Jopuni
Kenraali
Samanlainen satsi suomelle
M270 MLRS & HIMARS
- Viestiketjun aloittaja RPG83
- Aloitus PVM
Tuntematonpotila$
Kersantti
Odotellaan vielä hetki kuumaa tuotantolinjaa ja asevelihintoja Nato-liittolaisena, sitten...Samanlainen satsi suomelle
Viimeksi muokattu:
Einomies1
Respected Leader
Tuplat.Samanlainen satsi suomelle
Jopuni
Kenraali
Riittää noi 54 aluksi jos niitä 150km kantaman ohjuksia tulisi muutama sata kpl.
Einomies1
Respected Leader
En edes tiedä montako SS-21 ohjusta Ukraina on ampunut venäläisiä kohden. Varmaan satoja ja samoin GMLRS-ohjuksia. Vaikka PrSM ohjukset ovat varmasti huikean tarkkoja ja kantavia, niin niitä kuluisi sodassa reippaasti. Jos noita ei saada niin toivon että ilmavoimat hankkivat edes 200 kpl niitä JASSM ER- risteilyohjuksia 900 km kantamallaan.
Panssari Salama
Respected Leader
No nyt! GMLRS-ostolupa 500 miljoonan edestä!
Muoks Tykistö-vitjassa jo hyvää keskusteua tästä, linkataan tähän.
Muoks2 Samoin PV:n hankinnat-vitjassa.
Muoks Tykistö-vitjassa jo hyvää keskusteua tästä, linkataan tähän.
Muoks2 Samoin PV:n hankinnat-vitjassa.
Viimeksi muokattu:
Panssari Salama
Respected Leader
Helmikuussa juurikin sodan alla ostimme ER-puikkoja, 10 Unitary-kasettia ja 25 AW-kasettia. Nyt siis lupa (joka toki eri asia kuin ostopäätös) 150 normi UW:lle ja 250 normi AW-kasetille.
Ostimmeko noita perus GRMLS puikkoja myös jo aiemmin? Nyt ei ennen ensimmäistä aamukahvia muisti pelaa.
Muoks ja kahvikuppi kädessä: 2016 ostimme 90 Unitary ja 150 AW puikkoa, eli 15 kasettia ensin mainittua ja 25 kasettia jälkimmäistä.
AT2-miinaraketteja joita Ukrainassa näytetään käytetyn meillä on alkuperäisen heitinhankinnan myötä jonkinlainen määrä, mutta lukumäärä taitaa olla kysymysmerkki.
Alkaa olla jo tavaraa millä kurmoottaa örkkiä.
Ostimmeko noita perus GRMLS puikkoja myös jo aiemmin? Nyt ei ennen ensimmäistä aamukahvia muisti pelaa.
Muoks ja kahvikuppi kädessä: 2016 ostimme 90 Unitary ja 150 AW puikkoa, eli 15 kasettia ensin mainittua ja 25 kasettia jälkimmäistä.
AT2-miinaraketteja joita Ukrainassa näytetään käytetyn meillä on alkuperäisen heitinhankinnan myötä jonkinlainen määrä, mutta lukumäärä taitaa olla kysymysmerkki.
Alkaa olla jo tavaraa millä kurmoottaa örkkiä.
Viimeksi muokattu:
Panssari Salama
Respected Leader
Muoks mielenkiintoista sinällään, että Toveri on tehnyt laskutoimituksen 22 heittimen mukaisesti. Jos 22 Alankomaista ostetun ja päivitetyn heittimen lisäksi jenkeistä ostettiin noin samoihin aikoihin ne kuusi heitintä, niin ovatko kuitenkin ilman päivitettyä ammunnanhallintaa, vai ovatko varavaunuja. Mysteeri jatkuu.
Viimeksi muokattu:
Ei kai noista aikaisemmistakaan hankinnoista tiedetä varmaksi montako ostettiin eli nekin ovat enimmäismääriä?
Jos tämä uusin hanke toteutuu edes sinne päin niin homma alkaa olla hyvällä mallilla. Kertatäyttö ohjuksia vielä niin voimme hymistä tyytyväisinä.
Jatkoksi vielä muutaman vuoden tehokuuri 155mm kranaattien valmistukseen niin saadaan tykistö päivitettyä 30-luvulla.
