmavoimat, sillä GMLRS-lavetit ovat jatkuvasti paikalla toisin kuin hävittäjät joilta
loppuu suhteellisen nopeasti polttoaine (ja ammukset). Puhumattakaan siitä että Horneteilla on ilmapuolustuksessa enemmän kuin tarpeeksi tehtävää.
Siitä tullaan sitten siihen johtopäätökseen, että tällä hetkellä Suomen armeijalla on karmea aukko puolustuskyvyssä. Sillä jos vastapuolella on 120 km etäisyydeltä ampuvia täsmä-aseita ja Suomen armeijalla ei mitään sinne päinkään, niin ei ole hyvin pullat uunissa.
Asiahan pitää sitten korjata suhteellisen nopeasti. Katselin tuossa Saksan armeijan hankintasuunnitelmia vuodelle 2012 asti. Siihen kuului:
- 400 GMLRS Unitary rakettia
- 600 GMLRS-Smart rakettia
Tuon verran kun hankitaan niin ollaan jo kohtuullisella tasolla. Perutusta ATACMS-kaupasta säästyvä n. 100 M€ ei taida ihan tuohon riittää, mutta aika pitkälle kuitenkin
(no, eipä niitä rahoja käytännössä taida edes olla varattuna, mutta sitten ne pitää jostain hommata).
vain tulevaisuudessa.
Suhteellisen lyhyelläkin asian selvittelyllä meikäläiselle on selvinnyt että täsmä-aseet ja erityisesti GMLRS-raketit ovat nykyaikaisen maavoimien tärkeimpiä asejärjestelmiä.
Tämä mainitaan useimmissa lähteissä joihin olen törmännyt. GMLRS-järjestelmän rakettien kantama ja tarkkuus on ihan ylivertainen verrattuna muihin asejärjestelmiin.
On jopa sanottu että ne voivat korvata ilmavoimien tuen maavoimille ja ovat jopa parempia kuin ilmavoimat, sillä GMLRS-lavetit ovat jatkuvasti paikalla toisin kuin hävittäjät joilta
loppuu suhteellisen nopeasti polttoaine (ja ammukset). Puhumattakaan siitä että Horneteilla on ilmapuolustuksessa enemmän kuin tarpeeksi tehtävää.
Siitä tullaan sitten siihen johtopäätökseen, että tällä hetkellä Suomen armeijalla on karmea aukko puolustuskyvyssä. Sillä jos vastapuolella on 120 km etäisyydeltä ampuvia täsmä-aseita ja Suomen armeijalla ei mitään sinne päinkään, niin ei ole hyvin pullat uunissa.
Asiahan pitää sitten korjata suhteellisen nopeasti. Katselin tuossa Saksan armeijan hankintasuunnitelmia vuodelle 2012 asti. Siihen kuului:
- 400 GMLRS Unitary rakettia
- 600 GMLRS-Smart rakettia
Tuon verran kun hankitaan niin ollaan jo kohtuullisella tasolla. Perutusta ATACMS-kaupasta säästyvä n. 100 M€ ei taida ihan tuohon riittää, mutta aika pitkälle kuitenkin
(no, eipä niitä rahoja käytännössä taida edes olla varattuna, mutta sitten ne pitää jostain hommata).
Viimeksi muokattu:
hessukessu
Kenraali
Eikös jossain ollut jotain puhetta flechette-ammuksistakin? Taisi olla kyllä lentokoneesta pudotettava pommi, mutta kuitenkin. Eli siis ei-räjähtävistä terävistä piikeistä, jotka ammuttaisiin vihollisen niskaan. Kaikkien kieltosopimusten ulkopuolella. Vaikutus tosin tehoaa vaan jalkaväkeen ja ehkä kevyesti panssaroituun ajoneuvoon, mutta siltikin. Psykologinen vaikutus voisi olla aika mielenkiintoinen, kun taivaalta tippuu neuloja...
voi olla että taustalla näissä kinetic kill- ammuksissa on lähinnä ollut jenkkien jeesustelu moraali.
