MAAK tänään

Punertelin. Tätä ilmaa oli politiikan päättäjillä, kun vapaaehtoinen mp-toiminta käynnistyi aikanaan Pariisin rauhansopimuksen uusluvun jäljiltä. Pelättiin erilaisten kotiseutukommandomilitioiden syntymistä ja sellaista tottavie oli myös ilmassa ihan aidosti. No. Ennen kissalta henki loppuu kuin päättäjiltä keinot. Kerättiin MAAKKhin innokkaimmat kellokkaat ja kas, näiden jätettyä pitäjät ja tanhuat, loppui tietty kehitys kuin seinään.
Poissa silmistä, poissa mielestä?
 
Viimeksi muokattu:
Suurin osa SA-sijoitetuista ressuista on ensimmäisen sijoituksen porukkaa. MAAKK on luotu ressuille puuhastelupaikaksi, tavaksi tuottaa halu inttijuttujenharrastamiseen edes jotenkin oikean maanpuolustuksen hyväksi.
 
Viimeksi muokattu:
Varmasti etenkin Vasemmistoliitossa pelättiin puolistrukturoituneita suojeluskuntia. Mutta ei siitä ollut kyse, vaan siitä, että alusta asti niin PV kuin aktiivisimmat MPK:n toimijat näkivät kehittämisen tarvetta kouluttamisessa.

Maakuntakomppaniat tulivat verraten myöhään eli 2003 selonteon jälkeen. Mietittiin, että vapaaehtoiset, sijoituskelpoiset reserviläiset voisivat hakeutua niihin ja sitoutua niiden toimintaan. Koulutuksen saatuaan joukko tai sen osa voisi ehkä toimia (varusmiesten lisäksi tai heidän asemestaan) myös palo- ym. siviiliviranomaisten tukena mutta vain jos nämä erikseen pyytävät virka-apua. MPK:llä olisi merkittävä rooli maakuntajoukkojen rekrytoinnissa ja kouluttamisessa. Maakuntajoukon tyypillisiä tehtäviä olisivat kohteensuojaus, valvonta ja vartiointi sekä koulutus ja virka-apu.

Mistään ramboilusta ei ollut kyse enkä ainakaan omalla alueellani sellaisiin ole törmännyt.

Samaan aikaan on kuitenkin kyky joukkotuottaa joukkoja. MAAKK on luotu tyydyttämään maanpuolustusharrastajien tarpeita. Edullisemmaksi tulisi tuottaa JoTu:n kautta siihen joukko ja kertauttaa sitä 2-5 krt sen viiden vuoden aikana, kun joukko on sijoitettuna, kuin järjestää ensin useita VEH koulutuksia, joissa joukolle koulutetaan PAIKP yksikön tehtävään liittyvät asiat.
 
1. Esimerkki elävästä elämästä: ajoneuvotarkastuspisteen toiminta. Minulle on opetettu se tähän mennessä kolmella eri tavalla, joista tavat 2 ja 3 ovat toisensa poissulkevia. Kouluttaja 3 haukkui meidät ensi töikseen pataluhaksi, kun hänen harjoituksensa aluksi toimimme tavalla joka oli opetettu harjoituksessa 2. Harjoitukseen 4 mennessä joku joka ei ollut harjoituksessa 3, tulee oppineeksi jollain kurssilla tavan 5. Ennustan että käytännön toiminta tsekkarilla harjoituksen 4 alussa muistuttaa läheisesti sirkusta.

2. Näinpä. Vielä kun olisi sitä koulutusta tarpeeksi.

1. oliko noi kaikki kouluttajat ressuja?
2. Jos kyseessä olisi joukkotuotettu yksikkö, ei perusasioiden opettamiseen tarvitsise VEH/KH käyttää lukemattomia vuorokausia, vaan ne käytettäisiin oikeasti kertaamiseen ja osaamisen syventämiseen. Edelleen olen sitä mieltä, että MAAKK on verorahoilla kustannettu sijoittamattomien ressujen puuhastelupaikka. Tehokkaampi yksikö saadaan JoTu:lla + KH:lla.
 
1. oliko noi kaikki kouluttajat ressuja?
2. Jos kyseessä olisi joukkotuotettu yksikkö, ei perusasioiden opettamiseen tarvitsise VEH/KH käyttää lukemattomia vuorokausia, vaan ne käytettäisiin oikeasti kertaamiseen ja osaamisen syventämiseen. Edelleen olen sitä mieltä, että MAAKK on verorahoilla kustannettu sijoittamattomien ressujen puuhastelupaikka. Tehokkaampi yksikö saadaan JoTu:lla + KH:lla.

1) Kouluttaja 1 oli khenk. 2 ja 3 olivat juuri krihatehtävistä palanneita ressuja joita khenk kuunteli hyvin tarkalla korvalla.

2) Olen tästä täysin samaa mieltä. Ainoa vaan, että meillä ei ole niitä kertausharjoituksia, eli MaakKeihin on tyytyminen jos meinaa saada edes jotakin. Koeta kestää!

[Meissä on se hyvä puoli sentään, että olemme valmiit puuhastelemaan ihan ilmaiseksi, verorahoja ei VEH-pohjaisiin harjoituksiin paljoa kulu. Lisäksi, se että on sijoittamattomille mutta makkaranpaistosta kiinnostuneille ressuille puuhastelupaikka, on maanpuolustushengen ja -tahdon sekä yhteiskuntarauhan kannalta hyvä juttu, mihin edellä viitattiinkin. Hemvärnet voisi toimia Suomessakin. Olisi puuhastelupaikka ja siitä syntyisi kovasti maanpuolustuksellista lisäarvoa.]

EDIT ja on näistä makkaranpaistopuuhastelijoista sekin hyöty että RA ja harmaan vaiheen aikana voidaan puuhastella yhtä sun toista josta voi olla hyötyä.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän ehkä liittyy se, että tällä hetkellä yleisesti mielletään lähinnä MAAKKien olevan ns. aktiivireserviä ja muihin yksiköihin sijoitetuilta ei yleensä (poikkeuksiakin on!) odoteta, tai edellytetä minkäänlaista omaa aktiivisuutta. Omasta mielestäni koko reservijärjestelmää pitäisi muokata määrätietoisesti aktiivisempaan suuntaan, sillä nykytilanne on vähän perua vielä jostain ihan muunkokoisista SA-vahvuuksista.

Ideaalitilanne olisi mielestäni se, että se verrattain lyhyt aika, jonka keskivertoressu viettää sijoitettuna, kuluisi eläen ns. viikonloppusotilaan elämää, jossa työn, opiskelun ja muun elämän ohella henkilöt tiedostaisivat olevansa osa jotain aktiivista joukkoa ja hieman tiuhemman harjoituskierron lisäksi heillä olisi mahdollisuus organisoida yhdessä ylimääräistä harjoitusta koettujen tarpeiden mukaan.

Käytännössä tämä varmaan tarkoittaisi sitä, että VM-palveluksen aikana jokainen taistelija kirjautuisi PVMOODLEen, jossa olisi kotiutumisen jälkeen työtila, johon olisi pääsy kaikilla kyseiseen perusyksikköön sijoitetuilla. Ylläpitovastuu olisi yksikön SA-päälliköllä, mutta tämä ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että puuhaa olisi jokaiselle päivälle tai edes kuukaudelle, vaan että tätä kautta tiedotettaisiin etukäteen vuoden harjoituksista yms. ilmoitusluontoisista asioista, mahdollisesti annettaisiin suosituksia yleissotilaallisia taitoja kertaavista kursseista ja joukon osien olisi tätä kautta mahdollista organisoida yhteistä osallistumista harjoitustoimintaan ja muuhun joukkohenkeä kohottavaan ryyb&rellestäd-toimintaan. Ne taistelijat, joita asia ei sen kummemmin nappaa eivät yksinkertaisesti vaan osallistuisi mihinkään vapaaehtoiseen, mutta epäilen, että mikäli vm-palveluksessa on viihtynyt edes jotenkuten, niin iso osa ainakin puhtaasti tirkistelymielessä kävisi yytsimässä tulevia tapahtumia yms. Näin olisi mahdollista myös ennalta kohottaa harjoituksien osallistumisprosenttia, kun vuoden kalenteria suunnitellessa voisi paremmin ottaa huomioon KH:t ja VEH:t.

Mielestäni pienemmällä joukolla on pakko panostaa ammattimaisempaan osaamistasoon. Nähdäkseni tavoitetila olisi, että reserviläisten osaamistaso olisi taistelijan henkilökohtaisten, sekä partio- ja ryhmätaitojen osalta mahdollisimman lähellä esimerkiksi keskiverron KV-operaatiossa olevan rauhanturvaajan tasoa. Tämä palvelisi myös sitä, että kertausharjoituksissa harjoittelu pystyttäisiin edelleen kohdentamaan tarkemmin joukon toimintaan ryhmä-, joukkue- ja komppaniatasona, sekä edelleen pataljoonan/taisteluosaston/vast. osana, kun henkilöstön valtaosan osaamistaso sallisi sen. Eli päästäisiin entistä paremmin hiomaan niitä temppuja ja kikkakakkosia, joilla taistelussa oikeasti on väliä.

Tämän näennäisesti suuremman normaalielämän "haitan" voisi ihan hyvin perustella sitten sillä, että kun syvä reservi muutaman vuoden kuluttua kutsuu, niin homma rauhoittuu lähes kuolemanhiljaisuudeksi, ellei sitten PV keksi henkilölle jatkosijoitusta, tai omalla aktiivisuudella erikseen hakeudu toimintaan mukaan.

Juuri näin. Ja tämän lisäksi tulisi mielestäni ottaa sellainen linja, että syvän reservin osalta hieman ohjailtaisiin ja tuettaisiin sellaista vapaamuotoista, ilman oikeita aseita (no ehkä joku ratapäivä tai taisteluammunta kerran kolmeen vuoteen?) toteutettua puuhastelua, jolloin saataisiin äijät tyytyväisiksi ja hiljaisiksi, kansanterveydellistä hyötyä ulkoilusta ja lisäksi vähintään marginaalista etua siinä tilanteessa, että kikkare lentää tuulettimeen toden teolla eikä prkl vihollinen toteutakaan sitä uhkakuvaa mihin budjetti on mitoitettu. Ei syvästä reservistä saa meidän resursseilla oikeasti mitään muuta kuin tykinruokaa, mutta mikä siinä sitten on niin väärin jos siitä saisi lähes ilman lisäkuluja vähän parempaa tykinruokaa. Onhan Ukrainassakin koulutettu keski-iältään nelikymppisiä, neuvostoaikana jotain sotilaskoulutusta saaneita äijiä joista on ollut hyötyä ryssän proxy-roskasakkia vastaan. Meillä sitten ikäänkuin valmistaudutaan vain siistiin sotaan, jossa ammattisotilaat ja budjetin määrittämä SA-vahvuus (maavoimista taistelevat osat jotain >100000 päätä? Sekö on kaikissa tilanteissa riittävä massa hoitamaan sekä taistelut että kaikenlaisen vartioinnin?) hoitavat homman kotiin tai sitten antaudutaan, ihmishenkien säästämiseksi? Väitänpä että jos tuo naapuri tuosta joku päivä jotakin tekee, niin se pyrkii kaikella tavalla toimimaan siten, että SA-vahvuudessa olevan kenttäarmeijan on vaikea suorittaa ratkaiseva isku. Ei siis välttämättä tulekaan panssarilauttaa Vaalimaalle, ainakaan heti.

Typerää ettei pientä maastopukupuuhastelua voida suojeluskunta-trauman vuoksi ohjailla ja tukea (PV:n asiantuntemuksella, ei rahalla! Eli opettaa puuhastelijoille, mitä kannattaa puuhastella), kun kaikesta paistaa ettei mitään todellista käyttöä edes parhaalle jämäväelle kuitenkaan taida olla suunnitelmissa. Ehkä minä sitten tuen sitä ajatusta niistä "kodinturvajoukoista", sillä erotuksella että se eniten julkisuutta saanut "aseet kotiin" homma kuulostaa äkkiseltään lähes turhalta ja mahdottomalta toteutettavalta. Ase kotona kuulostaa lähinnä kalliilta pelleilyltä jos ei omista aseita ennestään (investoinnit asekaappiin ym ja ei sillä sitten kuitenkaan edes voisi ampua kuin hyvin harvoin). Mutta olisiko joku PV:n puuha- ja värityskirja tyhmille sijoittamattomille reserviläisille niin mahdoton ajatus. Ai niin, suojeluskunta ja Michiganin militia.

Ja jälleen vetoan siihen että olen pelkkä dorka amatööri jos sekään, joten toivottavasti tälläkään kertaa kenenkään verenpaine ei nouse näistä jutuista pilviin.
 
Varmasti etenkin Vasemmistoliitossa pelättiin puolistrukturoituneita suojeluskuntia. Mutta ei siitä ollut kyse, vaan siitä, että alusta asti niin PV kuin aktiivisimmat MPK:n toimijat näkivät kehittämisen tarvetta kouluttamisessa.

Maakuntakomppaniat tulivat verraten myöhään eli 2003 selonteon jälkeen. Mietittiin, että vapaaehtoiset, sijoituskelpoiset reserviläiset voisivat hakeutua niihin ja sitoutua niiden toimintaan. Koulutuksen saatuaan joukko tai sen osa voisi ehkä toimia (varusmiesten lisäksi tai heidän asemestaan) myös palo- ym. siviiliviranomaisten tukena mutta vain jos nämä erikseen pyytävät virka-apua. MPK:llä olisi merkittävä rooli maakuntajoukkojen rekrytoinnissa ja kouluttamisessa. Maakuntajoukon tyypillisiä tehtäviä olisivat kohteensuojaus, valvonta ja vartiointi sekä koulutus ja virka-apu.

Mistään ramboilusta ei ollut kyse enkä ainakaan omalla alueellani sellaisiin ole törmännyt.

Kyllä tämä militia-pelko oli laajempi kuin mitä vasemmistoliitto edustaa. Muistan hyvin elävästi tämän pointin, joka oli päättäjien mielessä. Ja ramboilu nimenomaan estettiin sillä, että mp-harrastus tuli jonkun virallisen järjestäjän siipien alle. Tai ainakin niin päättäjät tätä pohtivat. Huomatkaa, en väitä mitään, mutta aivan selvästi muistan mitä ainakin kolmen puolueen sisällä asiasta puhuttiin.
 
Tunnen asiaa muutaman pitäjän osalta ja ainakin tämä ratkaisu toimi päättäjien näkökulmasta.

Kai minä ne ajat muistan. Tässä nähdään, mikä on se kaikkitietävä näkökulma. Hauskaa, että vuonna 2016 olet miltei samaa mieltä ja saat tukea CV:lta. Molemmat ovat varmaan ihan hirveästi olleet tekemisissä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kanssa.

Kestätte kyllä totuuden.
 
Viimeksi muokattu:
Edullisemmaksi tulisi tuottaa JoTu:n kautta siihen joukko ja kertauttaa sitä 2-5 krt sen viiden vuoden aikana, kun joukko on sijoitettuna, kuin järjestää ensin useita VEH koulutuksia, joissa joukolle koulutetaan PAIKP yksikön tehtävään liittyvät asiat.

Tietenkin. Emme voisi olla enempää samaa mieltä. Kerron kuitenkin yhden henkisen perusasian. Vapaaehtoinen maanpuolustus lähti siitä tosiasiasta, että poliitikot eivät tehneet yhtään mitään eikä em. kuvamaasi mallia ollut. On hyödytöntä visioida mitä vapaaehtoisen maanpuolustuksen olisi pitänyt olla, jos kerran nämä samat poliitikot järjestivät asian, että niin ei ole.

Joskus tulee myös perspektiivharha. Harald Öhquist olisi halunnut vielä rauhan aikana tapella pelkillä suojajoukoilla 1939. Näin ammattisotilas ajattelee. Ne modernit ajatukset kestivät hyvin vähän aikaa. Ukrainassa, Vietnamissa, Afganistanissa ja Irakissa kaikissa on nähty, että kansa tai edes kansan osat viime kädessä päättävät tapellaanko vai eikö, ei se pintarakennettu "armeija".

Koska me olemme asevelvollisuusarmeija, ihmettelen alituiseen, miksi asevelvollisen aktiivisuutta ja motivaatiota pidetään a priori pahana asiana. Ennemmin kannattaa laittaa palikat siihen kehitykseen niissä raameissa kuin sallitaan. Se MPK:n saama fyrkka ja PV:N antama varsinainen "rahallinen tuki" ei ole mahdottoman iso - puolustushallinnon budjetti oli sentään 2 687 milj. euroa. Haluatko tietää, miten paljon reservissä olevat asevelvolliset käyttivät PV:n rahaa viime vuonna versus hyöty henkiselle maanpuolustukselle ja sille että tuhannet oppivat esim. uudemman viestikaluston, ryhmän liikkumisen uudessa tst-tavassa tms.

Vastaava pieni penni menee urheilujärjestöjen ja kaiken maailman kansalaisnäyttelyiden kanssa tehtävään yhteistoimintaan. Olen toki JöTu-asioista aivan samaa mieltä, mutta tämä MPK kannattaa nähdä ikään kuin modernina suojeluskuntana, jonka tärkein arvo on siinä, että käydään viikonloppuisin "ampumassa" eikä olla niin pihalla sotilaallisista asioista, jos paska iskee tuulettimeen.
 
Viimeksi muokattu:
Se MPK:n saama fyrkka ja PV:N antama varsinainen "rahallinen tuki" ei ole mahdottoman iso - puolustushallinnon budjetti oli sentään 2 687 milj. euroa. Haluatko tietää, miten paljon reservissä olevat asevelvolliset käyttivät PV:N rahaa versus hyöty henkiselle maanpuolustukselle ja sille että tuhannet oppivat esim. uudemman viestikaluston, ryhmän liikkumisen uudessa tst-tavassa tms.

Ja kun oikeasti mietitään noita suuruusluokkia ja että mitä esim. saamme vastineeksi vuosittaisella 500 M€:n YLE-verolla niin MPK:n kohdalla ei puhuta edes pähkinöistä. Jos minä saisin päättää niin sirtäisin YLE:n rahoista esim. 400 M€ PV:lle ja vaikkapa 20 M€ MPK:lle. Kyllä ne uutiset ja Pikku Kakkosen pyrittäisi jäljelle jäävällä 80 M€:lläkin :D
 
Samaan aikaan on kuitenkin kyky joukkotuottaa joukkoja. MAAKK on luotu tyydyttämään maanpuolustusharrastajien tarpeita. Edullisemmaksi tulisi tuottaa JoTu:n kautta siihen joukko ja kertauttaa sitä 2-5 krt sen viiden vuoden aikana, kun joukko on sijoitettuna, kuin järjestää ensin useita VEH koulutuksia, joissa joukolle koulutetaan PAIKP yksikön tehtävään liittyvät asiat.
Keuliiko mopo la illan kunniaksi, vai mistä moinen?

Kun Maakuntajoukkoja kymmenen vuotta sitten perustettiin, verrokkina ei todellakaan ollut joukkotuotettu SPOLK. Jos joku olisi silloin väittänyt, että kymmenen vuoden päästä SPOLK:ia tuupataan paikallisiin suoraan JoTusta, niin olisin nauranut päin naamaa ja sanonut että otapa lääkkeesi. Sen ajan verrokkina paikallispuolustuksessa oli Vartiokomppania. Se koostui 35+ ikäisistä uudelleen sijoitetuista reserviläisistä, joista valtaosa ei ollut nähnyt ensimmäistäkään kertausharjoitusta edes TV:ssä. Se ei ollut joukkotuotettu tehtäväänsä, se ei ollut kertausharjoitettu uuteen tehtäväänsä eikä sitä todellakaan oltu arvioitu minkään loppusodan tai vast. perusteella. Tehtävästään, kohteen suojauksesta, sillä ei ollut hajuakaan lukuun ottamatta mahdollisia jatkosijoitettuja Spolleja tai MPK:n kursseilla käyneitä, mikäli sellaisia oli joukkoon eksynyt. Pohjanmaan aluetoimisto tämän puutteen tiedosti ja tuki aktiivisesti MPK:n järjestämiä Kohteensuojaus-kursseja vuosituhannen alkupuolella. Kun MAAK sitten viimein perustettiin, oltiin aluetoimistossa tyytyväisiä; saadaan oikeat miehet oikeille paikoille ja kunnollinen työkalu kouluttamattomien Vartiokomppanioiden lisäksi. MAAK oli näihin nähden melko ylivoimainen; se harjoitteli ainakin kaksi kertaa vuodessa tehtäviinsä ja nimen omaan kohteen suojausta. Aluksi kokoonpanokin oli sama kuin vartiokomppanialla, heittimet lisättiin myöhemmin.

Miksi PV ei sitten tuolloin säästänyt rahaa ja tuottanut vartiokomppanioita suoraan JoTu:n kautta?

Koska se ei silloin siihen kyennyt. Silloinen kenttäarmeija oli niin suuri, että joukkotuotanto oli pakko suunnata ensin tärkeimpiin joukkoihin ja kierrättää sitten vanhenevat vähemmän tärkeisiin. Luonnollisesti joukot olisi siinä välissä pitänyt kertauttaa, mutta tämähän on nähty niin monta kertaa (2-5 kertaa viidessä vuodessa... joo joo...).

Nykyinen tilanne, missä joukkoja voidaan tuottaa käytännössä kaikkiin SA-yksiköihin suoraan on tasan vuoden vanha. Voi olla, että MAAK:t muuttuivat tuon uudistuksen myötä "ressujen puuhastelupaikaksi", mutta sitä ennen ne kyllä olivat aivan käypäisiä työkaluja paikallispuolustuksen tarpeisiin. Ainakin selvästi parempia, kuin kouluttamattomat vartiokomppaniat.
 
MAAK on PV:n juttu, johon on kanavoitu jotain MPK:n vapaaehtoisesta koulutusosaamisesta, mutta itse asiassa ei kuin promille siitä, mitä voitaisiin oikeasti osata. Toisaalta harva ehtii töiltään sitoutua niin paljon, että hommaa voisi rauhan aikana määrättömiin viedä. Yleensä aktiivit ovat sitä porukkaa jolla on monta rautaa tulessa muutenkin. Kouluttajapula jo tulee vastaan.
 
Molemmat ovat varmaan ihan hirveästi olleet tekemisissä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kanssa
@baikalsta en tiedä mutta kyllä PAT:t, "alueelliset killat" ja myös myöhemmin RYT:t löytyy jäsenyys listasta... ennen kun heräsin todellisuuteen...myöhemmin sitten KH ja VEH hommat on ollut vuosia päätyönkuva...
 
Keuliiko mopo la illan kunniaksi, vai mistä moinen?

Kun Maakuntajoukkoja kymmenen vuotta sitten perustettiin, verrokkina ei todellakaan ollut joukkotuotettu SPOLK. Jos joku olisi silloin väittänyt, että kymmenen vuoden päästä SPOLK:ia tuupataan paikallisiin suoraan JoTusta, niin olisin nauranut päin naamaa ja sanonut että otapa lääkkeesi. Sen ajan verrokkina paikallispuolustuksessa oli Vartiokomppania. Se koostui 35+ ikäisistä uudelleen sijoitetuista reserviläisistä, joista valtaosa ei ollut nähnyt ensimmäistäkään kertausharjoitusta edes TV:ssä. Se ei ollut joukkotuotettu tehtäväänsä, se ei ollut kertausharjoitettu uuteen tehtäväänsä eikä sitä todellakaan oltu arvioitu minkään loppusodan tai vast. perusteella. Tehtävästään, kohteen suojauksesta, sillä ei ollut hajuakaan lukuun ottamatta mahdollisia jatkosijoitettuja Spolleja tai MPK:n kursseilla käyneitä, mikäli sellaisia oli joukkoon eksynyt. Pohjanmaan aluetoimisto tämän puutteen tiedosti ja tuki aktiivisesti MPK:n järjestämiä Kohteensuojaus-kursseja vuosituhannen alkupuolella. Kun MAAK sitten viimein perustettiin, oltiin aluetoimistossa tyytyväisiä; saadaan oikeat miehet oikeille paikoille ja kunnollinen työkalu kouluttamattomien Vartiokomppanioiden lisäksi. MAAK oli näihin nähden melko ylivoimainen; se harjoitteli ainakin kaksi kertaa vuodessa tehtäviinsä ja nimen omaan kohteen suojausta. Aluksi kokoonpanokin oli sama kuin vartiokomppanialla, heittimet lisättiin myöhemmin.

Miksi PV ei sitten tuolloin säästänyt rahaa ja tuottanut vartiokomppanioita suoraan JoTu:n kautta?

Koska se ei silloin siihen kyennyt. Silloinen kenttäarmeija oli niin suuri, että joukkotuotanto oli pakko suunnata ensin tärkeimpiin joukkoihin ja kierrättää sitten vanhenevat vähemmän tärkeisiin. Luonnollisesti joukot olisi siinä välissä pitänyt kertauttaa, mutta tämähän on nähty niin monta kertaa (2-5 kertaa viidessä vuodessa... joo joo...).

Nykyinen tilanne, missä joukkoja voidaan tuottaa käytännössä kaikkiin SA-yksiköihin suoraan on tasan vuoden vanha. Voi olla, että MAAK:t muuttuivat tuon uudistuksen myötä "ressujen puuhastelupaikaksi", mutta sitä ennen ne kyllä olivat aivan käypäisiä työkaluja paikallispuolustuksen tarpeisiin. Ainakin selvästi parempia, kuin kouluttamattomat vartiokomppaniat.

Aamen, aamen, aamen. Eräs parhaista näkemistäni kiteytyksistä tällä foorumilla, koskaan.

MaakK oli 2000-luvun alun tilanteessa iso edistysaskel.

Tänä päivänä se voi olla puuhastelukerho, MUTTA:

- se ylläpitää sotilastaitoja, maanpuolustushenkeä, -tahtoa ja yhteiskuntarauhaa

- se antaa kyvyn RA- ja harmaan vaiheen virka-aputehtäviin nopealla varoitusajalla, mitä mikään nykyinen muu yksikkötyyppi ei nykylainsäädännön puitteissa anna

ja mikä tärkeintä tosielämässä

- koska kertausharjoitettuja, joukkotuotettuja yksiköitä ei ole olemassa, eikä näillä KH-määrillä tule olemaan, SE ON PARAS MITÄ ON KÄYTETTÄVISSÄ!

Tavallaan ymmärrän joidenkin evp:iden, ja muutamien jopa yhä palveluksssa olevien, väheksyvän asenteen noin inhimilliseltä kannalta - olisihan se mukavampaa "puuhastella" vain yhtenäisen koulutuksen saaneiden yksiköiden kanssa. Koska kuitenkin se on utopiaa, on mielestäni sekä turhaa että erittäin epäammattimaista haaveilla siitä ja jättää MaakKit lapsipuolen asemaan. Ammattilainen, missä tahansa ammatissa, tekee parhaansa niillä työkaluilla mitä on käytettävissä.
 
Kai minä ne ajat muistan. Tässä nähdään, mikä on se kaikkitietävä näkökulma. Hauskaa, että vuonna 2016 olet miltei samaa mieltä ja saat tukea CV:lta. Molemmat ovat varmaan ihan hirveästi olleet tekemisissä vapaaehtoisen maanpuolustuksen kanssa.

Kestätte kyllä totuuden.

Jos oikein tulkitsin, niin se päättäjien näkökulma on se että äijät ovat tyytyväisiä ja etenkin hiljaa. Sillä ei ole sinänsä välttämättä mitään tekemistä sen kanssa, mikä on maanpuolustukselle eduksi.
 
Samaan aikaan on kuitenkin kyky joukkotuottaa joukkoja. MAAKK on luotu tyydyttämään maanpuolustusharrastajien tarpeita. Edullisemmaksi tulisi tuottaa JoTu:n kautta siihen joukko ja kertauttaa sitä 2-5 krt sen viiden vuoden aikana, kun joukko on sijoitettuna, kuin järjestää ensin useita VEH koulutuksia, joissa joukolle koulutetaan PAIKP yksikön tehtävään liittyvät asiat.
Eli pitäisi tuottaa vähintään 4 komppaniaa vuodessa ja järjestää 30-80 komppania kertausta vuodessa sisältäen tilojen hankinnan, päivärahat, henkilöstön palkan, ruuan, matkarahat, tilojen vuokrat, polttoaineen, sairauskulut, A-tarvikkeet, KH-korvaukset, materiaalin, jne ja alle 3.3 miljoonan vuosibudjetilla. Pelkästään varusveijareiden päivärahat söisi noin kolmasosan budjetista.
Vastaavan vahvuuden tuottaminen edullisemmin nykyisen joukkotuotannon kautta ei tule onnistumaan edes teoriassa.
Siitä voi kinastella mitä varten MAAKK on alunperin luotu mutta ne on nykyään ainakin täällä valjastettu PV:n tarpeisiin.
 
Joskus tulee myös perspektiivharha. Harald Öhquist olisi halunnut vielä rauhan aikana tapella pelkillä suojajoukoilla 1939. Näin ammattisotilas ajattelee. Ne modernit ajatukset kestivät hyvin vähän aikaa. Ukrainassa, Vietnamissa, Afganistanissa ja Irakissa kaikissa on nähty, että kansa tai edes kansan osat viime kädessä päättävät tapellaanko vai eikö, ei se pintarakennettu "armeija".

Punaiseen tekstiin, että toivottavasti ei kuitenkaan liian moni, etenkään meidän erityisolosuhteissamme. Poliitikkojen osalta suhtautuminen vapaaehtoiseen maanpuolustukseen on ollut lähinnä estää se mahdollisimman pitkälle (kärjistys).

Ameriikan osalta kyseeseen tulee tietty myös rahalliset asiat, mutta kyllähän jopa siellä alkoi tulla raja vastaan kun samat miehet lähetetään kolmannelle "tourille" Irakiin...ja Ukraina on hyvin validi ja tuore esimerkki. 60 miljoonan ihmisen maa, josta ei tahdottu saada raavittua kasaan kuin jokunen kymppitonni taistelevaa väkeä. Ja mitä olisikaan tapahtunut ilman Azovia, Donbass-pataljoonaa... Ei mitään vahvaa luottamusta uuteenkaan hallitukseen, asevoimiin, jne joten kaikki osat taistelevat vähän erikseen.

Koska me olemme asevelvollisuusarmeija, ihmettelen alituiseen, miksi asevelvollisen aktiivisuutta ja motivaatiota pidetään a priori pahana asiana. Ennemmin kannattaa laittaa palikat siihen kehitykseen niissä raameissa kuin sallitaan. Se MPK:n saama fyrkka ja PV:N antama varsinainen "rahallinen tuki" ei ole mahdottoman iso - puolustushallinnon budjetti oli sentään 2 687 milj. euroa. Haluatko tietää, miten paljon reservissä olevat asevelvolliset käyttivät PV:n rahaa viime vuonna versus hyöty henkiselle maanpuolustukselle ja sille että tuhannet oppivat esim. uudemman viestikaluston, ryhmän liikkumisen uudessa tst-tavassa tms.

Siltä se tuntuu. Meillä on iso ongelma, kun PV:n miehistö- ja päällystöhommiin varusmieskouluttamat haluaisivat jotain maanpuolustuksellista roolia niin pitkään kuin kunto kestää. Ja kyllä se hyvin monilla kestää. Kun miettii tätä militiapelkoa, niin missäköhän maassa nämä "Militiat" koostuvat 100% maan asevoimien kouluttamasta väestä? Voihan se ärsyttää ammattisotilasta, kun kaikenlainen "puuhastelu" vie pienen rahtusen rahasta ja etenkin jos joku kuvittelee "puuhastelun" myötä oppivansa jotain. Toisaalta se olisi hyvää työturvallisuutta pitkällä tähtäimellä, koska nyt Roope Luhtalat pääsevät hyödyntämättömän reservin myötä kuittailemaan liian suurista koulutusmääristä. Jos reservi tosiaan jää asiaksi mikä on lähinnä kiusa, voi näillä väitteillä olla pohjaakin. Pienemmät koulutusmäärät, ammattiarmeijasta puhumattakaan, tarkoittavat ensinmainitussa vähemmän ja toiseksi mainitussa huonopalkkaisempia sotilasvirkoja. Siniseen kohtaan mietin, kuinka paljon ressut ovat käyttäneet omia rahojaan vaikkapa varustehankintoihin? Itse näen potentiaalina sen, että PV:n asiantuntemuksella ja isolta osin ressujen omalla rahalla ja aktiviteetilla voitaisiin saada ainakin osittain valmiiksi varustettuja vartiokomppanioita ym. joiden taitotaso ja varustetaso on PV:llä tiedossa.

Voi miettiä, että pelätäänkö meidän omia kansalaisia niin paljon, ettei militia-pelossa olla valmiita oikeasti miettimään vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan järkevintä toteuttamistapaa ja resursointia. Pidetään homma pienenä ja kengännauhabudjetilla. Tässä tapauksessa ihmetyttää päättäjien käsityskyky ja arvomaailma. Kärsimmekö me vuodesta 1918 ja jo rauenneen Pariisin rauhansopimuksen pykälistöstä (jolla Neuvostoliitto halusi heikentää puolustuskykyämme) maailman tappiin asti, vaikka tässä vaiheessa lähes kaikilla lienee jo ainakin jotain sukua joka on ollut ko. konfliktin molemmin puolin.

Joskus minusta tuntuu että julkisessa keskustelussa puolustustahto on asia, jolla katsotaan olevan taisteluarvoon merkitystä vain jos kyseessä on jokin ISIS tai vaikkapa tsetseenikapinalliset, jotka sekalaisella seurakunnalla ja vielä sekalaisemmalla varustuksella ja koulutuksella ajoivat Venäjän kerran pois ja kerran niistivät siltä sellaiset myönnytykset, että on hyvin kyseenalaista onko maa edelleenkään mikään Venäjän osa vai lähinnä oma "kalifaattinsa". Täällä sivistyneessä länsimaailmassa sen sijaan ei voida ajatella niin brutaalisti, että vähemmän kuin ideaalin koulutuksen ja varustuksen saavat ammattilaiset ja semi-prot hoitavat homman, tai sitten antaudutaan. Toimii ehkä maille jotka lähettävät sotilaansa muualle taistelemaan, mutta täällä missä sota tulee monelle konkreettisesti omalle ulko-ovelle, ei tuollainen ajatus taida nauttia kovin suurta kansansuosiota.
 
Back
Top