MAAK tänään
- Viestiketjun aloittaja vezuri
- Aloitus PVM
Paikallisjoukot
Paikallisjoukot on perustettu osana puolustusvoimauudistusta operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalle. Paikallisjoukot ovat paikallisiin taistelu- ja puolustustehtäviin käytettäviä sodan ajan joukkoja. Paikallispuolustus kattaa koko maan.
Paikallisjoukkojen tehtävät
Paikallisjoukkojen tehtäviä ovat mm.
Organisointi
Paikallisjoukkoihin jatkosijoitetaan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä operatiivisista ja alueellisista joukoista. Osa joukoista koulutetaan varusmiespalveluksen kautta, esimerkiksi sotilaspoliisiyksiköt.
Paikallisjoukot on organisoitu paikallispataljooniksi. Paikallispataljoonat koostuvat maakuntakomppanioista, sotilaspoliisikomppaniasta, esikunta- ja viestikomppaniasta, huoltokomppaniasta ja useista perustamiskeskuksista. Pääsääntöisesti paikallispataljoonan vastuualue on yksi maakunta.
Kiinnostuitko paikallisjoukoista?
Reserviläisenä voit hakeutua oman alueen Maakuntakomppaniaan tai ilmoittaa halukkuutesi paikallisjoukkoihin oman aluetoimistosi kautta. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa hyödynnetään myös laajasti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen resursseja.
» Aluetoimistot
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=20c97f8047dd2b19996bfd134f56479c
Paikallisjoukot on perustettu osana puolustusvoimauudistusta operatiivisten ja alueellisten joukkojen rinnalle. Paikallisjoukot ovat paikallisiin taistelu- ja puolustustehtäviin käytettäviä sodan ajan joukkoja. Paikallispuolustus kattaa koko maan.
Paikallisjoukkojen tehtävät
Paikallisjoukkojen tehtäviä ovat mm.
- paikallispuolustus,
- joukkojen perustaminen,
- alueen valvonta,
- kohteiden suojaaminen,
- erikoisjoukkojen vastainen toiminta,
- yhteistoiminta siviiliviranomaisten kanssa sekä
- muiden joukkojen tukeminen ja paikallishuolto.
Organisointi
Paikallisjoukkoihin jatkosijoitetaan toiminta-alueen hyvin tuntevia reserviläisiä operatiivisista ja alueellisista joukoista. Osa joukoista koulutetaan varusmiespalveluksen kautta, esimerkiksi sotilaspoliisiyksiköt.
Paikallisjoukot on organisoitu paikallispataljooniksi. Paikallispataljoonat koostuvat maakuntakomppanioista, sotilaspoliisikomppaniasta, esikunta- ja viestikomppaniasta, huoltokomppaniasta ja useista perustamiskeskuksista. Pääsääntöisesti paikallispataljoonan vastuualue on yksi maakunta.
Kiinnostuitko paikallisjoukoista?
Reserviläisenä voit hakeutua oman alueen Maakuntakomppaniaan tai ilmoittaa halukkuutesi paikallisjoukkoihin oman aluetoimistosi kautta. Paikallisjoukkojen kouluttamisessa hyödynnetään myös laajasti vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen resursseja.
» Aluetoimistot
http://www.puolustusvoimat.fi/porta...9nQSEh/?pcid=20c97f8047dd2b19996bfd134f56479c
RautaRisti
Luutnantti
Sama homma kuin vm aikana..
"spollet on supersotajumalia"
Supersotajumalista en tiedä, mutta PAIKP työrukkaset ovat MAAKK ja SPOLK:t, joista jälkimmäiset on vartavasten koulutettu toimimaan PAIKP:ssa.
Kaikki kiva kielletään aina.
RautaRisti
Luutnantti
Niin epäilinkin
Jos ei ole vaatimuksista tietoa, ei voi sitten tietää täyttääkö niitä. Eri SA-yksiköiden suorituskykyvaatimukset eivät ole julkista tietoa, mutta jos niistä ei ole edes hajua, on turha kehua millää osaamisella. Se että osataan jotain mitä on ehditty kouluttaa, ei tarkoita että osattaisiin ne asiat joita vaaditaan. Tässä on ero joukkotuotettuun yksiikköön, joka koulutetaan sen ensimmäistä tehtävää varten vm-palveluksessa ja kertausharjoituksissa osaamista syvennetään.
MAAKK osalta koulutus joudutaan aloittamaan siitä, mihin peruskoulutuskausi päättyi, koska joukolla ei ole yhtenäistä koulutusta sen 1. SA-tehtävään ja se ei ole yksikkönä koskaan harjoitellut sitä.
Se miksi vertaan joukkotuotettua SPOLK:ia ja MAAKK:ia keskenään, johtuu siitä että ne ovat PAIKP:n suorittavat yksiköt.
Ne jotka ovat perillä suorituskykyvaatimuksista ja SA-jakomateriaalista, ymmärtävät varmasti kumpi suorittaa aluevalvontaa ym liikkuvaa toimintaa ja kumpi linnoittautuu kohteen puolustukseen. (kärjistettyä)
Havaitsen, että jostain syystä saat vedettyä kirjoituksistani hieman äärilleen venytettyjä johtopäätöksiä. Tiedostan, että kaikista keskustelijoista sinulla taitaa olla asiasta kaikkein laajin, tarkin ja ajantasaisin kuva, mutta tahtoisin huomauttaa, että muutamat muut keskusteluun osallistuvat kertovat myös kokemusperäisesti siitä, miten asia heidän omalla alueellaan makaa. Joukko-osastojen, Aluetoimistojen, MPK:n ja PAIKP/MAAKKien välinen yhteistyö on eri alueilla erinäköistä.
1. Kun mainitsin, että komentajatasolla löytyy kapiukko, en missään vaiheessa kumminkaan antanut ymmärtää, että hänen pitäisi tiputtaa kaikki muu ja alkaa kaitsemaan yhtä tai useampaa monista komennossaan olevista perusyksiköistä kuin vastasyntynyttä. Se mitä tarkoitin on, että näillä kavereilla on velvollisuus huolehtia näiden perusyksiköiden päälliköiden olevan tehtäviensä tasalla. Kun alaisista osa on virkamiehiä ja osa reserviläisiä, niin varmaankin enemmän huomiota pitää kiinnittää siihen, mitä ne reserviläiset tekevät. Täälläpäin paletin eri osaset tekevät suhteellisen tiivistä yhteistyötä, henkilökohtaisten tapaamisten ja sähköisten yhteydenpitokanavien avulla, mutta käsittääkseni komentajan ei juuri tarvitse puuttua harjoitustoiminnan järjestelyihin sen jälkeen, kun on selventänyt mitä tahtoo tapahtuvan ja yhdessä tehdyt suunnitelmat laitettu toteutukseen. Käytännön asiat hoituvat sitten J-OS:n, ALTSTO:n, MPK-KOTU:n ja MAAKKien välillä. Jos ressut peuhaavat keskenään, niin paikalla on yksi tai useampi, yleensä ALTSTOn virkamies valvojana. Kun on kyse VEH- tai KH-perusteisesta komppanian tai pataljoonan koulutustapahtumasta tai harjoituksesta, on ALTSTO haalinut aselajikouluttajia J-OS:n eri JoTu-yksiköistä ja joskus myös esikuntia yms. myöten. Tämän lisäksi kouluttajina saattaa toimia siihen erikseen perehdytettyjä reserviläisiä, joko koulutettavan yksikön omasta henkilökunnasta, TSTKOULYKS:stä, tai MPK KOTUsta.
2. Kyllä.
3. = 1. kohta. Selvennöksenä siis koulutus toteutetaan yhteistyössä paikallisen KOTU:n, J-OS:n, ALTSTO:n ja TSTKOULYKS:n välillä.
Viimeksi muokattu:
RautaRisti
Luutnantti
baikal kirjoitti:
SA-tehtävä on oto RA-tehtävän rinnalla, joten tehtävään sijoitetulta ei välttämättä edes kysytä mielipidettä. SA-yksikön kipparin paikka ei ole kenenkään virka.
Joo, huomasin juuri virheen ja olin editoimassa mutta ennätit ensin.
RautaRisti
Luutnantti
"Tiedostan" asioita, kun näen että niistä kirjoitetaan väärää tietoa. Läheskään kaikkea tietoa ei voi oikaista julkisesti, mutta ehkä vihjata, että ottakaa selvää. En ole perehtynyt jokaisen yksittäisen PAIKP tehtävään enkä siihen kuinka asiat hoidetaan siellä eri toimijoiden kanssa, mutta valtakunnallisesti uskoisin että minulla on joku "näkemys" asiasta.
MAAKK olisi hieno asia, jos niiden koulutukseen olisi oikeasti resursseja, nyt se on valitettavasti liian usein keino päästä SA-sijoitukseen, johon ei muuten olisi enää ollut mahdollisuutta. Arvostan halua isänmaan puolustamiseen.
Kyllä. Toivottavasti ja käsittääkseni kukaan ei myöskään pyri kyseenalaistamaan tätä laajempaa ymmärrystäsi paikallispuolustuksen järjestelyistä, vaan osa ns. vastaanurputtamisesta on yritystä tuoda esiin sitä, että paikoitellen homma toimii ihan kohtalaisesti, eikä tilanne ole kaikkialla aivan niin huono, kuin annat ymmärtää. Toisaalta on myös samaan hengenvetoon todettava, että joillakin alueilla MAAKK:t tosiaan ovat vielä paperitiikereitä ja toiminta on puutteellista. Jos varusmiespalveluksessa joukkotuotetun SPOLK:in kertauskoulutusta huomattavasti suuremmalla panostuksella ei saada MAAKK:sta edes yhtä suorituskykyistä, niin käytännössä ne tulee korvata sillä SPOLK:illa ja mahdollistaa siihen yksikköön sijoitettujen reserviläisten vapaaehtoinen ja omaehtoinen harjoittelu.
Roger Mike
Alikersantti
Ja jos on näin, niin mitä se kertoo reserviläisarmeijamme huomattavasti vähemmän tai ei juuri ollenkaan kertausharjoitettujen osien suorituskyvystä pahan päivän koittaessa?
Toki näen sen toisenkin puolen: liittoaktiivit vaativat tiheää kampaa ja reserviläisen nousujohteista urapolkua. Jälki-SPOL eli upseerista sotilaspoliisiksi -kurssit täyttyvät. MPK auditoi puomimiehen peruskurssit 1-4 ja tikkarimiehen jatkokurssit 1-2.
Kannattaa kumminkin muistaa, että ne huomattavasti vähemmän, tai ei juuri ollenkaan kertautetut osat ovat pääasiassa varusmiespalveluksessa joukkotuotettuja yksiköitä, ja koostuvat taistelijoista, jotka ovat harjoitelleet toimintaa joukkue- ja komppaniakoossa yhdessä useasti. Tässä se komppaniaan sijoitettu kantahenkilökunta, vaikka niitä olisi vain se yksi kaveri päällikkönä, on myös ratkaisevassa asemassa, jotta homma lähtee alussa sujumaan. Käytännössä perustamisen jälkeen jokainen kulunut päivä parantaa joukon ja sen johtajien suorituksia, kun asiat alkavat muistua tekemisen, harjoittelun ja uudelleenperehtymisen myötä mieleen ja ammattilaisen neuvo ei koskaan ole kamalan kaukana.
Honcho
SMLNKO M/83
Itselleni yksi iloisista yllätyksistä liittyen Puolustusvoimien todelliseen taistelukykyyn (saakoon CV tästä jälleen makeat naurut, mutta sitä tänne liityin ihmettelemään kun erään naapurimaan armeija alkoi vyöryttämään erään heikomman naapurimaansa alueella laajamittaisestarmeijansa vakinaisilla joukoilla syyskuussa -14. Siitä voinee kaikki olla samaa mieltä että Iltalehti-uutisointia enemmän täältä voi poimia ihan tietoakin, toki kriittisellä silmällä?) oli, että ilmeisesti ainakin nykyisen 230 tuhannen miehen sodan ajan vahvuuden puitteissa jotakuinkin jokaiseen komppaniatason tai vastaavaan yksikköön riittää ammattiupseeri johtajaksi. Olin todellakin kuvitellut, että, mitenkään reservinupseereita väheksymättä, ammattiupseereita riittää vain korkeampiin sotilasjohdon tehtäviin ja taisteleviin joukkoihin aivan terävimpään kärkeen.
Talvi- ja jatkosodissa reservinupseerit (erityisesti reservin vänrikit) saavuttivat lähes myyttisen maineen, mutta kyllä se taitaa niin olla että tuohon aikaan sota oli huomattavasti selkeämpää hommaa keskimäärin, jossa vihollisen tulosuunta oli likimain tiedossa ja teräksiset hermot ja rauhallisuus olivat vielä tärkeämmässä roolissa kuin nykyisin, paljoakaan mitään asiaosaamista ja erilaista tekniikkaa tai härpäkettä ei tarvittu kovin paljoa.
Nykyisin tällaisen laajan reserviarmeijan kanssa, jossa valtaosa myös SA-sijoitetusta väestä on hyvin harvakseen jos ollenkaan kerrannutta väkeä hyvin vaihtelevalla sotilaallisella yleistiedolla, nousee sen joukkueenkin johtajan arvo hyvin korkealle. Voisin kuvitella että viimeisen päälle johtaja saa aluksi vähän pihalla olevasta väestäkin irti paljon enemmän kuin heikompi johtaja tottuneemmasta aineksesta.
Tästä(kin) ketjusta tulee se johtopäätös, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen kokonaisidea taitaa olla edelleen aika vahvasti hakusessa. Älkää missään nimessä vetäkö tästä sitä johtopäätöstä etten arvostaisi ja pitäisi tärkeänä harrastuneisuutta aiheessa, varmaan moni MAAKK on kovatasoinenkin porukka siinä hommassa mitä ovat harjoitelleet. Mutta jotenkin sekava kuva tulee kokonaisuudesta, aivan kuin nämä vapaaehtoiset jutut olisi tällä hetkellä yleisesti ottaen sillä pohjalla, että pitää vain olla jotain missä motivoituneet voivat toteuttaa itseään?
Se mikä itsellä on pyörinyt mielessä, on lähinnä sitä miten sitä sijoittamatontakin reserviä (edit: johon siis itsekin kuulun, ja fyysisesti ja henkisesti täysin toimintakykyisenä) saataisiin jollakin tapaa pidettyä siinä pienessä vireessä että siitä olisi hieman pienemmällä kynnyksellä sotatilanteessa saatavissa jotain käyttökelpoista työkalua (edit: luonnollisesti koulutuskeskuksien kautta ensin). Jos ajattelee omista lähtökohdista, niin tiedostan että mahdollinen rooli sotatilanteessa olisi hyvin vähäpätöinen osa taisteluarvoltaan keskinkertaista massaa, ihan muista syistä kuin vaikkapa fyysisestä kunnosta mikä vielä vaikkapa Talvisodan aikoihin oli olettaakseni se ratkaisevin tekijä, miksi siellä ei ollut kovin paljon 45-v ukkoja etulinjassa. Ennemmin väitän, että usea nykypäivän nelikymppinen on monella tapaa terveydentilaltaan parempi kuin kolmikymppinen silloin, tietysti osa taas on ihan toisinpäin. Mutta kun ja jos tätä vähäpätöistä vanhemman reservin massaa olisi tarkoitus pystyä jotenkin tehokkaasti (edes effectively vaikkei ehkä efficiently) ääritilanteessa hyödyntämään, niin olisiko nimenomaan tarpeen olla sitä paheksuttua "puuhastelua" matalalla osallistumiskynnyksellä. Toisaalta taas - olisiko siihen osallistujia kuitenkaan, vaikka kaikki ukot ovatkin kahvipöytäkeskusteluissakin lähdössä itärajalle kivääri kourassa. En epäile että lähtisivät, mutta RA-oloissa sen vapaa-ajan saaminen akalta ja kakaroilta voi olla oikeasti vaikeampi rasti kuin osallistua rajoitettuihin taistelutehtäviin välttävällä kalustolla jotain venäläisiä sivustaputsausjoukkoja vastaan. Yhtälö on hankala.
Tietysti toinen vaihtoehto on todeta, että ei se reserviläisyys oikeasti jatku mihinkään 50 ikävuoteen tai monilla edes 30 ikävuoteen saakka. Eli koulutetaan kerran, käyttöaikaa osalla viisi vuotta kertaamatta ja osalla 10-20 kertauksilla. Tämä osittain kyllä sitten tarkoittaisi, ettei Roope Luhtala ja kumppanit ole täysin väärässä. Olisi hauska ihan oikeasti tietää minkä arvoiseksi Suomi koetaan, ollaanko sen eteen valmiita taistelemaan myös tavoilla jotka tarkoittavat suuria ihmishenkien menetyksiä. Hiljattain julkaistut tutkimukset etulinjan joukkojen tappioista saavat mietiskelemään SA-vahvuuden maavoimien miesmäärää, 150000 hlöä, ja erityisesti näistä vielä sen aivan "etulinjan" aselajien ja joukkojen osuutta. Itse pysyn siinä kannassa että jos se sen vaatii, niin Suomen pitäminen Suomena eikä Venäjän osana on ehdottomasti ainakin 100000 asekuntoisen miehen uhraamisen arvoinen, vaikkei Venäjä IMHO edes ole ihan niin ikävä kuin Neuvostoliitto. Luulen että tälle ajatukselle löytyy aika paljon vastakaikua tavallisen kansan keskuudessa. Mutta löytyykö sille vastakaikua siellä missä tällaisia asioita ajatellaan? Onko aitoja suunnitelmia sentyyppisiin skenaarioihin, vai ovatko ne valheita maanpuolustustahtoisten vanhempien miesten rauhoittelemiseksi? Ollaanko aidosti valmiita missään tilanteessa turvautumaan edes sijoittamattoman reservin parhaiden osien hyödyntämiseen? Nimimerkki S91 oli sitä mieltä, ettei yhteiskuntamme kestä vaikkapa usean tuhannen miehen menetyksiä korkean intensiteetin konfliktin ratkaisutaistelujen päivinä. Minä taas kysyn, että kestääkö yhteiskuntamme tulla sellaisen yhteiskunnan miehittämäksi, joka on halukas kärsimään vastaavan mittaluokan menetyksiä saadakseen alueellamme väkivallan monopolin?
Nämä nyt ihan tällaista kyökkipohdintaa ihmiseltä jolla on minimitason kokemus kotimaan maanpuolustusasioista (6kk yli kymmenen vuotta sitten, ei kertauksia) mutta vahva yleinen kiinnostus konfliktiasioita kohtaan.
Viimeksi muokattu:
JR49
Respected Leader
Niin, olen tätä samaa miettinyt siitä näkökulmasta, että tuollaisen yhteiskunnan miehitys tietäisi oloja, joissa vanhuksista ei huolehdita, terveydenhuolto ei toimisi kunnolla, eläkkeitä ei juuri maksettaisi ja huomattava osa väestöstä kiikkuisi toimeentulon rajoilla. Koulutus ei toimisi kunnolla, infra rapistuisi jne kymmeniä muita esimerkkejä toimimattoman yhteiskunnan kitkasta. Poliisi ja tuomioistuimet lahjottavissa, jne-
Yhtä kuin muutamassa (kymmenessä?) vuodessa vanhuksien, vakavasti sairaiden yms, kuolemat olisivat lisääntyneet valtavissa määrin nykyiseen verrattuna. Ajatellaanpa vaikka rauhanaikaista nyky-Venäjää, ei ole herkkua vanhuksilla, ja läpipiirissä on sattunut minullakin sellaisia sairastumisia, että vähänkin takapajuisissa oloissa olisivat kuolleet. Ja nyt voivat hyvin.
Että mieluummin 100.000 kaatunutta miestä ase käsissä, kuin antautuminen, ja jonkin ajan kuluttua sama määrä uhreja huonontuneiden elinolosuhteiden vuoksi. Venäjä säästää eläkkeissä kun väki kuolee nuorempina pois, mutta mietitäänpä, miksi ne kuolevat niin paljon nuorempina...
Honcho
SMLNKO M/83
Juuri näin. Vaikka kuvioon tuskin enää kuuluisi Stalin-mallinen massateloitusten ja Siperia-kyyditysten aalto (muistan kuulleeni että suomalaisille oli valmiiksi "kaavoitettuna" 130000 hautapaikkaa), niin kaikenlaisena arkielämän ja yhteiskunnallisten olojen huonontumisena tulisi takkiin monen jälkipolvenkin ajan.
Sarek1
Ylipäällikkö
En ehkä ainakaan ihan varauksetta olisi valmis täysin allekirjoittamaan veli @Honchon pohdintaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tuuliajolla olosta, mutta voi tuossa olla totta toinen puoli:
MAAKK on synnytetty tilanteessa, jossa sanat leikkaus, alasajo, supistus ja toiminnan lopettaminen ovat olleet PV:n arkipäivää. Tehtävät ja vaatimukset ovat kuitenkin pysyneet samoina. SA -joukkojen miesmäärää on supistettu ja supistettu olosuhteiden pakottamana tilanteeseen, jossa meillä on nykyisellään noin 270 000 komponenttia liian vähän. Rahan puute on se, joka tämän tien on viitoittanut. "No dinero" näkyy myös vapaaehtoisella puolella niin kehittämisessä kuin toteutuksessa.
Tarve tulee PV:lta, joka on ommellut tilkkutäkin niistä palasista mitä on saanut haalittua kasaan. Ideaalitilanteessa emme ole, mutta peitto on saatu ommeltua ja sillä on pärjättävä ainakin toistaiseksi.
Maakunnallisten reserviläisjoukkojen perusajatus on kyllä hyvä: oman alueensa tunteva MAAKK voidaan kutsua nopeasti koolle silloin kun tarve ilmenee. Joukoilla on kotonaan perusvarustus (ei asetta), mikä jouduttaa kokoontumista. Joukoilla on selkeä ja harjoiteltu SA -tehtävä ja se voi antaa myös tarvittaessa virka-apua rauhan tai epävarman olotilan aikana yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseksi. Joukkoa ja sen osia koulutetaan enemmän tai vähemmän säännöllisesti sille suunniteltuihin tehtäviin, minkä yhteydessä porukkaan kuuluvat oppivat bonuksena tuntemaan toisensa.
---
Jos tuuletin jostain syystä pysähtyy, jatkakaamme yhdessä vastarintaa siihen saakka kunnes viimeinenkin vihollinen miehittäjä on ajettu isänmaan povelta pois!
MAAKK on synnytetty tilanteessa, jossa sanat leikkaus, alasajo, supistus ja toiminnan lopettaminen ovat olleet PV:n arkipäivää. Tehtävät ja vaatimukset ovat kuitenkin pysyneet samoina. SA -joukkojen miesmäärää on supistettu ja supistettu olosuhteiden pakottamana tilanteeseen, jossa meillä on nykyisellään noin 270 000 komponenttia liian vähän. Rahan puute on se, joka tämän tien on viitoittanut. "No dinero" näkyy myös vapaaehtoisella puolella niin kehittämisessä kuin toteutuksessa.
Tarve tulee PV:lta, joka on ommellut tilkkutäkin niistä palasista mitä on saanut haalittua kasaan. Ideaalitilanteessa emme ole, mutta peitto on saatu ommeltua ja sillä on pärjättävä ainakin toistaiseksi.
Maakunnallisten reserviläisjoukkojen perusajatus on kyllä hyvä: oman alueensa tunteva MAAKK voidaan kutsua nopeasti koolle silloin kun tarve ilmenee. Joukoilla on kotonaan perusvarustus (ei asetta), mikä jouduttaa kokoontumista. Joukoilla on selkeä ja harjoiteltu SA -tehtävä ja se voi antaa myös tarvittaessa virka-apua rauhan tai epävarman olotilan aikana yhteiskunnan toimintojen ylläpitämiseksi. Joukkoa ja sen osia koulutetaan enemmän tai vähemmän säännöllisesti sille suunniteltuihin tehtäviin, minkä yhteydessä porukkaan kuuluvat oppivat bonuksena tuntemaan toisensa.
---
Jos tuuletin jostain syystä pysähtyy, jatkakaamme yhdessä vastarintaa siihen saakka kunnes viimeinenkin vihollinen miehittäjä on ajettu isänmaan povelta pois!
JR49
Respected Leader
Joo, tuossa kun muutama vanhempi mies, muun muassa oma isäni, on esittänyt, että ei tässä kannata mitään tehdä, kun ne pommittaa sähköt alas ohjuksilla. Kukaan ei ole jatkanut keskustelua, kun olen maalaillut antautumisen seurauksia. Siis vaikka verettömästi sormennapsauksella vaihdettaisiin Venäjä-johtoiseen yhteiskuntaan, niin uhriluku lähtisi heti kasvuun. Ehkä siinä ei olisi samaa dramatiikkaa kuin ase kädessä kaatumisessa, mutta esim. keskussairaaloiden varustus ja henkilökunta tuskin pysyisivät nykytasolla, samoin psykiatrinen sairaanhoito, eläkkeiden ja muun sosiaaliturvan määrä romahtaisi, muutamia mainitakseni. Turvaverkon väärin käyttäjät varastavat sen päähuomion, mutta kyllä se monille yhteiskunnan vähäosaisille tai kovaonnisille vaan tarpeenkin on.
Edit: ooteeta joo, mutta väljästi liittyhen siihen, miksi tätä maata kannattaa puolustaa, nykyoloissakin.
Honcho
SMLNKO M/83
Jep, kaikki tämä ja lisäksi vielä henkinen tieto siitä, että käytännössä ollaan koko ajan valtion armoilla, joka ei ole historiassaan tuntenut oikeastaan muuta kuin erilaista sortoa vähän eri muodoissa. Ei edes nyt vaikka sen lainsäädäntö on periaatteessa hyvin demokraattinen.
Benelli
Respected Leader
Tärkeämpää on että tiedetään tehtävät ja todennäköiset uhkakuvat. Jokatapauksessa pyritään nykyistä parempaan ja toimintaa verrataan aiempaan sekä joudutaan reagoimaan vihollisen toimintaan.
No ei tämä näinkään mene vaan porukka kouluttautuu osittain eri tahtiin aiemman osaamisen mukaan kuten raskaan viestikaluston käytön harjoittelua varten ei pidä olla hirveästi osaamista suojelutoiminnassa. Ja kovaan pyritään saamaan koko komppania mukaan mistä tietysti seuraa että uusimpia pitää jonkin verran kouluttaa lennosta.
Muuten ihan hyvä ajatus mutta SPOLK:it ei voi olla kaikkialla kaiken aikaa ja ilmavoimien sekä merivoimien spollet lähtökohtaisesti suojaavat oman aselajin toimintaa. Vai ajattelitko tehdä jotain hybridi osastoja?
SPOLK ja MAAKK vapaaehtoinen ja omaehtoinen harjoittelu eivät ole toisiaan pois sulkevia ja menevät osittain päällekkäin sikäli kuin paikkoja ja halukaita on per harjoitus. Logistisesti tilaa on varuskunnissa reippaasti viikonloppuisin porukan lähtiessä lomille. Jos jollekin osastolle ei ole teidän mielestänne tarpeeksi vapaaehtoista ja omaehtoista harjoittelua niin jäsenien pitäisi ehkä katsoa peiliin.