Elikkä ei ole kiva jos paikalliset pikkutytöt ja pikkupojat leikkivät räjähtämättömillä pommeilla.
Vissiin alkuperäinen tarkotus olisi sitten tuhota materiaalia (tutkia, elektroniikkaa, ohjuslavetteja yms) ja elävää voimaa täsmäiskuilla kuitenkin myös näillä flechette ammuksilla.
Sitten kyllä US armylla oli abramssiin ampumatarvikkeena kuula-ammus (wolframkarbidi-kuulia, vähän niinku viuhkapanos mutta jytympi paukku) kaupunkitaisteluun saddamin fedayeen sissejä vastaan
Tämä: http://en.wikipedia.org/wiki/Lazy_Dog_(bomb)
Ja miten tämä liittyy MLRS:ään on tämä kuva:
http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/images/gmlrs-2007-awp-2.jpg
Ja miten tämä liittyy MLRS:ään on tämä kuva:
http://www.globalsecurity.org/military/systems/munitions/images/gmlrs-2007-awp-2.jpg
Museo
Kenraali
Alkaa vähitellen sotalaitoksen Tanskasta tekemä lisähankinta ja puheet järjestelmän jopa 2050-luvulle jatkuvasta elinkaaresta selittymään; ensin maavoimilla menee 15-20 vuotta ampumatarvikkeiden hankkimiseen raskaille raketinheittimille ja sitten odotetaan pari vuosikymmentä että kyseiset ampumatarvikkeet happanevat.
Kun tuossa kuvan nimessä lukee AWP, niin arvelisin että kyseessä on se aiemmin mainittu GMLRS "Alternative Warhead" eli kuorma-ase joka korvaa M30 raketin "rypälepommin".
Joidenkin lähteiden mukaan se tulee saataville vuoden 2016 lopussa.
Tuo 2050-luku näyttäisi olevan suoraan lainattu USA:n armeijan suunnitelmista: saman maininnan olen nähnyt siellä.
Leppis
Luutnantti
Jenkkien testit on nyt osoittaneet, että parhaiten AW:ssä ja kohteessa toimii kuulat ja ne tullaan valitsemaan tuotantoon.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Onhan noita ammuttu jo Vietnamin sodasta asti.
Haulikoilla, haupitseilla, tst-kopterin raketeilla, tst-vaunujen kranaateilla...
Toi GMLRS AW (eli M30E1 AW/Increment 3) on kylläkin vähän epämääräinen. Yksi maininta oli 200 lb enhanced fragmentation (mahdollisesti Flechette tyyppinen) ja toisessa sitten puhuttiin kehittyneemmästä itsetuhosta mikä viittaa perinteisempään kuorma-ammukseen. Pitäisi tulla tuotantoon joskus 2016-17 paikkeilla.
Jatkan tätä vielä hieman sillä huomiolla ettei noiden GMLRS-rakettien hankkimatta jättämistä voi sillä perustella ettei "rypälepommiraketteja" ole ollut saatavilla. Esim. nuo saksalaiset GMLRS-Smart raketit näyttävät ihan päteviltä, kun yhdestä kuorma-ammuksesta lähtee neljä tytär-ammusta jotka osaavat itsenäisesti hakeutua omiin kohteisiinsa.
Todennäköisin syy lienee rahojen puute, ja siitä voi sitten syyttää poliitikkoja jotka ovat pienentäneet puolustusmäärärahoja.
Toinen juttu on sitten se että tässä on kyse kokanaisuudesta: eli armeijalla pitää olla kaikki tarvittavat osaset olemassa että noista on hyötyä. Venäläiset havaitsivat tämän karvaasti Georgian sodassa, jossa heiltä puuttui kunnon tiedusteluvälineet. Luin heidän kommenttejaan omista lennokeistaan: "jotka meluavat kuin moottorisahat", "lentävät niin matalalla että ne voi ampua alas ritsalla" ja "joiden tuottama informaatio on käyttökelvotonta laadultaan".
Ilmeisesti venäläiset olivat niin tuskastuneita tilanteeseen että he lähettivät Tu-22 pommittajan tiedustelulennolle. Georgian ilmapuolustus ampui sen sitten alas BUK-11 ilmatorjuntaohjuksilla, joita meilläkin lienee niin kaun kunnes NASAMS II ne korvaa.
Sodan jälkeen venäläiset sitten päättivät ensin hankkia parempia lennokkeja Israelista ja käynnistää sitten niiden lisenssituotannon. Lisätietoa noista löytyy täältä:
http://www.haaretz.com/print-editio...on-deal-to-sell-spy-drones-to-russia-1.318972
http://www.defenseindustrydaily.com/israel-and-russia-in-uav-deal-05459
Eli tuon mukaan venäläiset hankkivat kolmenlaisia lennokkeja:
- Bird-Eye 400 mini-UAV
- I-View MK150 lyhyen kantaman UAV
- Searcher-II taktinen UAV
Viimemainitulla (Searcher-II) on seuraavia ominaisuuksia:
Multiple operational configurations
SAR/GMTI
SIGINT
EO/IR
Low-noise integrated 4 stroke engine for low audio detection
Built from composite materials to reduce radar detection
Adverse weather capability
Safe, reliable and easy operation
Two proven simultaneous Automatic Takeoff and Landing (ATOL) systems for maximal safety
Fully redundant, state-of-the-art avionics
Payloads
Electro Optical (TV & IR Combi or Triple Sensor TV/IR/LD)
Synthetic Aperture Radar (SAR)
COMINT & ESM Integration Capability
Dimensions
Length: 5.85 meter
Wingspan: 8.55 meter
Performance
Ceiling: 6,100 meter (20,013 foot)
Max Range: 250 kilometer (135 nautical mile)
Max Takeoff Weight: 426 kilogram
Payload: 100 kilogram (220 pound)
Flight Endurance: 15 hour (900 minute)
Unitary Cost: USD$6.0 million
Tuo Searcher-II on samaa luokkaa tai vähän pienempi kuin Hermes-450 jonka Englanti on muuntanut omiin tarpeisiinsa sopivaksi "Watchkeeper"-nimellä. Siitä on olemassa seuraava versio Searcher-Mk.III jolla on hieman paremmat ominaisuudet, mm. kuormaa voi olla 120 kg ja kantamaa on kasvatettu 350 km:iin (voi vaatia välitysaseman päästäkseen tuohon, muuten
tuollainen etäisyys vaatii n. 9.5 km korkeudella lentoa LOS-tiedonsiirtoyhteydellä).
Näiden lisäksi venäläiset olisivat halunneet ostaa vielä suorituskykyisempiä Heron I-lennokkeja, mutta Israelin puolustusministeriö kielsi niiden myynnin.
Seuraavaksi venäläiset sitten päättivät ostaa vielä isomman, mutta osittain keskeneräisen "ADCOM United 40 Block 5 model" -lennokin UAE:sta jonka hintaluokka lienee 20-30 M$:
http://defense-update.com/20130720_russia_to_buy_drones_from_uae.html#.U0kk7lcU7lw
Merkittävää tuossa on se että suunnitelmien mukaan se pystyy lentämään 5 vrk ilman laskeutumista !
Lisäksi se pystyy kantamaan jopa 10 ilmasta-maahan ohjusta joiden kantama on max 60 km.
Laitetaanpa tähän sitten vielä Suomella olevan Ranger-lennokin omainaisuuksia vertailuun:
Payloads
MOSP Multi Optronic Stabilized Payload (Day and/or Night and/or LRF) (LRF=Laser Range Finder)
Customer furnished payloads
Datalinks
Direct Line-of-Sight (LOS) data link
Ground-based data relay for beyond LOS mission (Huom: toinen Ranger ei pysty toimimaan välitysasemana)
Performance
Endurance 6 hr
Range 180 km
Altitude 18,000 ft
Weights
Max. take-off weight 280 kg
Max. payload weight 45 kg
Eli selkeästi jäädään kakkoseksi tässäkin vastapuoleen nähden noiden hankintojen jälkeen: ei ole esim SAR/GMTI-tutkaa (GMTI = Ground Moving Target Indicator) tai SIGINT-kykyä ellei noita ole jälkikäteen asennettu. SAR-tutkaa voidaan käyttää paikallaan olevan maalin osoittamiseen eli se on lennokin "silmät" joka toimii kaikissa sääolosuhteissa. GMTI taas tekee saman liikkuville kohteille.