Jopuni
Kenraali
Tuota olen itsekkin miettinyt, miten kannattaa painottaa tuota kaukovaikutusta ilmavoimien ja tykistön välillä, kun kumminkin rahasta on aina puutetta niin olisko taloudellisempaa panostaa ilmavoimiin kaukovaikutuksessa ja tyytyä tykistön osalta n.150 km kantamaan joka on kyllä jo aika hyvä matka ja jonka sisällä löytyy kyllä tarpeeksi maaleja niille ohjuksille/raketeille joita tykistölle saadaan hankittua. Kaiken tämän lisäksi tulee kuvioihin mukaa NATO maiden ilmavoimat jotka tuovat oman lisänsä kaukovaikutukseen.
Einomies1
Respected Leader
Vaikea sanoa. Molemmissa on puolensa, mutta tietysti ilmavoimien risteilyohjukset ovat nopeammin strategisesti siirrettävissä ja siten vähemmällä määrällä saadaan enemmän kattavuutta. Toisaalta ne ilmavoimienkin ohjukset pitää olla varastoituna tietyissä paikoissa, josta niitä voidaan käyttää.
Tärkeätä on tuo maalitiedustelu, joka sanelee sen että miten kaukovaikutteisia aseita voidaan ja kannattaa käyttää. Hyvä olisi olla molempia, mutta olen vielä skeptinen että PrSM- olisi meidän arsenaalissamme, varsinkin kun pv aikoo hankkia melkoisen määrän noita GMLRS-ER ohjuksia. Jos voitaisiin todella käyttää keskitetysti joskus noita GMLRS-ohjuksia 100 km ylittävällä matkalla aikakriittisiin maaleihin niin se olisi jo kova juttu ja Iivana paskoisi housuunsa.
Leaderdog
Kaukopartio
Hesarissa juttu gmlrs-raketeista:
www.hs.fi
HS-analyysi | Suomi teki valtavat kaupat huippumoderneista raketeista – Harva taisi tajuta uutisen merkityksen
Yhdysvaltojen halu myydä Suomelle poikkeuksellisen paljon Ukrainassa käänteentekeviksi kuvattuja raketteja kertoo, että amerikkalaiset ymmärtävät hyvin tulevan Nato-liittolaisensa geopoliittisesti vaarallisen aseman, kirjoittaa HS:n turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Jarmo Huhtanen.
www.hs.fi
Einomies1
Respected Leader
Muistelen että foorumille oli linkitetty Siprin tilasto jonakin vuonna ja siinä AT-2 määrä suomessa oli n. 170 kpl.
Suomeen on hankittu noita M26- raketteja jonkin verran, jotka on muunnettu harjoituskäyttöön. Olisikohan siitä varastosta muokattavissa aitoja paukkuja tarpeen mukaan jos tulisi hätä?
Huhta
Greatest Leader
Nuo alkuperäiset harjoitusrakettivarastot on varmaan jo ammuttu. 2018 ostettiin lisää vajaalla 8 miljoonalla dollarilla, mikä tarkoittanee suuruusluokkaa satoja harjoitusraketteja. Nämä raketit ovat lyhennetyn kantaman harjoitusraketteja max. 15 km kantamalla.
Finland to order practice rockets from US | Shephard
The Finnish Defence Forces' Logistics Command is set to sign a contract with the US government to procure training munitions, the Finnish Ministry of Defence …
www.shephardmedia.com
Reduced-Range Practice Rocket (RRPR)
The MLRS Family of Munitions includes three rockets and four missiles with an additional six variants in development.
Konversio tuskin maksaa vaivaa. Niissä M26-raketeista konvertoiduissa harjoitusraketeissa oli ehkä vielä alkuperäinen rakettimoottori ja kantamanlyhennys tuotettiin pelkällä lisäpainolla taistelukärjessä, mutta lieköhän näissä uusissa harjoitusraketeissa on jo valmiiksi pienempi (=halvempi) rakettimoottori. Lisäksi vaikka sinne painolastin tilalle laittaisi kuulalaakereita ja TNT:tä ja pulttaisi iskusytyttimen raketin nokkaan, niin painojakauma voisi muuttua sen verran, että raketin lentoprofiili ja tarkkuus muistuttaisi Hizbollahin terroriviritelmiä.
Parempi laittaa paukut KRH:n ja tykistön ampumatarvikkeiden tuotantoon, mikä osataan ja mihin on kyky sarjatuotantona, kuin konvertoida noita, IMHO.
Edit: Voi olla, että niitä tuli nelinumeroinen määrä. En tiedä. Jenkit itse tilasivat 18 miljoonalla 4350 rakettia v. 2007.
Low Cost Reduced-Range GMLRS Practice Rockets | DefenceTalk
Lockheed Martin, Dallas TX: Lockheed Martin has received an $18 million contract for Low Cost Reduced-Range Practice Rockets (LCRRPR) for the Guided Multiple Launch Rocket System (GMLRS). The contract calls for the delivery of 4,350 practice rockets for Soldiers training to use GMLRS, for which...
www.defencetalk.com
Hollanti perustelee miksi myös Tanskan aiemmin valitsema PULS on parempi kuin HIMARS.
www.defensie.nl
Defensie versterkt vuurkracht met raketartillerie en langeafstandswapens
Defensie versterkt de vuurkracht van de krijgsmacht. Dat gebeurt met de aanschaf van raketartillerie voor de landmacht en langeafstandswapens voor de marine en luchtmacht. Deze systemen kunnen over langere afstand met grote precisie en kracht doelen bereiken. Dat schrijft staatssecretaris...
www.defensie.nl
Einomies1
Respected Leader
Todennäköisesti löytynyt jokin lihava aluemaali. Perästä kuuluu....
Einomies1
Respected Leader
Kokemuksia ja opetuksia raskaiden raketinheitinten taktisesta käytöstä Ukrainasta.
Mitkä pitää toimia:
- ISR kunnossa (lennokit, sensorit, verkko)
- nopea kill-chain (viestintä)
- hajautetut heittimet
- tarkkuus(ohjukset ja hakeutuminen)
- oma ilmatorjunta ja ilmatilanhallinta
The M270 Multiple Launch Rocket System (MLRS) and M142 High Mobility Artillery Rocket System (HIMARS) provided to Ukraine have disrupted this trend and decisively shaped the battlefield by engaging Russia’s logistics, command and control (C2) nodes, and troop concentrations through much of the Russian Armed Force’s (RuAF) operational depth. This has prevented the RuAF from concentrating and massing artillery fire in a way that the Armed Forces of Ukraine (AFU) could not match, disrupted RuAF attempts to concentrate forces for offensives, and made command of Russian units a risky endeavour. Without the above effects, the AFU would have suffered significantly greater casualties and setbacks. The value of HIMARS and MLRS is best understood through a combination of software, hardware and tactics.
The range of the M30A1 missile would account for little without the software and ISR that are used to provide targeting data. From the available information, the AFU uses a variety of reconnaissance tools to locate and identify suitable Russian targets. An innovative method is the use of mobile phone software that enables Ukrainian citizens to report the location of Russian troops using an app. This information is often shared with artillery systems or through the chain of command using applications like Google Meets. It is then shared with a US base in Europe, where operators provide precise targeting data from satellites and other assets, as well as target mensuration, which is necessary for the launchers to conduct an engagement and to shorten the targeting chain. This is fed into the missiles and then they are launched – the whole process takes only a few seconds. The speed of targeting decisions, and in some cases the target location, is reliant upon the use of software, which provides rapid communication and data sharing between Ukrainian operators and US analysts.
Russia possesses its own form of multiple rocket launchers that would theoretically be capable of reaching into the AFU’s operational depth and conducting the same type of strikes. However, there are three elements that stop this from happening: the ISR gap, the AFU’s dispersion, and a lack of guidance kits. The Russian equivalents are the BM-30 Smerch and BM-27 Uragan, firing 300mm and 220mm rockets respectively. They were designed for area effects and to be applied en masse against NATO formations, according to the 2021 edition of Janes Artillery and Air Defence. Smerch has a range of 70 km with its standard rockets, and in its modernised form as the Tornado-S can fire GLONASS and GPS-guided missiles with far greater accuracy.
At an echelon above the Smerch, Russia has developed the reconnaissance-strike complex, which was designed in the 1980s to network sensors and effectors into a single system and target an opponent’s operational depth. The complex was supposed to use missiles such as the 9M723 Iskander to dynamically strike critical nodes within an enemy’s system. There is some evidence that this occurred in the opening months of the war. Strikes against single Ukrainian vehicles and a shopping mall in Kyiv that was claimed to house AFU multiple rocket launchers were recorded and appeared successful. However, the reconnaissance-strike complex and BM-30/Tornado-S have failed to locate and target HIMARS and MLRS launchers.
The likely reason for this is Russia’s ISR gap: it remains capable of targeting Ukraine’s fixed architecture but is unable to push its reconnaissance drones far enough into Ukraine to find and track targets. This is essential for providing live targeting data to missile systems like Iskander and Tornado-S. Furthermore, there appear to be challenges within Russia’s concept of fire support in terms of prioritising targets and passing timely targeting information to units that can act upon it.
https://rusi.org/explore-our-research/publications/commentary/mlrs-and-totality-battlefield
Mitkä pitää toimia:
- ISR kunnossa (lennokit, sensorit, verkko)
- nopea kill-chain (viestintä)
- hajautetut heittimet
- tarkkuus(ohjukset ja hakeutuminen)
- oma ilmatorjunta ja ilmatilanhallinta
The M270 Multiple Launch Rocket System (MLRS) and M142 High Mobility Artillery Rocket System (HIMARS) provided to Ukraine have disrupted this trend and decisively shaped the battlefield by engaging Russia’s logistics, command and control (C2) nodes, and troop concentrations through much of the Russian Armed Force’s (RuAF) operational depth. This has prevented the RuAF from concentrating and massing artillery fire in a way that the Armed Forces of Ukraine (AFU) could not match, disrupted RuAF attempts to concentrate forces for offensives, and made command of Russian units a risky endeavour. Without the above effects, the AFU would have suffered significantly greater casualties and setbacks. The value of HIMARS and MLRS is best understood through a combination of software, hardware and tactics.
The range of the M30A1 missile would account for little without the software and ISR that are used to provide targeting data. From the available information, the AFU uses a variety of reconnaissance tools to locate and identify suitable Russian targets. An innovative method is the use of mobile phone software that enables Ukrainian citizens to report the location of Russian troops using an app. This information is often shared with artillery systems or through the chain of command using applications like Google Meets. It is then shared with a US base in Europe, where operators provide precise targeting data from satellites and other assets, as well as target mensuration, which is necessary for the launchers to conduct an engagement and to shorten the targeting chain. This is fed into the missiles and then they are launched – the whole process takes only a few seconds. The speed of targeting decisions, and in some cases the target location, is reliant upon the use of software, which provides rapid communication and data sharing between Ukrainian operators and US analysts.
Russia possesses its own form of multiple rocket launchers that would theoretically be capable of reaching into the AFU’s operational depth and conducting the same type of strikes. However, there are three elements that stop this from happening: the ISR gap, the AFU’s dispersion, and a lack of guidance kits. The Russian equivalents are the BM-30 Smerch and BM-27 Uragan, firing 300mm and 220mm rockets respectively. They were designed for area effects and to be applied en masse against NATO formations, according to the 2021 edition of Janes Artillery and Air Defence. Smerch has a range of 70 km with its standard rockets, and in its modernised form as the Tornado-S can fire GLONASS and GPS-guided missiles with far greater accuracy.
At an echelon above the Smerch, Russia has developed the reconnaissance-strike complex, which was designed in the 1980s to network sensors and effectors into a single system and target an opponent’s operational depth. The complex was supposed to use missiles such as the 9M723 Iskander to dynamically strike critical nodes within an enemy’s system. There is some evidence that this occurred in the opening months of the war. Strikes against single Ukrainian vehicles and a shopping mall in Kyiv that was claimed to house AFU multiple rocket launchers were recorded and appeared successful. However, the reconnaissance-strike complex and BM-30/Tornado-S have failed to locate and target HIMARS and MLRS launchers.
The likely reason for this is Russia’s ISR gap: it remains capable of targeting Ukraine’s fixed architecture but is unable to push its reconnaissance drones far enough into Ukraine to find and track targets. This is essential for providing live targeting data to missile systems like Iskander and Tornado-S. Furthermore, there appear to be challenges within Russia’s concept of fire support in terms of prioritising targets and passing timely targeting information to units that can act upon it.
https://rusi.org/explore-our-research/publications/commentary/mlrs-and-totality-battlefield
-TripleX-
Respected Leader
Tuon 
lisäksi epäseksikkäät asiat kuten laadukas naamiointi, tiukka OPSEC heittimiin liittyen, laadukkaat ja runsaslukuiset valemaalilaitteet, korostunut toiminta yöaikaan (ryssillä vähän lämpökamera varustettuja drooneja) ja hyvin koulutetut sekä motivoituneet käyttäjät.
lisäksi epäseksikkäät asiat kuten laadukas naamiointi, tiukka OPSEC heittimiin liittyen, laadukkaat ja runsaslukuiset valemaalilaitteet, korostunut toiminta yöaikaan (ryssillä vähän lämpökamera varustettuja drooneja) ja hyvin koulutetut sekä motivoituneet käyttäjät.Mitenköhän on mennyt asiat tämän osalta. Selittäisi antamishaluttomuutta, mutta toisaalta jos tilanne olisi tuo niin sittenhän ne joutaisi...
s.6 https://apps.dtic.mil/sti/pdfs/ADA592645.pdf
Viimeksi muokattu: