Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Niin, siis Suomessa paikallisjoukkojen operatiivisesta suunnittelusta ja käytöstä vastaa Puolustusvoimat, ei mikään kodinturvaorganisaatio. MPK ei näe tarvetta laajentaa rooliaan operatiiviseen suunnitteluun ja joukkojen käyttöön. PV suunnittelee ja käyttää joukkoja. Jos pilliin vihelletään, MPK:n kouluttajista sijoitetut lähtevät samantien.
MPK:n lakisääteisenä tehtävänä on sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen toteuttaminen Puolustusvoimien ohjauksessa. Siksi pitää varautumisessa ottaa huomioon, että on syytä olla myös kouluttajia, jotka ovat sitoutuneet MPK:hon mutta eivät välttämättä ole PV:n sijoittamia.
MPK ei näe tarvetta laajentaa rooliaan operatiiviseen suunnitteluun ja joukkojen käyttöön.
MPK:n sotilaallisen koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen kehittämiseksi ja paikallisjoukkojen valmiuden kehittämiseksi tulisi MPK:n vuotuista budjettia kasvattaa noin 2M€.
Lisäämällä vuotuista koulutus rahoitusta noin 1M € mahdollistettaisiin tilatun koulutuksen ja sotilaallisia valmiuksia palvelevan koulutuksen lisääminen tarpeiden mukaisesti
2milj euroa on valtion budjetissa pieru saharassa ja yksi miltsi irtoaa jo melkein pelkästään kolttasaameilaisten kielentutkimukseen. Jos MPK:ta meinataan oikeasti kehittää, löytyy tuo raha seuraavasta lisäbudjetista. Toisaalta voidaan myös odotella nykyisen kehysraamin loppuun vuoteen 2020, jospa se paikallisjoukkojen rekrytointi ja koulutus MPK:n voimin sitten alkaisi?
6 kuukautta putkeen siis. Sitäpaitsi kuten aiemmin jo mainittiin miehistö voidaan kutsua nykyään muutenkin jo 80 päiväksi kertausharjoitukseen.Laki asevelvollisuudesta ei puhu kuudesta kuukaudesta vaan 165 vuorokaudesta, johon tulee päälle kertausharjoitusvelvollisuus. Koidinturvassa palvelevalla ei tarvitsisi olla edes lomaoikeutta eli verrattuna normivarusveijariin hän saisi Vlv:n vastaavan määrän verran enemmän koulutusvuorokausia
Koska ketään ei voi määrätä osallistumaan vapaaehtoiseen harjoitukseen.Miksi ihmeessä asepalvelusta suorittavalle asevelvolliselle maksettaisiin resereviläispalkkaa?
Pv edelleen kustantaa tilaamansa koulutuksen esim:MPK:lla ei ole resursseja toimittaa enempää koulutusta ennenkuin se saa enemmän rahoitusta. Mietinnön mukaan lisärahaa pitäisi panostaa miltsi henkilöstön palkkaamiseen ja toinen koulutukseen
http://www.defmin.fi/files/3711/Liite_5_PLM-MPK_tulossopimus_2017.pdfMomentin 27.10.50 Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha) määrä-
rahasta on Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle myönnetty 22.12.2016 tehdyllä puolustusministe-
riön päätöksellä (FI.PLM.2016-6571, 809/20.99.00/2015) 1,804 milj. euron suuruinen valtion-
avustus käytettäväksi vuonna 2017 vapaaehtoista maanpuolustusta koskevan lain (556/2007)
7 §:n 1 momentissa säädettyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuviin toimintame-
noihin.
Olen mieltänyt asian niin että Suomeen mahdollisesti kehitettävällä jalostetummalla reserviläismallilla ei vielä ole edes nimeä. "Kodinturvajoukot" on vain sellainen tilapäinen työnimi, jotta olisi edes jokin kiinnekohta siihen mistä saattaisi olla kyse. Voihan se olla niinkin että Suomeen mahdollisesti kehitettävä malli ei ole mikään noista muiden malleista vaan joku ihan oma rakenne. Niin tai näin, sen mahdollisesti tulevan uuden mallin tulee olla PV:n tarpeita tukevaa. Vain PV:n tarpeita tukevaa reserviläis-porukkaa.
Voihan tuolle tässä vaiheessa olla joku muukin työnimi - pidetään ajatuksemme vapaana.
6 kuukautta putkeen siis. Sitäpaitsi kuten aiemmin jo mainittiin miehistö voidaan kutsua nykyään muutenkin jo 80 päiväksi kertausharjoitukseen.
Laki asevelvollisuudesta
37 § (15.6.2012/310)
Palvelusajan määräytyminen
Varusmiespalvelusaika on:
1) miehistön tehtäviin koulutettavalla 165 päivää;
Koska ketään ei voi määrätä osallistumaan vapaaehtoiseen harjoitukseen.
Ja btw:
Ehkä kysyntää olisi jonkinlaiselle vapaaehtoisuuteen perustuvalle organisaatiolle joka toimisi sopivasti määritellyssä yhteistyössä ammattimaisesti toimivien Puolustusvoimien, Poliisin, Palo- ja pelastuspalveluiden ja ehkä muiden vapaaehtoisten toimijoiden kanssa.
Uudenlaisessa vapaaehtoispalvelussa voisi olla monenlaista toimintaa. Reserviläis- ja sotilastaitojen harjoittelu sekä ylläpitäminen olisi vain yksi osa kokonaisuutta. Monenlaiselle muullekin olisi tarvetta.
Ja tämä on kirjattu mihin kohtaan lakiehdotusta?Voidaan jos lakia muutetaan, sehän tässä on aloitteen idea. Sama harjoitus voi olla VEH ressuille ja määrätty palvelus asevelvolliselle. Kun 165 päivää on täynnä henkilö siirtyy reserviin jossa voi hakea VEH:n tai hänet voidaan määrätä kertaukseen.
Edelleen jää epäselväksi miten homma parantuisi nykyisestä?
Ja tämä on kirjattu mihin kohtaan lakiehdotusta?
varusmiespalvelustaan suorittava asevelvollinen voidaan hakemuksen perusteella määrätä suorittamaan jäljellä oleva palveluksensa osallistumalla maakuntajoukkojen harjoituksiin, niihin liitettyyn Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaalliseen koulutukseen ja maakuntajoukkojen tarjoamaan virka-apuun.
Juu ei jatkoon.
Kummallisia fantasioita.
Ihan turha väitellä kun MPK nyt ei ole varusmiehiä kouluttava organisaatio. Sitä ei ollut edes Suojeluskunta.
http://perinne.fi/suojeluskuntajaer...eluskuntapiirit/helsingin-suojeluskuntapiiri/Sotilaskoulutus oli suojeluskuntien päätoiminta, ja siihen kuului suljettu järjestys (sulkeinen), avoin järjestys (= taistelukoulutus), asekäsittely ja ammunta.
Alkuinnostuksen jälkeen koulutusrytmi tasaantui joka viikko tai pari kertaa kuukaudessa pidettäviin tilaisuuksiin. Alkuvuosina koulutusta haittasi kouluttaja- ja ohjesääntöpula. Käytössä oli saksasta käännetty vanhentunut ohjesääntö sekä suojeluskuntien käsikirja, joiden ohjaama koulutus oli kaavamaista, kaiken innon tappavaa ”ketjutaktiikkaa”. Johtajapulaa poistettiin suojeluskuntaupseeri- ja ryhmänjohtajakursseilla. Kouluttajataito parani sitä mukaan kun suojeluskuntiin liittyi varusmiespalvelun suorittaneita reservinupseereita ja ryhmänjohtajia. Koulutustason nousuun vaikutti myös 1920-luvun puolivälissä valmistuneet jalkaväen harjoitusohjesääntö ja suojeluskuntien koulutusohje.
Vuosikymmenen vaihteen tienoolla luotiin yhtenäiset koulutustavoitteet, erikseen joka aselajille sekä eri henkilöstöryhmille. Oli alokaskoulutusta ja a-sotamieskurssin suorittanut oli lkp:ssa jo sijoituskelpoinen, reserviläiset saivat aselajinsa mukaista jatkokoulutusta, ja aliupseereille samoin kuin upseereille oli kertaus- ja täydennyskoulutusta.
Reservinupseereita oli runsaasti yli johtamistarpeen ja heitä varten Helsingissä perustettiin Upseerisuojeluskunta, jonka lisäksi joissakin suojeluskunnissa oli myös upseerikomppania.
Ampumakoulutusta haittasi aluksi sotasaaliskiväärien heikko taso, mutta jo 1920-luvun puoliväliin aikoihin huomattava osa oli kunnostettu. Suojeluskuntajärjestö loi oman yhdeksänosaisen kouluampumaohjelman, jossa 100 metriltä ammuttiin seisten, 150 m:ltä polvelta ja 300 m:ltä maaten. Vuosikymmenen vaihteessa luovuttiin tästä vanhahtavasta kolmiasentoammunnasta ja kaikilta etäisyyksiltä ammuttiin maaten. Ryhdyttiin myös ”viemään ammunta kentälle” kehittämällä taisteluammuntoja. Vuonna 1936 hyväksyttiin uusi perusampumaohjelma, jossa 11 ammunnassa koulutettiin mies tilanteenmukaiseen taisteluammuntaan. Aseiden parantuessa alkoi ampumaharrastus, jossa innoittajana olivat ampumamerkit, mieskohtaiset ja suojeluskuntien väliset kilpailut sekä ”pokaaliammunnat”. Kilpailutoiminnassa haluttiin laajentaa harrastuspohjaa ja miehiä kilpailutettiin sekä palkittiin heidän omalla tasollaan, SAL:n luokkajaon mukaisesti.
Niin siis tästähän nykymallissa on kyse.
Eikö se yksityinen turva-ala sitten ole yhteiskunnallinen resurssi, kun noita tehtäviä hoitaa ja niihin on palkattu? Ja kansalliskaartiko/PV:kö tuohon sitten vastaisi yksinään? Pahoittelen, mutta vasta-argumenttisi meni nyt vähän ohi.
Vaikkei varsinaisesti virka-vastuulla, niin lakien ja asetusten alaisena yksityinen turvakin toimii ja osana Suomalaista kokonaisturvallisuuskonseptia. Eikö systeemi mielestäsi toimi? Sitäpaitsi se paha olo ja osattomuus joka tällaista käytöstä aiheuttaa ei poistu maihinnousukenkä M05:n alle, vaan siihen vastataan ihan eri ministeriöiden, kuin sisä- tai puolustusministeriöiden toimin.
Palveleeko nykyinen järjestelmä parhaalla mahdollisella tavalla kokonaismaanpuolustusta ja-turvallisuutta sekä maanpuolustushenkisten kansalaisten halua auttaa ja olla osa kansallisen turvallisuuden luomista.
Ei se ole. Yksityisen palkan maksaa yleensä yrittäjä tai yritys, koska on kokenut tarvitsevansa lisäturvaa ja on siitä valmis maksamaan. Turvallisuusvajetta siis koetaan ja siihen harkintansa mukaan reagoivat palveluita ostamalla ne joilla siihen on varaa.
Uusi laki toki puhuu "poliisin ja rajavartiolaitoksen avuksi asetetusta järjestyksenvalvojasta", eli yhteiskunnallinen ja kokonaisturvallisuuteen vaikuttava aspekti on tuotu nyt myös varovasti lakiin mukaan. Poliisin - täysin ymmärrettävästä - vastustuksesta huolimatta.
Kuten todettua, yksityinen saa ja voi mennä lakkoon ja saattaa niin vielä joskus käydäkin. Edellisen lakon seurauksista puhuvat kaupanpitäjät Itäkeskuksen suunnalla vieläkin. Vaikka järjestäytymisaste on matala, olisi mielestäni n. kahden viikon täydellinen lakko turvallisuusalalle jopa suotava. Avaisi varmasti monen silmiä siitä missä Suomen yhteiskunnallinen tilanne ja turvallisuustaso menee. Eikä tarvitse edes lähteä Tallinannaukion, piritorin ympäristön tai Myyrmäen aseman seuduilta kokemuksia hakemaan. Pelkästään VOKkien vartijoiden ja järjestyksenvalvojien puuttuminen työpaikoiltaan kiristäisi monilla seuduilla poliisin voimavarat äärimmilleen.
En halua olla mikään tuomiopäivän pasuuna, mutta tilanne on melko hiuskarvan varassa monin paikoin ja huonompaan suuntaan ollaan valitettavasti menossa. Lintukotoon jossa polkupyörän voi jättää lukitsematta kaupan eteen, vauvasta nyt puhumattakaan, ja harja oven edessä kertoi ettei talonväki ole kotona, ei ole paluuta. Mutta jos asioille ylipäätänsä aiotaan jotain tehdä, korkea aika sille on NYT.
Hupsis, tällä nyt ei ole enää mitään tekemistä Kodinturvajoukkojen kanssa joten vien tästä jatkot Sisäisen turvallisuuden puolelle.
Tasan jos jokin porukka alkaa rakennella jotain militiaa, niin ensin tulee poliisi ja jos se ei riitä, RVL ja sitten PV.
Ihan turha kuvitella, että Suomen tasavalta katselee jotain rinnakkaista väkivaltaorganisaatiota, vaan etenkin harmaassa vaiheessa se on nippuside ja turvasäilö moisista haaveileville.
Kyseessä kun on kapina demokraattista yhteiskuntajärjestystä ja laillista hallintoa vastaan.
.
Mutta "kodinturvaorganisaation" voi jo nyt perustaa jos haluaa eikä se ole mitenkään ristiriidassa ajantasaisen lainsäädännön kanssa.
Tämänhetkinen lainsäädäntö ja turvallisuustilanne ei estä naapuri-vahti tyyppistä toimintaa, jossa esimerkiksi reipas kaveriporukka jakaantuu kolmen miehen tai naisen partioiksi pukeutuen vaikka heijastinliiveihin (innokkaimmat suojaliiveihin) ja suorittaa leppoisia kävelylenkkejä sovitulla alueella tehden tarkasti havaintoja lähiympäristöstään.
Näinhän asia menee lain mukaan.
Ja havaittuaan rikollista toimintaa, ottaa välittömästi yhteyden poliisiin,
tarvittaessa seuraa epäiltyjä
tai jopa suorittaa lain asettamissa puitteissa kansalaispidätyksen yleisen kiinniotto-oikeuden perusteella odottaessaan poliisia paikalle.
Katujen, puistojen, tiealueiden ja vastaavien paikkojen valvonta kuuluu yksiselitteisesti toimivaltaisille viranomaisille. Lainsäädäntö ei suoranaisesti kiellä "partioimista" kaduilla ja toreilla.
Miksi pitää pukeutua erottuvasti? Vai haetaanko noilla liiveillä jotain auktoriteettiä? Itseäni ihmetyttää ihmiset jotka luulevat olevansa oikeutettuja antamaan määräyksiä tai olevansa oikeutettuja kulkemaan alueilla joilla liikkumista on rajattu vain sen takia, että päällä on ilman merkintöjä olevat huomioliivit, joita myydään muutamalla eurolla marketeista ja rautakaupoista.
Niin ja poliisia sitten varmaan kiinnostaa aivan suunnattomasti joku mitätön massarikos?
Ensinnäkin epäily ei oikeuta yhtään mihinkään. Viranomaiset voivat aloittaa toimenpiteet epäilyn perusteella. Sen sijaan kaikki muut, voivat kohdistaa toimenpiteitä vain tekijöihin. Eli olet itse nähnyt varkauden tai pahoinpitelyn ennen kuin voit ottaa tekijän kiinni.
Käytännössähän ammattitaidottomat katupartiot usein seuraavat epäilyttäväksi kokemiaan henkilöitä (eli hengitetään porukalla niskaan). Koska minkäänlaista ammattitaitoa ei ole seurataan sitten ihmisiä joiden vaatetus tai yleinen habitus ei miellytä.
Laki toki tuntee yleisen kiinniotto-oikeuden. Ongelmana vain on, että sekin vaatii ammattitaitoa. Lisäksi ongelmana on se, että tilanteet saattavat eskaloitua. Menette ottamaan kiinni humalaista joka on rikkonut ikkunan, mies panee hanttiin. Alatte nujertaa vastarintaa. Humalikon kaverit tulevat paikalle. Hetkessä on pystyssä kahdeksen hengen joukkotappelu. Illann päätteeksi seitsemän on putkassa ja yksi sairaalassa. Siinä vaiheessa poliisille on yksi paskan hailee kuka rikkoi päiväkoti Palikan tuuletusikkunan.
noudattaa ilmoitusvelvollisuutta poliisille,
toimia hätäkeskuksen tai poliisin antamien ohjeiden mukaan ja kaikki voimankäyttö tullaan käsittelemään voimassaaolevien lakipykälien mukaan,
eikä luonnollisesti viranomaisten toimivaltuuksia voi omia itselleen.
Käytännön ongelmahan on se, pysyykö toiminta lain asettamissa rajoissa. Tämä riippuu yksin osallistujista. Poliisihan on muutamissa yhteyksissä ilmaissut että se ei tämänkaltaista toimintaa halua eikä sille ole tarvetta, mutta jos toiminta tapahtuu lain sallimissa puitteissa ei sitä voida estääkkään. Suosittelen kuitenkin kaikkia tällaista toimintaa suunnittelevia tarkkaan harkistemaan mihin ovat ryhtymässä, malttaako mieli pysyä lain sallimissa puitteissa ja kannattaako tai onko järkevää asiassa mahdollisesti asettua poikkiteloin poliisin kanssa? Ja jos toimintaan ryhtyy, niin mielummin toimia yhteistyössä poliisin kanssa tai ainakin informoida viranomaisia toiminnasta.