Esim. SELEX Galileon Picosar-tutkan erotuskyky on 1m x 1m 10 kilometrin etäisyydeltä ja laite painaa vain 10 kg. Jos halutaan parempaa erottelykykyä tai suurempaa etäisyyttä, niin sitten laitteiden koot ja tehontarve kasvavat.
Rangerin pieni 45 kg hyötykuorma asettanee kuitenkin omat rajoituksensa tällaisille "Customer furnished payloads", vaikkakin teknologian kehittyessä noista laitteista tulee aina vain kompaktimpeja.
Todennäköisin syy lienee rahojen puute, ja siitä voi sitten syyttää poliitikkoja jotka ovat pienentäneet puolustusmäärärahoja.
Toinen juttu on sitten se että tässä on kyse kokanaisuudesta: eli armeijalla pitää olla kaikki tarvittavat osaset olemassa että noista on hyötyä. Venäläiset havaitsivat tämän karvaasti Georgian sodassa, jossa heiltä puuttui kunnon tiedusteluvälineet. Luin heidän kommenttejaan omista lennokeistaan: "jotka meluavat kuin moottorisahat", "lentävät niin matalalla että ne voi ampua alas ritsalla" ja "joiden tuottama informaatio on käyttökelvotonta laadultaan".
Ilmeisesti venäläiset olivat niin tuskastuneita tilanteeseen että he lähettivät Tu-22 pommittajan tiedustelulennolle. Georgian ilmapuolustus ampui sen sitten alas BUK-11 ilmatorjuntaohjuksilla, joita meilläkin lienee niin kaun kunnes NASAMS II ne korvaa.
Sodan jälkeen venäläiset sitten päättivät ensin hankkia parempia lennokkeja Israelista ja käynnistää sitten niiden lisenssituotannon. Lisätietoa noista löytyy täältä:
http://www.haaretz.com/print-editio...on-deal-to-sell-spy-drones-to-russia-1.318972
http://www.defenseindustrydaily.com/israel-and-russia-in-uav-deal-05459
Eli tuon mukaan venäläiset hankkivat kolmenlaisia lennokkeja:
- Bird-Eye 400 mini-UAV
- I-View MK150 lyhyen kantaman UAV
- Searcher-II taktinen UAV
Viimemainitulla (Searcher-II) on seuraavia ominaisuuksia:
Multiple operational configurations
SAR/GMTI
SIGINT
EO/IR
Low-noise integrated 4 stroke engine for low audio detection
Built from composite materials to reduce radar detection
Adverse weather capability
Safe, reliable and easy operation
Two proven simultaneous Automatic Takeoff and Landing (ATOL) systems for maximal safety
Fully redundant, state-of-the-art avionics
Payloads
Electro Optical (TV & IR Combi or Triple Sensor TV/IR/LD)
Synthetic Aperture Radar (SAR)
COMINT & ESM Integration Capability
Dimensions
Length: 5.85 meter
Wingspan: 8.55 meter
Performance
Ceiling: 6,100 meter (20,013 foot)
Max Range: 250 kilometer (135 nautical mile)
Max Takeoff Weight: 426 kilogram
Payload: 100 kilogram (220 pound)
Flight Endurance: 15 hour (900 minute)
Unitary Cost: USD$6.0 million
Tuo Searcher-II on samaa luokkaa tai vähän pienempi kuin Hermes-450 jonka Englanti on muuntanut omiin tarpeisiinsa sopivaksi "Watchkeeper"-nimellä. Siitä on olemassa seuraava versio Searcher-Mk.III jolla on hieman paremmat ominaisuudet, mm. kuormaa voi olla 120 kg ja kantamaa on kasvatettu 350 km:iin (voi vaatia välitysaseman päästäkseen tuohon, muuten
tuollainen etäisyys vaatii n. 9.5 km korkeudella lentoa LOS-tiedonsiirtoyhteydellä).
Näiden lisäksi venäläiset olisivat halunneet ostaa vielä suorituskykyisempiä Heron I-lennokkeja, mutta Israelin puolustusministeriö kielsi niiden myynnin.
Seuraavaksi venäläiset sitten päättivät ostaa vielä isomman, mutta osittain keskeneräisen "ADCOM United 40 Block 5 model" -lennokin UAE:sta jonka hintaluokka lienee 20-30 M$:
http://defense-update.com/20130720_russia_to_buy_drones_from_uae.html#.U0kk7lcU7lw
Merkittävää tuossa on se että suunnitelmien mukaan se pystyy lentämään 5 vrk ilman laskeutumista !
Lisäksi se pystyy kantamaan jopa 10 ilmasta-maahan ohjusta joiden kantama on max 60 km.
Laitetaanpa tähän sitten vielä Suomella olevan Ranger-lennokin omainaisuuksia vertailuun:
Payloads
MOSP Multi Optronic Stabilized Payload (Day and/or Night and/or LRF) (LRF=Laser Range Finder)
Customer furnished payloads
Datalinks
Direct Line-of-Sight (LOS) data link
Ground-based data relay for beyond LOS mission (Huom: toinen Ranger ei pysty toimimaan välitysasemana)
Performance
Endurance 6 hr
Range 180 km
Altitude 18,000 ft
Weights
Max. take-off weight 280 kg
Max. payload weight 45 kg
Eli selkeästi jäädään kakkoseksi tässäkin vastapuoleen nähden noiden hankintojen jälkeen: ei ole esim SAR/GMTI-tutkaa (GMTI = Ground Moving Target Indicator) tai SIGINT-kykyä ellei noita ole jälkikäteen asennettu. SAR-tutkaa voidaan käyttää paikallaan olevan maalin osoittamiseen eli se on lennokin "silmät" joka toimii kaikissa sääolosuhteissa. GMTI taas tekee saman liikkuville kohteille.
Esim. SELEX Galileon Picosar-tutkan erotuskyky on 1m x 1m 10 kilometrin etäisyydeltä ja laite painaa vain 10 kg. Jos halutaan parempaa erottelykykyä tai suurempaa etäisyyttä, niin sitten laitteiden koot ja tehontarve kasvavat.
Rangerin pieni 45 kg hyötykuorma asettanee kuitenkin omat rajoituksensa tällaisille "Customer furnished payloads", vaikkakin teknologian kehittyessä noista laitteista tulee aina vain kompaktimpeja.
Viimeksi muokattu:
Tuo satsi tulisi maksamaan, noin 90M euroa.
Ei kuitenkaan unohdeta sitä, että Pv on ollut täydellisen kyvytön keventämään omaa organisaatiotaan tilanteen edellyttämällä tavalla. Materiaalihankintojen prosentuaalisen osuuden säilyttäminen olisi ehdottomasti edellyttänyt esimerkiksi lakkautettujen esikuntien ja merkittäviltä osin myös lakkautettavien varuskuntien virkojen lakkauttamista. Nyt leikkausten kokonaismäärä jää ilmeisesti 3-4 kenraalin virkaan ja epäilemättä nuokin palautetaan uudessa muodossa vielä tällä vuosikymmenellä.
Sodanajan joukkojen määrä on pudonnut alle puoleen, joten majurin-kenraalin viroistakin olisi pitänyt jo leikata useita kymmeniä prosentteja. Niin kauan kuin tähän ei kyetä kuluttavat ns. ydintoiminnot kaikki rahat, eikä järjestelmää kyetä ylläpitämään, saati kehittämään. Puolustushallintoa näivettää sama syöpä kuin muutakin julkishallintoa, byrokratia paisuu kuin pullataikina ja firman olemassaolon tarkoitus on aikapäiviä unohtunut.
Viimeksi muokattu: